Smart City yhteentoimivuusympäristö (InterCity) 2. Vaiheen raportti Konsepti

Samankaltaiset tiedostot
Digitalisaatio valtaa kaupungit Miten edetään kohti modulaarisia ratkaisuja ja vältetään toimittajaloukut? , INFRA 2015 Thomas Casey VTT

JULKISET TILAT KÄYTTÖÖN 24/7

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Smart City yhteentoimivuusympäristö (InterCity) 1. Vaiheen raportti - Nykytila VTT, Thomas Casey, Ville Valovirta & Immo Heino

Liikenteen sähköisten palvelujen ekosysteemi Kohti avointa arvoverkkoa

Tapaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyön seuraavan vaiheen organisointiin liittyen

Kehitysalustat kasvun tukena

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, Ville Valovirta

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Fiksu kaupunki Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö

Avoimen MaaS-ekosysteemin työpaja

Open Data Tampere Region Kickoff Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

TransSmart seminaari Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

Tekesin rahoituspalvelut yrityksille 2017 #

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

FVH tulevat hankkeet Katsaus kevään 2015 hankevalmisteluun Roope Ritvos

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes

Kuutoskaupunkien suositukset avoimista rajapinnoista

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Innokylän laajentaminen ja kokonaiskonseptin uudistus

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki

Viitekehys hallinnossa

Markkinat avautuvat Liikenne digitaalisen murroksen keskellä Mitä voidaan oppia mobiiliverkkojen ja Internetin kehityksestä?

ACTION SPACE FOR CURIOUS MINDS

Tekes Innovaatiorahoituskeskus

Kansallinen palveluväylä - Rolling Up the Sleeves Paasitorni

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

Tekesin rahoitus startup-yrityksille

6Aika kokeilualustat: Fiksu Kalasatama ja Nopeat kokeilut

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Sote-yhteentoimivuustyön kansallinen organisointi

Vaikuttavia tekoja yhteentoimivuus. Kommenttipuheenvuoro YTI-hanke päätösseminaari Taina Nurmela ja Teija Soini Helsingin kaupunki

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

JulkICT Lab Julkisen hallinnon palvelujen kehittämisympäristö

Helsingin urbaani luovuus käyttöön: Open311 kaupunkilaisten palautekanavana. Hanna Niemi-Hugaerts

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

Liikkuminen palveluna - Mobility as a service Tekes unelmia mahdollistamassa - Tekesin rahoitus ja palvelut

- ai miten niin? Web:

Avoimuus ja yhteentoimivuus

Espoon Avoimen osallisuuden malli

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

Liikenne palveluna Mobility-as-a-service

Open Arctic Challenge Gaala Anna Keskitalo Data-asiantuntija 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

DOB-tarina jatkuu verkoston muodossa

Vauhdittaa kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota. Minna Perähuhta,

Pilviväylä projekti

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

SeutuICT -strategian periaate- ja aiesopimus

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

Talotekniset KNX-rajapinnat: miten hyödyntää kokeiluissa? Harri Liukku, ABB

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET

nzeb - FIN RYM Oy YM GBC Finland, Tekesin Living Lab aktivointihanke

JHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Tekesin rahoitus yrityksille. Iisalmi Harri Kivelä

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

ALUEELLISET LIIKETOIMINTAMALLIT Miten ylitän kuilut? KTT Marika Iivari

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

Kokemuksia julkisen datan avaamisesta

VRK yhteisenä tiedonhallintaa ja digitalisaatiota edistävänä toimijana. Juhta, Sami Kivivasara

Tekes riskirahoittajana -

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab pilottiehdotus

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

UNA-hankkeen esittely. Jaakko Penttinen /

Seudun tietohallintoyhteistyö 10 vuotta

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Transkriptio:

Smart City yhteentoimivuusympäristö (InterCity) 2. Vaiheen raportti Konsepti Thomas Casey, Ville Valovirta, Immo Heino, Janne Porkka, Ville Kotovirta & Sampsa Ruutu VTT, 30.09.2016

