FCG Finnish Consulting Group Oy
|
|
- Susanna Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FCG Finnish Consulting Group Oy Rovaniemen kaupunki SINETÄN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita koskeva selvitys 150-P
2 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Sanasto OYK-alueen sekä tarkastelualueen sijainti ja perustiedot Hydrologia ja vesistöalueet Ounasjoen valuma-alue Sinettäjoen vesistöalue Hydrologiset mittaukset ja vesistöennusteet Ounasjoen vesistöalueella Maankäyttö/maanpeite Topografia ja sadanta Tulvariskien alustava arviointi Tulvariskien väheneminen ja hulevesien hallintaa Yhteenveto Lähteet Kirjalliset lähteet Internet... 21
3 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 1 (21) ROVANIEMEN KAUPUNKI SINETÄN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 1 Johdanto Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita koskeva selvitys on Rovaniemen Sinetän osayleiskaavoitusta palveleva raportti. Tavoitteena on selvittää sekä tarkastelualueen että OYK-alueen hydrologiset ominaisuudet sekä määritellä mahdolliset tulva- ja hulevesien riskit. Analyysit perustuvat eri aineistoihin, esim. Maanmittauslaitoksen Maastotietokannasta saatuihin korkeussuhteisiin ja SYKE:n tulvalaskentoihin. Työssä on myös ehdotettu erilaisia ratkaisuja tulvariskien vähenemiseksi ja hulevesien hallintaan.
4 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 2 (21) 2 Sanasto (SYKE, 2011) Hulevesi Hulevedellä tarkoitetaan taajaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Hydrologia Hydrologia on geofysiikan osa-alue, joka tutkii veden esiintymistä, ominaisuuksia ja kiertokulkua maapallolla. Jääpato Jääpato on veden virtausta joessa rajoittava jään kasautuma. Yleensä jääpadolla tarkoitetaan jäänlähdön aikaista jäälauttojen kasautumaa, mikä saattaa nostaa vedenpintaa joessa. Topografia, korkeusmalli Topografialla tarkoitetaan maan pinnanmuotojen yksityiskohtaista kuvaamista. Korkeusmalli on avaruuskoordinaatistoon (x, y, z) sijoitettujen pisteiden muodostama verkko. Verkolta voidaan määrittää mielivaltaisen maanpinnan x,y-pisteen z-koordinaatti. Tulvariski Tulvariskillä tarkoitetaan tulvan esiintymisen todennäköisyyden ja tulvasta ihmisten terveydelle, turvallisuudelle, ympäristölle, infrastruktuurille, taloudelliselle toiminnalle ja kulttuuriperinnölle mahdollisesti aiheutuvien vahingollisten seurausten yhdistelmää. Tulvariskien hallinta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvariskejä ja estää tai vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskikartta Tulvariskikartoissa esitetään erisuuruisilla todennäköisyyksillä esiintyvien tulvien leviämisalueet (tulvavaara-alueet) sekä näillä alueilla olevien asukkaiden määrä, erityiskohteet, infrastruktuuri, ympäristöriskikohteet, kulttuuriperintö ja muut tarpeelliset tiedot, joista ilmenevät tulvista mahdollisesti aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Tulvariskien hallinta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisten toimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on arvioida ja vähentää tulvien esiintymisen todennäköisyyttä ja/tai tulvien vahingollisia seurauksia. Tulvavahinkoja pystytään vähentämään merkittävästi suunnittelemalla maankäyttöä järkevästi ja ohjaamalla rakentamista tulva-alueiden ulkopuolelle. Suomessa on tehty tätä tukevaa järjestelmällistä tulvakartoitustyötä, jonka avulla lisätään viranomaisten ja kansalaisten tietoisuutta tulva-alueista. Vedenkorkeus, W Vedenkorkeus ilmoitetaan korkeutena merenpinnasta jossakin korkeusjärjestelmässä. Keskivedenkorkeus (MW) tarkoittaa tietyn havaintojakson keskimääräistä vedenkorkeutta ja ylivedenkorkeudella (HW) tarkoitetaan havaintojakson suurinta vedenkorkeutta.
5 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 3 (21) Vesistöalue, valuma-alue Vesistöalue on alue, josta kaikki pintavalunta virtaa puron, järven, joen tai suistoalueen kautta mereen. Valuma-alueella tarkoitetaan tietyn uomaverkoston kohdan yläpuolista, vedenjakajan rajaamaa aluetta, joka määritellään tavallisesti järven luusuaan, jokien yhtymäkohtaan, valtakunnan rajalle tai meren rantaan. Valuma-alueella voidaan tarkoittaa myös vesistöaluetta Virtaama, Q Virtaamalla tarkoitetaan uoman poikkileikkauksen läpi kulkevan vesimäärän tilavuutta aikayksikössä (m 3 /s). Keskivirtaama (MQ) on tietyn havaintojakson keskimääräinen virtaama ja ylivirtaama (HQ) tarkoittaa havaintojakson suurinta virtaamaa.
