15700 POHJOLAN VOIMA OY KOKKOLAN EDUSTAN MERI- TUULIVOIMALAITOS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 6.11.2002 Sisällysluettelo LIITEAINEISTO... 4 ESIPUHE... 5 1 JOHDANTO... 6 2 HANKKEEN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE... 7 2.1 Hankkeesta vastaava... 7 2.2 Tutkimus hankkeen tavoitteet... 8 2.3 Hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulu... 9 3 HANKKEEN KUVAUS... 10 3.1 Hankkeen yleiskuvaus... 10 3.2 Hankkeen sijoittuminen ja maankäyttötarve... 10 3.3 Liittyminen muihin hankkeisiin ja ohjelmiin... 11 3.3.1 Uusiutuvien energialähteiden edistäminen... 11 3.3.2 Liitännäishankkeet... 11 3.4 Arvioidut vaihtoehdot ja hankkeen toteuttamatta jättäminen... 11 3.4.1 Arvioidut vaihtoehdot... 11 3.4.2 Hanketta ei toteuteta... 11 3.4.3 Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt sijoitusvaihtoehdot... 11 3.5 Teknistaloudelliset selvitykset... 12 3.6 Oikeudelliset edellytykset... 13 4 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 14 4.1 Lainsäädännön velvoitteet... 14 4.2 Hankkeen arvioidut ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät... 14 4.3 Arviointiin liittyvät epävarmuudet ja oletukset... 14 4.4 Arvioinnin ja vaikutusalueen rajaukset... 14 5 YMPÄRISTÖN TILA JA ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 15 5.1 Merialueen tila, eliöstö ja kalasto... 15 5.2 Linnusto...17 5.3 Alueiden käyttö... 18 5.4 Maisema... 20 5.5 Suojelualueet... 22 5.5.1 Rantojensuojeluohjelma... 22 5.5.2 Lintuvesiensuojeluohjelma... 23 5.5.3 Natura 2000 verkosto... 24 5.5.4 Luonnonsuojelualueet... 26 5.5.5 Vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelu... 27 5.6 Melu... 27 2
5.7 Turvallisuus... 28 5.8 Liitännäishankkeet... 29 5.8.1 Sähkönsiirtoverkosto... 29 5.8.2 Maa-ainesten otto... 31 5.8.3 Perustusten rakentaminen... 31 5.8.4 Liikenne... 32 5.9 Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset... 33 5.9.1 Määritelmät ja oletukset... 33 5.9.2 Kansalaiskysely... 33 5.9.3 Osallistuminen ympäristövaikutusten arviointiin... 36 5.10 Vaihtoehtojen vertailu... 37 5.11 Hankkeen toteuttamiskelpoisuus... 39 5.11.1 Tekninen toteuttamiskelpoisuus... 39 5.11.2 Taloudellinen toteuttamiskelpoisuus... 39 5.11.3 Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus... 39 5.11.4 Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus... 39 6 ARVIOINTIMENETTELY... 40 6.1 Menettelyn kulku... 40 6.2 Tiedottaminen... 40 7 TOIMENPITEET ARVIOINTIMENETTELYN JÄLKEEN... 41 7.1 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot... 41 7.2 Tarvittavat suunnitelmat, luvat ja päätökset... 41 7.3 Ehdotus seurantaohjelmaksi... 42 8 LÄHTEET... 43 LIITTEET - Ympäristöministeriön päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta. Pohjolan Voima Oy:n Kokkolan edustan merituulivoimalaitoshanke. 15.1.2001. - Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Kokkolan edustan merituulivoimalaitos, Pohjolan Voima Oy, Kokkola, Luoto, Kälviä, Lohtaja. 11.6.2001. - Suomenkielinen tiivistelmä Kartat: Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MYY/02 Valokuvat: Matti Kautto, Kirsti Lampilahti, Erkki Poikolainen ja Toni Uusimäki 3
LIITEAINEISTO - Liiteaineistona tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen kuuluvat erillisistä selvityksistä laaditut osaraportit: Ympäristövaikutusten tutkimussuunnitelma, Plan för undersökning av miljökonsekvenserna Kansalaiset ja merituulivoimalaitos Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Program för miljökonsekvensbedömning Merituulivoimarakentamisen oikeudelliset edellytykset Kansalaisten osallistuminen Käytön aikaiset meluvaikutukset Liitännäishankkeiden ympäristövaikutukset Merituulivoima-alueen pesimä- ja lepäilijälinnuston selvitys Teknistaloudellinen raportti Turvallisuusvaikutukset Vaikutukset alueiden käyttöön ja maisemaan Vaikutukset linnustoon Vaikutukset merialueen tilaan ja kalastoon Vaikutukset suojelualueisiin - Kaikki osaraportit löytyvät pdf-muodossa osoitteesta www.pohjolanvoima.fi (Hankkeet ja T&K -> Merituuli -> Raportit). - Kaikki osaraportit ovat luettavissa seuraavissa paikoissa tämän arviointiselostuksen nähtävilläoloaikana: Kokkolan kaupunki: kaupungintalo ja pääkirjasto Lohtajan kunta: kunnantalo ja pääkirjasto Luodon kunta: kunnantalo ja pääkirjasto Kälviän kunta: kunnantalo ja pääkirjasto Länsi-Suomen ympäristökeskus: Vaasa ja Kokkola 4
ESIPUHE Tuuli on uusiutuva energianlähde. Tuulivoimalaitokset ovat päästötön sähköntuotantomuoto. Sen tekniset kehittämisedellytykset Suomessa ovat kohtalaisen hyvät. Tuulisähkön tuotanto on toistaiseksi meillä ollut pienimuotoista ja hajautettua. Teknisten ja taloudellisten edellytysten parantuessa ja yhteiskuntasuunnittelun edetessä tulee mahdolliseksi myös suurten keskitettyjen tuulivoimapuistojen toteuttaminen. Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaan tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tällöin tulevat kysymykseen erityisesti merialueet, koska merellä tuulisuus on hyvä ja merialueella ei yleensä muu alueiden käyttö estä useiden neliökilometrien laajuisten tuulivoimalaitosalueiden perustamista. Kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman mukainen tuulivoiman tuotantokapasiteetin tavoite on 500 MW eli 1 TWh tuulivoimalla tuotettua sähköä vuonna 2010. Edistämisohjelman taustaraportissa esitetään visiona, että tämän jälkeen tuulivoimalaitosten teho lisääntyisi 100 MW vuosittain ja olisi vuonna 2025 yhteensä 2 000 MW. Vuonna 2002 Suomen tuulivoiman tuotantokapasiteetti oli 40 MW. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen teho olisi 300 MW. Sen tai sitä vastaavan merituulivoimalaitoksen toteuttaminen muualle Suomen rannikkoalueelle olisi merkittävä edistysaskel kohti KTM:n asettamaa tavoitetta. Tuulivoimalaitosten tekninen kehitystyö etenee Suomessa. Tuulivoimalaitosyksikön kaupallinen yksikkökoko kasvaa edelleen. Suurin osa Suomen nykyisistä tuulivoimalaitosyksiköistä on teholtaan alle 1 MW. Tällä hetkellä on kaupallisesti tarjolla n. 2,5 MW:n kokoisia voimalaitoksia. Kokkolan edustan suunnitelmat on laadittu jopa 5 MW:n yksikkökoolla. Näin samalta alueelta saadaan suurempi teho. Merituulivoimalaitosten osalta erityisinä haasteina nähdään sähköverkkoon liityntä ja Suomen pohjoisten merialueiden jääolosuhteet kestävä perustustekniikka. Suomessa tuulivoiman erityispiirteitä ovat Lapin tunturien arktiset olosuhteet, rannikon ja saariston monimuotoisuus, jääolosuhteet sekä offshore-tuulivoimalaitosten rakentamismahdollisuus matalikoille ja luodoille. Tuulivoimarakentamisen edellytyksiä ympäristölainsäädännön kannalta on selvitetty vuosina 2001-2002 ympäristöministeriön työryhmän voimin. Tuulivoimatyöryhmän mietintö pyrkii selkeyttämään tuulivoimarakentamista koskevia kaavoitus- ja lupamenettelyjä. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen tutkimushankkeen tavoitteena oli Suomessa ensimmäisen kerran selvittää teollisen mittakaavan merituulivoimalaitoksen rakentamisen edellytyksiä. Tutkimushankkeeseen sovellettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, joka tämän arviointiselostuksen myötä saadaan päätökseen. Tässä arviointiselostuksessa kuvataan ja arvioidaan merituulivoimalaitoksen ympäristövaikutuksia ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain edellyttämässä laajuudessa. Arvioinnin tiivistelmä on tämän selostuksen liitteenä. Selostus perustuu taustaselvityksiin ja tutkimuksiin, jotka on julkaistu 14 osaraporttina. Ympäristövaikutusten arviointi osoitti, että kaikilla tutkituilla merituulivoimalaitosalueilla on oma vaikutuksensa ympäristöön. Merituulivoimalaitoksen merkittävin positiivinen vaikutus on siinä, että se tuottaa sähköenergiaa ilman maahan, ilmaan, tai veteen kohdistuvia päästöjä. Myös hankkeen työllistävä vaikutus Suomessa on huomattava. Haitalliset ympäristövaikutukset kohdistuvat voimalaitoksen lähiympäristöön. Siksi ratkaisevaa vaikutuksen merkittävyyden kannalta on se, onko rakentamispaikassa tai sen lähistöllä häiriintyviä kohteita. Arviointi osoitti, että suuri merituulivoimalaitos voidaan sijoittaa Kokkolan edustalle ilman, että se merkittävästi heikentää luontokohteiden tai luontokokonaisuuksien arvoa.laajin voimalaitoksen aiheuttama muutos liittyy maisemaan. Siten arviointiselostuksessa on päädytty arvioon, että merituulivoimalaitos voidaan rakentaa esitetyille alueille ympäristön kannalta toteuttamiskelpoisella tavalla. Merituulivoimalaitoksen tutkimuksen osana selvitettiin kokkolalaisten suhtautumista tuulivoimalaitoksiin. Tutkimus osoitti, että valtaosa väestöstä kannattaa tuulivoimalaitosten rakentamista. Kansalaiset arvioivat tuulivoimalaitosten aiheuttamia vaikutuksia hyvin eri tavalla. Osan mielestä tuulivoimalaitokset pilaavat maiseman, osa piti niitä kauniina maisemaa monipuolistavina elementteinä. Kokkolan merituulivoimalaitoksen toteuttaminen edellyttää merialueen kaavoittamista tähän tarkoitukseen. Ennen toteuttamista on myös ratkaistava lukuisia teknisiä ongelmia. Tutkimus osoitti myös, että nykyisillä taloudellisilla lähtökohdilla voimalaitos ei ole taloudellisesti kannattava. 5
1 JOHDANTO Pohjolan Voima Oy käynnisti vuonna 1999 tutkimushankkeen Merituulivoima teollisena energialähteenä. Tutkimushankkeen tavoitteena oli Suomessa ensimmäisen kerran selvittää, millä edellytyksillä on meidän oloissamme mahdollista rakentaa teollisen mittakaavan merituulivoimalaitos rannikon edustan merialueelle. Selvitystyössä tutkittiin merituulivoimalaitoksen teknisiä ja taloudellisia toteutusmahdollisuuksia, oikeudellisia edellytyksiä sekä ympäristövaikutuksia. Näiden selvitystyössä sovellettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tutkimushanke on tuottanut yhteensä 14 osaraporttia. Tutkimus valmistui vuoden 2002 alussa. Tutkimushanke on saanut tukea kauppa- ja teollisuusministeriöltä. Länsi-Suomen ympäristökeskus lähetti ympäristöministeriölle kirjeen 20.9.2000. Se sisälsi aloitteen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Kokkolan edustan merituulivoimalaitoshankkeeseen. Siinä esitettiin, että hankkeeseen sovellettaisiin ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 4 :n 2 momentin mukaisesti sovellettavaa arviointimenettelyä. Pohjolan Voima Oy ilmoitti 8.11.2000, että se hyväksyy arviointimenettelyn soveltamisen. Ympäristöministeriö päätti 15.1.2001, että hankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen arviointi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma valmistui 22.2.2001. Yhteysviranomainen, Länsi-Suomen ympäristökeskus asetti sen nähtäville 7.3.-4.5.2001 väliseksi ajaksi ja antoi siitä lausuntonsa 11.6.2001. Tutkimusprojektia ja ympäristövaikutusten arviointia ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat edustajat Pohjolan Voimasta, ympäristöministeriöstä, Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta ja Kokkolan kaupungista. Vuorovaikutteisen tutkimuksen ohjauksen toteuttamiseksi koottiin seurantaryhmä. Siihen osallistui viranomaisten lisäksi eri intressiryhmien edustajia. Seurantaryhmään kutsuttiin edustajat mm. kalastajien, loma-asukkaiden, luonnonsuojelijoiden sekä lintuharrastajien järjestöistä. Kansalaisten osallistumisesta koottiin oma raportti. Tutkimushankkeen osaraportteja ovat laatineet Pohjolan Voima Oy, PVO-Engineering Oy, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy sekä Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Ympäristövaikutusten arvioinnin on laatinut Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Tutkimushankkeen kohdealueeksi Pohjolan Voima Oy valitsi Kokkolan edustan merialueen, jonne suunniteltiin yhteensä yli 300 MW suuruinen merituulivoimalaitos. Tutkimuskohteen valintaan vaikuttivat seuraavat seikat: Kokkolan kaupunki oli käynnistämässä merituulivoimalaitoksen osayleiskaavoitusta. Myös Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan laatiminen on vireillä Kokkolan kaupunki on Pohjolan Voima Oy:n osakas ja Kokkolan Voima Oy on Pohjolan Voiman tytäryhtiö. Ykspihlajan satama-alue antaa hyvät puitteet voimalaitosten ja niiden perustusten rakentamiselle, Trullevin kalasatama niiden huollolle. Kokkolan edustalta löytyy teknisesti toteuttamiskelpoisia eli riittävän matalia vesialueita. Kokkolassa on runsaasti sähköä käyttävää teollisuutta ja Ventusnevan sähköaseman kautta alue on kytketty valtakunnalliseen sähköverkkoon. Valtio omistaa huomattavia merialueita Kokkolan edustalla. Kuva 1.1. Näkymä Harrinniemestä Santapankkiin. 6