Älykäs kaupunki tuo reaaliaikaiset digitaaliset palvelut kaupunkiympäristöön Smart Governance Smart Living Smart Economy Smart City Smart People Smart Mobility Smart Environment Source: Hitachi, Boyd Cohen 30/09/2016 2

Ongelmana sirpaleiset järjestelmät Sirpaloituminen ongelmana smart city-ratkaisuissa markkinat eivät pääse kasvamaan, tuotteet ja palvelut eivät leviä Kaupungit eristyksissä toisistaan Sektorit siiloutuneita (esim. liikenne, rakennettu ympäristö, energia) Yritykset tarjoavat vertikaalisti integroituja ratkaisuja, hankinnat toteutetaan siiloissa Johtaa usein toimittajaloukkuun kaupungista/tilaajasta tulee passiivinen toimija Tarve avoimelle ja modulaariselle toimintaympäristölle Monta ostajaa ja monta tarjoajaa sitoutuvat yhteisiin toimintaperiaatteisiin monitoimittajaratkaisut mahdollisia yhteinen markkina Sopiva yhdistelmä avoimuutta ja kilpailua 30/09/2016 3

Miten siirrytään vertikaalista horisontaalimalliin? Kaupunki/tilaajaorganisaatio 1 Kaupunki/tilaajaorganisaatio 2 Kaupunki/tilaajaorganisaatio 3 Kaupunki/ tilaajaorganisaatio 1 Kaupunki/ tilaajaorganisaatio 2 Kaupunki/ tilaajaorganisaatio 3 Toimittaja 1 1 Toimittaja 2 1 Toimittaja 3 1 Toimittaja 1 1 2 3 2 2 2 Toimittaja 2 1 2 3 3 3 3 Toimittaja 3 1 2 3 Smart City yhteentoimivuusympäristö projektin tavoitteena on selvittää sekä konseptoida sitä, miten kotimaiset smart city -markkinat voisivat siirtyä vertikaalisesta toimintamallista, jossa rakennetaan räätälöityjä ratkaisuja eri kaupungeille ja sektoreille, horisontaaliin malliin, jossa rakennetaan yhteentoimivia ratkaisuja kaupunkien ja sektoreiden yli. 30/09/2016 4

Raportin rakenne 30/09/2016 5

ICT kysyntä Visio Smart City -yhteentoimivuusympäristöstä Kaupunki 2 Kaupunki 1 Yritys 2 Yritys 1 Kuluttaja 2 Kuluttaja 1 Smart City -yhteentoimivuusympäristö Horisontaalit toimijat fasilitoivat esim. yhteisiä hankintakäytäntöjä sekä yhteentoimivuuden testausta ja sertifiointia Suuri toimittaja-/ palveluyritys 2 Suuri toimittaja-/ palveluyritys 1 PK toimittaja-/ palveluyritys 2 PK toimittaja-/ palveluyritys 1 Sovelluskehittäjä 2 Sovelluskehittäjä 1 ICT tarjonta Tavoitteena ei ole määritellä teknisen tason arkkitehtuuria vaan konseptoida uusia toimintamalleja, joiden tuloksena syntyy teknisen tason arkkitehtuuri 30/09/2016 6

ICT kysyntä Tampereen Joukkoliikenne Helsingin seudun liikenne Esimerkki: Paikallinen joukkoliikenne Bussioperaattori x Länsilinjat Helsingin bussiliikenne Loppukäyttäjä x Loppukäyttäjä 3 Loppukäyttäjä 2 Loppukäyttäjä 1 ICT- Järjestelmähankinta (esim. lippujärjestelmä, aikataulutietokanta) Bussioperoinnin alihankinta & palvelutason määrittäminen Liikennepalvelu ICT-järjestelmähankinta (esim. fleet management) Mobiilireittioppaan valinta/ käyttö Tieto Toimittaja/palveluntarjoaja x Sovelluskehittäjä x CGI Toimittaja/palveluntarjoaja 2 Toimittaja/palveluntarjoaja 1 Sovelluskehittäjä 3 Sovelluskehittäjä 2 Sovelluskehittäjä 1 ICT tarjonta 30/09/2016 7

