Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
2 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Tiukkenevan talouden haasteet... 4 3 Kevään kehittämistoimet ja laadunhallinta... 6 4 Uudella organisaatiolla muutokseen... 7 5 Matkalla tulevaisuuteen: teemavuosi 2014 2015... 10 6 Hanketoiminta... 11 7 Tukipalvelut... 11 8 Talous ja toiminta lukuina... 13
3 1 Johdanto Vuoden 2014 toisella neljänneksellä eniten olivat esillä organisaatiouudistus ja Koulutus Oy:ssä käynnistyneet yhteistoimintaneuvottelut. Opetus ja kulttuuriministeriö on kesäkuussa linjannut suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Samoin ammatillisen koulutuksen rahoitusta selvittänyt työryhmä jätti kesäkuussa esityksensä ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistamisesta. Toisen asteen järjestäjäkenttää on tarkoitus tiivistää merkittävästi ja järjestäjäverkko jatkossa muodostuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä. Kriteereinä tulevat olemaan koulutuksen laaja alaisuus, taloudelliset edellytykset, vahva osaaminen koulutuksen järjestämiseen, kunnossa olevat toimintapuitteet ja pedagogiset prosessit sekä hyvät toiminnan ohjaus ja laatujärjestelmät. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään myös laajoja ja toimivia työelämäyhteyksiä niin nuorten kuin aikuisten koulutuksessa. Aikuiskoulutus ja oppisopimustehtävissä edellytetään jatkossa osaamista ja aikaisempia näyttöjä tehtävien menestyksellisestä hoitamisesta. Ammatillisen koulutuksen rahoitus tulee uusiutumaan siten, että koulutuksen järjestämiseen saatavan perusrahoituksen osuus on noin puolet ja loppuosa rahoituksesta määräytyy muilla kriteereillä. Näissä kriteereissä suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrä vaikuttaa merkittävästi koulutuksen järjestäjän saamaan rahoitukseen. Etelä Savon ammattiopistossa on tehty pitkäjänteistä työtä juuri niiden asioiden kanssa, jotka painottuvat, kun opetus ja kulttuuriministeriö myöntää uusia koulutuksen järjestämislupia. Työtä on jatkettava systemaattisesti samoin kuin työtä, jolla tulevaisuuden rahoitusperusteisiin voidaan vaikuttaa. Tällöin on merkittävästi pystyttävä parantamaan opiskelijoiden valmistumisastetta ja sitä, että opinnot etenevät. Uudet rahoitusperusteet ovat tulossa voimaan vuoden 2017 alusta. Koulutus Oy:n organisaatio uudistui ja keskeisenä tavoitteena organisaatiouudistuksessa oli se, että uudistutuneella organisaatiolla ja johtamisjärjestelmällä pystytään selviytymään voittajina käynnissä olevasta ammatillisen koulutuksen laajasta muutosprosessista. Uutta organisaatiota kuvataan tarkemmin osavuosikatsauksen luvussa 3. Uusi organisaatio tuli voimaan 1.6.2014 ja talouden seuranta ja rakenne päivitetään sen mukaiseksi. Tästä syystä tämä osavuosikatsaus kattaa vuoden 2014 toisesta neljänneksestä 31.5.2014 päättyvän jakson. Yt neuvottelut päättyvät elokuun alussa. Yt neuvotteluissa luovuttiin koko henkilöstön määräaikaisesta lomauttamisesta kuluvan vuoden aikana. Sen sijaan neuvotteluissa haetaan kestäviä rakenteellisia ratkaisuja toimintojen sopeuttamisessa muuttuvaan toimintaympäristöön.
4 2 Tiukkenevan talouden haasteet Kuluvan vuoden osalta Koulutus Oy:n talous on haasteellinen. Kuluvan vuoden talouden osalta syyskuun laskentapäivän opiskelijamäärä on ratkaisevassa asemassa. Kuluvalle vuodelle asetettu taloudellinen tulostavoite edellyttää, että laskentapäivän opiskelijamäärä olisi yli 2.700 opiskelijaa. Hakijat Kevään 2014 yhteishaun valituista 707 opiskelijasta 648 ilmoitti ottavansa paikan vastaan. Viime vuosien tulosten vertailu kertoo sen, että paikan vastaanottaneiden määrä suhteessa ensisijaisiin hakijoihin on tasoittunut. Samalla kuitenkin ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin (ns. vetovoimaluku) on laskenut. Vuosi Aloituspaikat Vetovoimaluku 1. toivehakijat Paikan vastaanottaneet 2010 1105 0,9 913 741 2011 1017 0,87 903 687 2012 927 0,93 866 631 2013 841 0,99 829 652 2014 912 0,79 722 648 Opiskelijapaikkoja jäi runsaasti täyttämättä, ja kesällä käynnistyikin lisähaku yli 200:n paikkaan Mikkelissä, Pieksämäellä ja Juvalla. Samoin ammattistartin ja maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen haku toteutui kesällä. Lisähaussa ja erillishaussa oli yhteensä n. 260 hakijaa, joista valittiin 107 opiskelijaa. Opiskelijamäärät Yksikköhintarahoitteisessa perustutkintokoulutuksessa opiskelijoiden lukumäärä jäi koko oppilaitoksessa tavoitteista. Perustutkinto opiskelijoita yhteensä oli 2.505 opiskelijaa, joista 599 näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa. Tältä osin yksikköhintatuloja ei alkuvuonna kertynyt budjetoidusti. Raportointikaudella olisi tullut laskennallisesti kertyä 41,7 % vuoden yksikköhintarahoituksesta mutta käytännössä saavutettiin 39,4 % taso. Aikuiskoulutuksessa kokonaisuutena toteutui tammi toukokuussa yli 56 % vuoden opiskelijatyöpäivätavoitteesta. Lisäkoulutuksessa vuosi 2014 eteni rahoituksen määrään nähden kohtuullisesti. Koko lisäkoulutuksen rahoitus on täysimääräisesti sidottu vuonna 2014 toteutettaviin ja jatkaviin koulutuksiin. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa budjetoitu tavoite tullaan myös euromääräisesti ylittämään, koska myyntiä on saatu arvioitua enemmän. Henkilöstökoulutus on suhteelliselta osuudeltaan pieni mutta tältäkin osin tavoitteet tullaan saavuttamaan.
