Suomi globaalissa kilpailussa-mikä siivittää uuteen nousuun? Piritta Sorsa OECD Economics Department

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi globaalissa kilpailussa-mikä siivittää uuteen nousuun? Piritta Sorsa OECD Economics Department"

Riitta-Liisa Marjatta Karjalainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomi globaalissa kilpailussa-mikä siivittää uuteen nousuun? Piritta Sorsa OECD Economics Department Helsinki, 29 January 2013

2 Rakenne 1. Kasvun ja hyvinvoinnin haasteet Kasvua heikentäviä (tuottavuus, kilpailukyky, demografia, maailmantalous...) Kasvun tarvetta lisääviä (ympäristön ja ikääntymisen kulut) 2. Onko Suomi valmis näihin haasteisiin? 3. Mitä voi tehdä tuottavuuden parantamiseksi? Uusi nousu?

3 1. SISÄISET JA ULKOISET HAASTEET

4 Average % change Ikääntyminen rajoittaa potentiaalista kasvua, joka tulee riippumaan yhä enemmän tuottavuudesta Contribution of drivers of growth to annual average trend real GDP growth Capital deepening and labour input Human capital TFP GDP

5 SWE PRT HUN CHE DNK CZE ITA AUS ESP DEU AUT LUX KOR POL FRA SVK NLD BEL CAN ISL FIN GBR IRL NZL JPN USA Ikääntyminen myös lisää budjettipaineita varsinkin vuoden 2020 jälkeen Total required fiscal consolidation, % of GDP % of GDP Changes in ageing-related public spending Needed consolidation after 2012 to stabilise debt Total Greece has been excluded due to fast-changing economic conditions and policies. Source: OECD, Economic Outlook 89, Box 4.2 and Table 4.4; OECD, OECD Economic Outlook 90 database; OECD, Pensions at a Glance 2011: Retirement-income Systems in OECD; OECD calculations.

6 Velan kasvu puolestaan voi alentaa kasvua edelleen Summary of macroeconomic and fiscal projections Average across period Source: OECD Economic Outlook 90 and OECD computations.

7 Ulkoiset haasteet Kehittyneiden maiden matala kasvu, vs. kehittyvien maiden korkeampi kasvu muuttaa maailman talouden rakenteen euro alue kutistuu 17%:sta 9 %:n maailman taloudesta 2060 mennessä enemmän kilpailua ja mahdollisuuksia Suomen erikoistumissuunnan ongelmat (Metsäteollisuus, ICT) Ympäristöhaasteet kasvavat kustannuspaineita kasvulle Tulonjaon kärjistyminen - maissa ja maiden välillä? Nopea teknologinen muutos? => no business as usual sopeutuspaineet kasvavat

8 2. MITEN VALMIS SUOMI ON NÄILLE HAASTEILLE?

9 Vienti on heikentynyt vaikka teollisuuden yksikkötyökustannukset ovat laskeneet 1. Exports of goods and services divided by export market, volume. Value-added per employee. Source: OECD Economic Outlook database.

10 Samalla yksikkötyökustannukset koko taloudessa ovat nousseet paljon heikentäen kokonaiskilpailukykyä A. Unit labour costs in the total economy B. Compensation rate, total economy Index 2005q1=100 Germany Denmark Finland Sweden Index 2005q1=100 Germany Denmark Finland Sweden Source: OECD, Economic Outlook database.

11 Tuottavuus talouskriisin jälkeen on heikentynyt enemmän kuin kilpailijoilla? ICT- hintojen lasku, suhdanne ja rakenteelliset tekijät A. Labour productivity 1 B. Labour productivity, whole economy Index 2007q3=100 Finland Sweden Germany OECD Trend Productivity Trend Index 2005= Value added per employee. Source: van Ark (2011), Up the hill and down again; OECD, National Accounts database; OECD Economic Outlook No. 90 database; OECD, OECD Going for Growth 2010 and OECD, OECD Going for Growth 2011.

12 Miksi? Tuottavuus ennen kriisiä riippui vain muutamasta sektorista Contribution to labour productivity growth in the market economy from ICT production Annual average contribution ( ) 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 % ITA AUT DNK FRA NLD EU DEU GBR ESP USA FIN Value added per hour. Source: Statistics Finland and OECD calculations.

