Hållbar nordisk välfärd NORWELL Pohjoismainen malli paineen alla mutta muutoskykyinen Vesa Vihriälä 28 toukokuuta 2014 ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 1
Seminaarin ohjelma 11:00 NORWELL-projektin tausta ja tarkoitus Vesa Vihriälä 11:10 Suomi ja pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden haasteet Vesa Vihriälä 11:25 Kilpailukykymme karu tila paljastui - tarvitaan yrittäjyyden voitto tuhosta Mika Maliranta 11:40 Vajaakuntoisten ja peruskoulutodistuksen varassa olevien nuorten työllisyysnäkymät Rita Asplund 11:55 Työurat, eläkkeet ja sote Tarmo Valkonen 12:10 Kommenttipuheenvuoro Olli Kangas, Kela 12:30 Keskustelua ja lounas ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 2
Hankkeen tavoitteet ja rakenne Viimeaikaisen makrokehityksen analyysi ja Pohjoismaiden vertailu muihin kehittyneisiin (eurooppalaisiin) maihin (osa I) Valikoitujen teemojen yksityiskohtaisempi analyysi (osa II) Politiikkahaasteiden identifiointi ja keskustelu politiikkasuosituksista (osa III) ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 3
Osan II teemat 1. Toimialojen ja yritysten kilpailukyky 2. Eläkeuudistukset ja eliniän piteneminen 3. Julkinen talous, markkinat sekä terveydenhoito- ja hoivapalvelut 4. Työperäisen maahanmuuton muutokset rahoituskriisin jälkeen 5. Nuoret työkyvyttömyyseläkeläiset 6. Koulun keskeyttäminen ja työmarkkinanäkymät 7. Verotus hyvinvointivaltion rahoitus globalisoituneemmassa maailmassa ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 4
Päätulokset Pohjoismaat menestyivät erinomaisesti 90-luvun alusta globaaliin kriisiin saakka Kriisi iski myös Pohjoismaihin, mutta eri tavoin eri maihin Pohjoismainen malli on yhä olemassa, mutta ei yhtä ainutlaatuisena tai yhtenäisenä kuin usein ajatellaan Globaali kilpailu, tekninen kehitys (digitalisaatio) ja ikääntyminen haasteita myös Pohjoismaille Pohjoismaat eräiltä osin jopa muita haavoittuvampia, mutta niillä on myös monia vahvuuksia, ml. aiemmin osoitettu uudistumiskyky Pohjoismaista mallia on (jälleen) uudistettava, mutta kyse on pikemminkin hienosäädöstä ja painopisteistä kuin mallin perustavaa laatua olevasta muutoksesta ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 5
Pohjoismaat menestyivät hyvin 90-luvun puolivälistä 2008-kriisiin saakka BKT-kasvu nopeaa (Tanska poikkeus) Tuottavuuden kehitys hyvä (erityisesti Ruotsi ja Suomi) Työllisyyskehitys hyvä (erityisesti Islanti ja Norja) Elintaso kasvoi vähintään EU-15-keskitason vauhtia (myös Tanskassa, jolla positiivinen vaihtosuhdekehitys; Islanti poikkeus heikon vaihtosuhdekehityksen vuoksi) ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 6
Kasvu vähintään EU-keskitasoa, pl. Tanska GDP volume, 1991 = 100 200 SE DK FI NO IS EU-15 DE 180 160 140 120 100 80 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 7
Kriisi iski myös Pohjoismaihin mutta vaihtelevin tavoin Kriisi puhkaisi Islannin poikkeuksellisen luottokuplan; seurauksena raju lama Myös Tanskassa kotimaisen kysynnän kestämätön taso johti taantumaan, josta on toivuttu hitaasti Suomi on kärsinyt sekä suhdanneongelmasta että suuresta rakenneshokista Myös Ruotsi notkahti muun Euroopan tavoin, mutta on toipunut hyvin Kriisi vaikutti Norjaan vähiten ja sen BKT on Ruotsin tavoin jo ylittänyt kriisiä edeltävän tason Elintasoerot Pohjoismaiden välillä ovat alkaneet kasvaa ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 8
BKT neljännesvuosittain, 2005Q1=100 Sweden Iceland Norway Finland Euro Area Denmark 120 118 116 114 Volume index, 2005Q1=100 112 110 108 106 104 102 100 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 2013/1 ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 9