Miten otamme neljä askelta yhteentoimivuuteen? Mitkä asiat kannattaa ratkaista yhdessä? 1. Tarpeet Yhteinen tahtotila Mitä yhteisiä rajapintoja voitaisiin käyttää? 2. Rajapinnat Yhteinen määritelmä Miten yhteentoimivuutta testataan? 3. Testaus Yhteinen todentaminen Miten lopullinen järjestelmä toteutetaan? 4. Toteutus Yhteinen tapa toteuttaa 30/09/2016 8

Kaksi lähestymistapaa: Ylhäältä alas systeeminen vs. alhaalta ylös karkea konsensus Ostajat: Kaupungit/suuret yritykset ICT-toimittajat: Suuret järjestelmätoimittajat/ palveluntarjoajat Kaupungit (tai suuret yritykset) tilaavat suuren kokoluokan monitoimittajajärjestelmiä Medcom, IHE, GSM-malli Kriittiset sovellukset (turvallisuus, lakivelvoitteet), tarpeet hyvin selvillä ja vakaat Systeeminen lähestymistapa" Standardit, tiukat kytkökset Formaali testaus, sertifiointi & Plugfestit Systeeminen Ylhäältä alas (Medcom, IHE, GSM) Kaupunki 2 Kaupunki 1 Yritys 2 Yritys 1 Smart City -yhteentoimivuusympäristö Horisontaalit toimijat fasilitoivat esim. yhteisiä hankintakäytäntöjä sekä yhteentoimivuuden testausta ja sertifiointia Kuluttaja 2 Kuluttaja 1 Karkea konsensus Alhaalta ylös (IETF, W3C) Ostajat: Loppukäyttäjät ICT-toimittajat: järjestelmätoimittajat, sovelluskehittäjät Pienet kokeilut & investoinnit Kaupungit ja yritykset avaavat dataa ja rajapintoja W3C, IEFT, avoimen lähdekoodin malli Loppukäyttäjävetoiset innovaatiot, tarpeet eivät tiedossa Karkean konsensuksen malli Suositukset, löyhät kytkökset Epäformaalit validaattorit, plugfestit, hackathonit Pitkä elinkaari Suuri toimittaja-/ palveluyritys 2 Suuri toimittaja-/ palveluyritys 1 PK toimittaja-/ palveluyritys 2 PK toimittaja-/ palveluyritys 1 Sovelluskehittäjä 2 Sovelluskehittäjä 1 Lyhyt elinkaari Mukautettu Ali-Vehmas & Casey (2012) 30/09/2016 9

Esikaupallinen toimintamalli Jatkuva kehitys toimialan kellosyklin mukaan Lähde: Ville Valovirta Tilaajat Tulevien tarpeiden kommunikointi Funktionaaliset, modulaariset ja suorituskykyyn pohjautuvat vaatimukset Yhteentoimivuuden todentamiseen osallistuminen (esim tarvittavat taustajärjestelmät yms.) Modulaarinen hankinta Käyttöönotto Yhteentoimivuuden fasilitointi Markkinadialogin ja vaatimusmäärittelyjen fasilitointi Yhteisten rajapintojen ja muiden vaatimusten sopiminen Yhteentoimivuuden todentaminen tarjousvertailussa Yhteentoimivuuden todentaminen (esim. sertifiointitestaus) Käyttöönottotestaus Kyvykkyyksien kommunikointi (tarjoama, kehitteillä olevat uudet ratkaisut etc.) Modulaarinen T&K sovittujen rajapintojen mukaan Omien ratkaisujen jatkokehittäminen yhteensopiviksi muiden kanssa Tarjouksiin osallistuminen Ratkaisujen modulaarinen toteuttaminen Toimittajat Kehitysvaihe (esikaupallinen) Hankinta-/toteutusvaihe 30/09/2016 10

