Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste

Samankaltaiset tiedostot
Lapin tulvatilannekatsaus

Tulvariskien hallinnan suunnittelu

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

LUPAPÄÄTÖS Nro 53/05/1 Dnro Psy-2005-y-72 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Paikka: Pellon kunnantalo. Aika: klo 12:00. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Esityslistan hyväksyminen

53 Kalajoen vesistöalue

Omatoiminen tulviin varautuminen

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella

Lisääkö ilmastonmuutos tulvien todennäköisyyttä Lapissa

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu. Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi

65 Kemijoen vesistöalue

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?

Tulviin varautuminen

JOKIRAPUKANTOJEN SUOJELU ONKO KAIKKI TEHTY?

KEMIJOKI OY

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

MELTAUKSEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Toiminta käynnistyi

42 Kyrönjoen vesistöalue

Askel Ounasjoelle projektit I IV

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE

MONIMUOTOISET TULVAT

Oulujoki, Merikosken 1/250 virtaama

asiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT

Lappi. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus

EHDOTUS LAPIN MAAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI. Tausta

Vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteistä

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl)

Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Suomen arktisten vesien tila

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

NISKANPERÄN OSAYLEISKAAVA

Paikka: Tornion kaupungintalo. Aika: klo 12:00. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Esityslistan hyväksyminen

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot

Jäätilannekatsaus

KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS

Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset

LUPAPÄÄTÖS Nro 31/05/1 Dnro Psy-2005-y-36 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/2 Dnro PSAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.

Tulvariskien hallinnan tavoitteet

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen

Yleistyvät ääri-ilmiöt ja vaikutukset maaseudulle Kaarina Esko Kuusisto SYKE

FCG Finnish Consulting Group Oy

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

Lappi. Kittilän yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus

Asia: Valtiontuki / Suomi - Tuki nro N 136/ Vuoden 2005 poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1

Lappi. Ivalon yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

Porin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Siikakantojen geneettisen monimuotoisuuden selvitys mikrosatelliittimenetelmällä

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

LUPAPÄÄTÖS Nro 58/05/1 Dnro Psy-2005-y-39 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Telekaapelin rakentaminen Ivalojoen alitse, Inari

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

UIMAVESIPROFIILI. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, Tornio, puh.

PÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 11/10/2 Dnro PSAVI/9/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA

LAP-2007-V-2. Rovaniemen taajama-alueen tulvien aiheuttamien vahinkojen rajoittamisen yleissuunnitelma. Rovaniemi

61 Iijoen vesistöalue

Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?

Lausunnot Lapin ELY-keskuksen ehdotuksesta Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi

Kemi-Ounasjoen monikäyttö

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

LUPAPÄÄTÖS Nro 46/08/1 Dnro Psy-2008-y-25 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Sillan rakentaminen Raudanjoen yli, Sodankylä

Transkriptio:

16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013 laaditun tulvaennusteen mukaan maksimivirtaaman ajankohta on keskimäärin 7.5.2013. Maksimivirtaaman suuruus on keskimäärin 300 m 3 /s ja 90 % todennäköisyydellä välillä 201 421 m 3 /s. Ennustettu virtaama on noin 72 % keskimääräisestä tulvavirtaamasta. Simojoen alueelle syntyy vuosittain paikallisia jääpatoja. Jääpadoista, jotka syntyvät asumattomilla alueilla ei yleensä aiheudu sanottavaa vahinkoa. Rakennetuilla rantaalueilla jääpadon aiheuttamat vahingot voivat olla suuret. Jäiden heikkous pienentää jääpatoriskiä, mutta keskimääräistä pienempi virtaama taas vastaavasti nostaa jään pohjaan takertumisen riskiä ja siten kasvattaa myös jääpatoriskiä. Ennusteen keskimääräinen jäänlähtöpäivä on 30.4.2013. Jäänlähtö on 50 % todennäköisyydellä välillä 27. 4.2013 1.5.2013. Jäänlähtö ennusteen mukaan Simojoen jäät Simon kohdalla lähtevät todennäköisimmin virtaamien kasvaessa välille 150 200 m 3 /s. Vuosien 1965 2012 keskimääräinen tulvavirtaaman suuruus on ollut 417 m 3 /s. 1990- luvulla suurin virtaama on ollut 595 m 3 /s vuonna 1993. Suurin virtaama on havaittu 10.5.1982 ja sen suuruus on ollut 730 m3/s. Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on ollut 189 m 3 /s. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi

2/6 Kemijoki Rovaniemen kohdalla (Valajaskoski) Kemijoen virtaama on tällä hetkellä noin 300 m 3 /s. 16.4.2013 laaditun ennusteen mukaan maksimivirtaaman suuruus on kuluvana keväänä Rovaniemen kohdalla noin 90 % keskimääräisestä. Tämän hetkisten ennusteiden mukaan virtaaman suurimman arvon arvioidaan olevan 2130 m 3 /s, mutta ennusteen vaihteluväli on vielä varsin suuri. Maksimivirtaama on 90 %:n todennäköisyydellä välillä 1190 2960 m 3 /s. Maksimivirtaaman ajankohta on todennäköisimmin 16.5.2013. Vuosien 1961 2012 keskimääräinen tulvavirtaaman suuruus on ollut 2 507 m 3 /s. 90- luvulla suurin virtaama oli vuonna 1993, jolloin vesimääräksi mitattiin 4207 m 3 /s, vuonna 1934 havaittu suurin virtaama oli 4210 m 3 /s. Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on ollut 1021 m 3 /s

3/6 Ounasjoki Marraskosken kohdalla Tällä hetkellä virtaaman suuruus Ounasjoessa Marraskosken kohdalla on noin 100 m 3 /s, joka on ajankohtaan nähden tavanomainen. Ounasjoen maksimivirtaama 16.4.2013 laaditun tulvaennusteen mukaan Marraskosken kohdalla on 1030 m 3 /s, joka on lähellä keskimääräistä kevättulvan tasoa. Maksimivirtaama on 90 %:n todennäköisyydellä välillä 645 1390 m 3 /s. Suurimman virtaaman ajankohta on keskimäärin 18.5.2013. Vuosina 1919 2012 Marraskosken maksimivirtaama on ollut keskimäärin 940 m 3 /s ja kevään 2005 suurin virtaama oli 1486 m 3 /s, joka oli suurin koskaan Marraskosken kohdalla havaittu virtaama. Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on ollut 330 m 3 /s. Marraskosken kohdalla suurimmat havaitut vedenkorkeudet ovat olleet jääpatojen aiheuttamia.

4/6 Tornionjoki Karungin kohdalla Tornionjoessa virtaama on tällä hetkellä ajankohdan keskimääräisen virtaaman tasoa. Maksimivirtaama on 16.4.2013 laaditun tulvaennusteen mukaan keskimäärin 2300 m 3 /s. Maksimivirtaama on todennäköisimmin välillä 1490 3240 m 3 /s. Tulvahuipun ajankohta on keskimäärin 25.5.2013. Keskimääräinen tulvahuippu Karungin kohdalla on ollut 2171 m 3 /s, eli tämän hetkisten ennusteiden mukaan virtaaman suuruus on tulevana keväänä käytännössä keskimääräinen. Jäiden lähtö tapahtuu Torniojoessa Karungin kohdalla kun virtaama kohoaa tasoon 800 m 3 /s. Suurin havaittu tulvavirtaama vuosina 1961 1990 on ollut 3667 m 3 /s. Pienin havaittu maksimivirtaama on ollut 1188 m 3 /s.

5/6 Ivalojoki Pajakosken kohdalla Ivalojoen vesistöalueella tämänhetkinen virtaaman suuruus on lähellä normaalia talviaikaista virtaamaa. 16.4.2013 laaditun ennusteen mukaan tämän kevään maksimivirtaama on keskimäärin 500 m 3 /s, joka on lähellä keskimääräistä luokkaa. Maksimivirtaama on todennäköisimmin välillä 311 822 m 3 /s. Maksimivirtaaman ajankohta on todennäköisimmin 19.5.2013. Ennusteen keskimääräinen jäänlähtöpäivä on 12.5.2013. Jäänlähtö on 50 % todennäköisyydellä välillä 8.5.2013-16.5.2013. Keskimääräinen vuoden maksimivirtaama vuosina 1961-2012 on ollut 485 m 3 /s. Suurin virtaama vuosina 1961 90 on ollut 900 m 3 /s. Vuonna 2000 virtaaman suuruus oli poikkeuksellisen suuri eli 920 m 3 /s ja keväällä 2005 syntyi uusi ennätysvirtaama1045 m 3 /s. Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on 185.82 m 3 /s.

6/6 Tenojoki Onnelansuvannon kohdalla Tenojoella tämänhetkinen virtaama on lähellä normaalia talviaikaista virtaamaa. 16.4.2013 laaditun ennusteen mukaan kevään maksimivirtaaman suuruus on 1340 m 3 /s. Virtaaman suuruuden arvioidaan olevan 10 % keskimääräistä suuremman. Maksimivirtaama on 90 %:n todennäköisyydellä välillä 861 1900 m 3 /s. Maksimivirtaaman todennäköisin ajankohta on 25.5.2013. Ennusteen keskimääräinen jäänlähtöpäivä on 17.5.2013. Jäänlähtö on 50 % todennäköisyydellä välillä 12.5.2013 23.5.2013. Tenojoella suurin havaittu virtaama on ollut 2740 m 3 /s keväällä 1984 ja keskimääräinen tulvavirtaama vuosina 1959 2011 on ollut 1200 m 3 /s.