Pohjoismainen malli yhä olemassa, mutta ei niin ainutlaatuinen tai yhtenäinen kuin usein ajatellaan Yhä hyvä tehokkuuden ja tasa-arvon yhdistelmä Pääpiirteet samoja kuin aiemminkin Suuri julkinen sektori - valmiuksien luonti ja turvaverkot Väestöllä hyvä osaamisen taso perusta tuottavuudelle ja sopeutumiskyvylle Korkea työllisyysaste hyvinvointivaltion rahoituksen edellytys Tuloerot pienet, sosiaalinen koheesio vahva rakennemuutosten hyväksyntä Mutta useilla muilla mailla samoja piirteitä/tuloksia Monissa muissakin maissa julkinen sektori (ja verorasitus) on suuri Useat muut maat pääsevät likimain samoihin BKT/asukas tasoihin ja tuloerojen pienuuteen Pohjoismaat eivät myöskään yhtenäinen blokki BKT/asukas-suhteissa kolme kerrosta: Norja; Ruotsi ja Tanska, Islanti ja Suomi Islannilla ja Suomelle julkisen talouden kestävyysnäkymät muita heikommat Suomella selvästi alempi työllisyysaste kuin muilla ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 10
Julkiset menot, % BKT:sta 70 Total government expenditure, % of GDP, 2013 60 50 40 30 20 10 0 Source: Ameco. * EU-15 arithmetical average; EU-15 = Belgium, Denmark, Germany, Ireland, Greece, Spain, France, Italy, Luxembourg, Netherlands, Austria, Portugal, Finland, Sweden, United Kingdom. ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 11
Julkisen sektorin osuus työllisistä, % Government employment 2012, % of total employment 35 30 25 20 15 10 5 0 Source: OECD Economic Outlook * EU-12 arithmetical average (missing Germany, Austria, Greece) ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 12
Työllisyysaste (20-64-vuotiaat) Employment rate, 20-64 years old, 2012, % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Source: Eurostat. *EU-15 arithmetical average ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 13
Aikuisten luku- ja laskutaito (PIAAC) 300 Adult proficiency in literacy and numeracy * 290 280 270 260 250 240 230 220 * The average of literacy and numeracy scores in the OECD Survey of Adult Skills (PIAAC) 2012 Source: OECD ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 14
Tulonjako: käytettävissä olevien tulojen Gini 2012 (EU) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Note: See Figure 1. EU-14 refers to Austria, Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Greece, Italy, Luxembourg, the Netherlands, Portugal, Spain, Sweden and the UK. The Gini coefficient can take on values between zero (all households have the same income) and one (all incomes go to only one household). The coefficient refers to the whole population. In Figures 2a and 2b the coefficient has been multiplied by 100. Sources: Eurostat (SILC) and United States Census Bureau. ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 15
Tulonjako: käytettävissä olevien tulojen gini 2010 (OECD) 0,4 Gini coefficient, disposable income, 2010 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 Source: OECD Social and Welfare Statistics. *EU-14 arithmetical average, missing Ireland; total population ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 16
Keskimääräinen elintaso ja tuloerot GDP per head, USD (CP & PPP) 2012 70 000 NOR LUX Arithmetic average 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 0,24 0,26 0,28 0,30 0,32 0,34 0,36 0,38 0,40 Source: OECD. AUT NLD AUS DNK BEL CAN ISL SWE DEU FIN FRA ITA GBR KOR ESP SVN CZE GRE POR EST POL SVK Gini-coefficient at disposable income (total population) 2010 ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 17 ISR USA Arithmetic average MEX
Elintason kehitys verrattuna EU-15 keskiarvoon GDP (PPS, nominal prices) per cap., % av EU15 SE DK FI NO IS DE USA 200,0 EU15=100 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014* * Years 2013-15 EU Commission forecast (Autumn 2013) ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 18
Vaihtosuhde, 2000 = 100 Denmark Germany Finland Sweden Iceland Norway 160 140 120 100 80 60 40 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Source: Ameco ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 19