6 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 4 (21) 3 OYK-alueen ja tarkastelualueen sijainti ja perustiedot 4 Hydrologia ja vesistöalueet Rovaniemen kaupungin Sinetän kylä sijaitsee n. 20 km keskustasta luoteeseen kantatie 79:n varrella Ounasjoen varrella. Sinetässä oli vuoden 2010 alussa 640 asukasta. Kyläalueen tärkeimmät tiet ovat kantatiet 79 ja 83 sekä Sinetänsalmentie (19685). Kylän länsipuolisen osan halkaisee Sinettäjoki, joka laskee Ounasjokeen. Sinetän naapurikylät ovat Lehtojärvi, Tapionkylä, Norvajärvi ja Nivankylä. Sinetän OYK-alue (kuvat 1-3) sijaitsee Ala-Ounasjoen valuma-alueella sekä Sinettäjoen vesistöalueella, joka muodostuu Sonkajärven valuma-alueesta, Sinettäjärven valuma-alueesta sekä Sinettäjoen valuma-alueesta. Yllämainitut valuma-alueet rajaavat tarkastelualuetta pohjoisesta, lännestä, etelästä ja osittain idästä. Seututie 934 rajaa osan tarkastelualueen itärajasta. Selvitysalue, kuten koko Ounasjoen vesistöaluekin, kuuluvat Kemijoen vesistöalueeseen. Kuva 1. Tarkastelualueen sijainti. (Lähde: OIVA/SYKE)
7 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 5 (21) 4.1 Ounasjoen valuma-alue Ounasjoen valuma-alue (kuva 2) muodostuu Ylä-Ounasjoen valuma-alueesta (65.5) ja Ala-Ounasjoen valuma-alueesta (65.6). Ounasjoki (pohjoissaameksi Ovnnesjohka) on Kemijoen suurin sivujoki ja samalla Suomen pisin yksittäinen sivujoki. Sen pituus on 280 km ja valuma-alue on m 2 eli 27 % koko Kemijoen vesistöalueesta. Joen latvavedet saavat alkunsa Norjan ja Suomen väliseltä erämaa-alueelta. Ounasjoki saa alkunsa Ounastunturin juurella sijaitsevasta Ounasjärvestä, joka sijaitsee Enontekiön kunnassa. Ounasjoen valuma-alueen pinta-ala on Sinetän kohdalla km 2 ja järvisyys 2,7 %. Kuva 2. Ounasjoen ja Sinettäjoen valuma-alueet. (Lähde: OIVA/SYKE 2011 ja pohjakartta ESRI Bing Maps 2011)
8 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 6 (21) Ounasjoen virtaaman keski- ja ääriarvot Sinetän jätevesipuhdistamon kohdalla ovat seuraavat: HQ m 3 /s MQ 141 m 3 /s NQ 22 m 3 /s MHQ m 3 /s MNQ 33 m 3 /s Kemijoen vesistöön kuuluvan Ounasjoen tulviminen on normaali joka kevät tapahtuva ilmiö. Ounasjoki on säännöstelemätön ja sen kohdalla tyypillinen tulvan aiheuttaja on jääpato. Lähes kaikki Ounasjoen tulvat (pl. v. 2005) ovat olleet jääpadon aiheuttamia 1. Vuoden 1984 jääpatotulva Ounasjoella vastasi suuruudeltaan kerran 100 vuodessa tapahtuvaa tulvaa. Jäitä oli patoutunut Nivankylän ja Tapionkylän välille sekä Kittilän Kaukoseen. Tulva on aiheuttanut monia vahinkoja jokivarren asukkaille (Kurkela 1985). Rovaniemellä ja Kittilässä suurempia tulvavuosia 1900-luvulla ovat olleet ainakin vuodet 1929, 1932, 1934, 1944, 1950, 1954, 1964, 1971, 1977, 1984, 1987, 1993, 1997 ja 1998 (Oja 2002; Kurkela 1985). Ounasjoesta on laadittu tulvamalli, jonka yläpuolisena reunaehtona on virtaama Sinetän kohdalla m 3 /s ja kesävirtaama 138 m 3 /s. Ounasjoen vesipinta Sinetän kohdalla on kesävirtaamalla 74,87 mpy ja tulvavesipinta HQ 1/100 79,63 mpy (erotus 4,76 mpy) 2. Kuva 3. Osayleiskaava-alueen vesistöt. (Lähde: OIVA/SYKE 2011, Pohjakartta: MML 2011) 1 Lapin ELY-keskus (2011). Tulvariskien alustava arviointi Kemijoen vesistöalueella 2 Lapin Ympäristökeskus (2005). Ounasjoki HQ 1/100 tulvalaskenta. Raattama-Rovaniemi sekä Kemijoki HQ 1/100 tulvalaskenta. Seitakorva-Isohaara.