Erityispiirteenä tutkimusalueella oli se, että merkittävä osa tarkasteltavasta merialueesta kuuluu erilaisiin suojeluohjelmiin, kuten lintuvesiensuojeluohjelmaan, rantojensuojeluohjelmaan ja Natura-2000 verkostoon. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen tutkimushankkeen raporteista on tehty erillinen painettu tiivistelmä, joka on tämän arviointiselostuksen liitteenä. 2 HANKKEEN TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaa Pohjolan Voima Oy. Sen omistajina on merkittäviä metsä- ja teollisuusyhtiöitä sekä kuntia ja kaupunkeja. Pohjolan Voima Oy on valtakunnallinen sähköntuotantoa harjoittava yhtiö, jonka toimintaajatuksena on tuottaa sähköenergiaa omistajilleen. Yhtiön omistajat saavat kunkin voimalaitoksen tuottamasta sähköstä omistusosuutensa mukaisen osan. Pohjolan Voiman sähkön hankinta vuonna 2001 oli noin 25 % koko Suomen kulutuksesta. Sen sähkön hankintakapasiteetti vuoden 2001 lopussa 3 748 MW. Sähkö tuotetaan vesi-, ydin-, hiili-, kaasu-, turve- ja prosessivoimalaitoksissa. Kuva 2.1 Pohjolan Voiman sähkönhankinta vuonna 2001. Taulukko: Pohjolan Voiman omistajat 31.12.2001 Omistajat 31.12.2001 Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Helsingin kaupunki Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Kemira Oyj + Eläkesäätiö Neliapila Kokkolan kaupunki Kotkan Energia Oy Kymppivoima Oy Kyro Oyj Abp Oy Metsä-Botnia Ab M-real Oyj Myllykoski Oyj Oulun kaupunki Perhonjoki Oy Porin kaupunki Päijät-Hämeen Voima Oy Stora Enso Oyj TXU Nordic Energy Oy UPM-Kymmene Oyj Vantaan Energia Oy Yhteensä % 4,3 1,4 4,4 4,5 2,1 1,3 2,1 0,2 1,5 2,5 1,5 0,1 1,9 1,2 1,3 16,0 14,5 38,7 0,5 100,0 7
Tuulivoiman rooli Pohjolan Voiman sähköntuotannossa Pohjolan Voiman energiantuotanto on monipuolista. Yhtiö haluaa tuottaa sähköä kaikilla teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisilla tavoilla. 2.2 Tutkimushankkeen tavoitteet Merituulivoima teollisena energialähteenä tutkimusprojektin tehtävänä oli aloittaa merituulivoiman laajamittaiseen hyödyntämiseen liittyvän tiedon tuottaminen Suomessa. Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää Tuulivoimaa pidetään ilmastopoliittisesti erinomaisena energiantuotantomuotona. Sekä EU:ssa että Suomessa tuulivoiman lisäämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Energia- ja ilmastopoliittisena tavoitteena on tuulivoiman lisääminen yhdeksi merkittäväksi sähkön tuotantomuodoksi. Pohjolan Voima -konserniin kuuluu PVO-Innopower Oy, joka rakentaa ja käyttää tuulivoimalaitoksia. Teollisen mittakaavan tuulivoiman tuottamista tutkitaan konsernin tutkimus- ja kehitysohjelmassa, jonka tavoite on se, että yhtiöllä on tekniset valmiudet aloittaa laajojen tuulivoimapuistojen rakentaminen kymmenen vuoden sisällä. Kuva 2.2 Pohjolan Voiman voimalaitokset. suuren merituulivoimalaitoksen rakentamisen tekniset ja taloudelliset lähtökohdat ja toteutusvaihtoehdot, suuren merituulivoimalaitoksen rakentamisen ympäristövaikutukset, ne vaikutukset, joista tarvitaan yksityiskohtaisempia tutkimusprojekteja merituulivoiman laajemman käyttöönoton aloittamiseksi ja merituulivoimalaitoksen rakentamisen oikeudelliset edellytykset. Teknisistä ja taloudellisista lähtökohdista ja toteutusvaihtoehdoista on valmistunut Teknistaloudellinen raportti. Oikeudellisia edellytyksiä on käsitelty raportissa Merituulivoimarakentamisen oikeudelliset edellytykset. Ympäristövaikutuksia on selvitetty ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisen YVA-menettelyn aikana arviointiohjelmassa, useissa osaraporteissa ja tässä arviointiselostuksessa. Kuva 2.3. Näkymä Hällskärsuddenista kohti Munakari-Poroluodon sijoitusaluetta. 8
2.3 Hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulu Tutkimushankkeen esiselvitykset ja tutkimustyön organisointi aloitettiin kesällä 1999. Tutkimus ja arviointi valmistui vuoden 2002 loppuun mennessä. Voimalaitoshankkeen toteutusaikatauluun vaikuttavat seuraavat tekijät: Suomen oloissa käyttökelpoisten ja taloudellisten teknisten ratkaisujen kehittäminen edelleen hankkeen taloudellisesti kannattavien lähtökohtien muodostuminen kaavoituksen eteneminen Edellisen perusteella arvioidaan, että mahdollinen investointihanke voidaan toteuttaa aikaisintaan vuonna 2010. Kuva 2.4. Prosessikaavio ja aikataulu merituulivoimalaitoshankkeen etenemisestä. 9
3 HANKKEEN KUVAUS 3.1 Hankkeen yleiskuvaus Arvioitavana hankkeena on suuren, teollisen mittakaavan merituulivoimalaitoksen rakentaminen Kokkolan ja osittain myös Luodon ja Kälviän kuntien edustan merialueelle. Merituulivoimalaitos muodostuu merialueelle rakennettavista tuulivoimalaitosyksiköistä. Mikäli kaikki alueet toteutetaan käyttäen suurinta 5 MW tuulivoimalaitosyksikköä, muodostuu voimalaitoksen kokonaistehoksi noin 350 MW. Merituulivoimalaitos voidaan toteuttaa myös osa-alueittain, jolloin voimalaitoksen kokonaistehoksi muodostuu noin 100-300 MW. Mikäli ei käytetä suurinta mahdollista yksikkökokoa, voimalaitoksen kokonaisteho jää alhaisemmaksi. Tämän hankkeen toteuttamisen minimiteho on 100 MW. 3.2 Hankkeen sijoittuminen ja maankäyttötarve Voimalaitoksen sijoittelua tutkittiin Kokkolan edustalle määritellyn tutkimusalueen sisäpuolella niillä alueilla, joissa vesisyvyys on 3 8 metriä. Sijoittelun lähtökohtana olivat tekniset ja taloudelliset näkökohdat. YVA-prosessin aikana sijoittelua on tarkennettu ympäristönäkökohdat huomioiden. Tarkempi yksittäisten voimalaitosyksiköiden sijoittelu suunnitellaan hankkeen toteutusvaiheessa mm. luonto- ja maisemanäkökohdat huomioiden. Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen suunnitellut sijoitusalueet: 1. Tankarin Djupörenin alue 2. Santapankin alue 3. Munakarin Poroluodon alue 4. Trullevin ranta 5. Santapankin laajennus pohjoiseen Näistä sijoitusalueista Trullevin ranta-alueen (4) osalta oli ennakoitavissa loma- ja muiden asukkaiden kielteinen suhtautuminen tuulivoimalaitoksiin. Alueen toteutettavuus on kuitenkin muiden vertailussa mukana olevien vaihtoehtojen kaltainen, joten myös Trullevin ranta-alue on otettu mukaan arviointiin. Toteuttamisen kannalta ongelmallinen alue on myös Santapankin laajennus pohjoiseen (5). Tämä johtuu osaltaan alueen vesisyvyydestä ja osaltaan alueelle sijoitettavien yksiköiden vähäisestä määrästä. Merialueilla sijoitusalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 60 km 2. Maa-alueella merituulivoimalaitos edellyttää sähköaseman ja voimalinjojen alueet. Lisäksi rakentamisen aikana käytetään kuljetusreittejä ja varastointialueita. Perustuksiin tarvittavan kiviaineksen hankintaan tarvitaan maa-ainesten ottoalueita. Perustukset rakennetaan allastelakalla. Kartta 3.1.Kokkolan edustan merituulivoimalaitoksen suunnittelualueet: 1. Tankarin Djupörenin alue, 2. Santapankin alue, 3. Munakarin Poroluodon alue, 4. Trullevin ranta, 5. Santapankin laajennus pohjoiseen. 10
3.3 Liittyminen muihin hankkeisiin ja ohjelmiin 3.3.1 Uusiutuvien energialähteiden edistäminen Kauppa- ja teollisuusministeriö on laatinut Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman (4/1999). Siinä on asetettu tavoitteeksi tuulisähkön tuotantokapasiteetin lisäys 500 MW:iin vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on tuottaa tuulivoimalla sähköä 1,1 TWh. Tämä on noin 1 % Suomen arvioidusta sähkön kulutuksesta vuonna 2010. Vuonna 2001 Suomessa toimi 64 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden kapasiteetti oli 39 MW. Mikäli Kokkolan edustalle toteutetaan tämä hanke kokonaisuudessaan, kasvaa tuulisähkön tuotantokapasiteetti enintään 350 MW. Tällä lisäyksellä on jo vaikutuksia rikki- ja typenoksidipäästöjä sekä kasvihuonepäästöjä koskevien kansainvälisten sitoumusten noudattamiseen. Laajamittaisella tuulisähkötuotannolla on myös vaikutusta valtakunnallisen jätesuunnitelman toteutumiseen. 3.3.2 Liitännäishankkeet Laajamittainen sähkön tuotanto tuulivoimalla tarvitsee tueksensa säätövoimaa tasaamaan tuulisuuden vaihteluja. Merialueella tuotetun sähkön siirtämiseksi valtakunnan sähköverkkoon tarvitaan voimalinjoja sekä merikaapeleina että ilmajohtoina. Kasuuniperustusten rakentamiseen tarvitaan huomattavat määrät kiviaineksia, jotka on louhittava maa-ainesten ottoalueilta. Perustukset rakennettaisiin todennäköisimmin joko olemassa olevalla telakalla (esim. Rauma tai Naantali) tai Kokkolan Ykspihlajan alueelle rakennettavalla allastelakalla. Maa-alueille tarvitaan huoltotukikohta ja varastorakennus. Varsinaiset korjaukset toteutetaan tapauskohtaisesti tarvittavalla kalustolla merellä. 3.4 Arvioidut vaihtoehdot ja hankkeen toteuttamatta jättäminen 3.4.1 Arvioidut vaihtoehdot Merituulivoimalaitos voidaan toteuttaa osaalueittain, jolloin voimalaitoksen kokonaistehoksi muodostuu noin 100-350 MW. Mikäli ei käytetä suurinta mahdollista yksikkökokoa, voimalaitoksen kokonaisteho jää alhaisemmaksi. Hanke on jaettu viiteen osa-alueeseen, joista suurimmat (alueet 1-3) voidaan toteuttaa erillisinä. Hankkeen teknistaloudellisessa suunnitelmassa ja kustannusarvioissa on lähtökohtana ollut näiden kolmen suuren alueen rakentaminen kolmen vuoden projektina. Tässä ratkaisevaa on perustusten rakennustekniikka, sähkönsiirron verkoston rakentaminen ja voimalaitosten rakentaminen ja pystyttäminen sarjatuotantona. Hankkeen toteuttamisen minimiteho on 100 MW. Vaihtoehdot ovat seuraavat: 1. Toteutetaan alueet 1 5 2. Toteutetaan alueet 1 3 3. Minimivaihtoehto on toteuttaa yksi 100 MW tehoinen alue kokonaisuudessaan (1, 2 tai 3). Mikäli tähän päädytään, vaihtoehdon kustannus- ja tekniset lähtökohdat tulee tarkastella uudelleen. Tekniset toteutusvaihtoehdot Tutkimuksessa tutkittiin lisäksi seuraavia toteutusvaihtoehtoja: 1. Voimalaitosyksikön koko 1,5 5 MW 2. Voimalaitosyksikön perustustapa, rakentaminen merialueelle tai saareen 3. Muuntoasemien sijoittaminen 4. Merikaapelien tai ilmajohtojen käyttö 3.4.2 Hanketta ei toteuteta Jos hanketta ei toteuteta, tuotetaan vastaava sähkö jossain muussa tarkoitukseen soveltuvassa voimalaitoksessa. Näitä voivat olla: merituulivoimalaitos jollain muulla rannikkoalueella fossiilista polttoainetta, kivihiiltä, turvetta, maakaasua tai biopolttoainetta käyttävä lauhdevoimalaitos soveltuvalla paikkakunnalla Suomessa sähköntuonti ulkomailta lähinnä Venäjältä, Ruotsista, Norjasta tai Tanskasta. 3.4.3 Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt sijoitusvaihtoehdot Rakennetut teollisuus- ja satama-alueet Ympäristövaikutusten arviointiohjelman käsittelyn yhteydessä tehtiin useita esityksiä tuulivoimalaitosten rakentamisesta jo teolliseen käyttöön otetuille Kokkolan ranta-alueille. Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö PVO- Innopower Oy rakentaa kaksi 1 MW suuruista tuulivoimalaitosyksikköä Kokkolan syväsataman alueelle. Tämän kaltaisia pienempiä rakennushankkeita saattaa lähivuosina käynnistyä satamien ja rannikolla olevien teollisuusalueiden yhteydessä. Ne eivät kuitenkaan korvaa hanketta suuren merituulivoimalaitoksen rakentamiseksi. Maa-alueet Useissa lausunnoissa esitettiin myös tuulivoimalaitosten sijoittamista meren sijasta maa-alueille. Periaatteessa tuotannoltaan Kokkolan merituulivoimalaitoksen kokoinen tuulipuisto voitaisiin rakentaa myös maa-alueille. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että heikompien tuuliolosuhteiden vuoksi tuulivoimatuotantoon tarvittava alue olisi arviolta noin kaksi kertaa Kokkolan merialuetta suurempi, koska voimalaitosyksiköitä tarvittaisiin kaksinkertainen määrä. Tämä tarkoittaisi noin 120 km 2 suuruista tuulivoimatuo- 11