Pohjoismailla muiden kehittyneiden maiden tavoin isoja haasteita Ikääntyminen koskee myös Pohjoismaita, vaikkakin ajan mittaan Pohjoismaiden suhteellinen asema paranee EU-keskiarvoon nähden Globaali kilpailu ja teknologinen kehitys edellyttävät jatkuvaa sopeutumista; pyrkivät lisäämään tuloeroja Pieninä, erikoistuneina talouksina Pohjoismaat verraten haavoittuvia Veropohjien liikkuvuus rajoittaa verotuksen tasoa Paine julkisten palveluiden BKT-osuuden kasvuun edelleen: ( Wagnerin laki ); Myös Baumolin tauti isompi haaste kuin pienten julkisten palveluiden maissa Politiikkahaaste pähkinänkuoressa: Paine julkisten menojen lisäämiseen suuri pohjoismaisen mallin keskeisten osien ylläpitämiseksi samalla kun verotukseen kohdistuu pikemminkin alentamispaineita ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 20
Ikääntyminen koskee kaikkia maita Old-age dependency ratios 60 50 40 30 20 10 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 % EU (27 countries) Denmark Finland Sweden Iceland Norway ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 21
Automaationuhkan suuruus työpaikan koulutustason suhteen Number of employees, thousands 160 University level education Lower than university level education Number of employees, thousands 300 140 250 120 100 16% in high risk (> 70%) 200 42% in high risk (> 70%) 80 150 60 100 40 20 50 0 0 0-5 5-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-45 45-50 50-55 55-60 60-65 65-70 70-75 75-80 80-85 85-90 90-95 95-100 0-5 5-10 10-15 15-20 20-25 25-30 30-35 35-40 40-45 45-50 50-55 55-60 60-65 65-70 70-75 75-80 80-85 85-90 90-95 95-100 Probability of computerization Probability of computerization The distribution of employment over the probability of computerization The distribution of employment over the probability of computerization Data source: ett program Statistics för Finland, nya välfärdslösningar ETLA calculations. till människor i Norden 22
Viennin yksipuolisuus ja maan koko Viennin tuoterakenteen yksipuolisuus ja maan koko vuonna 2012 0,45 0,4 Islanti Laskettu 255 tuotenimikkeen perusteella Norja Keskittyneisyys 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 y = 4,8141x -0,224 R² = 0,3805 Luxembourg Kypros Irlanti Viro SUOMI 2012 Tanska Sveitsi Kreikka SUOMI 2000 Ruotsi Portugal Puola Iso-Britannia Saksa 100 000 500 000 2 500 000 12 500 000 62 500 000 312 500 000 Väkiluku (suhteellinen asteikko) Italia USA ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 23
Suhteellisen edun toimialojen vienti: kumulatiivinen BKT osuus 32,0 Cumulative gross exports by RCA industries in 2007-2009, % of GDP 28,0 Gross Exports, % of GDP 24,0 20,0 16,0 12,0 8,0 4,0 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Rank of RCA Industry Denmark Finland Iceland Norway Sweden Germany ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 24
Suurimpien yritysten osuus viennistä, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Top 5 Top 10 Top 20 Top 50 Top 100 Top 500 Top 1000 Finland Sweden Germany Denmark France Austria Source: OECD, TEC by top enterprises. Observations are from the year 2011. ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 25
Tax wedge on labour DNK FIN NOR SWE EU 27 80 75 70 65 % 60 55 50 45 40 Total tax wedge given as the sum of the implicit tax on labour income and the implicit consumption tax. Data not available for Iceland. 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 26