9 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 7 (21) 4.2 Sinettäjoen vesistöalue Sinettäjoen vesistöalue muodostuu Sonkajärven valuma-alueesta (65.515), Sinettäjärven valuma-alueesta (65.514) sekä Sinettäjoen valuma-alueesta (65.513). Sinettäjoki on 6,5 km pitkä Ounasjoen sivujoki, joka kulkee Sinetän kylän läpi. Sinettäjoki saa alkunsa 4,5 km kylästä sijaitsevasta Sinettäjärvestä. Sinettäjoen vesistöalue on 342 km 2 eli 2,6 % koko Ounasjoen vesistöalueesta. Joella on kaksi isompaa koskea: Välikoski ja kylässä sijaitseva Sahankoski. Pessousjoki on Sinettäjoen ainoa sivujoki. Osayleiskaava-alueella sijaitsee hieman yli 2 metriä syvä Sinettälampi (91,3 mpy), jonka pinta-ala on 23,5 ha. 4.3 Hydrologiset mittaukset ja vesistöennusteet Ounasjoen vesistöalueella SYKE:n vesistömalli laskee vesistöjen vedenkorkeuksia ja virtaamia sekä useita muita hydrologisia suureita tietyllä aikajaksolla säähavaintoihin ja - ennusteeseen sekä mahdolliseen säännöstelyyn perustuen. Ennusteajo koostuu kolmesta osasta. Historiajaksolla laskennassa käytetään havaintoja toteutuneesta vedenkorkeudesta, virtaamasta ja säästä. Nykyhetkestä 10 vuorokautta eteenpäin käytetään sääennustetta ja loput vuoden pituisesta ennusteesta tehdään käyttäen 52 vuoden säähavaintoja. Kuva 4. Ounasjoen alueen vesistöennustepisteet. (Lähde: SYKE 2011) Jokien vedenkorkeushavainnoista määritetyt virtaamahavainnot voivat olla talvella ja keväällä jään padottavan vaikutuksen takia liian suuria. Laskettu
10 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 8 (21) virtaama on lähempänä todellista arvoa (SYKE 2011). Sinetän lähimmät vesistöennustepisteet ovat: Sinettäjärvi Vuosien 1965 ja 2008 välisenä aikana keskimääräinen vuoden maksimivedenkorkeus on ollut m. Suurin havaittu vedenkorkeus on m, joka on havaittu Pienin havaittu vuoden maksimivedenkorkeus on m. Havainnot ovat asemalta Sinettäjärvi. Kuvat 5 ja 6. Sinettäjärven vesistöennusteet (vedenkorkeus ja virtaama). (Lähde: SYKE 2011)
11 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 9 (21) Marraskoski Vuosien 1919 ja 2009 välisenä aikana keskimääräinen vuoden maksimivirtaama on ollut m 3 /s. Suurin havaittu virtaama on m 3 /s, joka on havaittu Pienin havaittu vuoden maksimivirtaama on m 3 /s. Vahinkoraja Marraskoskella on 1500m 3 /s, eli lähes HQ 1/50. Kuva 7. Vesistöennusteet (virtaama) Ounasjoen Marraskoskella. (Lähde: SYKE 2011) Vuosien 1961 ja 1990 välisenä aikana Marraskosken maksimivirtaama on ollut keskimäärin 992 m3/s. Kevään 2005 suurin virtaama oli 1486 m3/s, joka oli suurin koskaan Marraskosken kohdalla havaittu virtaama (kuva 8). Marraskosken kohdalla suurimmat havaitut vedenkorkeudet ovat olleet jääpatojen aiheuttamia. Kuva 8. Ounasjoen Marraskosken asemalla mitatut korkeimmat virtaamat ja vedenkorkeudet vuosilta (Lähde: HYD-valikko 2010) Hydrologiset mittaukset ja vesistöennusteet antavat tärkeitä tietoja hulevesien hallintaa varten ja tulvariskien ennustamiseksi, esim. tulvan esiintymisestä, jakaumasta ja suuruudesta.
12 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 10 (21) 4.4 Maankäyttö Maankäyttö ja maanpeitteen lajit vaikuttavat merkittävästi alueen hydrologiaan (vesistön virtaamat ja niiden jakauma). Valuma-alueen kasvipeitteellä, metsillä ja soilla (kuva 9) on myönteisiä vaikutuksia valuma-alueen hydrologisiin olosuhteisiin. Kasvipeite hidastaa pintavaluntaa estämällä veden virtausta ja kuohkeuttaa maaperää. Tällöin imeytys kasvaa sekä kasvipeite nostaa vettä syvältä maaperästä poistaen sitä transpiraation kautta. Metsät vähentävät pintavaluntaa samoin kuin kasvipeite, mikä kasvattaa veden varastoitumista. Suot toimivat veden välivarastona ja niiden haihdunta on useampi suurempaa kuin metsässä. Kielteisiä vaikutuksia voi syntyä rakentamisesta ja maataloudesta. Suuri osa rakennetulle alueelle satavasta vedestä muodostaa läpäisemättömillä pinnoilla nopeasti hulevettä. Lisääntynyt ja nopeasti muodostuva hulevesi aiheuttaa vastaanottavassa vesistössä ylivirtaaman kasvua ja suuria virtaamavaihteluja lisäten muun muassa tulvia ja eroosiota. Kuva 9. OYK-alueen ja tarkastelualueen CORINE 2006: maankäyttöpeite. (Lähde: OIVA/SYKE 2011) Suomen ympäristökeskuksen CORINE Land Cover 2006 (CLC2006) maankäyttö- ja maanpeitemateriaalin mukaan (kuva 10) tarkastelualueesta 79,2 % kuuluu luokkaan 3 eli Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat; 10,3 % luokkaan 4 eli Kosteikot ja avoimet suot; 1,9 % luokkaan 2 eli Maatalousalueet ja 2,2 % luokkaan 1 eli Rakennetut alueet. OYK-alueesta 64,9 % kuuluu luokkaan 3 eli Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat; 1,2 % luokkaan 4 eli Kosteikot ja avoimet suot; 9,7 % luokkaan 2 eli Maatalousalueet ja 20,4 % luokkaan 1 eli Rakennetut alueet.