5 ESEDUn aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäiväjakauma rahoitusmuodoittain 1 5/2014 Työvoimakoulutus 1 % 15 % 25 % PT näyttötutkintona 11 % Maahanmuutt.valm. koulutus 2 % Omaehtoinen lisäkoulutus Henkilöstökoulutus 46 % Oppisopimuskoulutus Oppisopimuspalveluissa syntyi alkuvuoden aikana uusia oppisopimuksia edellisen vuoden mukaisesti: toukokuun loppuun mennessä uusia oppisopimuksia solmittiin 137, kun edellisvuoden luku oli 136 (2012 tammi toukokuu vastaava luku 214). Oppisopimusten määrässä näkyy selvästi yritysmaailmassa tapahtunut taantuma. Voimassa olevien oppisopimusten määrä on laskenut kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Oppisopimuskoulutukseen on osallistunut vuoden alusta alkaen kaikkiaan 663 opiskelijaa. Voimassa olevat oppisopimukset vuosittain 800 700 600 500 400 300 200 100 0 I III IV VI VII IX X XII v. 2012 733 691 703 707 v. 2013 683 642 664 677 v.2014 617 580 0 0
6 Suoritetut tutkinnot Toukokuussa 2014 Etelä Savon ammattiopistosta valmistui kaikkiaan 517 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta opiskelijaa (ns. nuorisokoulutus.) Mikkelissä todistuksen sai 395, Pieksämäellä 104 ja Juvalla 21 opiskelijaa. Eniten valmistui lähihoitajia, merkonomeja ja autoalan ammattilaisia. Kaikkiaan 26 opiskelijaa suoritti perustutkinnon lisäksi myös ylioppilastutkinnon. Aikuiskoulutuksessa perustutkinnon suoritti tammi toukokuussa 171 opiskelijaa, joiden lisäksi suoritettiin 44 ammatti ja erikoisammattitutkintoa. 3 Kevään kehittämistoimet ja laadunhallinta Kevään aikana ryhdyttiin aktiivisesti suunnittelemaan uuden oppilas ja opiskeluhuoltolain täytäntöönpanoa. Neuvottelut Mikkelin, Pieksämäen ja Juvan kuntien kanssa käynnistettiin, koska 1.8. alkaen kuraattori ja psykologipalveluiden järjestäminen siirtyy oppilaitoksen sijaintikuntien vastuulle. Neuvottelut etenivät hyvässä hengessä. Samoin opiskeluhuoltoryhmien uudelleenorganisointia sekä opiskeluhuollon suunnitelmaa valmisteltiin loppukeväästä yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Laadunhallinnan keskeinen panostus keväällä kohdistui itsearviointiin, joka oli osa Opetushallituksen sekä opetus ja kulttuuriministeriön toteuttamaan toimivaa laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista koskevan järjestelmän kriteeristön pilotointia. Toimivaa laadunhallintajärjestelmää arviointiin erillisinä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavasta, näyttötutkintoperusteisesta sekä muusta (ei tutkintotavoitteinen) koulutuksesta, työelämän kehittämis ja palvelutehtävästä sekä muusta toiminnasta, joka sisälsi mm. hanketoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan sekä opiskelijoille tarjottavat tukipalvelut. Itsearviointiin osallistui kattavasti johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia ja arvioinnin tuloksia tullaan hyödyntämään osana Esedun toiminnan laadun kehittämistä. Palautekyselyissä toisen vuoden opiskelijoiden olokyselyn vastausaste oli tänä vuonna 71 %, joka oli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin vastaavassa kyselyssä vuonna 2013. Kyselyn tulokset jatkoivat positiivista kehitystään kaikkien kysymysten keskiarvon osalta (3,71), joka saavutti organisaation tavoitetason. Valmistuvien opiskelijoiden päättökyselyn tulokset olivat niin ikään kehittyneet positiivisesti kaikkien kysymysten keskiarvon ollessa 3,77. Päättökyselyssä saavutettiin lisäksi 92% vastausaste, mistä voidaan olla erityisen tyytyväisiä. Näyttötutkintoperusteisen koulutuksen opiskelijapalauteiden tulos ensimmäisen vuosipuolikkaan osalta oli 4,0, joka myös saavuttaa organisaation tavoitetuloksen (4,0). Näyttötutkintoperusteisen koulutuksen palautemuodoista Esedun aikuiskoulutuksen palautteiden tulostaso (4,3) on selkeästi työvoimapoliittisen