Artisteria. kuvataiteen yhteistyömahdollisuuksia. Taide on yritykselle kumppani s. 6 Rantakalliolla odottamassa hissiä s. 12 Hiekkaveistos huomataan s. 13 Taidetta tiloihin taidelainaamosta s. 16 Pienien palojen summa s. 18 Kuvitusta esitteeseen Omaperäistä näkyvyyttä Tyylikkyyttä tiloihin Uusia verkostoitumismahdollisuuksia
Kuvataide yhteistyökumppanina Kuvataide voi toimia monilla aloilla yhteistyökumppanina, jolloin kuvataiteilijan luova panos voi tuoda lisäarvoa ja uudenlaisen näkökulman tehtävään työhön. Valtakunnallisessa ESR-rahoitteisessa ART360-hankkeessa kehitämme kuvataiteen uusia liiketoimintamalleja ja luomme kuvataiteesta luonnollisen yhteistyökumppanin eri toimialoille, hankkeen projektipäällikkö Tomi Kuusimäki Satakunnan ammattikorkeakoulusta kertoo. Artisteria. on lehti, jonka kohderyhmää ovat kuvataiteen yhteistyökumppanit. Lehden on toteuttanut ART360-hanke, jonka tarkoituksena on kuvataiteen uusien liiketoimintamallien ja manageroinnin kehittäminen.
Sisältö. 4 Johdanto 5 Sairaalataiteilija on kuin sairaalapastori 6 Taide on yritykselle kumppani Tero Annanolli, Helle, 2010, tussi kankaalle, 45x30cm The Waiting Room -konseptin toteuttajaksi valittu TAJUAtaiteilijaryhmä toteuttaa taidetta hammaslääkäriaseman odotushuoneisiin. 8 Taiteilijan luovuus on yritykselle voimavara 10 Case Rantatie, kuvataiteen ja matkailun yhteinen reitti 12 Rantakalliolla odottamassa hissiä 13 Hiekkaveistos huomataan 14 Hiilipiirtämisen uudet markkinat 16 Taidetta tiloihin taidelainaamosta 17 Taidelainaamot lainaa tai osta taidetta 18 Pienien palojen summa Taitto: Maarit Graschew Tekstit: Maarit Gratschew, Sari Kahri
Voiko kuvataiteen osaamisella olla merkitystä yritysten ja eri yhteisöjen kehittämisessä? Tämän lehden artikkeleissa on esitelty muutamin esimerkein kuvataiteen yhteistyöprojekteja ja paljon muuta. Kaikissa näissä ja lukuisissa muissa tarpeissa kuvataiteilijan puoleen kääntyminen voi olla juuri oikea ratkaisu. Oli kyse sisustuksesta, suuren tapahtuman järjestämisestä tai henkilökunnan työssäjaksamisesta, kuvataiteilija voi antaa luovan panoksensa työhön. ART360 on valtakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on saada kuvataide luontevaksi osaksi eri toimialojen kehittämistä. Hanke pyrkii myös parantamaan kuvataiteilijoiden liiketoimintaosaamista, jolloin heidän valmiutensa toimia yritysten kanssa paranevat. Hanketta koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajina ovat AV-arkki ry, helsingin taiteilijaseura ry, Kuvasto ry, oulun taiteilijaseura -63 ry, PROTO Pohjois-Suomen taideteolliset suunnittelijat ry, Suomen Taiteilijaseura, Taidemaalariliitto ry ja Tampereen Taiteilijaseura ry. ART360-hanke on saanut rahoitusta Opetusministeriön hallinnonalaisesta valtakunnallisesta luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen Euroopan Sosiaalirahaston kehittämisohjelmasta. Hanketta rahoittavat myös Etelä-Suomen lääninhallitus sekä Helsingin, Kankaanpään, Oulun, Porin ja Tampereen kaupungit sekä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy. Lisätietoja yhteistyöstä ja hankkeesta: ART360-projektipäällikkö Tomi Kuusimäki Satakunnan ammattikorkeakoulu p. 044 710 6113 tomi.kuusimaki@samk.fi www.art360.fi 4
Sairaalataiteilija on kuin sairaalapastori Teksti: Sari Kahri Taidemaalari Tarja Tella on toiminut usean vuoden ajan sairaalataiteilijana ja kuvataideterapeuttina Paiholan sairaalassa. Pääasiassa hän vetää kuvataideryhmiä eri osastoilla, mutta lisäksi hän on mm. aloittanut galleriatoiminnan sairaalassa. Olen joskus verrannut itseäni sairaalapastoriin ja sairaalaklovniin. Meillä on sama työpaikka, mutta katsomme asioita hieman eri vinkkelistä ja käytämme erilaisia välineitä työssämme, Tella kertoo. Tarjan pienempiä hankkeita ovat olleet graafisten tuotteiden suunnittelu ja sisustamisvinkit mm. uuden röntgen-osaston taideteoshankinnoissa opastaminen ja osastojen taideteosten kartoitus. Olen tehnyt muutamille sairaalamme osastoille sisävärisuunnitelmat niiden remonttien yhteydessä. Tein yhteistyössä rakentajien ja henkilökunnan kanssa keskusteltuani suunnitelman seinien, lattian ja katon materiaaleista ja väreistä sekä verhoista, kalusteista ja mahdollisista taideteosten sijoitteluista, Tarja kertoo monipuolisesta toimenkuvastaan. Sairaalataiteilija