13 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 11 (21) 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Rakennetut alueet Maatalousalueet Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat Kosteikot ja avoimet suot Vesialueet OYK-alue tarkastelualue Sinettäjoen vesistöalue Ounasjoen valuma alue Kuva 10. OYK-alueen sekä tarkastelualueen CORINE 2006: maankäyttöpeite prosentteina ja niiden vertailu Sinettäjoen sekä Ounasjoen valuma-alueisiin. (Lähde: OIVA/SYKE 2011) CORINE2006:een perustuva yleinen maankäyttöanalyysi osoittaa, että maankäyttöön ja maanpeitteeseen liittyvät hydrologiset olosuhteet tarkastelualueella sekä Sinettäjoen ja Ounasjoen valuma-alueilla ovat hyviä. OYK-alueella korkeampi rakennettujen alueiden osuus voi lisätä tai muuttaa hulevesien muodostumista alueella. 4.5 Topografia ja sadanta Maanpinta tarkastelualueella nousee idästä länteen ja maanpinnan korkeus vaihtelee mpy välillä (kuva 11). Maasto OYK-alueella muodostuu Ounasjoen ranta-alueesta sekä Sinettäjoen matalasta laaksosta ja Lamminvaaran luoteis-, pohjois- ja koillisrinteistä. Alueella maanpinnan korkeus on tasovälillä mpy. Maanpinnan korkeusolosuhteisiin liittyvä maaston kaltevuus (kuva 12) voi nopeuttaa eroosiota ja lyhentää veden kerääntymisaikaa. Kaltevuuteen liittyvät ongelmakohteet voivat sijaita erityisesti OYKalueen rakennetulla alueella tai maatalousalueella.
14 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 12 (21) Kuvat 11 ja 12. OYK-alueen sekä tarkastelualueen topografia ja maaston kaltevuus vaikuttavat vesistörakenteeseen sekä hydrologisiin ominaisuuksiin. (Lähde: OIVA/SYKE 2011, MML 2011)
15 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 13 (21) Vuotuinen sademäärä Rovaniemen seudulla on mm, ja tarkastelualueella mm. WorldClim:n laskennan mukaan alueen sademäärä keskittyy tarkastelualueen ylämaahan: Tyypyrän alueelle sekä Sinettäjärven ympäröiville ylänteille (kuva 13). Kuva 13. OYK-alueen sekä tarkastelualueen sadanta (Lähde: OIVA/SYKE 2011 ja WorldClim 3 ). Rovaniemen ja Kittilän alueilla lumen vesiarvo vaihtelee keskimäärin 150 mm:n molemmin puolin. Alkutalvesta vesiarvo on alle 100 mm, kun lunta on vielä niin vähän. Myöhemmin keskitalvella vesiarvo on paikoin jopa yli 200 mm. Suurimmillaan lumen vesiarvot ovat keväällä huhtikuussa 4. 3 Hijmans, R.J., S.E. Cameron, J.L. Parra, P.G. Jones and A. Jarvis, Very high resolution interpolated climate surfaces for global land areas. International Journal of Climatology 25: Kurkela, A. (2010) Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä, Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 06/2010.
16 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 14 (21) 5 Tulvariskien alustava arviointi Tulvavaarakartat (kuva 14) ovat olennainen osa suunniteltaessa tulviin varautumista sekä tulvien torjuntaa. Tulvavaarakarttoja voidaan käyttää apuna maankäytön suunnittelussa sekä tiedottamisessa. Tulviin varautuminen aloitetaan tulvariskialueiden tunnistamisella. Tunnistetuille alueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat. Kuva 14. Tulvavaarakartan tulvasyvyydet saadaan määritettyä vähentämällä vedenpinnan korkeusmallista maaston korkeusmalli. (Lähde: Sane ym. 2006) Selvitysalueen kohdalla tulvavaara aiheutuu lähes täysin Ounasjoesta. Sinettäjoen vaikutus tulvan laajuuteen tai kestoon on hyvin pieni ja rakennetun alueen hulevesien vaikutus olematon. Ounasjoen tulvakartoitusta varten on määritettävä vedenpinnan korkeusmalli, jolla käytetään seuraavia tulvalaskennan (HQ 1/100) mukaisia tietoja 5 : Sinettä: 79,63 mpy Nivakylä: 78,99 mpy Tapiokylä: 80,69 mpy Maaston korkeusmalli perustuu Maanmittauslaitoksen Maastotietokannasta saatuihin korkeussuhteisiin (1:10 000). Korkeusmallin yleistysaste kuvaa tulvamallinnuksen tarkkuutta. Sinetän OYK:n tulvakartoituksen resoluutio on x = 10 m, y = 10 m, z = 0,5 m. Paikkatietojärjestelmien avulla ja eri tietolähteitä yhdistelemällä tulvavaarakarttojen (kuva 15) avulla voidaan tarkentaa mahdolliset ongelmakohteet sekä määritellä mahdolliset rakentamattomat alueet OYK-aluella (kuvat 16 18). Mahdolliset rakentamattomat alueet perustuu Ounasjoen HQ 1/100 vedenpinnan korkeusmallista sekä Sinettäjoen lähirannoista (joen rantaviiva + 2 mpy). 5 Lapin Ympäristökeskus (2005). Ounasjoki HQ 1/100 tulvalaskenta. Raattama-Rovaniemi sekä Kemijoki HQ 1/100 tulvalaskenta. Seitakorva-Isohaara.