13 Tuottavuus palveluissa on paljon alle OECD:n keskiarvon Ongelmia: Kilpailun esteitä (entry barriers) Kaavoitus rajoitukset tiukkoja (kauppa). Työmarkkinoiden joustavuus voisi olla parempi Wholesale & retail trade productivity 1 USD, PPP 2005 USD, PPP 2005 Finland Germany Denmark Norway Sweden Productivity in public services 1 Index 2000=100 Index 2000=100 Total Health Social work Education Value added per hour. Source: OECD, STAN Database and OECD calculations. Statistics Finland, Statistics on Local Government Productivity

14 Jotkut markkinat ovat ehkä ylisäännösteltyjä? Product market regulation in retail trade 1 in ,5 Index 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 SWE OECD EU DEU NOR DNK FIN Source: OECD, database on Product Market Regulation 14

15 Innovaatiotulos heikko hyvistä puitteista huolimatta Firms having introduced either a product or process innovation Source: OECD (2009); Ministry of Economy, Fifth Innovation Survey Indicators. R&D investoinnit korkeat Pääomaa hyvin saatavilla Peruskoulutus vahva Valtion R&D tuki ei kovin tehokas? Yliopistot ovat pieniä ja niiden välillä ei ole kilpailua? Liian suuri paino start-up avussa eikä kasvussa?

16 Työmarkkinoiden joustavuus voi vaikuttaa dynamiikkaan ja riskinottoon Strictness of employment protection - average Scale from 0 (least restrictions) to 6 (most restrictions) 1. Data refer to Source: OECD employment database.

17 Osa-aikatyö on harvinaista voi olla tärkeää palveluiden tuottavuudelle, työttömien aktivointi liian myöhään B. Part-time employment across countries in 2011 % of total employment % of total employment 18 Female Male 16 B. Part-time employment in Finland Female Male FIN USA SWE FRA DNK NOR DEU GBR IRL NLD Source: OECD, Labour Force Statistics Database

18 3. MITÄ TARVITAAN UUTEEN NOUSUUN?

19 Enemmän innovaatioperusteista kasvua investoimalla tietoperusteiseen pääomaan KBC (more than R&D skills, design, databases, org. know-how, brands and IP) Tehokkaampi resurssien uudelleenallokointi Ikääytymishaasteiden ratkaiseminen 19

20 Innovaatiopolitiikan modernisointi ei helppo aihe Monet perusedellytykset Suomessa hyvät (patenttisuoja jne.) OECD viimeaikaiset tutkimukset viittaavat julkisen R&D tuen alhaiseen tuottavuuteen olisiko siirryttävä tukemaan perustutkimusta yliopistoissa enemmän ja kilpailuttaa tuki yliopistojen välillä? Tuki-instituutioiden määrän vähentäminen ja julkisen rahoituksen lopettaminen aloilla missä markkinarahaa saatavilla? (VC) Kilpailun lisääminen ja ylisääntelyn vähentäminen (kauppa, etc.)?

21 Tulisiko siirtyä enemmän verokannustimiin (tax credit) suoran tuen tai monimutkaisen projektituen sijasta? 0,50 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 % Direct government funding of BERD Indirect government support through R&D tax incentives As % of GDP, 2009, BERD=business R&D Notes: Direct government funding includes grants and public procurement of R&D and excludes repayable loans. Source: OECD (2011)

22 Parempaa resurssien allokointia, mutta on myös tärkeää taata sosiaaliturva Työttömien aktivointi aikaisemmin? Osa lomautusten kustannuksista työnantajille? Lisää kannustimia työhönosallistumisksi tukea saaville (osatyökyvyttömät, työttömyyskorvausten määrä?), ja lapsiperheille? Paranna osa-aikatyön ehtoja kotihoidontuen määrä, lastenhotomahdollisuudet ja kulut?

23 Resurssien allokointi uusiin yrityksiin tärkeää KBC:lle

24 Ratkaisu ikääntymisen nouseville kustannuksille Poista budjetin kestovaje tekemällä muutoksia eläkeikään, työmarkkinaehtoihin ja budjettiin: Nosta eläkeikää Paranna työntekomahdollisuuksia vanhemmille työntekijöille Lisää terveyshuollon tehokkuutta heikentämättä hoidon laatua Toteuta kuntauudistus (terveys- ja hoitokulut pääosin kunnissa)

25 KIITOS!

26 EXTRA SLIDES

27 Enhance KBC Finland about average Investment in KBC varies significantly across countries Per cent of GDP; Selected OECD countries, 2009 or latest data available Software Innovative Property Economic Competencies 12 % Source: OECD

28 Labour productivity in services 1. Real gross value added divided by hours worked. Source: Eurostat.

29 OECD Efficiency estimates 2. Based on life expectancy and amenable mortality which have been calculated using, respectively 2007 and 200 data. OECD (2010), Health Care Systems: Efficiency and Policy Settings, OECD Publishing, Paris.

Samankaltaiset tiedostot

SUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA

SUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA Mari Kiviniemi OECD:n apulaispääsihteeri Helsinki, 17.8.2016 Mari Kiviniemi Vuoden 2015 Suomen julkishallintoa koskeva arvio: pääsuositukset Yksi hallinto