Tapauskohtaiset konseptit Kaupunkimalli ja sähköinen rakennuslupa Ympäristömittaus ja kaupunkilaispalaute MaaS-MyData liikkumisprofiili Reaaliaikainen liikenteen tilannekuva Ongelma (sirpaloituminen, suljetut vertikaaliset ratkaisut) Ei olemassa yhteistä tapaa lähettää kaupungeille sähköisiä rakennuslupia ja siirtää niitä kaupunkimalliin Ei yhteisiä palauterajapintoja kaupunkilaisille ympäristömittausjärjestelmiin Loppukäyttäjät eivät pysty kontrolloimaan liikkumistietojaan eivätkä syöttämään niitä helposti eri järjestelmiin Kaupunkien ratkaisut sirpaloituneita Toimijat Kysyntä: Kaupungit Tarjonta: Paikkatietojärjestelmätoimittajat Kysyntä: Kaupungit, muut julkiset toimijat, loppukäyttäjät Tarjonta: Ympäristömonitorointijärjestelmätoimittajat Kysyntä: Loppukäyttäjät, liikenneoperaattorit, joukkoliikenneviranomaiset Tarjonta: Sovelluskehittäjät, MaaS-operaattorit Kysyntä: Kaupungit, loppukäyttäjät Tarjonta: Järjestelmätoimittajat, sovelluskehittäjät Lähestymistapa Systeeminen Systeeminen (komplementoitu karkean konsensuksen mallilla) Karkea konsensus (komplementoitu systeemisellä mallilla) Karkea konsensus 30/09/2016 11

Yhteentoimivuusympäristön dynaaminen mallinnus - 3 skenaariota Voittaja korjaa koko potin Yhteistyö ja kilpailu Muna-kana - ongelma Yhden toimijan alustaa käytetään palvelujen tarjoamiseen pääsee portinvartijan asemaan Loppukäyttäjät, toimittajat ja sovelluskehittäjät eivät voi vaihtaa alustoja Voi olla myös yhteishankinnan tulos Toimijat tekevät yhteistyötä ja kilpailevat yhteen kytkettyjä alustoja, tuotteita ja palveluita Loppukäyttäjät voivat vaihtaa alustojen välillä, luoda kilpailua ja katalysoida uusia innovaatioita Paikalliset räätälöidyt ratkaisut Mikään alustoista ei kasva rajattu skaalautuvuus Nykytilan jatkuminen City 2 City 1 Enterprise 2 Enterprise 1 End-user 2 End-user 1 City 2 City 1 Enterprise 2 Enterprise 1 End-user 2 End-user 1 City 2 City 1 Enterprise 2 Enterprise 1 End-user 2 End-user 1 De-facto Smart City-platform Vendor 2 Vendor 1 Service provider 2 Service provider 1 Application developer 2 Application developer 1 Vendor 2 Vendor 1 Service provider 2 Service provider 1 Application developer 2 Application developer 1 Vendor 2 Vendor 1 Service provider 2 Service provider 1 Application developer 2 Application developer 1 Smart City Alliance Community 30/09/2016 12

Tiekartta 1. Aloitus 2. Laajentaminen 3. Skaalaus Kysyntä: Kaupungit, yritykset, loppukäyttäjät Muutama kaupunki ja käyttötapaus, yhteentoimivuuden hyötyjen osoittaminen, ensimmäiset yhteistyömallin kokeilut Uusia kaupunkeja ja yrityksiä vaatimassa yhteentoimivia tuotteita ja palveluita Suuri osa kaupungeista ja yrityksistä hankkii yhteentoimivia tuotteita ja palveluja, yhteistyömalli vakiintunut Tarjonta: Toimittajayritykset, sovelluskehittäjät Muutama toimittajayritys kehittämässä yhteentoimivia tuotteita ja palveluita, ensimmäiset yhteistyömallin kokeilut Uudet toimittajat liittyvät yhteisöön ja kehittävät yhteentoimivia tuotteita ja palveluita Suuri osa toimittajista kehittää yhteentoimivia, tuotteita ja palveluja, yhteistyömalli vakiintunut Tekninen taso Ensimmäiset toimijat ja työkalut (tekninen dokumentointi, testaus, validaattorit) fasilitoimassa teknisen tason yhteentoimivuutta Työkaluja kehitetään edelleen, uusia horisontaaleja toimijoita markkinoilla Työkaluja laajasti saatavilla, useita horisontaaleja toimijoita fasilitoimassa markkinaa 30/09/2016 13