Pohjoismainen malli tarvitsee uudistuksia mutta kyse hienosäädöstä, ei perusteiden muuttamisesta Monia asioita voidaan parantaa Verorannetta voidaan kehittää vähemmän haavoittuvaksi ja korkeaa työllisyysastetta ja kasvua paremmin tukevaksi Julkisten menojen kasvupainetta voidaan vähentää Sosiaalista koheesiota ja liikkuvuutta voidaan tukea Toimenpiteitä tarvitaan monilla alueilla, eri maissa eri tavoin Koulutuksessa valmiuksien parantamiseksi Eläke- ym. sosiaaliturvajärjestelmässä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi Työmarkkinoilla työttömyysriskin vähentämiseksi ja liikkuvuuden lisäämiseksi Innovaatiopolitiikassa tuottavuuspotentiaalin maksimaaliseksi hyödyntämiseksi Verojärjestelmässä veromenetysten minimoimiseksi ja kasvun tukemiseksi Julkisten palveluiden tehostamisessa menopaineiden hillitsemiseksi Realistisen suuruiset toimet riittänevät, koska Pohjoismailla on monia vahvuuksia ja (ainakin ollut) hyvä kyky pro-aktiiviseen politiikkaan Koulutustaso, infrastruktuuri, innovaatiopanostukset Luottamus, ymmärtävä suhtautuminen rakennemuutoksiin ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 27
Suomella suurimmat sopeutumistarpeet Suomi on jäämässä Islannin kanssa jälkeen muista Pohjoismaista keskimääräisessä elintasossa; tuloerot Pohjoismaista tasoa Suomen julkisen sektorin koko ja kestävyysvaje alueen suurin Työllisyysaste ollut 20 vuotta selvästi muita Pohjoismaita alempi Viime vuosina myös tuottavuus notkahtanut Korkea työllisyysaste olennainen tuloerojen kurissa pitämiseksi Helpottaa julkisten menojen rahoitusta ja siten uudelleenjakoa ja Tukee markkinatulojen tasaisuutta Suomen hyvinvointimallia ei uhkaa uusliberalismi vaan alhainen työllisyysaste: Suomessa uudelleenjaon aste Euroopan suurimpia ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 28
Julkisten menojen BKT-osuus Government total expenditure, % of GDP % 80 SE DK FI NO IS EU-15 70 60 50 40 30 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Source: Ameco ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 29
Työllisyysaste (15-64-vuotiaat) Employment rate, 15-64 years, % 90 SE DK FI NO IS EU-15* 85 80 75 70 65 60 55 50 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Source: OECD Labour Force Statistics. * EU-15 arithmetical average ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 30
Työn tuottavuuden kehitys yrityssektorilla, standardoitu toimialarakenne, 2002 = 1 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 Suomi Norja Ruotsi Tanska Saksa USA 0,8 0,7 Hållbar nordisk välfärd ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 1995 2000 2005 2010 ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 31 31
Työllisyysaste ja markkinatulojen erot Gini coefficient of market income and employment rate, 2010 85 80 Iceland Employment rate, % 75 70 65 Korea Sweden Norway Denmark Finland 60 55 50 0,3 0,32 0,34 0,36 0,38 0,4 0,42 0,44 0,46 0,48 0,5 Gini coefficient of market income Working age population Source: OECD ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 32
Työllisyysaste ja käytettävissä olevien tulojen erot 85 Gini of disposable income and employment rate 2010 80 Iceland Employment rate, % 75 70 65 Denmark Finland Norway Sweden 60 55 50 0,2 0,22 0,24 0,26 0,28 0,3 0,32 0,34 0,36 0,38 0,4 working age population Gini of disposable income Source: OECD ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 33
Tulojen uudelleenjako verojen ja tulonsiirtojen kautta Redistribution by taxes and transfers*, working age population, 2010 0,18 0,16 0,14 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 0,02 0 * The difference in the gini coefficient between household market income and disposable income, working age population (18-65 years old). **EU-14 arithmetical average, Ireland missing. Source: OECD ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 34
Tulojen tasaisuus USA:han nähden: markkinatulojen eron ja tulontasauksen vaikutukset Sources of equalization of disposable income relative to the US, 2010 Difference in market income gini relative to the US Difference in redistribution relative to the US 0,2 0,15 0,1 0,05 0-0,05-0,1 Source: OECD ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 35
Kiitos ett program för nya välfärdslösningar till människor i Norden 36