17 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 15 (21) Kuva 15. Ounasjoen tulvavaarakartta OYK:n lähialueella (HQ 1/100). Tulvariskit tulee ottaa huomioon alueiden suunnittelussa. Osayleiskaavaalueen etelä-osassa tulvariski on suurin. Muualla Rovaniemellä Kemijoen ja Ounasjoen rannoilla vesi voi nousta matalien rantojen kosteikkoalueille rakennusten läheisyyteen. Tulvat voivat aiheuttaa monenlaisia vahinkoja. Tulvatilanteissa kustannuksia aiheutuu esimerkiksi kastuneiden rakennusten, teiden ja siltojen korjaamisesta. Korjauskustannukset nousevat suuriksi, mikäli tulvavesi syövyttää teiden ja siltojen rakenteita ja aiheuttaa vyörymiä (Ollila ym ).
18 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 16 (21) Kuva 16. OYK:n pohjoisosan mahdolliset ongelmakohteet Ounasjoen tulvavaarakartalla on esitetty numeroin. Vahinkoarviot rakennuskantaan Yksittäisiä vahinkoja syntyy OYK-alueella Ounasjoen rannoilla. Alustava arviointi määrittelee yhdeksän ongelmakohdetta. Karttaan on merkitty alueet (1-4 ja 6-10), joilla syntyy vahinkoja olemassa olevaan rakennuskantaan. Ongelmakohde 1: Lomarakennus sekä muu rakennus Ongelmakohde 2: Teollinen rakennus Ongelmakohde 3: Lomarakennus (2x) sekä muu rakennus (5x) Ongelmakohde 4: Asuinrakennus sekä teollinen rakennus Ongelmakohde 6: Asuinrakennus (3x) sekä muu rakennus (6x) Ongelmakohde 7: Asuinrakennus sekä muu rakennus Ongelmakohde 8: Muu rakennus Ongelmakohde 9: Asuinrakennus, lomarakennus sekä muu rakennus (2x) Ongelmakohde 10: Asuinrakennus sekä muu rakennus (7x)
19 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 17 (21) Kuva 17. Mahdolliset ongelmakohteet Ounasjoen tulvavaarakartalla. Kartalla on esitetty kirkonkylän alue ja Sinettäjoen alue. Vahinkoarviot tiekantaan Kerran 100 vuodessa esiintyvässä tulvassa tulvavahinkoja tiekantaan esiintyy kahdella alueella, mutta myös useissa kohteissa, joissa tulvaraja peittää paikalliset tiet. Tulvavesi nousee tielle (VT 79) Hannalan ja Pitkärannan välillä. Ongelmakohde 11: Kittiläntie (VT 79), arviolta 0,5 km:n pituudelta Ongelmakohde 12: Kittiläntie (VT 79), arviolta 1,1 km:n pituudelta
20 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 18 (21) Vahinkoarviot jäte- ja viemäriverkostoon Merkittävimpiä ympäristöllisiä vahinkoja aiheutuu silloin, kun tulvavesi pääsee jäte- ja viemäriverkostoon, jolloin jätevesi kulkeutuu vesistöön (Kurkela, 2010). Merkittävät tulvilta suojeltavat kohteet ovat Sinetän jäteveden puhdistamo ja paikalliset vedenottamot. Tarkastellussa tulvatilanteessa (HQ 1/100) tulvavesi uhkaa vaikuttaa useisiin jäte- ja viemäriverkoston kohteisiin. Ongelmakohde 4: Jäteverkostoon tarkastuskaivot Ongelmakohde 5: Jäteverkostoon tarkastuskaivot sekä jätevesipuhdistamon alue Ongelmakohde 6: Jäteverkostoon tarkastuskaivot Ongelmakohde 12: Jäteverkostoon tarkastuskaivot ja sulkuventtiili Kuva 18. OYK:n eteläosien mahdolliset ongelmakohteet Ounasjoen tulvavaarakartalla. Muut vahinkoarviot Muita vahinkoja voi syntyä, mikäli tulva vahingoittaa paikallisia ulkoilureittejä, polkuja tai sähköverkkoon liittyvää infrastruktuuria.
