Sote-yhteentoimivuustyön kansallinen organisointi

Transkriptio

1 Sote-yhteentoimivuustyön kansallinen organisointi -esittely 4/2015 Juha Mykkänen Tutkimusjohtaja, dosentti, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 1

2 Sisältö Yhteentoimivuus ja standardit Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategia Sote-yhteentoimivuustyön kansallinen organisointi -projekti tavoitteet, huomioitavia asioita, tilanne Yhteenveto 2

3 Johdanto Tavoitteena olevassa verkostomaisessa kehittämistoiminnassa yhteentoimivuus keskeinen toiminta- ja osaamisalue Esim. VAKAVA:n suositukset tavoitteena olevasta modulaarisesta tietojärjestelmäarkkitehtuurista Yhteentoimivuuden nykytilanne: Jotain tehty oikein, mutta parannettavaa standardien ja yhteentoimivuuden linkittämisessä kokonaisarkkitehtuuriin, kehittämishankkeisiin, tuotekehitykseen, osaamisen kehittämiseen Viranomaistoiminnan osalta mallit keskittyvät kansallisiin palveluihin ja sisältöihin Organisoinnin tarve tunnistettu useita vuosia, toimenpiteitä sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategiassa 3

4 Standardien ja yhteentoimivuuden merkitys Toiminta Yhtenäistämis- ja tehostamistavoitteet, päällekkäisyyksien vähentäminen Standardien puute aiheuttaa potilas- ja asiakasriskejä ja mahdollistaa väärinkäytöksiä, tiedot eivät tarvittaessa saatavilla, tapauskohtaisen räätälöinnin ja määrittelyn laatuhaasteet Siirtymä kohti entistä älykkäämpiä järjestelmiä ja ratkaisuja (computable semantic interoperability), tietojen jalostusasteen nostaminen Kehittäminen Uudelleenkeksimisen välttäminen, vähittäinen entistä parempien ominaisuuksien kehittäminen, alusta ja mahdollistaja innovaatioille Vaatimuksista käyttöönottoon-elinkaaren nopeuttaminen, toteutuskynnys Välinetuki, testaus- ja sertifiointipalvelut ja -vaatimukset Markkinat Kilpailun edistäminen ja ohjaaminen asioihin, joissa kilpailemisesta on hyötyä Markkinoiden avoimuus ja kansainvälinen yhteensopivuus (vienti + tuonti) Asiakkaan valinnanvapaus hankinnoissa, toimittajaloukun välttäminen Standardi markkinoilla toimimisen edellytyksenä (esim. IHE+kuvantaminen, EUmandaatit ja sertifiointi, USA/Meaningful use) Standardi yrityksen kilpailuetuna (time-to-market), kumppanuusverkostot Erityisesti P&K teknologiayritysten toimintaedellytykset SoTe-ympäristöissä 4

5 Esim. 21 polkua kitkattomaan Suomeen Päälukuja ICT uudistumisen ja kasvun moottori Yritysten kilpailukyky Tehokas infrastruktuuri Suomi osaamisen avulla kärkeen Rahoituskuilu Uudet toimintatavat Standardit ja yhteentoimivuus avainasia kaikissa kohdissa! 5

6 Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 : Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Iso kuva Mahdollisuudet Palvelujen uudistaminen Laaja-alainen hyvinvointi Ongelmien ennaltaehkäisy Palvelujen yksilöistäminen ja segmentointi Geenitieto Big data Avoin tieto Poikkihallinnollisuus Näyttö vaikuttavuudesta Mahdollistajat Ohjaus ja säädökset Kokonaissuunnittelu Avoimet rajapinnat ja standardit Mobiiliteknologia Palveluarkkitehtuuri Pilvipalvelut Kehittämisen ekosysteemit Tietoturva ja tietosuoja Sopeutuvat prosessit, laadukkaan työn ja toiminnan tukeminen Asiakaslähtöisyys Osallisuus, yksilöllinen palvelukokonaisuus ja hyvinvointi Toimivat työkalut ammattihenkilöille Käytettävyys, yhteenvedot päätöksenteontuki ja toiminnanohjaus Henkilökohtaista hyvinvointia ja palvelujen kokonaisuutta tukeva teknologia Tiedon jalostaminen, tietoon perustuva edistys ja johtaminen Palvelujen laatu ja saatavuus, uudet toimintamallit, osaaminen, ohjaus ja yhteistyö Tietovarannot: kansallinen sosiaali- ja terveysarkisto, terveys- ja hyvinvointitaltiot, laadukas tieto Toimiva ja skaalautuva tiedollinen ja tekninen pohja palvelutuotantoon ja kehittämiseen 6 STM SoTe-tieto hyötykäyttöön 2020 strategiatyön visuaalinnen tiivistelmä, sisältö:

7 Iso kuva Mahdollisuudet Palvelujen uudistaminen Laaja-alainen hyvinvointi Ongelmien ennaltaehkäisy Palvelujen yksilöistäminen ja segmentointi Geenitieto Big data Avoin tieto Poikkihallinnollisuus Näyttö vaikuttavuudesta Mahdollistajat Ohjaus ja säädökset Kokonaissuunnittelu Avoimet rajapinnat ja standardit Mobiiliteknologia Palveluarkkitehtuuri Pilvipalvelut Kehittämisen ekosysteemit Tietoturva ja tietosuoja Sopeutuvat prosessit, laadukkaan työn ja toiminnan tukeminen Asiakaslähtöisyys Osallisuus, yksilöllinen palvelukokonaisuus ja hyvinvointi Toimivat työkalut ammattihenkilöille Käytettävyys, yhteenvedot päätöksenteontuki ja toiminnanohjaus Henkilökohtaista hyvinvointia ja palvelujen kokonaisuutta tukeva teknologia Tiedon jalostaminen, tietoon perustuva edistys ja johtaminen Palvelujen laatu ja saatavuus, uudet toimintamallit, osaaminen, ohjaus ja yhteistyö Tietovarannot: kansallinen sosiaali- ja terveysarkisto, terveys- ja hyvinvointitaltiot, laadukas tieto Toimiva ja skaalautuva tiedollinen ja tekninen pohja palvelutuotantoon ja kehittämiseen STM SoTe-tieto hyötykäyttöön 2020 strategiatyön visuaalinnen tiivistelmä 7

8 Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategia tavoitteisiin kuuluu avointen rajapintojen ja standardien käytön edistäminen sotetiedonhallinnan eri osa-alueilla yksi strategian toimenpiteistä: Perustetaan organisaatio, joka yhteistyössä sotepalvelutuottajien, järjestelmätoimittajien, standardointiorganisaatioiden ja kansallisten toimijoiden kanssa toteuttaa standardointia ja yhteentoimivuustyötä, tukee niihin liittyvää testaus- ja verifiointitoimintaa sekä kansainvälisten standardien seurantaa ja sovittamista palvelutuotannon, kansalaisille suunnattujen palvelujen sekä alan teollisuuden tarpeisiin 8

9 Sytke - Sote-yhteentoimivuustyön kansallinen organisointi projekti Tarve Sote-tietojärjestelmien yhteentoimivuutta edistävien määrittelyjen ja standardien arvioinnin ja tuottamisen sekä niihin kiinteästi liittyvän toiminnan (mm. testaus, kansainvälinen seuranta, neuvonta, koulutus) nykyistä selkeämpi organisointi Toimenpiteet Toteutetaan projekti, jonka kautta tuotetaan ehdotus Sote-tieto hyötykäyttöön strategian mukaisen yhteentoimivuuskeskuksen toiminnan osa-alueista, toimintamallista, organisointitavasta, rahoitusmallista sekä käynnistämisen toimenpiteistä 9

10 Miksi? Standardien ja yhteentoimivuuden edistämisen kautta tuetaan nykyistä ketterämpiä, avoimempia ja joustavampia tietojärjestelmäkokonaisuuksia asiakas- ja käyttäjätarpeisiin vastaavien laadukkaiden ratkaisujen nykyistä nopeampaa tuottamista ohjelmisto- ja palveluyritysten toimintaedellytyksiä kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla turvallisuusvaatimukset huomioiden 10

11 Työn tavoitteet koota yhteen valtakunnallisen sote-yhteentoimivuustyön kehittämisen tarpeet ja nykytilan haasteet selvittää vastaavan toiminnan sisällöt, organisointimallit ja parhaat käytännöt kansainvälisesti tarkentaa kansallisen yhteentoimivuustyöhön liittyvän toiminnan tavoitteet selvittää ja tarkentaa kansallisen yhteentoimivuustyön toiminnan osa-alueet, niiden painopisteet ja arvio toiminnan edellyttämistä kyvykkyyksistä/resursseista selvittää yhteentoimivuustyön organisoinnin vaihtoehdot sisältäen toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitoon edellyttämä rahoitusmalli määritellä yhteentoimivuustyön tarkoituksenmukainen vastuunjako eri osapuolten välillä (viranomaiset, sote-palvelutuottajat, eri rooleissa toimivat yritykset, tki-toimijat, rahoittajat) 11

