Juridiset tekstitaidot 1 ja 2 (2 op)

Juridiset tekstitaidot 1 ja 2 (2 op)

Kurssin tavoitteet Opiskelija saa valmiudet analysoida ja tulkita juridisia tekstejä tekstilajilähtöisesti (1. osa) Opiskelija oppii käyttämään erilaisia tekstin analysointitapoja (1. osa) Opiskelija kykenee tuottamaan tarkoitukseensa sopivia ja tavoitteellisia tekstejä (2. osa)

Suoritustapa 1. Luennot (1. osa) Käsitellään tekstin analyysia tekstintutkimuksen näkökulmasta yleisesti Vko 38: luennot 16.9. klo 16 18 ja 17.9. klo 16 18. 2. Tentti (OPEO 0901/, 1 op) 18.9. klo 10 12 tai 29.9. 30.10. 18.1. 21.3. tai 13.6. (tiedekunnan yleinen tentti) 3. Luennot ja harjoitukset (OPEO 0902,1 op syksyllä)

Tentittävä kirjallisuus luentomateriaali Vesa Heikkinen ja Hanna Hämäläinen. Kielikello 4/2011. Onko laki sama kaikille? Lakitekstien viittaukset. Löytyy ositteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2426 Vesa Heikkinen 2004. Virkakieli, kenen kieli? Löytyy osoitteesta https://login.ezproxy.ulapland.fi/login?url=http://www.edilex.fi/lakimies/1263. pdf Elämää tekstiakvaariossa, työtä kielessä, Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa ja Ulla Tiililä 2000. (s.76-86) http://herkules.oulu.fi/isbn9514259653/isbn9514259653.pdf tausta-aineistoa myös osoitteesta http://www.kotus.fi/kielitieto/viranomaisten_kielenkaytto/saadoskieli/saados kielen_tutkimus/saadoskieli_ja_sen_ymmarrettavyys_(2010_)

Nykyinen teksti: Kela maksaa suoraan koulutuksen järjestäjälle sen osan koulumatkatuesta, joka on myönnetty koulukuljetuksen perusteella. Koulutuksen järjestäjälle korvataan koulukuljetuksesta aiheutuneet kustannukset, joista on vähennetty kuukausittainen maksuosuutenne 43 euroa. Koulutuksen järjestäjälle suoraan maksettava osuus on koulumatkatukeanne.

Ehdotus uudeksi tekstiksi: Kun käytät koulukuljetusta, Kela maksaa koulumatkatuen suoraan koulutuksen järjestäjälle. Koulukuljetus maksaa sinulle itsellesi enintään 43 euroa kuukaudessa.

Käsitteistä: yleiskieli Kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto. Muotoasultaan kirjakielen normien mukaista. Käyttää tunnetuksi tiedettyä sanastoa. Selittää käyttämänsä erikoistermit. Hahmottuu virkerakenteeltaan selkeästi. Ei kenenkään äidinkieltä? Sallii monenlaista vaihtelua? (Vesa Heikkinen 2011)

Käsitteistä: erikoiskieli Jollakin ammattialalla tai muulla erikoisalalla käytettävä kieli. Erikoiskielessä käytetään oppi- ja erikoissanoja, joiden merkitykset on sovittu alan asiantuntijoiden kesken tai jotka ovat muuten vakiintuneet alalla yleiseen käyttöön. Voi poiketa yleiskielestä sekä sanastoltaan että virkerakenteiltaan (esim. lakikieli). Kaventaa yleiskielen käyttöalaa? Lomittuu yleiskieleen ja vaikuttaa siihen monin tavoin? (Vesa Heikkinen 2011)

Käsitteistä: säädöskieli Lakikieli Suppeassa merkityksessä: laeissa ja muissa säädöksissä noudatettu kielenkäyttötapa Laajassa merkityksessä: kaikki oikeudellisen kielenkäytön muodot: lakien ja muiden säädösten, tuomioistuinten ja hallinnon, oikeustieteen ja asianajajakunnan käyttämä kieli Säädöskieli: ks. lakikieli suppeassa merkityksessä Oikeuskieli: ks. lakikieli laajassa merkityksessä (Heikki Mattila, Vertaileva oikeuslingvistiikka, 2002; Matti Niemivuo, Lain kirjain, 2008