Kokkolan merituulivoimalaitoksen tutkimushankkeessa on selvitetty nimenomaan merialueelle rakennettavan tuulivoimalaitoksen ympäristövaikutuksia. Ympäristöministeriön päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta koski Kokkolan edustan merituulivoimalaitoshanketta. Maa-alueille rakentaminen ei tässä yhteydessä ole todellinen vaihtoehto ja siten ympäristövaikutukset sen osalta jätetään tarkemmin arvioimatta. Edellä esitettyjen näkökohtien, kuten vaadittavien maa-alueiden koon ja melun rajaarvojen myötä voidaan kuitenkin perustellusti olettaa, että maa-alueille rakentamisessa ympäristövaikutukset olisivat myös merkittäviä. 3.5 Teknistaloudelliset selvitykset Merituulivoimalaitoksen teknistaloudelliset selvitykset, suunnitelmat ja kustannuslaskelmat on koottu erilliseen teknistaloudelliseen raporttiin. Merituulivoimalaitoksen sijoitussuunnittelu tehtiin teknisin perustein viidelle 20 100 MW tuulivoimalaitosyksikön ryhmälle. Yksittäisten tuulivoimalaitosyksiköiden teho vaihteli välillä 1,5 5 MW. Sijoituskohteet valittiin siten, että vesisyvyys ei lähtökohtaisesti ylittänyt 8 metriä. Jos kaikki alueet toteutetaan, on voimalaitosyksiköitä 69 82 kpl Suunnittelun perustaksi tutkittiin 250 km 2 :n alue Kokkolan edustalta. Teknisen sijoitussuunnittelun jälkeen määriteltiin viisi merituulivoimalaitoksen sijoitusaluetta, joiden pinta- Kuva 3.2. Kuvasovite Kokkolan satamaan rakenteilla olevista tuulivoimalaitosyksiköistä. tantoon varattua aluetta. Kokkolan meluselvitysten perusteella edellisen kokoisen alueen sisäpuolella ei myöskään voisi olla asuinalueita. Edelleen alueella tulisi olla kohtalaisen hyvä infrastruktuuri (tiestö, sähköverkko) jotta rakentamisedellytykset olisivat riittävän hyvät. Kuva 3.3. Merituulivoimalaitoksen Kokkolan edustalla. sijoitus 12
ala on yhteensä 60 km 2. Näillä alueilla voimalaitosyksiköt sijoittuvat noin 600 m etäisyydelle toisistaan. Yksittäinen voimalaitosperustus vie merenpohjasta noin 2 000 m 2 :n alan. Näin voimalaitosyksiköt varaavat meren pohjasta yhteensä enintään 16 ha pintaalan. Merituulivoimalaitoksen perustusten mitoituksessa määräävänä perusteena oli ahtojäiden aiheuttama kuormitus. Meriperustusten osuus kokonaiskustannuksista on merkittävä. Yksittäisen meriperustuksen kustannus on noin miljoona euroa. Kustannus on moninkertainen verrattuna maa-alueilla tapahtuvaan rakentamiseen. Perustusten rakentamisesta tarkemmin luvussa 5.8 liitännäishankkeet. Sähköverkkoon liittyminen on suunniteltu alustavasti, mutta laajamittaisen tuulivoiman liittäminen kantaverkkoon vaatii lisäselvityksiä. Liittymisehtoihin tarvitaan erillisiä ehtoja tai suosituksia tuulivoiman osalta. Nykytekniikalla toteutettavan merituulivoiman investointikustannukset ovat noin 1 412 2 018 euroa/kw (8 400 12 000 mk/kw). Valtion osuus investointikustannuksista on voimassa olevan tukijärjestelmän mukaan enintään noin 30 %. Alustavassa laskennassa sähköntuotannon kustannukset ovat edellinen tuki huomioon otettuna 6,2 7,4 snt/ kwh (37 44 p/kwh). Lopulliseen hintaan vaikuttaa sähköveron palautus, jonka suuruus tällä hetkellä on 0,69 snt/kwh. 3.6 Oikeudelliset edellytykset Merituulivoimalaitoksen rakentamisen oikeudellisista edellytyksistä laadittiin oma raporttinsa. Se osoitti, että merituulivoimalaitoksen rakentamisessa tarvitaan useita kaavoitusja lupamenettelyn vaiheita. Ympäristövaikutusten arviointi Mahdollinen luonnonsuojelulain mukainen Natura - arviointi Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Mahdollinen valtioneuvoston poikkeuslupa Natura - alueille Maa-ainesten ottolupa ja sen mahdollinen YVA Vesilupa ja siihen liittyvät korvauskysymykset Ympäristölupa Sähkömarkkinaviranomaisen lupa voimajohdoille Rakennuslupa Korvauksista sopiminen Kuva 3.4. Perustusten rakentamista Tanskassa. Taulukko 3.5. Suuren merituulivoimalaitosten rakentamisen mahdollisia kaavoitus- ja lupavaiheita. Ympäristövaikutusten selvittäminen liittyy lähes jokaiseen menettelyyn. Maa-alueille suunnitellun lainsäädännön soveltaminen merialueella on uutta, ja myös lopputulokseen liittyy epävarmuutta. Jokaiseen esitettyyn menettelyyn liittyy useita vaiheita, kuten sidosryhmien ja asianosaisten kuulemisia. Päätöksistä on mahdollista valittaa kahteen oikeusasteeseen. 13
4 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAI- KUTUKSET Arvioitavat ympäristövaikutukset 4.1 Lainsäädännön velvoitteet Ympäristöministeriö teki 15.1.2001 päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Kokkolan edustan merituulivoimalaitoshankkeeseen. Ministeriön mukaan kysymyksessä on YVA-lain 4 :n 2 momentin mukainen hanke, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Siksi ministeriö päätti YVA-lain 6 :n nojalla, että tähän hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristöministeriön päätöksen perusteluissa todetaan mm., että hankkeen todennäköiset vaikutukset alueen luontoon ja luonnonvarojen käyttöön tulisivat olemaan pitkäaikaisia ja merkittäviä. Huomattavan laajalle alueelle ulottuisivat hankkeen maisema- ja meluvaikutukset. Edelleen ministeriö totesi, että hankkeen vaikutukset alueen luontotyyppeihin ja lajeihin voivat olla merkittäviä ja pysyviä. Kokkolan edustan rannikko- ja merialue on luokiteltu arvokkaimpien luontoalueiden joukkoon. Aluekokonaisuus sisältää maankohoamisrannikon eri tyyppisiä kehitysvaiheita jokisuistoista ulkosaaristoon. Ulkosaaristoon kuuluu merilinnustoltaan arvokkaita saaria ja luotoja. Alueen rantaluonto on monipuolinen ja sen kasvistoon kuuluu monia alueellisesti uhanalaisia ja endeemisiä lajeja. 4.2 Hankkeen arvioidut ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät Ympäristövaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 2 ja uuden maankäyttö- ja rakennuslain 9. Näiden lakien ympäristövaikutusten käsite voidaan jakaa seuraavasti: Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Maaperä, vesi, ilma, ilmasto,kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Kuva 4.1. Arvioitavat ympäristövaikutukset. 