12 Osa-alueita Kehittämiskohteiden kokoaminen ja priorisointi Standardien ja määrittelyjen etsiminen Kv-määrittelyjen paikallistaminen ja vaikuttaminen Määrittelyjen tuottaminen Yhteistyöfoorumit Uusien toimintamallien tukeminen yhteentoimivuuden kautta Osaamisen kehittäminen ja koulutus Laadunvarmistus, eri osapuolten osallistumisen tukeminen Hankintojen ja kehittämisen tukeminen, neuvonta Määritysten virallistaminen, hyväksyttäminen, velvoittavuus, saatavuus Yhteentoimivuustestaus Sertifioinnit (valmistaja/tuote, organisaatio, osaajat) Kv seuranta ja yhteistyö 12

13 Avaintoimijoiden suhteet ja työnjako Palvelujen järjestäjät ja tuottajat ml. niiden omistamat tietohallintoyhtiöt Järjestelmien valmistajat ja kehittäjät Huomioiden erilaiset liiketoimintamallit + liiketoimintamahdollisuudet Viranomaiset Kotimaiset ja kv standardointijärjestöt Kotimaiset ja kv. TKI-toimijat ja rahoittajat Myös positiointi toimialariippumattoman ja muiden sektorien yhteentoimivuustyön suhteen 13

14 HL7 Eur. Affiliates HL7 Internat. IHE Dicom ISO CEN DG InfoSoc TEM Tekes Continua SFS SR 301 TC215 TC251 ehealth Stakeholders group HL7 Finland ry THL JUHTA VM PH IHE SIGFinland IT-yritykset Palveluntuottajat Kuntaliitto VTT YO+ AMK FiHTA Kela STM Standardointikenttää Päivitetty: [Mykkänen J, Korhonen M, Porrasmaa J, Tuomainen T, Ensio A. Tietojärjestelmien standardointityön organisointi ja kehittäminen terveydenhuollossa: nykytila ja toimenpide-ehdotukset. Helsinki: Stakes, Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 3/ s.] 14

15 Työn organisointi Projektiryhmä: Itä-Suomen yliopisto, STM ja Kuntaliitto Ohjausryhmä: STM, Kuntaliitto, THL, Mawell, Kuopio Innovation, Medi-IT, HUS, Oulun kaupunki, GE, CGI, Fujitsu, Elisa, Fastroi, Tekes, Itä-Suomen yliopisto, Etelä- Savon sairaanhoitopiiri, HL7 Finland Asiantuntijaryhmä: joukko kutsuttuja edustajia: STM, Fujitsu, GE, Oulun kaupunki, Business Oulu, Kuopio Innovation, Mawell, HUS, Medi-IT, Elisa, CGI, Kuntaliitto, Tekes, Itä-Savon sairaanhoitopiirin linkitys muihin keskeisiin hankkeisiin ja toimijoihin mm.: Akustitoimintaan ja sote-ka-työhön 15

16 Yhteenveto Yritysten ja käyttäjien tarve: toimivat ja avoimet yhteentoimivuusratkaisut tehokkaasti käyttöön ja tukemaan toiminnan ja ratkaisujen kehittämistä Edellyttää runsaasti pohjatyötä, seurantaa, arviointia, valintaa, joka nyt osin ei kenenkään tontilla Myös kv-kehityksen seuranta, ohjaus ja tarvittaessa osallistuminen seurantaa lukuunottamatta nyt heikolla tasolla Myös paikallistamiselle ja toimintamallien kehittämisestä lähteville bottom-upmäärittelyille paikkansa: ml. uudet standardit, edelläkävijyys ja innovointi Yritys-käyttäjä- ja viranomaisfoorumina esimerkiksi HL7 Finland-toimintamalli (HL7 + IHE sateenvarjo) toimiva, mutta erittäin riippuvainen jäsenten omasta aktiivisuudesta Osaamisen kehittäminen ja levittäminen välttämätöntä Aktiivista koulutusta jonkin verran, mutta myös olemassa olevat T&K-instrumentit, hankkeet ja kokeiluympäristöt innovaatio- ja osaamistavoitteita tukemaan? Mikään taho ei yksin saa aikaan markkinoilla toimivia ratkaisuja Yritykset avainasemassa innovoinnissa ja lisäarvon kehittämisessä Kansainvälinen yhteensopivuus jatkossa entistä tärkeämpää Käyttäjien vaadittava avoimia ja tulevaisuusyhteensopivia ratkaisuja Viranomaiset ohjaavat, luovat edellytyksiä ja edistävät kansallisia ratkaisuja Yhteistyöryhmien / järjestöjen hyödyntäminen Riittävän pitkäjänteinen elinkaarisuunnittelu mutta ketterä reagointi tarpeisiin 16