Käsitteistä: virkakieli, viranomaiskieli, hallinnon kieli Kieltä, jota viranomaiset ja julkisten palvelujen tarjoajat käyttävät työtehtävissään. Virkakielellä valmistellaan ja hoidetaan yhtä hyvin koko maan kuin yksittäisen kansalaisen asioita. Sillä tiedotetaan, päätetään, raportoidaan, opastetaan, neuvotellaan ja nimetään.

9 Hyvän kielenkäytön vaatimus Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. (HALLINTOLAKI, VOIMASSA 1.1.2004 ALKAEN) Ts. tyyliltään kunnioittavaa helposti hahmotettavaa ymmärrettävää

Miten selkeää kieltä perustellaan? Markkinahenkiset perustelut: Tehokkuus Taloudellisuus Asiakastyytyväisyys Hauskuus Tavaramerkin vahvistaminen Ideologiset perustelut Oikeudenmukaisuus demokraattisuus

Miten selkeää kieltä/tekstiä vastustetaan? Lukija tarvitsee pitkän johdattelun Halutaan pysyä perinteissä Sisältö muuttuu, väärinymmärryksen mahdollisuus kasvaa

Kielen ja tekstityön ymmärtäminen Kieli ei ole vain pisteitä ruudulla Kieli ei ole vain sääntöjä Kielenkäytön kysymyksiä ovat myös kommunikaation kanava, tekstin tuottamisen ja lukemisen käytännöt sekä keskustelukumppanusten roolit. Esimerkiksi osallisuus ja kuuleminen ovat prosesseja, jotka toteutuvat tai jäävät toteutumatta juuri kielenkäytön ja kommunikaation pohjalta. Sisällön ja kielen asiantuntijuus tulkitaan usein ristiriitaisina asiantuntijoilla kielen ihanteena lähinnä täsmällisyys ja tarkkuus Miksi selkeää kieltä pelätään?

Hallintolain 9 tulisi ohjata viranomaistekstejä silti viranomaistekstit koettiin osin agressiivisina, vaikeaselkoisina, ylimielisinä ja palvelu sekavana (Kotuksen 2013 kansalaiskyselyn tuloksista) Viranomaiset olivat tyytyväisempiä omiin teksteihin kuin muiden virastojen kielen näkökulma tulee esille vasta kirjoitusprosessin loppuvaiheessa

TEILLE MYÖNNETÄÄN TOIMEENTULOTUKEA 264,02 E /KK MAALIS- JA HUHTIKUULLE, MAKSETAAN ASIAKKAAN TILILLE. VUOKRAN JA YHTIÖVASTIKKEEN MAKSATTE ITSE. TEILLE MYÖNNETÄÄN TERVEYDENHOITOKULUJEN OMAVASTUUOSUUS JULKISIA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJA KÄYTTÄEN JA JULKISEN TERVEYDENHUOLLON LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMÄT LÄÄKKEET SAIRAUDEN HOITOON. TEILLE MYÖNNETÄÄN PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLOAIKANA ERÄÄNTYVÄT ASUNNON SÄHKÖ-/KAASULASKUT. ASUNNON MAHDOLLISET SÄHKÖLÄMMITYSKULUT KÄSITELLÄÄN ERIKSEEN.

Makrotaso - lait, asetukset - normit ja ohjeet Kielenkäytön eri tasot Keskitaso - Työkäytänteet - Mallitekstit - tietojärjestelmät Mikrotaso - Käytännön taso - Koulutus - Yksittäiset tekstit ja normit

Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnittää kriittisesti huomiota siihen, että lainsäädäntö on monin paikoin tarpeettomasti tulkinnanvarainen ja oikeustila sen myötä epäselvä. Lakiteksteissä käytetään liian epämääräisiä käsitteitä tai avainkäsitteitä ei ole määritelty. Tulkintaongelmia on aiheutunut myös siitä, mitä vaihtoehtoisista laeista tulisi soveltaa tai siitä, että lakia on muutettu useita kertoja. Lisäksi soveltamisohjeiden puutteellisuudet ovat luoneet epätietoisuutta vallitsevasta oikeustilasta. Tulkintaongelmat ovat johtaneet muun muassa kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallisiin tilanteisiin. Näin ollen oikeustilaa on mahdollisuuksien mukaan täsmennettävä joko itse lakia muuttamalla tai antamalla selkeät soveltamisohjeet. (http://www.vtv.fi/julkaisut/eduskunnalle_annettavat_kertomukset/201 1s.92)

Viranomaisteksteihin liittyviä haasteita Kiire ja jäykät tekstimallit hyvän kielen esteenä (2008) Tekstien parissa kuluu yli puolet työajasta n. 70 %:ssa virastoja (2011) päivä tai enemmän viikossa ¼ päiväkotien työntekijöistä (2010) (Kotuksen kyselyt 2008, 2010, 2011)

Mitä viranomainen haluaa teksteillä tehdä? Mikä tekstien perusteella näyttää olevan viranomaisen tehtävä? Mitä viranomainen olisi ilman tekstejään? Miten viranomaistekstit siirtyvät muihin teksteihin?

Näin kunnissa arvioitiin valtionhallinnon tekstejä: Kielikello 1/2014

Miten haasteisiin pyritään vastaamaan? Hyvän virkakielen toimenpideohjelma (2014) Viraston huoneentaulu virkakielen parantamiseksi

Miten tekstiä voidaan arvioida? 1. Sisällön näkökulmasta Paikkansapitävyys Tarkoituksenmukaisuus suhde muihin teksteihin Korostuu asiantuntijoilla

2. Ihanteiden ja arvojen näkökulmasta Ihanteet tulevat monesta eri suunnasta (Lukijan, kirjoittajan, instituution, yhteiskunnan ) Ovatko eri suunnista tulevat ihanteet kilpailevia vai esitetäänkö ne kilpailevina? Onko kaikkia ihanteita mahdollista saavuttaa? Ohjaako kirjoittamista maineperiaate (identiteetti, luottamus, näkyvyys) siviiliperiaate (palvelulla taataan demokratian toteutuminen) vai markkinaperiaate (tekstillä rakennetaan ennen kaikkea omaa brändiä)

3. Kielen näkökulmasta 4. Käytön ja kuluttamisen näkökulmasta

Näkökulmia kieleen (kirjoittaminen ja lukeminen) Luettavuus (readability) Laskettavissa sana-, virke-, ja tekstipituuksista yms. Informaatioyksiköiden pituuksista Ymmärrettävyys (understandability) Merkitysten tulkintaa? Kompleksisuus? Saavutettavuus (accessibility) Tekstien ja merkitysten saavutettavuus, myös esteettömyys? Lukijan roolit? Pääsy ( access) Kuka pääsee tuottamaan ja tulkitsemaan merkityksiä? (www.kotus.fi)

Tämän päivän suomalainen oikeuskieli ei enää helähdä Viipurin vanhalla kaiulla, vaan siitä on tullut elefanttitautista käännösmössöä. Lainkäytön sudenkuopat alkavat siis olla yhtä paljon lingvistisiä kuin oikeudellisia. Lauri Lehtimaja, Lakimies, 2/2010

Myös viranomaiskieli muuttuu (Salli Kankaanpää 2006) Helsingin kaupungin rakennusvirasto: Pakottavan tarpeen voi ohjata katujen ja porttikäytävien sijasta 101 käymälään ja 49 pisuaariin. (1970-luvulta) Rakennusvirasto on siivonnut ja kunnostanut kaupunkia pitäkäämme Helsinki siistinä yhdessä Parhaan mahdollisen ilonpidon tae on puhdas puistoluonto ja roskattomat kadut.

Asiantuntijan tekstitaidot Asiantuntijamaista / kriittistä lukutaitoa Asiantuntijamaista / kriittistä kirjoitustaitoa (ks. Uuden hallintolain Hyvän kielenkäytön vaatimus)