voi edistää myös henkilökunnan työssä jaksamista Sairaalataiteilijat ovat Suomessa harvinaisia, vaikka muualla Euroopassa heitä ilmeisesti jonkin verran toimii. Sairaalataiteilija voi olla potilaiden toipumistukena, mutta hän voi myös edistää henkilökunnan työssä jaksamista esimerkiksi suunnittelemalla yhdessä heidän kanssaan taideteoksia tiloihin, järjestämällä taidenäyttelyitä sairaalaan tai vaikkapa opastamalla henkilökuntaa itse taiteen tekoon. Omien työtovereiden näkeminen erilaisissa tehtävissä, esimerkiksi maalaamassa, on varmasti hyödyllistä, Titta Valla, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Vammalan sairaalan kuvataideterapeutti kertoo. Itsetunnon kohotusta taiteen keinoin Titta Valla toimi vuonna 2002 sairaalataiteilijana Porissa. Hän työskenteli sekä Satakunnan keskussairaalan nuorisopsykiatrian osastolla että Koivulan kuntoutusyksikössä. Vedin nuorten taideryhmiä, joissa maalattiin, piirrettiin, tehtiin yksinkertaista grafiikkaa ja kollaaseja. Lisäksi valokuvasimme nuorten kanssa ympäri Poria ja järjestimme kuvista näyttelyn Porin pääkirjastossa, Titta kertoo. Lähtökohtana oli puhtaasti nuoren itsetunnon ja itsetuntemuksen vahvistaminen. Varoin kaikkea koulumaisuutta. Vielä vuosi projektin päätyttyäkin hoitohenkilökunnalta tuli positiivista palautetta siitä kuinka hienoa on, kun nuoret, jotka eivät välttämättä koskaan voi olla mukana työelämässä, ovat löytäneet valokuvauksesta itselleen harrastuksen. Vain ilo merkitsee jotain, mikään muu ei mitään (Agnes Martin), Titta Valla 2007 5
Taide on yritykselle kumppani Teksti: Maarit Gratschew Hyvästä yhteistyöstä nauttivat sekä yritys että taiteilija. Yli 10 vuotta sitten Pekka ja Anna Sinervo alkoivat suunnitella yritykselleen The Waiting Room konseptia, jossa hammaslääkärivastaanoton odotushuone muuntuu taiteen näyttelytilaksi. Jokaisella yrityksellä on oma tarpeensa taiteelle. Sinervojen The Waiting Room konseptin tarkoituksena on helpottaa hammaslääkäripelkoisten oloa kiinnittämällä heidän huomionsa johonkin muuhun taiteeseen. Sittemmin konseptin toteuttajiksi valikoituivat TAJUAtaiteilijaryhmän taiteilijat Tero Annanolli, Ulla Remes ja Joonas Vähäsöyrinki, jotka toteuttavat taidetta Sinervojen Espanjassa, Walesissa ja Suomessa sijaitseviin tiloihin. Yhteistyö aloitettiin oikeastaan maaliskuussa 2010, kertoo taiteilija Tero Annanolli, yksi TAJUA-taiteilijaryhmän jäsenistä. Taiteilija Ulla Remes oli Suomen taiteilijaseuran hallinoimassa residenssissä Marbellassa työskentelemässä. Yhteistyö lähti liikkeelle Sinervon ja Remeksen tavattua ja Sinervon tutustuttua Remeksen tuotantoon. Samalla mukaan yhteistyöhön pyydettiin koko kolmihenkinen TAJUA-taiteilijaryhmä. Taustojen selvittäminen takaa hyvän tuloksen Konseptin kautta ryhmälle on kertynyt jo kokemusta yritysyhteistyöstä. Yrityksen kanssa työskentely on tapauskohtaista. Yleensä otamme huomioon yrityksen taustan, toimintamallin, kohderyhmän sekä tavan, jolla yhteistyötä tehdään. Olemme miettineet myös tilaa, johon teos on tulossa ja sitten ryhmänä työstämme taiteellisen kokonaisuuden, kuvailee Annanolli. Yritysyhteistyötä on monenlaista, siinä missä yrityksiä ja taiteilijoitakin. Yritys voi tilata taiteilijalta aivan tietynlaisen, tilaan ja yrityksen ilmeeseen sopivan teoksen tai toisaalta antaa taiteilijan ideoida hyvin vapaasti. Annanollin mukaan TAJUA-ryhmällä on ollut melko vapaat kädet näyttelyitä suunnitellessaan. Pekka (Sinervo) on sanonut, että taide saa olla kaikenlaista. Sinervo tuntee taiteilijoiden tyylin tehdä taidetta. Toki olemme yhdessä miettineet käytössä olevaa tilaa ja alueellisia seikkoja, kuten sitä onko näyttely Suomessa vai muualla. Myös yrityksen asiakaskunta, joka teokset näkee, on otettava huomioon. Annanollin mielestä näistä asioista on hyvä ottaa jo teoksen työstövaiheessa vinkkiä. Yhteistyössä on kaksi voittajaa Yritys antaa taiteelle puitteet. Kuten sanotaan, aina pitää antaa, jotta voi saada. Taiteilijan ja yrityksen välillä on oltava tietty vastavuoroisuus ja molempien on oltava valmiita kompromisseihin. Yleensä yrityksistä löytyy yhteyshenkilö, joka vastaa yrityksen kuvataidepuolesta ja on siitä jollakin tasolla kiinnostunut. Näin taiteilijan ja TAJUA-ryhmä. Pekka Sinervo, Joonas Vähäsöyrinki, Tero Annanolli ja Ulla Remes.