4.3 Arviointiin liittyvät epävarmuudet ja oletukset Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tueksi muodostettiin osallistumisjärjestelmä, jonka tavoitteena oli: välittää tietoa eri intressitahojen ja viranomaisten sekä tutkimushankkeesta vastaavan kesken, ohjata tutkimustyötä niin, että tulokset palvelevat mahdollisimman hyvin eri tahojen tarpeita sekä varmistaa, että tutkimuksessa tulevat esiin eri tahojen tärkeinä pitämät vaikutukset. Osallistumisjärjestelmä toteutettiin ohjausryhmä- ja seurantaryhmätyöskentelyn, yleisö- ja tiedotustilaisuuksien sekä kyselyiden avulla. Osallistumisjärjestelmää ja ryhmien työskentelyä on kuvattu tarkemmin osaraporteissa Kansalaiset ja merituulivoima ja Kansalaisten osallistuminen. Hankkeen arviointi on toteutettu kirjallisuuteen, tutkimuksiin, aiempiin arviointeihin, maastokäynteihin, alueen viistoilmakuvaukseen ja asiantuntijalausuntoihin sekä seuranta- ja ohjausryhmän huomioihin pohjautuen. Merenpohjan tilaa selvitettiin videokuvauksen ja näytteen oton avulla. Maisemavaikutuksia selvitettiin kuvasovitteilla sekä meluvaikutuksia mittauksin ja melumallinnuksella. Tanskan merituulivoimalaitosten rakentamiseen tutustuttiin opintomatkoilla. Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Luonnonvarojen hyödyntäminen Merituulivoimalaitoksen ympäristövaikutuksista Suomen rannikon olosuhteissa ei ole tutkimustietoa. Käytännön kokemuksia on kertynyt yksittäisistä tuulivoimalaitosyksiköistä, jotka nekin pääasiassa sijaitsevat rannalla. Tuulivoimalaitosyksiköt eivät ole maisemassa kovin tuttuja suomalaisille. Usean tuulimyllyn ryhmän näkee Suomessa vain Porissa. Sielläkin tuulimyllyt liittyvät kiinteästi rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arvioinnissa on käytetty vertailuaineistona Tanskan merialueilla, muualla maailmassa ja mantereellakin sijaitsevien tuulivoimalaitosten havaittuja vaikutuksia mm. linnustoon, kalastoon ja maisemaan. 4.4 Arvioinnin ja vaikutusalueen rajaukset Hankkeen välittömät vaikutukset ulottuvat laajimmillaan voimalaitoksen ja voimalinjan maisemavaikutusten alueelle. Laajimmat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa muodostuvat tuulivoimalaitosten rakentamistekniikan ja siihen liittyvän yritystoiminnan kehittymisen kautta. Hankkeen toteutumisella on pieni vaikutus myös maamme sähköntuotannon päästötaseeseen. Hankkeen toteutuminen voi myös edistää tuulivoimalaitosten rakentamista Suomen rannikkoalueilla. Ympäristövaikutusten käsittelyn kannalta vaikutusalueena ovat Kokkolan kaupunki sekä Luodon ja Kälviän kunnat sekä niiden edustan merialueet. 14
Kuva 4.2. Vaikutusalueen rajaus ympäristövaikutusten käsittelyn kannalta. 5 YMPÄRISTÖN TILA JA ARVIOI- DUT YMPÄRISTÖVAIKUTUK- SET Tähän lukuun on koottu tutkimushankkeen osaraporteissa esitettyjen ympäristön tilan kuvausten ja arvioitujen vaikutusten olennaiset ja tärkeimmät osat mahdollisine arvioinnin kuluessa tehtyine lisäyksineen. Tarkempia tietoja saa kustakin osaraportista Luettelo liiteaineistosta sivulla 4. 5.1 Merialueen tila, eliöstö ja kalasto Merialueen tilaa, eliöstöä ja kalastoa käsitellään osaraportissa Vaikutukset merialueen tilaan ja kalastoon. Kuva 5.1. Merikartta Kokkolan edustan merialueesta. Keltaisella on osoitettu alle 10 m syvät alueet. Kokkolan edustan merialueelle on tyypillistä saarten vähälukuisuus ja siitä johtuva rannikkomeren avonainen luonne. Rannikkovedet kuuluvat matalan veden vyöhykkeeseen, jossa keskimääräinen vesisyvyys on alle 10 metriä. Kauimmaksi rantaviivasta ulottuu Santapankin matalan veden alue, jossa vesisyvyys on vain muutamia metrejä. Kokkolan edustan avonaisesta luonteesta johtuen pohjat ovat enimmäkseen eroosiolle alttiina. Pehmeitä aineksia kertyy vain tiettyihin syvänteisiin, kuten Perängön ja Rummelgrundin syvänteiden sedimentaatiopohjille. Hankealueilla kivi- ja hiekkapohjat ovat vallitsevia. Santapankin pohja on laadultaan pääosin hienojakoista hiekkaa, joka liikkuu meriveden virtausten mukaisesti ja muodostaa aaltomaisia harjanteita pohjan pinnalle. Reuna-alueilla hiekan joukossa on myös kiviä. Kuva 5.2. Santapankin pohjaa kesällä 2001. 15
Vuosien 1994-97 vedenlaatutulosten perusteella Kokkolan rannikkovedet kuuluvat käyttökelpoisuusluokkaan tyydyttävä (paikoin välttävä), hieman ulompana luokkaan hyvä ja uloimpana syvän veden alueella luokkaan erinomainen. Kuva 5.3. Kokkolan edustan vedenlaatua kuvaava kartta. Pohjoisesta sijainnista ja meriveden vähäsuolaisuudesta johtuen merialueella pohjaeläimistö on vähälajinen. Kovilla kallio-, kivitai hiekkapohjilla lajisto on luontaisestikin erittäin niukkaa. Vuoden 1999 pohjaeläinkartoituksessa pohjaeläinryhmiä tai lajeja tunnistettiin yhteensä 24 kpl. Repskärin tasolle asti merialueen verkkopyynnissä saaliiksi saatava kalalajisto koostuu mm. seuraavista lajeista: ahven, hauki, särki, kiiski, made, siika, säyne, lahna, kuore ja silakka. Erityisesti ahvenkanta näyttäisi olevan vahva. 1990-luvun loppupuolella siikakanta on voimakkaasti heikentynyt Kokkolan merialueella. Vuosia kestänyt väyläruoppaus ja jätevesien johtaminen rannikon edustalle ovat todennäköisiä siikakannan heikentäjiä. Vaikutukset Merituulivoimalaitoksen rakentamisen aikaiset vaikutukset merialueen ekologiaan jakautuvat ohimeneviin ja pysyviin vaikutuksiin. Ohimeneviä vaikutuksia ovat vaikutukset veden laatuun ja osittain myös vaikutukset melutasoon. Kokonaan pysyviä vaikutuksia ovat vaikutukset veden virtauksiin ja osittain pysyviä vaikutuksia kohdistuu olosuhteisiin pohjalla, kalastoon ja pohjaeläimistöön. Virtausten ja vedenliikkeiden muutokset voivat vaikuttaa pohjan läheisten vesien happipitoisuuteen ja siten pohjayhteisöön. Pohjayhteisön muutokset taas voivat vaikuttaa kalojen ravinnonsaantiin ja lisääntymiseen. Perustustöiden aikana pohjan kaivu ja massojen läjitys karkottavat kohdealueella