koulutuksen OPAL palautetta (4,0) sekä näyttötutkinnon suorittajan AIPAL palautetta (3,7) paremmalla tasolla. Huhti toukokuussa toteutettiin näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa henkilökohtaistamisprosessin katselmukset, joiden tavoitteena on kehittää henkilökohtaistamisprosessin laatua sekä varmistaa henkilökohtaistamisen tapahtuvan asetuksen, määräysten ja Esedun ohjeistusten mukaisesti. Katselmuksissa tarkastettiin satunnaisotantana valitut henkilökohtaistamisasiakirjat ja katselmuksessa oli mukana aikuiskoulutusjohtajan ja toimialan rehtorin lisäksi alan koulutuspäällikkö sekä laatukoordinaattori. Katselmuksessa nostettiin konkreettisten vahvuuksien ja kehittämiskohteiden ohella esille AIPAL ja OPAL palautteiden tuloksia.
7 4 Uudella organisaatiolla muutokseen Uutta organisaatiota valmisteltiin tiiviisti kevään aikana ja hallitukselle esiteltiin ammattikampusorganisaatio 24.4.2014 kokouksessa. Organisaatiomuutoksen tavoitteena on vastata tulossa olevaan tutkintojen uudistumiseen ja joustavampien opiskelupolkujen toteuttamisen haasteeseen. Myös tiukkeneva taloudellinen tilanne otettiin huomioon uuden organisaation valmistelussa. Etelä Savon Koulutus Oy Hallitus Toimitusjohtaja Henkilöstöpalvelut, talouspalvelut, investoinnit Kehittämispalvelut Kehittämisjohtaja Oppilaitostasoinen pedagoginen johtaminen ja kehittäminen, opintohallinto, tietohallintopalvelut, hanke ja innovaatiopalvelut, laatu Otavankadun ammattikampus Rehtori Matkailu, ravitsemis ja talousala, sosiaali, terveys ja liikuntaala, kulttuuriala ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, yhteiset tutkinnon osat, Valma Raviradantien ammattikampus Rehtori Rakentaminen, teknologia, luonnonvara ja logistiikka Pieksämäen ammattikampus Työelämäpalvelut Aikuiskoulutusjohtaja Oppisopimuspalvelut, lisäkoulutus, työvoimakoulutus, henkilöstökoulutus, myytävät koulutuspalvelut, yritysasiamies ja TYKE tehtävä, viestintä ja markkinointi, hotelli Opetuksen tukipalvelut Juvan toimipiste Hallinto ja talousjohtaja siirtyi konsernin talousjohtajaksi 1.5.2014 ja hallinnon tehtävät jaettiin johtajien kesken siten, että henkilöstöpalvelut, talouspalvelut sekä investointien johtaminen ovat toimitusjohtajan alaisuudessa ja muut tukipalvelut integroidaan tiiviisti osaksi opetuksen toimialoja. Kehittämispalvelut Kehittämispalvelut vastaa oppilaitostasoisesta pedagogisesta johtamisesta ja kehittämisestä, opintohallinnosta, kirjasto ja tietopalvelusta, tieto ja viestintätekniikan palveluista, hanke ja innovaatiopalveluista ja Esedun laatutyöstä. Pedagogiset palvelut, Pedagoginen kehittämispäällikkö Laura Kuismala, o Koulutusprosessien kehittäminen ( ja ylläpito?) o Koulutuksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen o Opintohallinto o Kirjasto ja tietopalvelut Tietohallintopalvelut, Tietohallintopäällikkö Mika Pynnönen, o Tvt opetuskäytön kehityksen tukeminen ja Tvt tuki o Tietoturva o Huoltopalvelut o Sisäinen valvonta Hanke ja innovaatiopalvelut, Hankepäällikkö Kati Torniainen,
8 o EU ja valtionavustushankkeiden suunnittelu, hallinnointi ja toteutuksen koordinointi Laatutyö Raviradantien ammattikampus Raviradan ammattikampus toimii nimestään huolimatta useassa eri toimipisteessä. Raviradantie 4 6 ja 8 10 lisäksi toimintaa on Mikkelissä Otavankadulla, Salosaaressa, Kinnarissa, Viilarintiellä ja vuoden loppuun saakka myös Otavan koulutilalla. Pieksämäen ammattikampus on osa Raviradantien ammattikampusta. Pieksämäen toiminnot sijoittuvat tällä hetkellä Kuusitielle sekä Kangaskadulle. Myös Juvan rakennusalan opetus kuuluu toiminnallisesti Raviradantien ammattikampukseen. Mikkelissä Raviradantien ammattikampus on jaettu kolmeen laajempaan koulutuskokonaisuuteen. Pieksämäen ammattikampus toimii yhtenä kokonaisuutena, johon