Jalkautusvaihtoehdot Epäformaali yhteistyö Yhteistyötä tehdään epäformaalilla tasolla, ei virallista toimijaa, joka fasilitoi yhteistyötä Suoraviivainen ja yksinkertainen tapa aloittaa yhteistyö Erillinen toimija (esim. konsulttiyritys) voidaan palkata isännöimään yhteistyöprosessia keskeistä, että ei päädy portinvartijan rooliin Projektiin/ohjelmaan perustuva kehitys Yhteistyön organisointi projektin tai ohjelman muodossa Verrattain suoraviivainen tapa edetä erityisesti kehityksen alkuvaiheessa Keskeinen haaste kun projekti (rahoitus) loppuu, yleensä myös yhteistyö loppuu ei jatkuvuutta ja sitoutumista määritelmien käyttöön ja edelleen kehittämiseen Esim. meneillään oleva kuutoskaupunkien 6AIKA-strategia ja Tekesin INKAohjelma mahdollisia foorumeita yhteistyön käynnistämiseen (erityisesti 6AIKA Avoin data ja rajapinnat kärkihanke) 30/09/2016 14

Jalkautusvaihtoehdot (II) Kehitys olemassa olevien horisontaalien organisaatioiden kautta Yhteistyötä rakennetaan asteittain olemassa olevien horisontaalien organisaatioiden avulla Useita mahdollisia organisaatioita olemassa, jotka voisivat fasilitoida määrittelytyötä ja muuta yhteistyötä (esim. ITS Finland (Kalkati.net), buildingsmart Finland (Inframodel), and JUHTA (JHS-suositukset)) Yksi yritys/alusta horisontaalina mahdollistajana Yksi yritys fasilitoi/tarjoaa alustan usealle toimijalle Voi olla kysyntäpuolen yhteistyön seurausta, jos alusta toteutetaan yhteishankintana (esim. Waltti tai Apotti) Voi myös olla tarjontapuolen kehityksen seurausta, jossa yksi yritys saavuttaa asteittain portinvartija-aseman ja monopolin markkinoilla ( voittaja korjaa koko potin ilmiö) 30/09/2016 15

Jalkautusvaihtoehdot (III) Uuden organisaatio perustaminen Pitkällä aikavälillä, mikäli olemassa olevista horisontaaleista organisaatioista mikään ei osoittaudu sopivaksi, voidaan luoda uusi organisaatio fasilitoimaan yhteistyötä toimijoiden välillä Voi olla vaiheittaisen kehitysprosessin viimeinen askel: 1. Epäformaali yhteistyö 2. projekti tai ohjelma 3. uusi organsaatio Uusi organisaatio voisi toimia myös katto-organisaationa sektorikohtaisille organisaatioille (esim. ITS Finland, buildingsmart Finland etc.) sektorikohtaista yhteistyötä voitaisiin tehdä kussakin organisaatiossa ja sitä voitaisiin yleistää ja siirtää sektorilta toiselle uuden organisaation kautta Kansainvälinen laajentuminen Jos kriittinen massa ja monen tilaajan sekä toimittajan markkina saavutetaan kotimaan markkinoilla, olisi keskeistä laajentaa yhteistoimintamallia muihin maihin (esim. naapurimaat), jotta kehitys ei lukkiudun kotimaiseen markkinaan Yksi mahdollisuus on skaalata mallia olemassa olevien kansainvälisten verkostojen avulla (esim. Open & Agile Smart Cities (OASC)) 30/09/2016 16

