Suomen ja Kreikan välinen kauppa



Samankaltaiset tiedostot
Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Norjan välinen kauppa

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2008

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Intian välinen kauppa

Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2009

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen tevanake-kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2015

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2010

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2012

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2013

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Ulkomaankaupan kuljetukset 2002

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Ulkomaankaupan kuljetukset 2000

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2014

Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Suomen venevienti ja -tuonti

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Suomen ja Yhdysvaltain välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Espanjan välinen kauppa

Suomen ja Japanin välinen kauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Suomen ja Brasilian välinen kauppa

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Suomen ja GCC-maiden välinen kauppa

Suomen ja Norjan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Australian välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Arabiliiton maiden välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Portugalin välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Suomen ja Japanin välinen kauppa

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Tanskan välinen kauppa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2018

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2006

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Transkriptio:

Kauppa 2009 Handel Trade Suomen ja Kreikan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kreikan välinen kauppa v. 1999-2008(1-11) 500 Milj. e 400 300 200 100 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2007 (1-11) Tuonti Vienti 2008 (1-11) Helsinki 2.3.2009 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

KAUPPA KREIKAN KANSSA KÄÄNTYI LASKUUN Metsäteollisuuden lasku pudotti vientiä, raudan hinnan aleneminen tuontia Suomen vienti Kreikkaan jäi viime vuoden tammi-marraskuussa 312 miljoonaan euroon eli kahdeksan prosenttia pienemmäksi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Tuonti supistui samaan aikaan viidenneksen ja jäi 158 miljoonaan euroon. Viennin muutos johtui suureksi osaksi metsäteollisuustuotteiden viennin vähenemisestä. Tuontia puolestaan painoi alaspäin raudan ja teräksen tuontihintojen jyrkkä lasku. Kauppa Kreikan kanssa on perinteisesti ollut Suomelle ylijäämäistä. Tammi-marraskuussa ylijäämää kertyi 154 miljoonaa euroa. Kreikan osuus Suomen viennistä on tällä vuosikymmenellä laskenut vuosikymmenen vaihteen vajaasta prosentista puoleen prosenttiin. Osuus kokonaistuonnista on pysytellyt tasaisesti 0,2-0,3 %:n vaiheilla. Suomen keskikokoisista EU-kauppakumppaneista Kreikka on selvästi pienimpiä. Se jää kokonaiskauppavaihdollaan jonkin verran mm. Slovakiaa, Portugalia ja Liettuaa pienemmäksi. 600 Milj. e Kuvio 2. Suomen keskikokoiset EU-kauppakumppanit (osuus Suomen kokonaiskauppavaihdosta vuoden 2008 tammi-marraskuussa 0,2-0,8 %) kauppavaihdon mukaisessa suuruusjärjestyksessä 500 400 300 200 100 Tuonti Vienti 0 Itävalta Tsekin tasavalta Irlanti Unkari Latvia Slovakia Portugali Liettua Kreikka Romania Kuvio 3. Kreikan osuus Suomen tuonnista ja viennistä 1999-2008(1-11) Osuus % 1,0 0,8 0,6 0,4 Milj. e 400 300 200 Kuvio 4. Suomen ja Kreikan välinen kauppatase 1999-2008 (1-11) 0,2 0,0 Tuonti Vienti 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 (1-11) 100 0 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 (1-11)

