Energiaa ja elinvoimaa
Uusilla investoinneilla ilmastoystävällistä energiaa Lappiin
Sisältö: 1. Valtiovallan päätökset uusiutuvan energian tukemiseksi 2. Potentiaali Lapissa 3. Mitä on näköpiirissä?
Valtiovallan päätökset investointien tukemiseksi
Valtiovallan päätökset investointien tukemiseksi, 1 Suomen päästöjen vähentäminen ei etene EU ilmastotavoitteiden mukaisesti. Ainoastaan syvän taantuman vuosina alitettiin tavoitetaso. Jos suomalaiset toimijat eivät täytä tavoitetta, toimijat (energiayhtiöt, teollisuus) joutuvat ostamaan päästöoikeuksia. Esim. jos tavoitteesta jäädään 10 MtnCO2/a, maksaa se 15 /tn x 10 MtnCO2/a = 150 M /a Suomen kansantaloudelle. Ulkomaisten päästöoikeuksien ostamisen sijaan voisi myös ajatella että tuetaan sillä summalla kotimaisten uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, mikä onkin nyt toteutumassa metsäenergialla tuotetun sähkön tuen sekä mahdollisesti pienpuun energiatuen (PETU) myötä. Lähde: Tilastokeskus.
Valtiovallan päätökset investointien tukemiseksi, 2 Lähde: Tilastokeskus. Energiantuotanto kattaa noin 80 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Ilmastopolitiikan toteuttaminen tarkoittaa siis energiantuotannon rakenteeseen puuttumista. Se tarkoittaa uusiutuvien energialähteiden lisäämistä ja fossiilisten energialähteiden vähentämistä.
Valtiovallan päätökset investointien tukemiseksi, 3 Lähde: Pöyry. Ohjauskeino fossiilisista luopumiseen ja uusiutuvien energialähteiden aseman parantamiseen on verotusohjaus, ja vuoden 2011 alussa fossiilisten polttoaineiden verotus kiristyi tuntuvasti.
Valtiovallan päätökset investointien tukemiseksi, 4 Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi energiantuotannossa puupolttoaineiden hyödyntämisessä on suurin määrällinen potentiaali, ja se on kansantaloudelle tehokkain (panos/tuotto-suhde) tapa lisätä uusiutuvaa energiaa. Lähde: GreenStreamNetwork, Selvitys uusiutuvan energian lisäämisen kustannuksista, 2007
Valtiovallan päätökset investointien tukemiseksi, 5 Lähde: TEM, 2008, Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Suunnitelmat EU:n päästöjen vähentämiselle ovat hyvin kunnianhimoiset. Jopa 60 80 % päästöjen leikkauksia on suunniteltu vuoteen 2050 mennessä. On mahdollista että 2010 luvun taantuma Euroopassa tulee muuttamaan tätä tavoitetta, mikäli ilmastopolitiikan tulkitaan maksavan liikaa.
https://www.tem.fi/files/29773/suomen_kansallinen_toimintasuunnitelma.pdf
Valtiovallan päätökset investointien tukemiseksi, 6 Tiedotteet: Energia 24.3.2011 13.01 Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tukijärjestelmä käyttöön Valtioneuvosto hyväksyi tänään asetuksen, jonka seurauksena laki uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta tulee kokonaisuudessaan voimaan 25.3.2011 alkaen. Laki tuli jo osittain voimaan vuoden vaihteessa, mutta tukijärjestelmien mukaisen valtiontuen käyttöön tarvittiin Euroopan komission hyväksyntä. Komissio hyväksyi tuulivoiman ja biokaasusähkön syöttötariffeihin liittyvän tukijärjestelmän viime viikolla, ja tällä viikolla saatiin päätös metsäenergian syöttötariffin, eli metsähakkeella tai puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen, sekä sähkön kiinteän tuotantotuen hyväksyttävyydestä. Nyt käyntiin saatava tukijärjestelmä käynnistää toivon mukaan toden teolla uusiutuvan energian käytön lisäämisen. Kun ydinvoiman lisärakentaminen on suurennuslasin alla, ei uusiutuvien käytön ja edistämisen toimissa saa enää hidastella, painotti ministeri Mauri Pekkarinen. Tukijärjestelmä parantaa nyt puupohjaisen energiaraaka-aineen kilpailukykyä suhteessa fossiilisiin vaihtoehtoihin. Mitä alhaisempi on fossiilisia polttoaineita rasittava päästöoikeuksien hinta, sitä korkeampaa tukea maksetaan puupohjaisten raaka-aineen käytöstä energiantuotannossa. Enimmillään tuen määrä on 18 euroa/megawattitunti. Tuulivoiman takuuhinta takaa tuottajalle varmuuden saada tuottamastaan sähköstä 12 vuoden ajan 83,5 euroa/mwh. Nopeasti investoija saa lisäksi enintään kolmen vuoden ajaksi lisäbonuksen, jolloin takuuhinta on 105,3 euroon/mwh. Tavoite on, että maassamme olisi vuoteen 2020 mennessä jopa 2 500 megawatin (MW) tuulivoimakapasitetti, mikä vastaisi vuosittain noin 6 terawattitunnin sähköntuotantoa, elinkeinoministeri toteaa.