esiintyvät kalat laajalta alueelta. Melun karkottava vaikutus riippuu mm. kalalajista ja kalan iästä. Perustusten ja kaapeleiden asentaminen merenpohjaan tuhoaa näillä alueilla esiintyvän pohjaeliöstön, mutta töiden jälkeen pohjaeläimistö vähitellen palautuu en- nalleen ja korvautuu uusilla kovia pintoja suosivilla lajeilla. Vaikutukset merialueen tilaan, eliöstöön ja kalastoon aiheutuvat siis pääosin tuulivoimalaitoksen rakentamisen ja mahdollisen purkamisen aikana. Rakennusvaiheen vedenalaiset ympäristövaikutukset ovat hyvin samanlaisia kuin muidenkin laajoja ruoppauksia vaativien rakennusprojektien, kuten laivaväylien syvennys- ja satamanrakennustöiden, aiheuttamat vaikutukset. Meren pohja muuttuu pysyvästi 50 metriä halkaisijaltaan olevien perustusten kohdalta. Rakentamisvaiheen päätyttyä häiriöt vähenevät ja olosuhteet merellä palautuvat luonnontilaisen kaltaisiksi. Perustuksista muodostuu uusia elinalueita ja ne voivat jopa lisätä merenpohjan biologista monimuotoisuutta ja siten vaikuttaa positiivisesti meren eliöyhteisöihin. Uuden elinympäristön lisäämisestä johtuvia muutoksia eliöyhteisön rakenteessa on kuitenkin vaikea ennustaa pitkällä tähtäimellä. Kuva 5.4. Näkymä Trullevin kalasatamasta. 16
5.2 Linnusto Kokkolan edustan linnustoa ja hankkeen vaikutuksia linnustoon käsitellään osaraporteissa Merituulivoima-alueen pesimä- ja lepäilijälinnuston selvitys ja Vaikutukset linnustoon. Kokkolan saariston alueella tavataan yleisten ja runsaslukuisten saaristolintulajien lisäksi muutamia uhanalaisiksi luokiteltuja pesimälajeja. Näitä ovat valtakunnallisessa uhanalaisluokituksessa vaarantuneiksi luokitellut räyskä, selkä- ja naurulokki sekä silmälläpidettäväksi luokiteltu kaakkuri. Erityisesti selkälokkiesiintymät ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä, sillä Keski-Pohjanmaan ja erityisesti Kokkolan saaristo on lajin parasta esiintymisaluetta koko maassa. Kokkolan saaristo on merkittävä pesimäalue myös ainakin merihanhelle, haahkalle, karikukolle, riskilälle, harmaa- ja merilokille, räyskälle ja merikihulle. Myös monien muiden lintulajien osalta alue on vähintäänkin maakunnallisesti merkittävä pesimäalue. Merkittävimmän saaristolinnuston tärkeimmät pesimäalueet sijaitsevat puuttomilla luodoilla sekä muutamien suurimpien saarten, kuten Tankarin ja Trullögrundin pohjoispään avoimilla kallioalueilla. Sen sijaan suuret metsäiset saaret sekä rakennetut rantaosuudet ovat pesimälinnuston kannalta vähemmän merkittäviä. Näin ollen suunnitelluista tuulivoimala-alueista Tankarin Djupörenin alue ja Munakarin Poroluodon alue ovat pesimälinnuston kannalta arvokkaimmat. Muuttoaikana Kokkolan saaristossa havaitaan lepäilevänä ja ruokailevana jonkin verran alueen läpi muuttavia vesi- ja lokkilintuja sekä kahlaajia. Uhanalaisiksi luokitelluista lajeista aluetta käyttävät vaarantuneet merikotka, räyskä, nauru- ja selkälokki sekä silmälläpidettävät kaakkuri ja mustalintu. Lepäilijöille ja ruokailijoille tärkeimpiä alueita ovat edellisten lisäksi myös Trullevin rannan alue. Kaikkiaan Kokkolan ulkosaaristoa voidaan pitää merkittävänä merilinnuston pesimisalueena. Se on yksi BirdLifen luokittelemista Euroopan tärkeistä lintualueista (IBA). Lintudirektiivin liitteen 1 lajeista (jotka toimivat perusteena valittaessa linnustonsuojelualueita EU:n Natura 2000 verkostoon) merituulivoimalaitosten läheisillä luodoilla pesivät kalatiira ja räyskä. Kuva 5.6. Harmaalokki on kookkaimpia Kokkolan edustan lokkilintuja. Vaikutukset linnustoon Linnut törmäävät toisinaan erilaisiin rakennelmiin ja esteisiin, vaikka niillä on erinomainen näköaisti ja hyvä lentokyky sekä esteiden väistökyky. Erityisesti päiväpetolinnut ovat osoittautuneet alttiiksi törmäyksille tuulivoimalaitoksiin. Ne metsästävät tarkkailemalla maastoa tähystyspisteestä tai paikallaan lekuttaen/kaarrellen. Kuva 5.5. Riskilöitä lintuluodolla. 17
Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan voidaan lintujen törmäysriskin arvioinnin peruslähtökohdaksi Suomessa ottaa suuruusluokka 0,1 vakavaa törmäystä vuodessa yhtä voimalaitosyksikön tornia kohden. Voimalaitoksen tornin rakenne, valaisu ja sähkönsiirtoverkoston ilmajohtojen määrä vaikuttavat osaltaan törmäysten määriin. Myös tuulivoimalaitoksen sijainti vaikuttaa mm. siten, että Pohjois-Suomessa ja yli kilometrin päässä erityisiltä lintukosteikoilta tai muilta vastaavilta alueilta törmäysmäärä on pienimmillään. Suomen nykyiset 60 tuulivoimalaitosyksikköä aiheuttavat em. arvion mukaan vuosittain noin 10 lintutörmäystä. Majakat ja valonheittimet aiheuttavat vuosittain noin 10 000 linnun kuoleman ja törmäyksissä sähköverkon ilmajohtoihin kuolee noin 200 000 lintua vuodessa. Yleisin lintujen törmäyskohde on kuitenkin valaistut rakennusten ikkunat, jotka aiheuttavat vuodessa jopa 500 000 lintukuolemaa. Arviot perustuvat eri tutkimuksissa saatuihin tyypillisiin lukumääriin, jotka on sovellettu Suomen olosuhteisiin. Törmäysriski tuulivoimaloihin on pieni, koska linnut näkevät ja kuulevat ne kaukaa. Väistäminen tapahtuu jo 100-200 metrin etäisyydeltä, tutkahavaintojen mukaan myös yöllä. Aiempien vertailulaskelmien mukaan Kokkolan edustalla voisi sattua vuosittain 1-2 lintutörmäystä voimalaitosyksikköä kohti eli noin 150 törmäystä vuodessa koko merituulivoimalaitosta kohden. Laskelma perustuu mantereella sijaitsevilla tuulivoimalaitoksilla tehtyihin lintutörmäysten seurantoihin. Ympäristöministeriön teettämien selvityksen laskelmien mukaan törmäyksiä Kokkolan edustalla sattuisi vain noin 10-15 vuosittain. Todellinen törmäysmäärä lienee jotakin näiden arvioiden väliltä. lintutörmäysten määrän huomattavaa kasvua. Lintutörmäysten riskiä voidaan minimoida myös siten, että tuulivoimalaitoksesta tulee meri/maakaapelit kohtaan, josta koko voimalaitoksen sähkönsiirto jatkuu yhtenä ilmajohtona. Lintujen törmäysriskin arvioinnissa puoli kilometriä ilmajohtoa vastaa noin yhtä voimalaitosyksikköä. Törmäysriskin lisäksi tuulivoimalaitokset