Riippuvuudet Kuutoskaupunkien 6AIKA-strategia Kaupunkien kehitysprojektit Kuntaliitto, KL- Kuntahankinta, Kuntien Tiera Tekes Huippuostajatohjelma Yritysten kehitysprojektit Käyttäjäyhteisöt: OKFN, MyData-yhteisö ICT Kysyntä Kaupunki 2 Yritys 2 Kuluttaja 2 Kaupunki 1 Yritys 1 Kuluttaja 1 Kansallinen ICT-strategia: kansallinen palveluväylä, JUHTA, JHS, ICT 2015- työryhmä Suuri toimittaja-/ palveluyritys 2 Suuri toimittaja-/ palveluyritys 1 Smart City -yhteentoimivuusympäristö Horisontaalit toimijat fasilitoivat esim. yhteisiä hankintakäytäntöjä sekä yhteentoimivuuden testausta ja sertifiointia PK toimittaja-/ palveluyritys 2 PK toimittaja-/ palveluyritys 1 Sovelluskehittäjä 2 Sovelluskehittäjä 1 KV-projektit: OASC, EIP SCC Lighthouse, EIT ICT labs, H2020 ICT Tarjonta Yritysten T&Kprojektit Tekes-ohjelmat (INKA, Fiksu kaupunki) Sovelluskehittäjien verkostot (HSL, Helsinki loves developers etc.) 30/09/2016 17

Yhteenveto & johtopäätökset Jotta saataisiin aikaan yhteentoimivia smart city tuotteita ja palveluja, tarvitaan yhteistyömalli toimijoiden välille Kaksi lähestymistapaa: Systeeminen: Suurien monitoimittajajärjestelmien kehittäminen hyödyllinen kun järjestelmän elinkaari pitkä ja tarpeet ovat hyvin tiedossa Karkea konsensus: Modulaaristen tuotteiden ja palveluiden hajautettu kehitys hyödyllinen kun tarpeet muuttuvat ja kehityssykli lyhyt Tarvitaan kriittinen massa tilaajia ja toimittajia, jotka sitoutuvat 1. Ratkomaan yhteisiä ongelmia yhdessä, 2. Määrittelemään yhteisiä moduuleja ja rajapintoja, 3. Toteuttamaan määritelmät palveluissa ja tuotteissaan ja 4. Tilaamaan ja toimittamaan tuotteita ja palveluja, jotka toteuttavat määritelmät 30/09/2016 18

Yhteenveto & johtopäätökset Haasteita usean tilaajan ja toimittajan markkinan luomisessa Harmonisoinnin ja yhteentoimivuuden kustannukset voivat näyttää korkeammalta kuin saavutetut hyödyt Potentiaalisen markkinan koko tulee olla riittävän suuri Tuotteiden ja palveluiden odotettavissa oleva kysyntä riittävää Kotimaiset markkinat useassa tapauksessa liian pienet pitkän aikavälin tähtäin kansainvälinen Tilaajien näkökulmasta tärkeää varmistaa, että yksittäinen toimittaja ei pääse portinvartija-asemaan Toimittajien näkökulmasta avoimuus lisää kilpailua ja voi vähentää investointihalukkuutta keskeistä luoda markkina, joka tukee sekä yritysten immateriaalioikeuksia että avoimia rajapintoja Tärkeää huomioida, että jos avoimia rajapintoja ja yhteentoimivuutta ei luoda tarpeeksi aikaisin, markkinat voivat lukkiutua vertikaalisiin ratkaisuihin 30/09/2016 19

Yhteenveto & johtopäätökset Jalkautus Useita mahdollisuuksia yhteistyömallin jalkauttamiseen Jalkautusvaihtoehdot voidaan myös vaiheistaa Esim. ensin epäformaali yhteistyö projekti lopulta uusi organsaatio Kokonaisuudessaan kotimainen Smart city -markkina on kehityskaaren alkuvaiheessa Tällä hetkellä varteenotettavimmat jalkautusvaihtoehdot näyttävät olevan epäformaali yhteistyö, projektiin/ohjelmaan perustuva kehitys sekä kehitys olemassa olevien horisontaalien organisaatioiden kautta Yhteistyömalli on toimialariippumaton ja sitä voidaan jalkauttaa usealle smart city -sektorille Yhteentoimivuus ei ole tekninen haaste vaan organisaatiotason haaste Keskeistä luoda kannustimia alan toimijoille usean tilaajan ja toimittajan markkinaan osallistumiseen 30/09/2016 20

TEKNOLOGIASTA TULOSTA 21