Osa Joonas Vähäsöyringin teoksesta Paraati, 2010, öljy kankaalle, diptyykki, 200x100cm yrityksen yhteistyö on sujuvampaa ja mielekkäämpää. Taiteilijan ja yrityksen välistä yhteistyötä on Suomessa kuitenkin vielä vähän. Taiteilijapolitiikkaan osallistuvan Annanollin mukaan on taiteilijoita, joiden mielestä taiteen ja elinkeinoelämän välillä tulisi säilyä tietty raja. Maailma ja yhteiskunta kuitenkin muuttuvat. Toisaalta, jos katsotaan taidehistoriaa, kuvataiteilijat ovat kautta aikojen olleet mukana luomassa rakennusten arkkitehtuuria. Taiteilijoiden ja yritysten välillä vallitsee tietynlainen kumppanuussuhde. Yritysmaailmassa taide on arvostettua ja toimii eräänlaisena statussymbolina. Nyt taiteen soveltavalla käytöllä onkin Annanollin mukaan runsaasti tilausta. Tästä kertoo muun muassa laaja kiinnostus TAJUA-ryhmän toimintaa kohtaan. Meitä on pyydetty esimerkiksi Teatterikorkeakoulun, TeaKin, järjestämään taiteen soveltavan käytön seminaariin esittelemään toimintaamme ja Kuopioon Suomen mielenterveyspäiville. Eilen puhui teos, tänään puhuu taiteilija Vaikka taiteelle on kysyntää, taitelijan itsensä yritysten tietoisuuteen tuominen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Se on kaksipiippuinen juttu. Nykyään taiteilijan pitää tiedottaa ja kertoa omista töistään aktiivisesti. Ennen ajateltiin töiden kertovan taiteilijan puolesta. Nyt asia on kääntynyt niin päin, että taiteilijan pitääkin puhua töidensä puolesta, naurahtaa Annanolli. Kaikki taiteilijat eivät tosin ole niin ulospäinsuuntautuneita. Jos yritys tuo taiteilijalle yhteistuomuotoja, siitä on luonnollisesti hyötyä taiteilijalle. Teokset ovat esillä ja myynnissä yrityksen tiloissa. Tämä on hyvä asia, sillä kynnys taidenäyttelyyn menemiseen tuntuu vieläkin olevan korkea. Taiteen odottamaton kohtaaminen hammaslääkärin odotushuoneessa madaltaa taiteen kuluttamisen kynnystä. Näin saadaan taiteilijakunnalle uusia kuluttajia sekä yritykselle näkyvyyttä. Yhteydenotosta se alkaa Annanolli kannustaa yhteistyöstä kiinnostuneita yrityksiä lähtemään asiassa rohkeasti eteenpäin. Jos yrityksellä on joku taiteilija mielessä, kannattaa tähän ehdottomasti ottaa yhteyttä. Taiteilijalle on hyvä tehdä selväksi mikä on yrityksen toimintaympäristö, minkälaista yhteistyötä on tarkoitus tehdä ja mitä molemminpuolista hyötyä yhteistyöstä saadaan. Unohtamatta, että taiteilijankin täytyy elää jollain. Vasemmalla: Tero Annanolli, Päässälasku, 2010, tussi kankaalle, 28x25cm Oikealla: Ulla Remes, Kukkiva kaupunki, 2010, sekatekniikka paperille, 30x45cm 7
Taiteilijan luovuus on yritykselle voimavara Teksti: Maarit Gratschew Helposti Naimisiin opas, nettijoulukalenterit, taidenäyttely mainostoimiston tiloissa, yritysilmeitä, mainoskampanjoita, kuvitusta ja yritysyhteistyötä. Näillä kaikilla asioilla on jotain yhteistä, nimittäin oululainen graafikko ja kuvataiteilija Hanna Holopainen. Holopaisen laaja työkokemuspohja on luonut kontakteja yritysmaailmaan ja helpottanut itsenäistä toimimista huomattavasti. Hän on toiminut yrityksissä graafisen alan työtehtävissä kymmenisen vuotta, mutta vuodesta 2006 hän on kuitenkin keskittynyt ensisijaisesti kuvataiteeseen. Matkan varrella myös yritysyhteistyö on tullut tutuksi. Graafisilla suunnittelutöillä hankin perustoimeentuloa ja kustannan oman taiteeni tekemistä. Holopainen on suunnitellut useita yritysilmeitä ja mainoskampanjoita suomalaisille yrityksille ja yhteisöille sekä tehnyt yhteistyötä myös muiden taiteilijoiden ja luovan alan edustajien kanssa. Yksi Holopaisen yritysyhteistyökumppaneista on Oulun seurakuntayhtymä. Selkeä työnjako kruunaa yhteistyön Helposti Naimisiin -oppaan työnjaossa Holopaisen tehtäviin kuuluivat muun muassa asiakkaan kanssa palaveroiminen ja oppaan kuvituksen alustava ideointi. Seurakuntayhtymän viestintäpalvelujen puolelta yhteyshenkilöitäni ovat tiedottajat Rebekka Naatus ja Sinikka Kaarela, Jussi Hukkanen puolestaan piirsi viivavedokset. Mahdollisuus löytyi läheltä Holopaisen yhteistyö Oulun seurakuntayhtymän kanssa alkoi entisen työkaverin kautta, joka suositteli ottamaan paikkaan yhteyttä. Avoimen hakemuksensa tuloksena Holopainen sai tarjouspyynnön kuvitustyöstä. Olen tehnyt pitkään kuvitusyhteistyötä kuvataiteilija Jussi Hukkasen kanssa ja vastasin tarjouspyyntöön ehdottamalla yhteiskuvitusta, graafista suunnittelua ja taittoa meidän taholtamme. Työparin Oulun seurakuntayhtymälle hauskoin hahmoin kuvittama Helposti Naimisiin opas onkin erinomainen esimerkki taiteilija-yritys-yhteistyöstä. Gale, 2009 Alkyd, mixed media 101cm x 99cm Kuva: 2009 Hanna Holopainen Light escapers, Sarjasta Grayscale 2010 Acrylic, mixed media, 150cm x 100cm (Yksityiskokoelma) Kuva: 2010 Hanna Holopainen Yrityksen tyhjä tila voi mahdollistaa näyttelyn Holopainen (kuvassa) on osallistunut yritysyhteistyöhön pitämällä taidenäyttelyn Oululaisen mainostoimiston, Design Valkean tiloissa. Mainostoimisto pyysi oululaista taiteilijaa pitämään heillä taidenäyttelyn, sillä käytössä olivat uudet tilat ja paljon valkoista seinää. Tämä oli erityisen mukava sekä puolin ja toisin hieno kokemus. Jatkossa toivoisinkin tämäntapaisen yhteistyön lisääntyvän, kertoo Holopainen.