sisältyy monipuolisesti eri perustutkintoja. Rakentaminen, koulutuspäällikkö Pekka Orava: o Rakennusalan pt o Pintakäsittelyalan pt o Talotekniikan pt o Kiinteistöpalvelujen pt o Kulttuurialan pt (esine) o Puualan pt Teknologia, koulutuspäällikkö Tapio Syväoja: o Sähkö ja automaatiotekniikan pt o Tieto ja tietoliikennetekniikan pt o Tieto ja viestintätekniikan pt o Audiovisuaalisen viestinnän pt o Kone ja metallialan pt o Autoalan pt Luonnonvara ja logistiikka, koulutuspäällikkö Kirsi Malmstedt: o Metsäalan pt o Puutarhatalouden pt o Maatalousalan pt o Logistiikan pt Pieksämäen ammattikampus, koulutuspäällikkö Jarmo Pohjolainen o Kone ja metallialan pt o Liiketalouden pt o Tieto ja viestintätekniikan pt o Hotelli, ravintola ja catering alan pt o Autoalan pt
9 o Sähkö ja automaatiotekniikan pt o Rakennusalan pt o Metsäalan pt o Sosiaali ja terveysalan pt o Kauneudenhoitoalan pt o Hiusalan pt Otavankadun ammattikampus Otavankadun ammattikampuksen koulutukset keskittyvät pääosin Otavankadun toimipisteeseen. Liiketalouden perustutkinnon koulutus sekä maahanmuuttajien valmistava koulutus toteutetaan Raviradantiellä ja Juvalla käynnistyy sosiaali ja terveysalan perustutkintokoulutus. Ammattikampus vastaa myös seuraavista koko oppilaitoksen yhteisistä palveluista: kv palvelut, opinto ohjaus, yhteishaku, erityisopetus, opiskeluhuollon koordinointi, asuntolat, ravitsemispalvelut, siivouspalvelut sekä vahtimestaripalvelut. Myös oppimisympäristöinä toimivat myymälä Onni, parturi kampaamo Oppi sekä ravintola Inno kuuluvat tälle toimialalle. Koulutuspäällikkö Eija Riitta Ikonen o Sosiaali ja terveysalan pt o Kotityö ja puhdistuspalvelualan pt o Puhdistuspalvelut Koulutuspäällikkö Marja Teräväinen o Hiusalan pt o Ammattistartti, valmentava ja kuntouttava opetus, maahanmuuttajien valmistava koulutus (jatkossa: VALMA koulutus) o Kv palvelut o Yhteishaku o Opinto ohjaus ja opiskeluhuollon koordinointi o Erityisopetus o Asuntolat Koulutuspäällikkö Sari Paasonen o Liiketalouden pt o ATTO aineet (jatkossa: yhteiset tutkinnon osat) o Kahden tutkinnon opintojen koordinointi Koulutuspäällikkö Jaana Kovanen o Hotelli, ravintola ja catering alan pt o Matkailualan pt o Elintarvikealan pt o Ravitsemispalvelut Työelämäpalvelut
10 Työelämäpalvelujen toimiala vastaa Esedun lisäkoulutuksesta sekä erilaisesta myytävästä palvelutoiminnasta. Lisäkoulutus kattaa ammatti ja erikoisammattitutkintoihin valmistavan koulutuksen ja tutkinnot. Merkittävin toimialan vastuualueista on työvoimakoulutus sekä yrityksille myytävä henkilöstökoulutus. Koulutuspalveluiden kokonaisuudesta vastaa koulutuspäällikkö Tuija Hirvonen. Työelämäpalveluihin kuuluvat keskeisenä osana myös Esedun oppisopimuspalvelut sekä yrityspalvelut osana TYKE tehtävää. Oppisopimuspalveluita luotsaa oppisopimuspäällikkö Pertti Karhunen ja yrityspalveluita sekä TYKE hankkeita yritysasiamies Teija Pylkkänen. Työelämäpalveluihin sijoitettiin organisaatiomuutoksen yhteydessä myös tiedottaminen ja markkinointi sekä hotellitoiminta. 5 Matkalla tulevaisuuteen: teemavuosi 2014 2015 Strategiaan määritelty Esedun perustehtävä on tuottaa opiskelijoille ja työelämälle laadukkaita oppimis ja kehittämispalveluja, jotka tukevat opiskelijoiden ja alueen menestystä. Tulevaisuuden työelämän osaamisvaatimukset ovat muuttumassa, uusia ammatteja syntyy ja samanaikaisesti osa ammateista poistuu. Yhteiskunnan digitalisoituminen, automatisoituminen ja palveluvaltaistuminen sekä verkostojen ja moniosaajuuden merkitys muuttavat työn luonnetta ja sisältöä. Perustehtävän laadukas toteuttaminen edellyttää, että Esedun on pystyttävä uudistamaan oppimispalveluja opetusta ja ohjausta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän muuttuminen edellyttää oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien uudistamista, mikä omalta osaltaan tukee Esedun oppimispalveluiden kehittämistä. Toisen asteen koulutuksen rahoituksen uudistuminen puolestaan edellyttää oppilaitokselta entistä tehokkaampia ja joustavampia tapoja toteuttaa koulutusta. Uudet rahoitusperusteet, muuttuva työelämä, osaamisperusteisuus, joustavuuden ja työelämävastaavuuden lisääminen muuttavat opettajien, opintojen ohjaajien ja muiden opiskelijoiden kanssa työskentelevien työn luonnetta. Toimintakulttuuri tulee muuttuman, opettamisesta siirrytään osaamisen kehittymisen tukemiseen. MATKALLA TULEVAISUUTEEN opetuksen ja ohjauksen uudistamisen teemavuoden (lukuvuosi 2014 2015) tavoitteena on vauhdittaa Esedun toimintakulttuurin muutosta, uudistaa opettamista, ohjaamista ja oppimisympäristöjä. Tavoitteeseen päästään kehittämällä opettamista, ohjausta ja oppimisympäristöjä osana arjen työtä, tiedottamalla, henkilöstökoulutuksella ja teemapäivillä sekä opetussuunnitelmatyöllä. Opetushallituksen aikataulun mukaan uudet Tutkinnon perusteet ja oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön elokuussa 2015. Etelä Savon ammattiopiston opetussuunnitelmatyötä, pedagogista toimintaa ja toiminnan kehittämistä ohjaa Pedagoginen ohjelma. Ohjelmassa määritellään toiminnan keskeiset periaatteet ja se toimii tärkeänä tiedon lähteenä opiskelijoille ja henkilöstölle. Ohjelma antaa myös työelämän edustajille tietoa ammatillisen koulutuksen järjestämisestä ja painotuksista. Pedagoginen ohjelma päivitetään osana Esedun strategian päivittämistä syksyllä 2014.
11 6 Hanketoiminta Vuoden 2014 alku on ollut hanketyön osalta vilkasta aikaa vanhojen hankkeiden jatkaessa toimintaansa uuden hankekauden suunnittelun rinnalla. Hankesalkun koko on edelleen n. 11 M. Kehittämistyössä on ollut mukana vuoden alussa mukana n. 100 aktiivista esedulaista. Hankesalkku jakautui perinteiseen tapaan EU rahoitteisiin ja valtionavustushankkeisiin. Hanketyön keskeisinä teemoina on uusien opetustekniikoiden käyttöönoton tehostaminen, erilaisten ohjauspalvelujen kehittäminen sekä Venäjäyhteistyö. Investointihankkeissa tehtiin laitehankintoja vahvistamaan oppilaitoksen tieto ja viestintätekniikkaa sekä teknologiateollisuuden oppimisympäristöjä. Valtionavustushankkeissa Esedu on aktiivinen hanketoimija niin verkostojen koordinaattorina kuin hankekumppanina lukuisissa eri valtionavustushankkeissa. Kehittämistyön kohteina ovat olleet mm. laadunhallinta, laajennettu työssäoppiminen, opiskelijavalinnan perusteet, osaamisperusteiset tutkinnon perusteet, joustavat opintopolut, erityisen tuen tehostaminen, oppimisympäristöjen monipuolistaminen ja opetushenkilöstön osaamiskartoitukset. TYKE hankkeissa Esedu on toteuttanut osaamistarvekartoituksia (C&Q) uusilla aloilla ja uusissa yrityksissä: keväällä 2014 tehtiin kartoituksia metsäalan, ICT alan, pintakäsittelyalan, käsi ja taidealan (artesaani), puhdistuspalvelualan ja kotityöpalvelualan yrityksissä. Esedun työelämäfoorumit ovat kokoontuneet TYKE hankkeiden koordinoimana sekä Mikkelissä että Pieksämäellä. Ensimmäinen Katastus yritys eteni yrityskauppaan TYKE hankkeella kehitetyllä palvelutuotteella. Koko alkuvuoden 2014 toimintaa on värittänyt uuteen EU ohjelmakauteen valmistautuminen. Esko Oy:n hallitus on linjannut kehittämistyön tavoitteeksi kohdentaa hanketyötä tulevaisuudessa yhä enemmän strategisesti merkittäviin kehittämiskokonaisuuksiin. Yhteistyössä opiskelijapalveluiden ja koulutusalojen kanssa etsitään ratkaisuja ja kehitetään tukimekanismeja keskeyttämisen ehkäisyyn ja läpäisyn tehostamiseen. Hanketyön tavoitteena tulevaisuudessa on yhä enenevässä määrin tukea oppilaitoksen pedagogista kehittämistä, henkilöstön osaamista sekä työelämäyhteyksiä. Aikuis ja täydennyskoulutuksella on merkittävä rooli oppilaitoksen tulevaisuudelle nuorten ikäluokkien vähentyessä, joten kehittämistyötä suunnataan myös yritysyhteistyön lisäksi koulutusten tuotteistamiseen, myyntiin ja markkinointiin sekä koulutusvientiin. Kevään 2014 aikana koulutusvientiyhteistyötä on rakennettu aktiivisesti Venäjän opetushallituksen (FIRO) kanssa sekä aktiivisella yhteistyöllä ammattitaitokilpailutoimintaa organisoivan Skills Russian kanssa. 