Valtiovallan päätökset investointien tukemiseksi, 6 Tiedotteet: Energia 11.10.2011 15.58 Kiinteä sähkön tuotantotuki loppuu vuoden 2012 alussa Hallitusohjelmassa sovittu 25 miljoonan euron vähennys uusiutuvan energian tukiin vuoteen 2015 mennessä on valtiontalouden vuosien 2013 2015 kehysten valmistelun yhteydessä päätetty toteuttaa nopeutetussa aikataulussa. Osana näitä säästöjä oikeus kiinteään sähkön tuotantotukeen päättyy vuoden 2012 alussa. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen asiasta vielä tänä syksynä. Tuen lopettaminen tuo valtiolle vuosittain 4,5 miljoonan euron säästöt vuodesta 2013 alkaen. Tukea maksetaan vielä vuonna 2011 tuotetusta sähköstä. Kiinteää sähkön tuotantotukea on maksettu tuulivoimalla ja metsähakkeella tuotetusta sähköstä 6,90 euroa megawattitunnilta. Biokaasulla ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä tuki on ollut 4,20 euroa megawattitunnilta. Tukea on maksettu syöttötariffijärjestelmän ulkopuolelle jäävästä uusiutuvan sähkön tuotannosta. Tuulivoimaloita on rekisteröitynyt kiinteän sähkön tuotantotuen saajaksi noin 20, pienvesivoimaloita noin 10, biokaasulaitoksia yksi ja metsähakkeella sähköä tuottavia voimalaitoksia noin 40. Kiinteää sähkön tuotantotuen sijasta metsähakevoimalat voivat vaihtoehtoisesti hakeutua myös syöttötariffijärjestelmään. Kiinteään tukeen oikeutetuista metsähakevoimaloista valtaosa on siirtynyt syöttötariffijärjestelmään jo 1.10.2011 alkaen.syöttötariffijärjestelmään on tällä hetkellä hyväksytty noin 30 metsähakevoimalaa, ja käsittelyssä on 10 hakemusta. Vuoden 2009 alun jälkeen käyttöön otetut tuulivoimalat ja biokaasuvoimalat ovat voineet siirtymäkautena, joka päättyi syyskuun lopussa, hakea syöttötariffijärjestelmään. Tuulivoimaloita on hyväksytty järjestelmään viisi.kiinteä sähkön tuotantotuki tuli voimaan vuoden 2011 alussa. Vastaavaa tukea maksettiin aiemmin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain nojalla jo osin vuodesta 1997 alkaen.syöttötariffijärjestelmään ei uusiutuvan energian määrärahojen leikkausta kohdisteta. Järjestelmään hyväksytyille tuulivoimaloille, biokaasuvoimaloille ja puupolttoainevoimaloille maksetaan tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan erotuksen mukaista tukea. Järjestelmään kuuluvissa metsähakevoimaloissa tuotetusta sähköstä maksetaan päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuvaa tukea. Voimalaitos voi saada tukea 12 vuoden ajan.