Kuin paritanssia Taiteilijoiden yhteistyö seurakuntayhtymän kanssa on kestänyt jo useamman vuoden ja on Holopaisen mukaan ollut mukavaa ja palkitsevaa monella tavalla. Oppaan valmiiksi saattaminen vaati pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta sekä taiteilijoilta että asiakkaalta, mutta kun yhteinen sävel löytyy, on tanssi helppoa ja askeleet loksahtavat paikoilleen. Taiteilijoiden työ kavi läpi tarvittavat hyväksytyskierrokset asiakkaalla hahmojen digitoinnin, viimeistelyn ja värimaailman luomisen sekä graafisen suunnittelun ja taiton välimaastoissa. Ulkoasun luomisen ja taiton jälkeen esite kävi vielä kerran asiakkaalla hyväksyttävänä ja oikoluettavana, jonka jälkeen se viimeisteltiin, painettiin ja toimitettiin asiakkaalle, kertoo Holopainen. Molemmat voittavat Yhteistyö taiteilijoiden kanssa kiinnostaa yhä useampia yrityksiä. Molemminpuoleisia hyötynäkökohtia yhteistyöstä löytyy paljon. Elämme kaikki samaa yhteiskuntaa, jossa koitamme kukin tahoillamme pärjätä. Holopaisen mukaan osaamisen yhdistäminen on yleensä pääsääntöisesti hedelmällistä. Yhteistyö taiteilijoiden kanssa voi tuoda myös huomattavaa lisäarvoa muun muassa yrityksen markkinointiin tai toimitilojen viihtyisyyteen. Taiteilijan näkökulma suhteessa yrityksen toimintaan saattaa olla yllättävä ja luoda positiivisia oivalluksia, muistuttaa Holopainen. Piristystä rutiineihin Yritykselle yhteistyö tuo uusia ulottuvuuksia ja taiteilijalle tilaisuuden näyttää taiteen keinot. Yritysyhteistyö on mielestäni lähes aina mittatilaustyötä vaikka saisikin täysin vapaat kädet toteuttaa itseään. Työ on luovaa, mutta usein sidottu pitkälti yrityksen markkinoihin. Holopainen kehottaa yrityksiä ottamaan selvää yhteistyömahdollisuuksista taiteilijoiden kanssa avoimin mielin. Suomi on täynnä upeita, lahjakkaita taiteilijoita! Yhteistyön roolit vasta asettumassa Elinkeinoelämän ja taiteilijoiden yhteistyön luonteesta ja taiteen kaupallistumisesta on keskusteltu paljon viime aikoina. Holopaisen mukaan silloin kun taiteilija ja hänen teoksensa säilyttävät itsenäisyytensä, on yhteistyössä mahdollista päästä niin kulttuuria kuin asiakkaan tarpeitakin edistävään lopputulokseen. Kun taide viedään keskelle markkinayhteiskuntaa, siitä saattaa tulla myös kaupallinen tuote. Tämä on mielestäni hyväksyttävää silloin kun taide säilyttää alkuperäisen muotonsa ja tavoitteet toteutuvat kulttuurin edistämisen lähtökohdista, toteaa Holopainen. Taiteilijoita ohjataan vahvasti tällä hetkellä yhteiskunnassa ohjautumaan yrittäjiksi ja tuotteistamaan ammattinsa. Taidetta ja taiteilijoita ei kuitenkaan tule pakottaa kaupallisuuteen, vaikka tekijöiden toisaalta tuleekin pyrkiä ansaitsemaan elantonsa omalla alallaan. Helposti naimisiin - esite on saatavana keskusrekisterissä ja kirkkoherranvirastoissa. Kuvat esitteestä: Helposti naimisiin Yhteiskuvitus: Hanna Holopainen & Jussi Hukkanen Yhteystiedot: hanna.holopainen@gmail.com 9
Rantatie, kuvataiteen ja matkailun yhteinen reitti Teksti ja kuvat: Maarit Gratschew Kuinka kuvataiteilija voi olla mukana yritysten kanssa tehtävässä alueellisen matkailutunnettuuden lisäämisessä? Case rantatie on esimerkkitapaus kuvataiteen ja matkailualan yhteistyöstä. Kuvataiteilija ja visuaalisen kulttuurin maisteriopiskelija Saija Mustaniemi katsoo läheltä kuvataiteen työllistymismahdollisuuksia oman taustansa ja Case rantatie-selvityksen kautta. Case rantatie-selvityksessä kartoitetaan sitä, millaisiin matkailusektorin yhteisöihin, yrityksiin ja projekteihin kuvataiteilijat voisivat työllistyä sekä asiakkaan että taiteilijan resurssit ja tarpeet huomioon ottaen. Mustaniemen mukaan kuvataiteilijoille ei ole varsinaisia työpaikkoja valmiina. Työpaikat ovat vielä kehitysvaiheessa tai hankalasti kartoitettavissa, kuten myös mahdolliset työnantajatkin. Useasti taiteiljan on itse myös edesautettava työpaikkansa syntyä, kertoo Mustaniemi. Yhteyksiä luomassa ART360-hankkeen puitteissa toteutettava Case rantatie -selvitys lähti käyntiin huhtikuussa 2010 tarkoituksenaan perehdyttää taiteen menetelmien käyttöön matkailualan alueellisissa projekteissa. Selvitys valmistuu marraskuun 2010 aikana, kertoo Mustaniemi. Valmis case luonee vastavalmistuneille kuvataiteilijoille verkostoa työelämään ja kuroo matkailusektorin yrityksille yhteyksiä kuvataiteilijoihin. Perinpohjaista tutkimusta Case rantatien selvitykset jakaantuvat kolmeen vaiheeseen. Ensin kartoitetaan taiteilijoiden voimavaroja erilaisiin yhteisöllisiin taidehankkeisiin, seuraavaksi tarkastellaan Satakunnan alueen matkailusektorin tarvetta taiteilijan palveluille ja viimeiseksi selvitys kootaan hankemuotoiseksi konseptiksi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on jo löydetty taiteen tarjoamat mahdollisuudet, nyt Case rantatie soveltaa niitä matkailuympäristöön. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa uusien työpaikkojen luominen ja taiteen soveltava käyttö. Lähtökohdat löytyvät historiasta Case rantatien selvittäessä kuvataiteilijoiden mahdollisuuksia työllistyä Satakunnan alueen matkailusektorilla, tutkii Turun Yliopisto Satakunnassa sijaitsevaa matkailutietä. Turun yliopiston selvityksen tavoitteena määritellä jo keskiajalta peräisin oleva tie valtakunnalliseksi matkailutieksi. Nimi Matkailutie korostaa alueen matkailupainotteisuutta, mikä puolestaan vauhdittaa Case rantetien tavoitteita. Taiteen avulla tunnetummaksi Nykyään rantatien varrella on kyläyhteisöjä ja kylätoimikuntia, joilla on halukkuutta kehittää aluetta ja toimintaansa esimerkiksi kulttuuripalveluiden avulla ja siten lisätä alueen kiinnostavuutta matkailun 10