7 Tukipalvelut ICT palvelut Alkuvuodesta suoritettiin Otavankadun kiinteistössä tulostuskartoitus ja sen perusteella kopiointija tulostuslaiteympäristön optimointi. Optimoinnin yhteydessä luovuttiin pienistä, vain yhtä tai muutamaa käyttäjää palvelevista laitteista. Osa näistä käyttökustannuksiltaan suurista laitteista korvattiin suuremmilla laitteilla ja niiden sijoituspaikat optimoitiin sellaiseksi, ettei käyttäjien matka työpisteeltään kasva kuitenkaan liian suureksi. Optimoinnilla pyritään kustannusten laskuun, niin
12 itse tulostamisessa/kopioinnissa, kuin myös sähkönkulutuksen osalta. Myös ko. toimipisteessä tapahtuvaa vuotuista yli 1,5 miljoonan A4 tulosteen/kopion määrää pyritään pienentämään. Maaliskuulta alkaen ICT palveluiden henkilöstöön liittyi kolme huoltomiestä, joiden työnkuvaan sisältyy merkittävää synergiaetua ICT palveluiden muiden toimintojen osalta. Toukokuussa aloitettiin Otavan koulutilan toimintojen vaiheittainen muutto Salosaareen. Kevätpäivien yhteydessä järjestettiin huutokauppa, jossa myytiin oppilaitokselle tarpeettomia, käytöstä poistettuja koneita, laitteita ja muuta tavaraa. Huutokaupan tuotto oli yli 70.000 euroa. Henkilöstöpalvelut Yhteistoimintaneuvottelut käynnistyivät 5.5.2014. Neuvottelut käynnistettiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä sekä toiminnan uudelleenjärjestelemiseksi. Vuoden 2014 taloudellinen sopeuttamistarve henkilöstömenoissa on 700.000 euroa, jonka lisäksi tavoitteena on rakenteellisia sopeuttamistoimia. Neuvottelujen sovittiin päättyvän 7.8.2014. Puhdistuspalvelun kilpailuttaminen toteutettiin keväällä, tavoitteena kustannusten vähentäminen. Kilpailutuksen tuloksena voitiin todeta, että säästötoimien jälkeen oma toiminta olisi kilpailukykyistä ulkoiseen toimintaan nähden. Hotellitoimintaa koskien järjestettiin tarjouspyyntökierros, jonka jälkeen sitä päätettiin toistaiseksi jatkaa omana toimintana. Uusi työehtosopimuskausi alkoi 1.4.2014. Samalla vuosilomalain muutokset astuivat Esedussa voimaan. Jos työntekijä on vuosilomansa alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosilomapäivät myöhäisempään ajankohtaan. Vuosilomapalkan laskenta muuttui, jolloin työn osa aikaisuus tuli paremmin huomioon otetuksi vuosilomapalkassa. Palkankorotus tulee voimaan 1.8.2014 ja on suuruudeltaan noin 20 / kk. Paikalliset sopimukset tehtiin lomarahan vaihtamisesta vastaavaksi vapaaksi sekä lomarahan maksamisesta kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Suunnitelmissa oleva palkkajärjestelmän muutos käynnistyi keväällä. Kunnan Taitoa Oy:n kilpailutuksen perusteella järjestelmä on Populus ja järjestelmän käyttöönottoa ryhdyttiin valmistelemaan. Järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2015 alkaen. Työterveyshuollon palveluntarjoaja vaihtui 1.6.2014 Terveystalo Oy:stä Etelä Savon työterveyteen. Pieksämäelle palveluja tarjoaa Dextra / Pihlajalinna Oy. Viestintä ja markkinointipalvelut Kevätlukukauden loppu on aktiivista tapahtuma aikaa. Viestintä ja markkinointipalvelut oli mukana järjestämässä useita tapahtumia kuten opiskelijoiden tampoonipalloturnaus, Kampusfestarit Mikkelissä, esedulaisten leuanvetokilpailut, Koulutilan kevätpäivät sekä artesaanien kevätnäytös. Viestintä käynnisti projektin koko henkilöstölle hankittavista henkilökorteista. Kevään aikana valokuvattiin lähes koko henkilökunta kortteja varten.
