TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN TOIMI T e k n i n e n TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 lautakunta Toimintatulot 5.878.933 5.951.107 6.149.619 6.700.241 6.700.241 6.700.241 Toimintamenot 5.957.057 6.031.916 5.920.499 6.564.753 6.564.753 6.564.753 Netto (toim. kate) 78.124 80.809 229.120 135.488 135.488 135.488 Poistot 1.137.922 1.169.687 1.198.064 1.336.599 1.336.599 1.336.599 Teknisen lautakunnan tehtävänä on luoda puitteet kunnallisille toiminnoille sekä huolehtia viihtyisästä ja turvallisesta elinympäristöstä. Tuottaa taloudellisesti hallinnon alaan kuuluvia laadukkaita palveluja muille hallintokunnille ja kaupunkilaisille. Sote-kuntayhtymä Selänne on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alusta. Selänteelle on vuokrattu niiden tarvitsemat tilat, muuten kiinteistöjen hoito jatkuu entisellään. Hammashoitola on muuttanut heinäkuussa 2010 terveyskeskukselle rakennettuun laajennukseen. Ruokakuljetukset keskuskeittiöltä on hoitanut vuoden 2010 alusta työpaja. Oppilasmäärien väheneminen aiheuttaa ruuan yksikköhintojen nousua, koska kiinteisiin kustannuksiin ei juurikaan voida vaikuttaa. Ollintien, Antintien ja uuden torin muutos valmistui syyskuussa 2010 ja uusi tori on toiminnassa. Perusturvan siirtyminen Selänteeseen aiheuttaa sen, että ruokapalvelujen kustannusten jakaminen sivistystoimen ja Selänteen kesken on tehtävä aikaisempaa tarkemmin, koska Selänteen ateriapalvelujen kustannukset eivät saa rasittaa oppilasruokailua. Selänteen kuntien ruokapalveluyksiköillä on käytössä yhteiset suoritekertoimet, joiden avulla suoritteiden sisällöt ja hinnat saadaan vertailukelpoisiksi keskenään. Ollintien ja torialueen sekä koirien jätösastioiden jätehuolto lisää kustannuksia. Jokilaakson pelastuslaitoksen maksu nousee v. 2011 yhteensä 16 910. Eläkemenoperusteiset maksut rasittavat talousarviota 21 512 arvosta. Yksityisteiden vuotuinen kunnossapitoavustus pidetään entisellään, eli 60 000. Peruskorjauksia on enemmän kuin vuonna 2010, yhteensä 93 825. Avustus jakautuu seuraavasti: Ylikallio-Vanhantie 8 920, Purolantie 9 645, Pyyköläntie 15 640, Hakkiokangas 16 000 (puuhuolto, Pyhäjärven osuus 4 km), Sammallahti 12 400 (puuhuolto, pysyvän asutuksen osuus), Vattula 5 620, Hiidenniementie 14 000 ja Lohvanjoki 11 600. Vuosittain tehtävien investointien poistot rasittavat käyttötaloutta, nousu vuonna 2011 on 138 535. Metsänmyyntitulot pidetään ennallaan, eli 100 000. Irtaimistohankinnat Entisen perusturvan irtaimistohankinnat eivät enää ole investoinneissa. Kiinteistöt Suurimmat investoinnit ovat paloaseman laajennus 120 000, Köpsin palvelukeskuksen loppuunsaattaminen 80 000. Julkinen käyttöomaisuus Kaavateiden peruskunnostukseen varataan 260 000, Anjalantien rakentamiseen 30 000 ja Pyhäjärven pohjoisosan kunnostukseen 37 500. Ilme-hankkeeseen varataan 225 000 ja torialueen esiintymislavaan 82 000.
4. SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET (MÄÄRÄ, LAATU JA TALOUDELLISUUS) Esco-projekti, seuranta kustannuksista. Kustannusten alentaminen 18 900 /vuosi. Kiinteistöjen (julkiset) 2,28 2,37 2,85 3,00 3,05 3,10 lämmityskustannukset /m2 Kiinteistöjen siivous /m2 26,96 28,28 Kaavateiden kunnossapito /km Kadut 35,2 km 1819 kadut 39,25 km 1984 2038 2065 2100 2150 6. SUUNNITELMAVUODET 2012-2013 TYÖPAJA Työpaja TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatulot 105.700 81.560 73.300 155.980 155.980 155.980 Toimintamenot 113.950 173.186 204.280 278.591 278.591 278.591 Netto (toim. kate) 8.249 91.626 124.254 122.611 122.611 122.611 Työpajan toiminta-ajatus on työllistää nuoria pitkäaikaistyöttömiä sekä antaa heille ensimmäinen pitempiaikainen työsuhde. Tavoitteena on, että nuori työpajajakson aikana aktivoituu sekä miettii itselleen tulevaisuudensuunnitelman ja oppii työssäolon perusasiat. Tavoitteena on myös, että pajajakso madaltaisi nuoren kynnystä hakeutua yritysten palvelukseen. Työpajalla työskentelee myös työharjoittelussa pitkäaikaistyöttömiä, heille paja tarjoaa paikan työkunnon ylläpitämiseen sekä uusien mahdollisuuksien avaamiseen. Pajalla työskentelee myös yhdyskuntapalvelusta suorittavia henkilöitä sekä oppilaitosten kautta tulevia työharjoittelijoita. Työpaja toimii puusepän alalla. Pajalla valmistetaan kairanäytelaatikoita, kuormalavoja sekä erilaisia huonekalukomponentteja. Kaupungin leikkikenttien yleiskunnosta sekä ulkoleikkivälineiden turvallisuudesta huolehtiminen sekä muut kaupungin sisäiset työt kuuluvat työpajalle. Keskitetyn ruokahuollon kuljetukset kuuluvat myös toiminnan piiriin. Tuotannollisena tavoitteena on kehittää työpajaa puusepän verstaana ja kasvattaa tuotantoa työpajalle sopivilla töillä, jolloin voimme tarjota työpaikan useammalle sitä tarvitsevalle. Työpaja on vuokrannut Pyhäjärven Kehitys Oy:ltä lisätilaa, kustannusvaikutus on kokonaisuudessaan n. 18 000. Tavoitteena on lisätä työkokeilun kautta tulevien henkilöiden määrää, tällöin kaupungille tulee säästöjä kaupungin muutoin henkilöille maksamien toimeentulotukien sekä työmarkkinatukien muodossa. Laskennalliset kulut kaupungille henkilöistä,mikäli hän ei olisi työpajan tukitoimien piirissä on n. 370 /kk (toimeentulotuki) tai 220 /kk (työmarkkinatuen kaupungin osuus). 4. TUNNUSLUVUT JA MITTARIT Pajajakso, henkilöä/kk 6 6 9 8 8 8
VESI-JA VIEMÄRILAITOS Vesi- ja TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 viemärilaitos Toimintatulot 930.933 894.963 946.385 952.000 952.000 952.000 Toimintamenot 547.190 625.915 561.543 623.836 623.836 623.836 Netto (toim. kate) 383.743 269.048 384.842 328.164 328.164 328.164 Poistot 198.030 198.047 207.650 214.400 214.400 214.400 Vesi- ja viemärilaitoksen tehtävä on laadukkaan talousveden hankinta ja jakelu asiakkailleen sekä jäteveden vastaanotto ja puhdistaminen lupaehtojen mukaisesti. Vesi- ja viemärilaitoksen tulee toimia luotettavasti ja edullisesti sopimuksien mukaan. Vesi- ja viemärilaitoksen toimintaa on optimoitu, mikä tarkoittaa yhä enemmän tajuusmuuttajapumppuja,samoin Kohisevan vedenottamon alkalointia on parannettu. Jokikylän / Risteysalueen alavesiasema Haarala on otettu käyttöön, joten verkostojen paineet on saatu hallintaan. Vesivuotojen paikallistaminen on nopeutunut. Vedenottamot ja vesiasemat on varustettu kulunvalvonnalla. Jätevedenpuhdistamon sakolietteen vastaanotto tulee käyttöön lokakuussa 2010 ja tulevat lietteet mitataan. Jätevedenpuhdistamon prosessit toimivat hyvin ja puhdistamon käyttö tapahtuu olemassa olevaa automaatiota hyväksi käyttäen. Viemärivuotovesien tutkimus tehdään syksyn 2010 aikana keskustaajaman alueella, ja sen perusteella vuonna 2011 jatketaan viemärien kunnostamista. Vesi ja viemäriverkostoja peruskunnostetaan asemakaava-alueella. Haja-asutusalueen viemäröintiä jatketaan sekä jätevedenpuhdistamon kompostointikentän reuna-alueita kunnostetaan, samoin lieteallas ja lietepumput. Jäteveden käyttömaksuun esitetään 0,12 /m3 korotusta. Korotus on 6,7 %, minkä jälkeen jäteveden käyttömaksu on 1,92 / m3,alv 0%. Vesijohtoverkoston peruskorjaukseen 69 000, vesijohtolaitoksiin 54 000, viemäriverkoston peruskorjauksiin 50 000, jätevedenpuhdistamolle 33 000 ja haja-asutusalueen viemäröintiin 190 000. 4. SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET (MÄÄRÄ, LAATU JA TALOUDELLISUUS) Asiakasmittareiden vaihto Linjaston merkkaus maastoon ja sen saattaminen numeraaliseen muotoon Vuotovesin vähentäminen 250 kpl / vuosi 50 km/vuosi % / vuosi Pumpattu vesimäärä 839.000 875.000 870.000 840.000 800.000 800.000 Myyty vesimäärä 650.247 645.308 695.000 645.000 645.000 645.000 Myyty jätevesimäärä 211.000 201.000 214.000 210.000 230.000 230.000 Puhdistamolle tullut 430.000 390.282 405.000 363.000 360.000 350.000
jätevesimäärä 6. SUUNNITELMAVUODET 2012-2013 Haja-asutusalueen viemäröinnin rakentaminen sekä toiminta-alueen määrittely. Vesiverkoston aluemittarointi sekä liittäminen kaukovalvontaan. Verkostotietojen tarkennuksia jatketaan maastossa ja atk:lla. KAUKOLÄMPÖLAITOS Kaukolämpölaitos TP 2008 TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatulot 899.377 1.013.048 1.006.408 1.172.800 1.172.800 1.172.800 Toimintamenot 756.099 845.737 735.353 886.671 886.671 886.671 Netto (toim. kate) 143.277 167.311 274.952 286.129 286.129 286.129 Poistot 203.137 207.084 202.812 207.812 207.812 207.812 Kaukolämpö tarkoittaa luotettavaa, helppoa ja edullista lämmöntoimitusta. Kaukolämpölaitos toimii pääasiassa biopolttoaineella, joka on ympäristöystävällistä. Laitoksen tehtävä on taata asiakkaille luotettavasti edullista energiaa. Kaukolämpöön voi liittyä uudet ja vanhat kiinteistöt, joissa on vesikiertoinen lämmitysmuoto ja sijainti on lähellä runkolinjaa. Pyhäjärvellä on kaukolämpölinjastoa teollisuusalueen, keskustan, köpsin ja valtateiden risteysalueella. Keskustan alueella kiinteistöjen lämmitysmuoto on vaihtumassa kaukolämpöön öljyn ja sähkön kalleudesta johtuen. Vanhat lämmityslaitteet ovat elinkaarensa lopussa, mistä johtuen on tullut tarvetta laajentaa verkostoa sekä kiinteistöjen liittymäsopimusta. Uusia liittyjiä on tullut noin 200 Kw:n edestä ja liittyjät ovat olemassa olevan linjan varrella. Kaukolämmön hintaan esitetään 8,8 %:n eli 3,45, alv 0 %, korotusta. Korotus johtuu yleisestä hintojen noususta sekä peruspääoman 4 %:n tuottovaatimuksesta sekä poistoista. Kaukolämpölaitoksen biopolttoaineen hinnankorotus on arviolta 5 % ja raskasta polttoöljyä on käytettävä huippujen tasaajana. Polttoaineen toimituskausi on alkanut 1.1.2010. Lämpölaitoksella on kaksi laitosmiestä, jotka hoitavat käyttöä sekä osaksi verkoston kunnossapitoa. Vanhan verkoston kuvaus ja korjaussuunnitelma toteutetaan v. 2010 2011 aikana. Kaukolukujärjestelmän käyttöönotto on viivästynyt ja ko. ongelma selvitetään. Risteysalueen energian hinta tarkistetaan neljännesvuosittain. Ruotasen kaukolämpöverkoston välittömään saneeraustarpeeseen, jos laitos siirtyy kaupungille, varataan vuodelle 2011 60 000. Kaukolämpölinjojen uusintaan 50 000. 4. SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET (MÄÄRÄ, LAATU JA TALOUDELLISUUS) Verkoston vuotovesimäärä m3/vuosi hallitsemattomat seisakit, syyn analysointi kpl / vuosi Vanhojen energiamittareiden uusinta 100 % Kotimaisella polttoaineella 21.282 22.825 21.200 22.500 22.500 22.500 tuotettu lämpö MWh/vuosi Kaukolämmön myynti 21.770 23.208 22.000 24.000 24.000 24.000
MWH 6. SUUNNITELMAVUODET 2013-2013 Vanhojen linjastojen kunto aiheuttaa jatkuvasti korjaustyötä. Seuraavien 3 vuoden aikana peruskorjataan vanhoja linjastoja. Risteysalueen energian tarve saattaa muuttua, mutta aikataulu ei ole ennakoitavissa.