julkaistu to 13.10.2011 klo 12:01, päivitetty to klo 12:21 EDELLISEN HALLITUKSEN SOPIMAN NIIN SANOTUN RISUPAKETIN TOIMIVUUS ARVIOIDAAN UUDELLEEN ENSI VUONNA. ELINKEINOMINISTERI JYRI HÄKÄMIES SANOI YLE RADIO 1:N YKKÖSAAMUSSA, ETTÄ UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN TUKIA SAATETAAN MUUTTAA TAI TUKIPAKETTI ÄÄRIMMÄISESSÄ TAPAUKSESSA JOPA PURKAA, JOS TUET EIVÄT OLE TOIMINEET SUUNNITELLUSTI. HÄKÄMIES KUUITENKIN KOROSTI, ETTÄ SUOMI ON EDELLEEN SITOUTUNUT EU:N ASETTAMAN VELVOITTEEN MUKAISESTI LISÄÄMÄÄN UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN KÄYTTÖÄ. VUONNA 2020 UUSIUTUVAN ENERGIAN OSUUS ENERGIAN KULUTUKSESTA PITÄISI OLLA 38 PROSENTTIA. YLE UUTISET
Valtiovallan päätökset investointien tukemiseksi, 8 Yhteenveto: - Kun liiketoimintaa ja investointeja suunnitellaan, pitää tiedostaa minkä varaan kannattavuutta lasketaan - Energiatoimialalla kestäviä elementtejä liiketoiminnalle: - fossiilisten polttoaineiden markkinahinta sekä verotus pysyvät korkeana tai nousevat - paikalliset polttoaineet eivät ole niin herkkiä maailmanpoliittisille häiriöille hinnan tai saatavuuden osalta - Energiatoimialalla epävarmoja elementtejä liiketoiminnalle: - poliittisiin päätöksiin perustuvat (muut kuin investointi)tuet
Lapissa oleva potentiaali
Lapissa oleva potentiaali - Tuulivoima - Vesivoima - Metsäenergia
Lapissa oleva potentiaali, 1 Tuulivoima: - Lapissa on potentiaalia tuulivoimalle, mutta - Pitää yhteen sovittaa muiden näkökulmien kanssa, mm. maisemalliset tekijät - Teknistaloudellinen haaste myös erämaaolosuhteiden paikoin heikot sähkön siirtoyhteydet siellä mihin muuten voisi rakentaa, siirtoyhteyksiä ei ole - Kyse on valinnoista kiinteistöverot toisivat merkittäviä tuloja, esim. 1 kpl 3 MW tuulivoimalaitoksen kiinteistövero voi olla 15 000 /a
Lapissa oleva potentiaali, 2
Lapissa oleva potentiaali, 3 Vesivoimapotentiaaliakin Lapissa on, mutta suojelunäkökulmat rajoittavat vesivoiman lisärakentamista. Painopiste onkin ollut olemassa olevien laitosten tehokkuuden ja hyötysuhteen parantamisessa sekä suunnitelmissa hyödyntämättä jäävien tulvavesien hyödyntämisessä erilaisin allasratkaisuin (myös tulvasuojelunäkökohta).
Lapissa oleva potentiaali, 4 Uusiutuvista energialähteistä metsäenergiassa on suurin potentiaali paitsi Suomessa, myös Lapissa. Tämä ainespuun tilasto kertoo vain arvion puunjalostukseen kelpaavan puun osalta. Tämän lisäksi on harvennuksen yhteydessä hyödyntämättä jäävä puuaines sekä hakkuutähde.
Mitä on näköpiirissä?
Mitä on näköpiirissä? Tuulivoima: - Potentiaalia on tuntureilla ja vaaroilla, mutta edellyttää vahvaa yhteisymmärrystä ja yhteistä tahtotilaa alueellisten intressien yhteensovittamiseksi - Yhteistyö on hedelmällisempää kuin vastakkainasettelu - Pitää nähdä myös mahdollisuudet: kiinteistöverot, alueellinen työllisyys rakentamisen sekä huolto/kunnossapidon osalta sekä osallistuminen sähköverkoston vahvistamiseen Vesivoima: - Paljon tunteita mukana uudisrakentamista koskevissa suunnitelmissa - Olemassa olevien laitosten tehostaminen ehkä viisainta mitä on, mutta siinäkin rajat tulevat vastaan - Uudisrakentamisessa sekä altaiden rakentamisessa olisi tärkeää yrittää löytää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja
Mitä on näköpiirissä? Metsäenergia: - VAPO&Metsäliitto, biodiesel laitos Kemiin - Kaivosteollisuuden kasvava energiantarve (toivottavasti metsäenergialla) - Mustikkamaan voimalaitos Rovaniemellä
Mitä on näköpiirissä? Arvio, Pöyry 2010. Hankkeen arvio 10/2011: maksimissaan liki 600 henkeä.
Mitä on näköpiirissä? Arvio Mustikkamaan voimalaitoshankkeen työllisyysvaikutuksista. Päivitetty arvio rakennusvaiheesta liki kaksinkertainen.
Rovaniemen hankinta-alue Hankinta-alueen säde teitä pitkin < 150 km Rovaniemen energialaitos Kuljetusetäisyys <= 150 km Lähde METLA / Jaakko Repola
Yhteenveto -Energiankulutus globaalisti, Euroopassa ja Suomessa kasvaa - Energian tuotantoa ei voi rakentaa fossiilisten tuontipolttoaineiden varaan - Ilmastopolitiikan ailahtelevuus on todellinen ongelma energiatoimialan pitkäikäisille investoinneille - Yksittäisiin tukimuotoihin (jos ei investointituki) luottaminen on vaarallista - Kaikkien investointien pitää pysyä pystyssä ilman tukiakin - Lapissa on potentiaalia niin tuulivoimassa, vesivoimassa kuin metsäenergiassakin, joista metsäenergian osalta valoisimmat näkymät - Jokainen euro joka voidaan säästää tuontipolttoaineista ja korvata paikallisilla polttoaineilta vahvistaa lappilaista hyvinvointia
Kiitos mielenkiinnosta