13 Esedun läsnäoloa sosiaalisessa mediassa vahvistettiin luomalla Esedulle profiili Twitter pikaviestintäpalveluun, jossa julkaistaan myös kaikki Esedun tiedotteet. Esedu löytyy Twitterissä osoitteesta https://twitter.com/esedufi Viestintä ja markkinointipalvelut suunnitteli aikaisempaa näkyvämmän markkinointikampanjan kesälle. Kesäkampanjan teemaksi valittiin Nyt on tarjolla pelkkiä ässiä. Kampanjassa tehtiin tehostetusti toimenpiteitä opiskelijarekrytoinnin maksimoimiseksi. Mukaan kampanjaan saatiin myös lähes 30 henkilökuntaan kuuluvaa kiertämään alueen kesätapahtumia. Hallinto ja talouspalvelut Talouspalvelut Uuden organisaation käyttöönottamista 1.6 alkaen on valmisteltu. Loppuvuoden käytössä ovat vanhat tilitunnisteet, mutta raportointia varten on muodostettu uusi tulosyksikköryhmittely. Talous ja henkilöstöpalveluiden ulkoinen palveluntuottaja Kunnan Taitoa Oy ottaa käyttöönsä vuoden 2015 alusta uuden ohjelmiston KuntaERPin. Projekti on lähtenyt käyntiin huhti toukokuussa ja mukana Mikkelin seudulla ovat Etelä Savon Koulutus Oy, Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy ja Mikkelin kaupunki. Talouspalveluiden osalta KuntaERP sisältää taloushallinnon, taloussuunnittelun ja ostolaskujen käsittelyn. Koko projekti sisältää myös arkistoratkaisun ja maksuliikenteen vaihdon. Esedun edustajat on nimetty projektin eri ryhmiin ja osa ryhmistä on jo kokoontunutkin. Koulutusta mm. ostolaskujen käsittelyyn järjestetään loppuvuodesta 2014. Hallintopalvelut Ensimmäinen sähköinen hankintakilpailutus Cloudia hankintajärjestelmällä oli Salonsaareen hankittava metsäkuormatraktori. Tietojohtaminen ESEDUSSA teemapäivät jatkuvat. Kevään aikana koulutettiin suurin osa Dynasty 6.1 käyttäjistä, ensi syksynä koulutetaan projektihallinnon henkilöstö. Dynastyssa olevat tuotantokannat oli tarkoitus passivoida 10.6.2014. Haasteena on saada kaikki pysyvästi säilytettävät asiakirjat vuosilta 2009 2013 Dynastyyn ja arkistoon. Tuotantokannan päättäminen jouduttiin siirtämään syksyyn. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen kokoushallinta toimii nyt Dynastyssa. 8 Talous ja toiminta lukuina Koulutus Oy:n kuluvan vuoden taloudellinen tilanne on tiukka. Kuluvan vuoden talousarvion tulopohjaa arvioitiin varovasti. Talousarvion yksikköhintatulo oli arvioitu talousarviossa 2630 opiskelijan perusteella. Järjestämisluvan rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä olisi voinut olla 2680 vuosiopiskelijaa. Tammikuun laskentapäivän opiskelijamäärä oli pettymys. Tämän vuoksi talousarvion yksikköhintatulo on laskettu 2550 vuosiopiskelijan perusteella. Tarkasteltaessa Esedun opiskelijamäärää pitemmällä aikavälillä, määrässä ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia. Esedun vuosiopiskelijamäärä vuonna 2009 esim. oli 2571. Tämän jälkeen vuosiopiskelijamäärässä on tapahtunut noin 200 opiskelijan kasvu ja nyt opiskelijamäärässä ollaan palaamassa vuoden 2009 tasolle.
14 Toukokuun lopun tuloslaskelman mukaan tulos oli lievästi voitollinen. Johdon ennusteen mukaan kuluvana vuonna saavutettaisiin talousarviossa ennakoitu tulos voittoa noin 400.000 euroa. Ennuste on perustunut siihen, että henkilöstömenoissa saavutettaisiin yt neuvotteluissa asetettu 700.000 euron säästö. Suunnitelluista henkilöstön lomautuksista on luovuttu. Kuluvan vuoden taloudellisen tulokseen vaikuttaa merkittävästi syyskuun 20. päivän opiskelijamäärä. Mikäli opiskelijamäärä on noin 2600 opiskelijaa, vaarana on, että Koulutus Oy tekee kuluvana vuonna lievästi tappiollisen tilinpäätöksen.