näkökulmasta. Olen tavannut alkukesästä Merikarvian alakylän edustajat ja myös edustajan Ahlaisista ja lisää tapaamisia muiden alueiden edustajien kanssa on vielä tulossa. Tietoa ja mahdollisuuksia monelle Selvityksen suurimpina kohderyhminä ovat Satakunnan ammattikorkeakoulusta valmistuneet taiteijat, Pohjanlahden rantatien Satakunnan alueen kyläyhteisöt sekä matkailuyrittäjät ja muut toimijat. Selvityksen kohderyhmänä kuvataiteilijat ovat melko hankalasti määriteltävä joukko. Kuvataiteilijoita on lähes mahdoton niputtaa yhden toiminnan tai nimikkeen alle. Täten myös kuvataiteilijoiden työllistyminen onkin nähtävä tavallista työllistymistä laaja-alaisemmin sekä mahdollisesti haasteellisempana, kertoo Mustaniemi. Tavoitteena on kerätä tietoa ja käytännön esimerkkejä erilaisten yhteisöjen asenteiden ja toimintamallien muutautumiskyvystä, kun yhtenä yhteisön toimijana on taiteilija. Kiinnostuitko Case rantatiestä? Haluatko yrityksesi hyötyvän taiteen mahdollisuuksista ja palveluista? Lisätietoja saadaksesi ota yhteyttä Saija Mustaniemeen, Saija Mustaniemi saija.mustaniemi@samk.fi p. 044 710 9801 Pohjanlahden rantatie mutkitteli Suomessa jo keskiajalla Tie on jo keskiajalla yhdistänyt toisiinsa Turun ja Korsholman linnahallinnon. Turusta rantatie on saapunut Satakuntaan Vehmaan, Kalannin ja Laitilan kautta, josta Ihoden, Vermuntilan, Unajan ja Eurajoen kautta Irjanteelle. Yksi linjaus on mennyt Irjanteelta Nakkilan Leistilän kautta Ulvilaan, ja toinen Irjanteelta Luvian ja Porin kautta Ulvilaan. Nakkilassa Irjanteelta tullut tie on yhtynyt Huovintiehen. Ulvilan ja Korsholman välillä tie on kulkenut Ulvilasta muun muassa Sunniemen, Söörmarkun ja Noormarkun kautta Ahlaisiin, josta rannikkoa myötäillen Merikarvian, Lapväärtin ja Maalahden kautta Korsholmaan. 11
Rantakalliolla odottamassa hissiä Teksti: Sari Kahri Miltä tuntuisi astua sisään taloon, jonka eteisessä merituuli puhaltaa kasvoihin ja voi melkein kuulla lokkien huutavan? Kiivetessä rappusia voisi ihailla valkoista talvimaisemaa ja tuntea raikkaan pakkasilman. Porin Karjarannan kerrostaloissa tämä on mahdollista. Kuvataiteilija Ville Hautaluoma on maalannut useita seinämaalauksia kerrostalojen auloihin ja rappukäytäviin. Kaikki sai alkunsa, kun Konten Porin toimistossa aluepäällikkönä työskennellyt Kari Mattila vieraili Unkarissa ja ihastui siellä oleviin lukuisiin seinämaalauksiin. Hän halusi toteuttaa samaa ideaa myös Porissa. Konte järjesti kuvataideopiskelijoille kilpailun, jonka kautta Ville Hautaluoma valittiin seinämaalausten toteuttajaksi. Nykyään asunto-osakeyhtiöt lähestyvät itse Hautaluomaa ja pyytävät seinämaalauksia taloihinsa. Seinämaalaus luo talolle oman identiteetin Ennen kaikkea seinämaalaus lisää talon viihtyvyyttä. On paljon mukavampi katsoa kaunista merimaisemaa hissiä odotellessa kuin harmaata betoniseinää, Ville Hautaluoma toteaa. Seinämaalaus antaa myös talolle identiteetin, joka erottaa sen asukkaat muiden talojen asukkaista. Maalatessani Karjarannan alueella ihmiset ovat tulleet juttelemaan minulle ja kertovat olevansa esimerkiksi Heinäntekijä-talosta, Hautaluoma naurahtaa. Maalaukset pyritään sijoittamaan taloissa niin, että ne olisivat mahdollisimman hyvin kaikkien nähtävillä, esimerkiksi ala-aulaan. Maalaukset ovat Villen mukaan ennen kaikkea tunnelman luojia enemmän kuin itsenäisiä teoksia. Jos esimerkiksi talossa on käytetty keltaista väriä, pyrin käyttämään sitä seinämaalauksessakin, Hautaluoma kertoo. Talon lähtökohdat suunnittelun pohjana Teosta tilattaessa Ville aloittaa luonnoksen tekemisestä, jolloin hän sijoittaa teoskuvan tilasta otettuihin valokuviin. Seinämaalaukset ovat kohde- ja asiakasriippuvaisia ja Ville lähteekin suunnittelussa aina talon lähtökohdista. Teoksen sanoma riippuu rakennuksesta ja sen asukkaista. On eri asia tehdä seinämaalausta modernin taiteen museoon, jätevedenpuhdistamoon tai asuntoosakeyhtiöön, taiteilija toteaa. Koti alkaa jo ulko-ovelta Kari Mattila, Konten Porin aluetoimiston entinen aluepäällikkö, ihastui seinämaalauksiin ollessaan matkalla Budapestissä. Päätin, että samanlaisia maalauksia alamme teettämään myös Porin kerrostaloihin, Mattila kertoo. Porraskäytävät ovat usein ankeita. Halusimme, että kerrostalossakin koti alkaa jo ulko-ovelta eikä vasta asunnon ovelta. Samalla Konte halusi erottua muista rakennuttajista.seinämaalauksen kustannukset ovat pienet verrattuna kokonaisen kerrostalon budjettiin. Se on hieno lahja talossa asuville sekä kannustus taiteilijoille. Idyllinen kesäpäivä Ville hautaluoma 2004 Akryyli betonille Kuva: Ville Hautaluoma