vaikuttavat linnustoon epäsuorasti häiritsemällä niiden oleskelua tai pesintää. Tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, ettei suurikaan tuulivoimalaitos muuta voimakkaasti pesimäympäristöjä ja linnustoa. Paikallinen populaatio voi häiriintyä tai tuhoutua, jos tuulivoimala tai sen rakentamisen aikaiset järjestelyt tuhoavat pesimäpaikan tai häiritsevät pesintöjä merkittävästi. Pienten ulkoluotojen pesijöistä räyskä todennäköisesti hylkää luodon, jos sinne rakennetaan tuulivoimalaitosyksikkö. Kuitenkin esim. Tanskassa Tunø Knobin tuulivoimalaitoksen alueella haahkat välttelivät pyöriviä potkureita vain 100 metrin etäisyydelle saakka ja ruokailivat normaalisti heti tuon turvaetäisyyden ulkopuolella. Tuulivoimalaitoksen vaikutus haah- kamääriin tuolla alueella oli hyvin pieni, ja se jäi täysin alueen sinisimpukkakannan vuotuisten muutosvaikutusten peittoon. Tuulivoiman linnustovaikutukset rajoittuvat pääasiassa alle 500 metrin etäisyydelle voimalaitosyksiköstä. Merialueilla pysyvät elinympäristömuutokset lintujen kannalta ovat pienempiä kuin maalle rakennettaessa. Rantaviivaan, saarille ja luodoille sijoitettuna tuulivoimalaitoksen linnustovaikutukset olisivat suurimmat. Tuulivoimalaitoksia ei Kokkolan suunnitelmassa ole sijoitettu lintuluotojen ja saarten välittömään läheisyyteen. 5.3 Alueiden käyttö Tätä aihepiiriä on käsitelty tarkemmin osaraportissa Vaikutukset alueiden käyttöön ja maisemaan. Nykyinen alueiden käyttö Kokkolan edustan meri- ja ranta-alueet tarjoavat asukkaille ulkoilu- ja retkeilypaikkoja sekä mahdollisuuden tarkkailla luontoa. Talvisin jääalue on monille tärkeä hiihtopaikka. Myös veneily ja kalastus ovat kokkolalaisille tärkeitä vapaa-ajanviettomuotoja. Tuulivoimalaitoksia ei saisi valaista öisin, koska huonossa säässä tämä kasvattaa oleellisesti öistä törmäysvaaraa ns. majakkaefektin mukaisesti. Tutkimuksissa on havaittu, että jatkuva kirkas valo on linnuille haitallisempi kuin vilkkuva valo. Punaiset lentoestevalot ovat intensiteetiltään niin pieniä, etteivät ne yksinään todennäköisesti aiheuta Kuva 5.7. Linnut käyttävät Tunø Knobin voimalaitosten perustuksia levähdyspaikkoina. 18
Vuoden 2001 syyskuun tilanteeseen perustuen Kokkolan edustan merialueella oli rekisteröityjä ammattikalastajia yhteensä 69 henkilöä. Vuonna 2000 Kokkolan kalastajaseuran ja Öjan kalastuskunnan myymien lupien määrä kotitarvekalastajille oli yhteensä 588 kpl. Verkkopyynti on merialueella selvästi yleisintä. Talvella vapaa-ajankalastajien keskuudessa pilkkiminen on suosittua. Mereen pystytettävän tuulivoimalaitoksen rakentamisen ja käytön aikaisista kalataloudellisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole juurikaan tutkimustietoa. Aiempien tulosten perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että rakenteilla oleva voimalaitos karkottaa kaloja kauemmas merelle ja käytössä oleva voimalaitos jopa houkuttelee niitä lähialueelle. Kokkolan valtuuston vuonna 1992 hyväksymässä yleiskaavassa tuulivoimalaitosten alueet on merkitty vesialueiksi. Osa seutukaavan virkistysalueiden saarista on merkitty retkeilyalueiksi (VR) ja osa suojelualueiksi (SL). Suojelualueille ei ole merkitty suojavyöhykkeitä. Munakarin itäpuolella sijaitseva Rebbådan saari on merkitty yleiskaavassa suojelualueeksi ja siitä noin 200 metrin päässä on lähin alueelle alustavasti suunniteltu voimalaitosyksikkö. Vaikutukset Vaikutuksia nykyiseen alueiden käyttöön on lähinnä tuulivoimalaitoksen rakentamisvaiheessa. Rajoituksia liikkumiseen ei tuulivoimalaitoksen käyttövaiheessa enää tule, eikä tuulivoimalaitos suoranaisesti estä mitään alueen nykyisistä käyttömuodoista. Kalastuksen harjoittaminen seisovilla pyydyksillä on sijoitusalueilla edelleen mahdollista. Samoin etenkin vapaa-ajankalastajille voimalaitosyksiköiden perustusten lähiympäristö voi osoittautua hyväksi kalastuspaikaksi. Tuulivoimalaitos ei pääsääntöisesti muuta alueen kaavaan merkittyä pääkäyttötarkoitusta. Seutukaavan virkistysalueille voidaan sijoittaa voimalaitosyksiköitä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien siitä heikentymättä. Rauhoitettuun saareen tai aivan sen lähialueille ei kuitenkaan voida sijoittaa tuulivoimalaitosta. Voimalaitosyksikön etäisyys suojelualueisiin ja laivaväyliin tulee olla vähintään 200 500 metriä. Yleiskaavan vesialuetta voidaan lähes rajoituksetta käyttää kaavan mukaiseen tarkoitukseensa. Tuulivoimalaitosten alueita ei kuitenkaan ole merkitty seutukaavaan eikä yleiskaavaan. Tuulivoimarakentamisen oikeudellisten edellytysten selvityksen mukaan voimalaitosten alueet tulee merkitä maakuntakaavaan ja yleiskaavaan. Alueelle tulee myös laatia asemakaava. Kuva 5.8. Veneily ja kalastus ovat Kokkolassa suosittuja vapaa-ajan viettomuotoja. Kaavoitustilanne Merituulivoimalaitoksen sijoitusalueet merellä sijaitsevat Keski-Pohjanmaan ja Vaasan rannikkoseudun seutukaavojen alueilla. Kaavat on vahvistettu vaiheittain vuosina 1981, 1990 ja 1995. Sijoitusalueet ovat seutukaavoissa virkistysalueina (VI-1 ja VI-2) tai kokonaan vailla merkintää. Sijoitusalueisiin sisältyvistä saarista Poroluodonkari on suojelualuetta (SU-1 ja SU-4). Lisäksi Poroluodonkarille on merkitty kalastuksen tukikohta (LV- 2). Yksi alustavasti suunnitelluista voimalaitosyksiköistä sijaitsee merellä Poroluodonkarin SU-1 alueella. Kuva 5.9. Yhdistelmä Keski-Pohjanmaan ja Vaasan rannikkoseudun seutukaavoista. 19
5.4 Maisema Tarkemmin aiheeseen voi tutustua osaraportissa Vaikutukset alueiden käyttöön ja maisemaan. Maiseman nykytila Kokkolan ja Kälviän ulkosaaristo on avara alue, koska saaria on suhteellisen vähän. Kuva 5.11. Maiseman nykytila Kokkolan edustan merialueilla. Alueelle ovat luonteenomaisia luode-kaakkoissuuntaiset pitkät niemet ja syvät lahdet. Monimuotoinen rantaviiva luo alueelle vaihtelevia näkymiä ja erilaisia ympäristöjä. Maisemaa kuitenkin hallitsee avoin merialue. Kuva 5.10. Alueelle tyypillisiä pitkiä saaria Poroluodon eteläpuolella. 20