15 Toteutuma/toukokuu 2014 Talousarvio 2014 Toteutuma 5/2013 Toteutuma 5/2014 Uusi TA 2014 Johdon ennuste 1-12/2014 308000 Yksikköhintarahoitus peruskoulutus ja oppisopimus -31 674 200-14 153 394-12 712 427-31 118 284-31 118 284 308002 Yksikköhintarahoitus ammatillinen lisäkoulutus -1 035 900-436 528-516 752-1 069 370-1 069 370 308003 Yksikköhintarahoitus erityisopetus -1 006 500-419 375-956 175-956 175 306029 Koulutuksen myyntituotot/työvoimapoliittinen koulut -1 801 100-782 467-1 228 091-1 900 000-2 200 000 306030 Koulutuksen myyntituotot/muu koulutus -250 000-87 462-136 282-180 000-300 000 943150 Sis. palv.tuotot -3 665 200-1 777 759-1 623 254-3 665 200-3 665 200 Yleiset myyntitilit -1 735 000-790 979-880 083-1 900 000-1 900 000 Myyntituotot -41 167 900-18 028 589-17 516 264-40 789 029-41 209 029 LIIKEVAIHTO -41 167 900-18 028 589-17 516 264-40 789 029-41 209 029 360000 Valmisvarastojen muutos -205 000 0 0-205 000-205 000 VALM. JA KESKENER.VAR.MUUTOS -205 000 0 0-205 000-205 000 943490 Sisäiset vuokrat -17 200-1 441-946 -17 200-17 200 Vuokratuotot -717 200-343 790-254 480-400 000-400 000 943152 Sisäiset näyttötutkintotulot, Esko 0 0 0 0 943290 Sisäiset maksut, Esko 0 0 0 0 943390 Sisäiset avustukset, Esko -300 000-125 420-125 000-300 000-300 000 333015 Jaksotetut tuotot 0-109 525-145 016 0 Avustukset ja tuet -2 395 500-925 984-835 734-2 300 000-2 300 000 943590 Muut sisäiset tuotot, Esko -20 000 0 0-20 000-20 000 Muut tuotot -355 100-260 403-315 248-350 000-350 000 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT -3 805 000-1 766 563-1 676 424-3 387 200-3 387 200 944662 Sisäiset materiaaliostot, Mpt 0 0 0 0 Materiaalit ja palvelut 604 800 298 675 348 905 700 000 700 000 MATERIAALIT JA PALVELUT 604 800 298 675 348 905 700 000 700 000 406000 Jaksotetut palkat ja palkkiot 0 607 534 524 742 0 Sisäiset palkat ja henkilösivukulut 0 0 0 0 944299 Sisäiset henkilöstökorvaukset 0 0-15 175 0 Palkat ja palkkiot 18 191 900 7 763 617 7 241 361 15 970 603 15 970 603 Henkilösivukulut 5 627 100 2 328 600 2 220 263 7 175 198 7 175 198 HENKILÖSTÖKULUT 23 819 000 10 699 751 9 971 191 23 145 801 23 145 801 Suunnitelman mukaise 1 394 000 493 471 536 912 1 400 000 1 400 000 POISTOT JA ARVONALENNUKSET 1 394 000 493 471 536 912 1 400 000 1 400 000 944998 Muut sisäiset kulut, Esko 0 0 0 0 944490 Sis.palvelut 2 005 800 958 398 862 592 2 005 800 2 005 800 944495 Näytt.tutk.sis. 149 400 14 455 24 160 149 400 149 400 944496 Sis. Käyttövarat (sis. Opiskelijoiden ruokailut) 1 533 000 794 938 741 499 1 533 000 1 533 000 944660 Sisäiset materiaaliostot, Esko 0 9 968 10 178 0 944709 Sisäiset avustukset, Esko 300 000 125 420 125 000 300 000 300 000 447020 Jaksotetut kulut 0 190 119 229 059 0 Liiketoiminnan muut kulut 5 420 200 2 030 115 1 804 681 4 930 000 4 930 000 Vapaaehtoiset henkil 425 100 174 815 174 926 400 000 400 000 944899 Sis. vuokrat 14 200 1 441 946 14 200 14 200 Vuokrat ja vastikkee 3 291 300 1 691 127 1 443 401 3 487 392 3 487 392 Toimitilakulut 2 408 700 1 210 640 1 068 079 2 400 000 2 400 000 Kone- ja kalustokulut 1 590 600 810 598 868 579 1 600 000 1 920 000 Matkakulut 550 100 260 190 270 418 500 000 500 000 Markkinointikulut 207 200 95 874 74 788 200 000 200 000 Hallintokulut 1 011 300 494 806 534 867 1 100 000 1 200 000 Muut liikekulut 56 700 45 795 88 709 120 000 120 000 Rahoitustuot ja kulut 1 500 1 575-509 0 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT 18 965 100 8 910 274 8 321 374 18 739 792 19 159 792 TILIZOS1.3 Oyn tuloslaskelma -395 000 607 020-14 306-395 635-395 635 Ulkoiset tuotot -41 175 500-17 890 532-17 443 487-40 378 829-40 798 829 Ulkoiset kulut 40 780 500 18 497 551 17 429 182 39 983 193 40 403 193 henk.kulut 23 819 000 10 699 751 9 986 366 23 145 801 23 145 801 muut kulut 16 961 500 7 797 800 7 442 816 16 837 392 17 257 392 Ulkoinen tulos 395 000 607 020 14 306 395 635 395 635 Sisäiset tuotot 4 002 400 1 904 620 1 764 375 4 002 400 4 002 400 Sisäiset kulut 4 002 400 1 904 620 1 764 375 4 002 400 4 002 400 Tuotot yhteensä 45 177 900 19 795 152 19 192 688 44 381 229 44 801 229 Kulut yhteensä 44 782 900 20 402 171 19 178 382 43 985 593 44 405 593 Tulos 395 000 607 020 14 306 395 635 395 635