Hiekkaveistos huomataan Teksti: Sari Kahri Upeasti valaistu jääbaari, jossa juoma valuu jäistä liukumäkeä lasiin. Yrityksen logo jäästä veistettynä baarin pöydillä. Hiekkaveistos yrityksen tunnetusta tuotteesta sijoitettuna kaupungin keskeiselle paikalle. Tilaisuuksia, joista varmasti kumpikin tekee kokijoihinsa vaikutuksen ja pysyy mielessä pitkään. Kimmo Frosti Frostiart Oy:sta on toiminut vuodesta 2000 jää- ja hiekkaveistosyrittäjänä. Entinen lihames-tari kiertää nykyään ympäri Eurooppaa toteuttaen jää- ja hiekkaveistoksia yritysten, kuntien ja erilaisten tapahtumajärjestäjien toimeksiannosta. Vuosittain teoksia tilataan noin 20. Joukossa on suurempia kokonaisuuksia, jotka työllistävät useampia viikkoja, Kimmo Frosti kertoo. Erilaiset veistokset työllistävät tapauskohtaisesti Kimmon lisäksi 2-30 henkeä, jotka ovat taustaltaan kuvanveistäjiä, muotoilijoita tai muuten teknisesti päteviä henkilöitä. Kimmo itse suoritti 1990-luvun alussa jäänveiston ohjelmapalveluiden koulutuksen, jonka jälkeen tilauksia alkoi tulla. Veistokset houkuttelevat median tapahtumiin Kesällä 2009 Kimmo Frosti toteutti jo kuudennen kerran jättimäisen hiekkalinnan Lappeenrantaan. Tänä vuonna Satulinna-teemalla rakennettu linna kutsui lapsiperheitä viettämään kesäpäivää kolmen miljoonan hiekkakilon keskelle Saimaan rannalle. Tapahtumilla, joissa on hiekka- ja jääveistoksia, on usein korkeampi uutisarvo, Kimmo kertoo. Median lisäksi veistokset houkuttelevat paikalle myös yleisöä, joille veistokset tuovat iloa. Suurien tapahtumien lisäksi veistoksen voi tilata yksityishenkilökin esim. häihin. Veistoksen saa edullisimmillaan noin 300 eurolla. Suuret kokonaisuudet maksavat kymmeniä tuhansia euroja, Kimmo kertoo ammattitaitoa vaativien töidensä hinnoista. Jääveistoksia pakasteteltoissa Ilmastonmuutos näkyy myös jääveistäjän ammatissa. Euroopan talvet ovat niin lämpimiä, että ulkona on melkein mahdotonta enää toteuttaa jääveistoksia. Nykyään jääveistokset tehdään pakastetelttoihin. Esimerkiksi Hollannissa ja Iso-Britanniassa on syksyllä 2009 jäätapahtumat teltoissa, joihin myydään lippuja, Kimmo kertoo. Toisaalta telttatoteutuksessa on se hyöty, ettei enää tarvitse odotella talven tuloa vaan jääveistoskauden voi aloittaa heti hiekkaveistoskauden päätteeksi. Kolme metriä leveä jääbaari. Kuva Kimmo Frosti, Frostiart Oy 11 Hiekkapuhelin Kuva Kimmo Frosti, Frostiart Oy
Hiilipiirtämisen uudet markkinat Nyt virkistyspäivissä, saunailloissa ja polttareissa piirretään! Teksti: Maarit Gratschew Uuden aluevaltauksen tehnyt Mirja Ilkka löysi hiljattain hauskan markkinaraon hiilipiirtämisestä polttareissa. Ilkan emännöimissä polttareissa piirretään hiilellä morsiamen ollessa mallina. Muutama morsian on poseerannut hiilipiirtäjille alasti, mutta täysissä pukeissa oleminenkin on tietenkin täysin sallittua. Nyt Ilkka on suunnitellut hiilipiirrossessioita markkinoitavaksi myös yrityksille, tykypäiviin ja saunailtoihin. Hiilipiirtäminen on elämys Hiilipiirtämisen tarjoama hulvaton ja haastava tilanne on ainutlaatuinen hetki kokea itsensä sekä taiteilijana että mallina, vaatteet päällä tai ilman, kuvailee Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2007 kuvataideopettajaksi valmistunut Ilkka. Idea hiilipiirroshetkistä sai alkunsa Ilkan ystävän polttareista, joihin Ilkka ei itse päässyt mukaan. Mietin kovasti miten voisin kantaa oman korteni kekoon muulla tavoin, muistelee Ilkka. Lopulta Ilkka päätti lähteä ohjaamaan ja opettamaan hiilellä piirtämistä polttariporukalle. Ideani oli varsin spontaani. Kokeilunhalua löytyi ja morsian heittäytyi juttuun mukaan. Asiakkaan mukaan muuntuva palvelu Hiilipiirtämishetki etenee ohjatusti joko sisätiloissa tai ulkona ryhmän mieltymyksistä riippuen. Polttareissa tilanne on luonnollisesti melko erilainen kuin työpaikan virkistyspäivässä. Ensimmäisen kerran kun vedin polttaripiirtelyn, olimme sisätiloissa ja opetin ihmisen mittaamisen perusteet ja varjostusta kaikille yhteisesti esimerkein. Sitten, morsiamen toimiessa mallina, kiertelin töiden äärellä ja annoin ohjeita niitä kaipaaville. Ennakkoluulottomasti eteenpäin Vaikka Ilkalla on kokemusta hiilipiirtämisestä vasta muutamista polttareista, hän tarjoaa hyvän palautteen innostamana hiilipiirroshetkiä myös yrityksille, työporukoille ja saunailtoihin. Mielestäni tätä konseptia voi soveltaa mihin tahansa tilaisuuteen. Hiilipiirrossessio luonnon helmassa. Tällä kertaa mallina on naturelli kesämorsian.