21 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 19 (21) 6 Suosituksia tulvariskien vähentämiseksi ja hulevesien hallintaan Tarkastelualue Tarkastelualueen tulvahallintamenetelmien toimintavarmuutta voidaan tehostaa hyvällä ja toimivalla vesialueen hallinnalla ja nykyisten hydrologisten ominaisuuden säilyttämisellä. Seuraavat toimet voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia: o kaupunkimainen rakentaminen Ounasjoen ja Sinettäjoen rantaalueilla o laajamittainen metsäkato OYK-alue o o soiden kuivattaminen tai muuttaminen turvetuotantoon hydrologisiin ominaisuuksiin kielteisesti vaikuttavat maatalouskäytännöt Alueellisten hulevesien ja tulvahallintamenetelmien toimintavarmuutta voidaan tehostaa jokien suojavyöhykkeiden perustamisella, erillisillä viherpainanteilla ja imeytysojilla sekä esim. vähentämällä katetun pinta-alan määrää korttelialueilla (kuva 19). Laadultaan puhtaampien kattovesien imeyttäminen on suositeltavaa. Seuraavat toimet voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia: o laajamittainen rakentaminen Ounasjoen sekä Sinettäjoen rantaalueella o laajamittaista metsäkatoa o väärät maatalouskäytännöt Seuraavat toimet saavat aikaan myönteisiä vaikutuksia: o jokien suojavyöhykkeen perustaminen o tulva-altaat o viherpainanteet ja imeytysojat o imeytyskaivot ja kaivannot o läpäisevät päällysteet o viherkatot OYK-alueella tehtävillä toimenpiteillä ei ole varsinaista vaikutusta Ounasjoen tulvan laajuuteen tai kestoon, mutta niillä voidaan vähentää tulvan aiheuttamia haittoja, kuten eroosiota ranta-alueilla. Varsinkin Sinettäjoen jyrkillä rannoilla hulevesiä viivyttävillä ja vähentävillä toimenpiteillä voitaisiin saavuttaa selviä myönteisiä vaikutuksia.
22 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 20 (21) 7 Yhteenveto Sinetän kaava-alueella tehtiin elokuussa 2011 tulvariskien alustava arviointi, jonka tavoitteena oli analysoida tarkastelualueen hydrologiset ominaisuudet sekä arvioida mahdollisia tulvavahinkoja OYK-alueella. Tarkastelualueen hydrologiset ominaisuudet ovat hyvät, mikä auttaa pienentämään tulvavahinkoja OYK-alueella. Laajamittainen metsäkato, soiden käyttötarkoituksen muuttaminen sekä hydrologisille ominaisuuksille haitalliset maatalouskäytännöt tarkastelualueella voivat lisätä tai muuttaa tulvariskejä OYK-alueella. Alustavassa arvioinnissa on myös esitetty suositukset alueista Ounasjoen tai Sinettäjoen rannoilla, joille ei tulisi kohdistaa rakentamista. Mahdolliset tulviin liittyvät ongelmat ja kohteet tulee huomioida OYK:n laatimisessa ja suunnitella toimenpiteitä tulvavahinkojen vähentämiseksi tulevaisuudessa. OYK-alueen tulvariskit liittyvät lähes yksinomaan Ounasjoen tulvimiseen ja Sinettäjoen tai rakennettujen alueiden hulevesien vaikutus tulvimiseen laajuuteen tai kestoon ovat hyvin vähäiset. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Perttu Hyöty dipl.ins., toimialajohtaja Laatinut: Jan Tvrdý M.Sc., maisemasuunnittelija
23 FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita selv. 21 (21) 8 Lähteet 8.1 Kirjalliset lähteet Hijmans, R.J., S.E. Cameron, J.L. Parra, P.G. Jones and A. Jarvis (2005). Very high resolution interpolated climate surfaces for global land areas. International Journal of Climatology 25: Kurkela, A. (2010) Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2010 Kurkela, A. (2010) Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä, Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Kurkela, R. (1985) Selvitys jääpatojen aiheuttamista tulvista Ounasjoella. Vesihallituksen monistesarja nro 309. Helsinki. Lapin Ympäristökeskus (2005). Ounasjoki HQ 1/100 tulvalaskenta. Raattama- Rovaniemi sekä Kemijoki HQ 1/100 tulvalaskenta. Seitakorva-Isohaara. Oja, S. (2002). Jääpadot riskitekijänä Ounasjoella Suomen Lapissa. Pro gradu tutkielma. Maantieteen laitos, Helsingin yliopisto. Ollila, M., Virta, H., & Hyvärinen, V. (2000) Suurtulvaselvitys. Arvio mahdollisen suurtulvan aiheuttamista vahingoista Suomessa. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sane, M. Alho, P., Huokuna, M., Käyhkö, J. & Selin, M Opas yleispiirteisen tulvavaarakartoituksen laatimiseen. Ympäristöopas 127. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 8.2 Internet Sadanta Tulvasanasto Vesistöennusteet
MELTAUKSEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA ROVANIEMEN KAUPUNKI MELTAUKSEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21947 Hulevesien hallintaa sekä tulvauhkaalueita koskeva 1 (20) Tvrdy Jan Sisällysluettelo
LisätiedotNISKANPERÄN OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ROVANIEMEN KAUPUNKI NISKANPERÄN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21947 Hulevesien hallintaa sekä tulvauhkaalueita koskeva 1 (25) Tvrdy Jan Sisällysluettelo
LisätiedotLiite 3. Terminologia
Liite 3. Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden
LisätiedotLiite 2: Terminologia
Liite 2: Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden
LisätiedotKiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Juankosken kaupunki Tekijä(t): Ari Räsänen, Tiia Pelkonen Pvm: 14.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotHULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI
HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...
LisätiedotTulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot
Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotTEKNINEN KESKUS NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI
NOKIAN KAUPUNKI HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI 1 Aihe: Alue: Tekijä(t): Pvm: 17.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: KAN 1253/2010 Hulevesitulvariskien alustava arviointi Nokian kaupunki suunnitteluinsinööri
LisätiedotIvalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen
IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotKortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079
Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...
LisätiedotHULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten
FCG Finnish Consulting Group Oy HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI HELSINGIN KAUPUNGISSA Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten FCG Finnish Consulting Group Oy Hulevesitulvariskien alustava
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Munsalanjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 Käännös Sisällys 1 Taustaa... 2 2 Vesistön kuvaus... 3 2.1 Yleistä... 3
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa
LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotUusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi
Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Rakentamisen ohjauksen seminaari 13.11.2013 22.11.2013 1 Ympäristöopas 52 - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (1999) Ympäristöhallinnossa
LisätiedotMistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?
Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden
LisätiedotVesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE
Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa
LisätiedotPudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotTulvariskien hahmottaminen
Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin
LisätiedotLappi. Kittilän yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
2014 Lappi Kittilän yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Sisältö Sisältö... 2 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia... 4 1.4 Käytössä olevat tulvariskien hallintakeinot...
LisätiedotLiite 1: Terminologia
Terminologia Liite 1 Liite 1: Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen
LisätiedotHydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella
Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
LisätiedotHulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella
Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan
LisätiedotTulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä
Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin 6/2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotPidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 30.04.2007 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3
LisätiedotHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008
Lisätiedotasiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen
Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja Lappi 17.12.2012 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 26.11.2012 klo 15:00 Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja 1
LisätiedotSuositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi
KUNTALIITON MUISTIO 18.4.2011 Suositukset kunnille merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeämiseksi 1 Yleistä Laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien hallinnasta on säädetty tulvariskien
LisätiedotHulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla
Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Joensuun kaupunki Tekijä: Kaupungininsinööri
LisätiedotRaportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Vaalimaanjoen vesistöalue
Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Vaalimaanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö...
LisätiedotLappi. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
2014 Lappi Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Sisältö 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia... 4 1.4 Käytössä olevat tulvariskien hallintakeinot... 4 1.5 Tulvavaarakartoitettavat
LisätiedotEURENINKADUN HULEVESITARKASTELU
FCG Finnish Consulting Group Oy Hämeenlinnan kaupunki EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU RAPORTTILUONNOS 31102 -P17030 FCG Finnish Consulting F Group Oy Eureninkadun hulevesitarkastelu I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotMerkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit
Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit vesistö- ja meritulvat Mikko Sane Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 5.10.2017 Miten merkittävä tulvariski arvioidaan
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Iisalmen kaupungin alueella Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Iisalmi Tekijä: suunnittelupäällikkö Jyrki Könttä Pvm: 4.10.2011 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotPudasjärven tulvakartta
TULVAKARTOITUKSEN METATIETOLOMAKE tulvapaikan nimi: sijainti Pudasjärven tulvakartta 12.04.2013 ID: 61 ELY-keskus: Pohjois- Pohjanmaan ELY vesienhoitoalue: Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalue (VHA4) kunta:
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet Mikko Huokuna, SYKE
Tulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet 5.10.2017 Mikko Huokuna, SYKE Tulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet Tarkistamiset: Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2018 merkittävien
LisätiedotVT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy
VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Destia Oy Antti Smolander 12.4.2018 Sivu 1 VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 Lähtötiedot... 2 3 Mitoitus... 3 3.1 Mitoituksen määrittely...
LisätiedotHULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA, 2. KIERROS
ORIVEDEN KAUPUNKI TEKLA 18.4.2012 49/2012 29.3.2012 TEKLA 20.6.2012 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 66/12 TEKLA 1.11.2018 25.10.2018 79/2018 HULEVESITULVIEN ALUSTAVA ARVIOINTI ORIVEDEN KAUPUNGIN ALUEELLA,
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotItämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä
27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. Hydrologia... 6 2.2. Maankäyttö... 9 2.3. Kulttuuriperintö
LisätiedotMarja-Vantaan hulevesien hallinta
Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30
LisätiedotKymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous
Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous Torstaina 11.4.2013 klo 10.00-14.00, neuvotteluhuone Kahvitupa, Salpausselänkatu 22, Kouvola Keski-Suomen ELY-keskus, neuvotteluhuone 2-3.1, Technopolis Innova
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2.kierros Alue: Lappeenrannan kaupunki Tekijä(t): Elinvoima ja kaupunkikehitys
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2018 Siikaisten kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Siikaisten kunta Tekijä(t): Anne Järvenranta Pvm: 14.11.2018 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotTulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva
Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva Dokumentin päivityspvm: 12.11.2013/rr, ms Sisältö 1. Spatiaaliset näkymät... 1 2. Ominaisuustietojen kuvaus... 2 3. UML-malli... 5 1. Spatiaaliset näkymät Aineistosta
LisätiedotPaikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!
Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Poimintoja SYKEn paikkatieto- ja kaukokartoituspalveluista Kaisu Harju, Suomen ympäristökeskus SYKE SYKEn geoinformatiikkapäivät 3.12.2013 Sisältö Mitä tietoja
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta
LisätiedotEhdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista
Ehdotus merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen alueella yhteenveto annetuista lausunnoista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki ehdotuksen merkittäviksi tulvariskialueiksi
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotRaportti tulvariskien alustavasta arvioinnista. Hiitolanjoen vesistöalue
Raportti tulvariskien alustavasta arvioinnista Hiitolanjoen vesistöalue Kaakkois-Suomen ELY-keskus 25.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA...3 2 VESISTÖN KUVAUS...3 2.1 Hydrologia... 3 2.2 Maankäyttö...
LisätiedotKaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen
Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla - julkaistaan 11.6.2014 sähköisesti ja painettuna Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 J-P Triipponen
LisätiedotTulvatilanteiden ennakointi ja toimiminen tulvatilanteessa ELYkeskuksessa
Tulvatilanteiden ennakointi ja toimiminen tulvatilanteessa ELYkeskuksessa Tulvat aiheuttavat vuosittain Suomessa vahinkoja rakennuksille, tiestölle, maanviljelylle, teollisuudelle ja ympäristölle yleisesti.
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotSelvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)
Sivu 1 / 4 Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) 1. Yleistä Kiljanrannan kyläyhdistys ry on tilannut Maveplan Oy:ltä
LisätiedotKITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE
KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE Tiedote 24.5.2012 klo 15 Kittilässä suuren tulvan vaara ohi Kittilässä vesi on laskenut huipustaan 53 cm ja ennusteiden mukaan vesi jatkaa laskua. Vedenpinta oli tänä
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotAlustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE
Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin Mikko Huokuna SYKE 6.10.2017 Pintavaluntamalli (1/4) Lähtötietoina valtakunnallisia aineistoja Topografia Maanmittauslaitoksen (MML) laserkeilauksella
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotHULEVESISELVITYS. Liite 6 TYÖNUMERO: KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS (VAIHE I)
Liite 6 TYÖNUMERO: 20602005 KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN (VAIHE I) SWECO YMPÄRISTÖ OY Turku Muutoslista VALMIS FIANRY FIANRY FIJSUH LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA
UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA Kemin liikuntapalvelut on yhteistyössä terveystarkastajien kanssa laatineet Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 mukaisen uimavesiprofiilin Kemin Takajärven
LisätiedotLappi. Ivalon yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
2014 Lappi Ivalon yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Sisältö Sisältö... 2 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia... 4 1.3.1 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 4 1.4 Käytössä
LisätiedotHulevesiselvitys. Yleisesti. Liite 5. Halikonrinteen ja Somerontien maisemaselvitys. Aura Salmivaara
Liite 5 Halikonrinteen ja Somerontien maisemaselvitys Hulevesiselvitys Aura Salmivaara Yleisesti Hydrologinen kierto on hyvä huomioida maankäytön suunnittelussa. Veden kulun tunteminen mahdollistaa maankäytön
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. HYDROLOGIA... 6 2.2. MAANKÄYTTÖ... 9
LisätiedotVirtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste
16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotTampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen
Hulevesitulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen Mikko Huokuna, Suomen ympäristökeskus, Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu, 29.3.2011 Yleistä tulvariskien alustavasta
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kyrönjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kyrönjoen vesistöalueella Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2011 SISÄLLYS 1 Taustaa... 3 2 Vesistön kuvaus... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Hydrologia...
LisätiedotAALTOILUVARATARKASTELU
BERGÖN JA FRIDHEMINKALLION OSAYLEISKAAVA STORA BODÖN OSAYLEISKAAVA AALTOILUVARATARKASTELU 29.9.2016 KIMMO TUOMISTO ESPOON KAUPUNKI / ASEMAKAAVAYKSIKKÖ Aallonkorkeuden määrittäminen (Lähde: Tulviin varautuminen
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille
LisätiedotSuomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö
Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.11.2015, Anna Kurkela Esityksen sisältö TRHS prosessi Yhteistyötahot Tulvakartoitus Rajavesiyhteistyö
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
Lisätiedot29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.
29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien
LisätiedotMONIMUOTOISET TULVAT
MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00
LisätiedotAlueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma
Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu
Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Äänekosken kaupungissa
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Äänekosken kaupungissa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Äänekoski Tekijä: Jukka Karppinen Pvm: 15.11.2011 Tunnus ja diaarinumero: Sisältö 1. TAUSTA...
LisätiedotHydrologiset tarkastelut Satakunnassa
Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1
LisätiedotAlueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa
LisätiedotPYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000 17.10.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotTulvariskikartoitus Kyrönjoen vesistöalueella välillä Ilmajoki-Seinäjoki vuonna 2013
riskikartoitus Kyrönjoen vesistöalueella välillä Ilmajoki-Seinäjoki vuonna 2013 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 21.3.2014 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotMerkittävät tulvariskialueet
Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen
LisätiedotTulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva
Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva Dokumentin päivityspvm: 15.11.2016/rr, ms Sisältö 1. Ominaisuustietojen kuvaus... 1 2. UML-malli... 6 1. Ominaisuustietojen kuvaus Vesistötulvan määritetyt tulva-alueet
LisätiedotYlivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu
9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment
LisätiedotTulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus
Tulvakartat Mikko Sane, SYKE Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus 29.3.2011 Tulvatilannekuva Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa ratkaisee lopullisesti vahinkojen määrän SYKE
Lisätiedot