Mallina oleminen on itsetuntoa kohottava kokemus. Yrityksen virkistyshetkessä jokainen työntekijä voi olla mallina 1-2 minuuttia, minkä jälkeen malli vaihtuu. Mallinaolo kiertää porukassa, joten jokainen on mukana. Tällaiset tilanteet antavat mahdollisuuden läpimurtoon, johonkin sellaiseen mitä ei välttämättä muuten tekisi tai kokisi. Harva on kokeillut Hetkestä jää monenlaisia arvokkaita muistoja. Kun Ilkalta kysytään kenelle hiilipiirrossessiot sopivat, vastaa hän empimättä Kaikille. Hiilipiirtäminen sopii etenkin niille, jotka vierastavat esimerkiksi vesivärejä. Hiilellä työskentely on tavallaan sekä maalaamista että piirtämistä ja korjailuun on enemmän varaa. Harva on loppujen lopuksi kokeillut hiilipiirtämistä. Hiilipiirtäminen tuo myös uusia piirteitä esille kokeilijastaan. Morsiamelle se voi olla naisellisuutensa arvokkaasti esiin tuomista ja työporukalle luova paussi. Soisin kaikille tällaisen onnistumisen ja ilon kokemuksen. Idean eteenpäin vieminen vaatii työtä Vaikeinta idean kehittämisessä on Ilkan mukaan se, että ihmisillä ei ole taiteeseen akuuttia tarvetta, kuten esimerkiksi elintarvikkeisiin. Ihmiset ovat aluksi todella innostuneita, mutta eivät sitten lopulta ostakaan tuotetta tai palvelua, harmittelee Ilkka. Tämän vuoksi oikeanlainen markkinointi on erityisen tärkeää. Ilkka on markkinoinut hiilipiirtämistä lähinnä internetin kautta ilmoittamalla. Hän suunnittelee tulevaisuudessa lähestyvänsä yrityksiä sähköpostilla ja käyvänsä myös paikan päällä esittelemässä hiilipiirtämistä. Otollisia tiedotusfoorumeja hiilipiirtämisen kannalta ovat Ilkan mukaan myös erilaiset internetin kansalaisareenat. Välillä riittää kun oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Olin Elävän ravinnon instituutin kurssikeskuksessa keittiössä talkoolaisena ja maalasin samassa yhteydessä muotokuvia. Aivan yllättäen muotokuvilla olikin kauhea kysyntä ja kaikki halusivat niitä. Tällä hetkellä moni suomalainen taiteilija etsii uusia ansaintamalleja yritysyhteistyöstä. Ilkan mielestä uudet ideat tulevat arjesta ja omasta elämästä, tavallisesta ongelmanratkaisusta. Hiilipiirrossessiot ovat loppujen lopuksi helppo ohjelmanumero, josta jää käteen jotain arvokasta, oli porukka sitten hillitty tai räväkkä, tiivistää Ilkka. Lisätietoa: www.mirjailkka.fi Hiilipiirros viimeistelyssä. Piirtäminen onnistuu sekä sisätiloissa että ulkona. 15
Taidetta tiloihin lainaamosta Teksti: Teija Hakala ja Maarit Gratschew Taidelainaamoista voi vuokrata taideteoksen haluamakseen ajaksi ja ostaa taidetta kerta- tai osamaksulla. Taidelainaamot tarjoavat teoksia yksityishenkilöille, yhteisöille ja yrityksille. teoksen voi vain lainata tapahtumaa varten tai ostaa pikku hiljaa aivan omaksi. Taidelainaamo on turvallinen ja edullinen ostospaikka kaikille taiteennälkäisille. Lainattu tai osamaksulla ostettu teos siirtyy asiakkaan omistukseen kun osamaksuja on maksettu niin kauan, että teoksen kokonaismyyntihinta on maksettu kokonaan. Asiakas voi palauttaa lainaamansa teoksen lainaamoon ennen kuin koko hinta on maksettu, mutta hänelle ei hyvitetä jo maksettuja eriä. Lainaaminen on yleensä korotonta. Helppoa ja vaivatonta Ensimmäinen vuokra- tai osamaksuerä maksetaan yleensä sopimuksen teon yhteydessä ja sen jälkeen teoksen hinnan mukaan määritellyn kuukausierän kerran kuussa. Halutessaan asiakas voi maksaa teoksen hinnan isommissakin erissä nopeammin täyteen. Lainausmaksun suuruus voi olla kiinteä, esimerkiksi 20 kuussa tai se voi määräytyä teoshinnan mukaan niin, että maksuaika ei veny liian moneksi vuodeksi. Lainaamo ottaa taiteilijoiden teoksia lainaamoonsa ja tekee niistä jokaisen taiteilijan kanssa sopimuksen, joka sisältää taiteilijan ja teoksen tiedot hintoineen, ehdot provisiosta ja vahingonkorvauksista. Lainaamo tilittää taiteilijalle saadut maksut esimerkiksi kuukausittain ja vähentää toimintaperiaatteensa mukaisen provision. Näyttävyyttä tapahtumaan Lyhyempiaikaiset tapahtumat, kuten messut, asuntoesittelyt, televisiosarjojen kuvaukset ja teatteriesitykset voivat hyödyntää lainaamoteoksia sisustuksissaan ja lavastuksissaan. Siinä missä yrityksetkin, sairaalat, hoitolaitokset ja hoitokodit voivat hankkia vaihdettavissa olevaa ja tilaan sopivaa katseltavaa. Taide antaa miellyttäviä kokemuksia asiakkaille, potilaille, asukkaille ja työntekijöille, jotka voivat olla myös itse mukana valitsemassa teoksia tiloihin. Tämä saattaa olla heille piristävää ohjelmaa arkeen. Taidelainaamo voi tarjota resurssiensa mukaan myös konsultointipalveluja, taideteos- ja taiteilijaesittelyitä ja luentoja, teosmyyntitilaisuuksia ja asiakasiltoja sekä välittää taiteilijoiden tarjoamia palveluja, kuten esimerkiksi muotokuvamaalausta ja muita tilaustöitä. Lainaamalla voi tukea taiteilijaa Myös itse lainaamossa voidaan järjestää taidenäyttelyitä, kuten esimerkiksi kuukauden taiteilijan esittelyitä, jolloin nostetaan esille jonkin tietyn taiteilijan tuotantoa. Lainaamo tarjoaa siis myös taiteilijalle hyvän myynti- ja markkinointikanavan eli toimeentuloa, näkyvyyttä, tunnettuutta, kontakteja ja uusia mahdollisuuksia. Lainaamo jakaausein myös tietoa taiteen osto- ja myyntisuhdanteista. Taidelainaamo ottaa jokaisen tarpeet huomioon Teoksen lainaaminen lyhyeksikin ajaksi tarjoaa niin yritykselle, yksityishenkilölle kuin esimerkiksi sisustussuunnittelijallekin mahdollisuuden teosten sovittamiseen. Teos voidaan palauttaa, jos se ei näytäkään paikan päällä sopivan ajateltuun tilaan tai sitä tarvitaan vain esittelyn tai muun tilaisuuden ajaksi. 16 Päivi Hellman, Vieriväinen puuveistos, 2007
Taidelainaamot - lainaa tai osta taidetta Teksti: Teija Hakala ja Maarit Gratschew Taidelainaamo tuo taiteen lähemmäs kuluttajia. Tulevaisuudessa taidetta voi lainata yhä tavallisemmin internetistä. Ota selvää, missä on lähin taidelainaamosi ja lähde tutustumaan! Tampereen taidelainaamo Tampereen taidelainaamo perustettiin vuonna 2000. Se toimii Taidekeskus Mältinrannassa, joka on Tampereen taiteilijaseuran toimintakeskus. Lainaamossa on yhteensä n. 700 teosta runsaalta 110 taiteilijalta, jotka kuuluvat Tampereen taiteilijaseuraan. www.tampereen-taidelainaamo.fi Järvenpään taidelainaamo Taikka Järvenpään taidelainaamo Taikka aloitti toimintansa toukokuussa vuonna 2008. Lainaamo on kahden osakkaan osakeyhtiö. Osakeyhtiötä hoitavat kuvataiteilijat, jotka toimivat Järvenpään taideseurassa. Suunnitteilla on saada teoksia internetiin näkyville ja lainaamoon on tulossa lisää taiteilijoita ja heidän teoksiaan. Tällä hetkellä lainaamossa on noin 700 teosta 50 taiteilijalta. www.taikka.fi Turun taidelainaamo Turun taidelainaamossa on tällä hetkellä 944 teosta yhteensä 106 taiteilijalta. Teostietokanta päivittyy reaaliajassa, joten jokainen sivustolla näkyvä teos on lainattavissa. Turun taidelainaamossa olevien töiden hinnat sisältävät kehyksen ja arvonlisäveron. Kaikki taidelainaamon taiteilijat kuuluvat johonkin Turun ammattitaiteilijaseuraan. Helsingissä Suomen Taidegraafikoiden myyntikokoelma ja taidelainaamo Grafoteekki Grafoteekin laajasta valikoimasta voit tehdä laadukkaita taidehankintoja joko ostamalla tai lainaamalla. Myyntikokoelma on liiton taiteilijoiden omistama ja ylläpitämä, mikä takaa sekä laadun että luotettavuuden. www.taidegraafikot.fi/myyntikokoelma.html Lainaamot yleistyvät koko maassa Osoiteesta www.taidelainaamot.fi löytyy kattavasti tietoa Suomen taidelainaamoista yhteystietoineen. Sivustolle on kerätty taidelainaamojen www-osoitteet sekä paljon muuta tietoa. Lisätietoa taidelainaamotoiminnasta Taidelainaamokäsikirjasta Teija Hakalan ART360-hankkeessa koostama taidelainaamokäsikirjan toteutettiin yhteistyössä Kankaanpään Taiteilijaseura ry:n kanssa. Käsikirjan näkökulmana on erityisesti taidelainaamon perustaminen pienelle paikkakunnalle, mutta käsikirja tarjoaa myös paljon yleistietoa taidelainaamoista ja taidelainaamotoiminnasta. Taidelainaamokäsikirja löytyy ART360-hankkeen www-sivuilta, osoiteesta www.art360.fi. www.turuntaidelainaamo.fi Vaasan taidelainaamo Vaasan taidelainaamo välittää Vaasan Taiteilijaseuraan kuuluvien taiteilijoiden teoksia. Yli 100 teoksen valikoimassa on maalauksia, grafiikkaa, piirroksia, veistoksia ja valokuvia noin kahdeltakymmeneltä ammattitaiteilijalta http://vaasantaidelainaamo.fi Marja-Liisa Torniainen, Jogiinin ruusu öljy levylle, halkaisija 95cm, 2008
Pienien palojen summa Teksti: Sari Kahri Samoin kuin metalli- tai puualan yritys, myös luovan alan yrittäjä voi toimia alihankkijana teollisuudelle. Yhden naisen kankaanpääläinen mosaiikkiyritys Mosarte Ky oli mukana sisustamassa M/S Oasis of the Seas -loistoristeilijää. Olen valmistanut yhdessä apuvoimieni kanssa 30 mosaiikista tehtyä lehteä risteilijän kauppakäytävälle, kertoo yrittäjä Katja Räikkälä. Idea tarjota mosaiikkeja laivateollisuudelle syntyi, kun Katja asioi muutama vuosi sitten Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksessa normaaleissa yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Yritysneuvoja Marko Rajamäki vinkkasi tuolloin laivoilla käytettävän mosaiikkia, Räikkälä kertoo. Ideasta innostuneena Katja kiersi muutamissa laivateollisuuden tapahtumissa ja solmi kontakteja. Viimein häntä kehotettiin ottamaan yhteyttä Merima Oy:öön. Yhteydenoton jälkeen ei pitkään aikaan kuulunut mitään, mutta Katja muistutteli sitkeästi olemassaolostaan. Viimein marraskuussa 2008 Merimasta soitettiin ja tiedusteltiin onko Katja vielä mukana. Siitä alkoi reilu kolme kuukautta kestänyt työrupeama. Vapaata pidimme vain joulun aikaan muutaman päivän, sen verran kireä aikataulu oli, Katja muistelee. Porin uuden uimahallin altaanpohjaan mosaiikkia? Alihankkijana toimiminen oli Katjan mielestä kireätä aikataulua lukuun ottamatta miellyttävä kokemus. Hän toivoo saavansa jatkossakin vastaavia tilauksia. Mosaiikkia voidaan käyttää niin seinissä, lattioissa, kylpyhuoneissa kuin kalusteissakin. Valkeakosken asuntomessuille kävin asentamassa yhden asuntomessukohteen keittiön välitilaan mosaiikkikuvion. Poriin rakennettava uusi uimahalli voisi myös tarjota useita mahdollisuuksia hyödyntää mosaiikkia, Katja luettelee. Haluan, että mosaiikkini ovat oikeasti käytössä eivätkä vain koriste-esineinä. Esimerkiksi idea mosaiikkipöytiin on lähtenyt juuri siitä, että niitä voidaan todella käyttää. Mosaiikista on moneksi. Lisko, Katja Räikkälä, 2009
ART360-hanke Kuvataiteen uusia liiketoimintamalleja ja managerointia kehittämässä: TAITEILIJASEURA OULUN Tampereen Taiteilijaseura ry 19
ART360 on valtakunnallinen kuvataiteen liiketoimintaosaamisen ja manageroinnin kehittämishanke. Hanketta koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajia ovat AV-arkki ry, Helsingin Taiteilijaseura ry, Kuvasto ry, Oulun Taiteilijaseura -63 ry, PROTO ry, Suomen Taiteilijaseura, Taidemaalariliitto ja Tampereen Taiteilijaseura ry. Hanke on saanut rahoitusta Opetusministeriön hallinnonalaisesta valtakunnallisesta Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen Euroopan Sosiaalirahaston kehittämisohjelmasta. Hanketta rahoittavat myös Etelä-Suomen lääninhallitus sekä Helsingin, Kankaanpään, Oulun, Porin ja Tampereen kaupungit sekä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy. www.art360.fi art ist eria 1. teoksen teknistä ja taidollista toteuttamista painottavan taiteen nimitys. 2. ulkokohtainen ja äärimmilleen viety taidollisuus. 2010