Taulukko 1. Suomen kauppa Kreikan kanssa v. 1999 2008 (1-11) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e 1999 57 +8 0,2 341-15 0,9 +284 2000 81 +43 0,2 441 +29 0,9 +360 2001 81-1 0,2 364-17 0,8 +283 2002 79-2 0,2 401 +10 0,8 +322 2003 104 +33 0,3 392-2 0,9 +288 2004 110 +6 0,3 306-22 0,6 +195 2005 114 +3 0,2 268-12 0,5 +154 2006 141 +24 0,3 322 +20 0,5 +182 2007 204 +45 0,3 369 +14 0,6 +165 2008 (1-11) 158-21 0,3 312-8 0,5 +154 METSÄTEOLLISUUSTUOTTEIDEN VIENTI KREIKKAAN KÄÄNTYI SELVÄÄN LASKUUN Puhelinlaitteet nousivat viennin tärkeimmäksi tuoteryhmäksi Metsäteollisuustuotteet kattoivat vielä vuosina 2006 ja 2007 lähes puolet Suomen koko viennistä Kreikkaan. Viime vuonna toimialan osuus putosi kuitenkin hieman alle 40 %:n, kun sekä paperin että puutavaran vienti supistui selvästi. Paperia ja pahvia vietiin 81 milj. euron arvosta eli 15 % edellisvuotista vähemmän. Sahatavaran viennin arvo putosi 40 % ja jäi 27 miljoonaan euroon. Myös vanerin ym. levytuotteiden vienti väheni, mutta erilaisten rakennusvalmisteiden, lähinnä liimapuutuotteiden, viennin lisääntyminen piti puutuoteviennin 16 %:n kasvussa. Paperimassan vienti lisääntyi kymmeneksen ja kohosi kahdeksaan miljoonaan euroon. Puhelinlaitteiden vienti kasvoi tammi-marraskuussa yhdeksän prosenttia, ja ryhmän osuus koko viennistä Kreikkaan nousi yli neljännekseen. Kasvu johtui muiden puhelinlaitteiden kuin matkapuhelimien viennistä; niiden osuus ryhmän 83 milj. euron arvoisesta viennistä pysyi tarkalleen edellisvuotisella tasolla, 65 milj. eurossa. Muu sähkölaitevienti kehittyi epätasaisesti. Sekä sähkömuuttajien että sähkökytkentälaitteiden vienti väheni selvästi. Molempien ryhmien viennin arvo jäi kahden miljoonan euron tuntumaan. Sähkökaapelin ja elektroniikan komponenttien vienti sen sijaan kohosi selvästi edellisvuotista suuremmaksi. Maansiirto-, kaivuu- ja porauskoneiden vienti (14 milj. euroa) kolminkertaistui ja veti eri toimialojen erikoiskoneiden viennin 14 %:n kasvuun. Traktoreiden vienti (kolme miljoonaa euroa) lisääntyi kahdella kolmanneksella, kun taas nosto- ja lastauskoneiden vienti jäi puoleen vuoden takaiseen verrattuna. Elintarvikevienti jatkoi tasaista laskuaan. Ryhmän viennin arvo jäi kymmeneen miljoonaan euroon eli 15 % pienemmäksi kuin vuoden 2007 tammi-marraskuussa. Juuston vienti tosin lisääntyi seitsemän prosenttia ja nousi kahdeksaan miljoonaan euroon, mutta kaikkien muiden tärkeiden elintarvikkeiden vienti supistui selvästi. Turkisnahkojen vienti kääntyi lyhyen notkahduksen jälkeen kasvuun. Vuonna 2007 nahkavienti putosi puoleen edellisvuotisesta, mutta viime vuoden tammi-marraskuussa nahkaviennin arvo yli kaksinkertaistui ja kohosi 14 milj. euroon.

Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti jäi vajaaseen yhdeksään miljoonaan euroon eli neljänneksen edellisvuotista pienemmäksi. Pudotus johtui muovien ja lannoitteiden viennin vähenemisestä, kemian perusteollisuuden tuotteiden ja väriaineiden vienti sen sijaan lisääntyi. Kuvio 5. Vienti Kreikkaan tavararyhmittäin tammi-marraskuussa 2008 Muut sähkökoneet ja -laitteet 2,8 % (- 4 %) Muut tavarat 10,0 % (- 18 %) Puhelin-, radio- yms. laitteet 26,5 % (+ 9 %) Elintarvikkeet, 3,2 % (-15 %) Turkisnahat 4,6 % (+138 %) Puutavara 9,6 % (- 43 %) Paperimassa 2,5 % (+ 10 %) Koneet ja moottorit 11,9 % (+ 14 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 2,8 % (- 26 %) Paperi ja pahvi 26,2 % (- 15 %) Taulukko 2. Vienti Kreikkaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2007 Milj. e Osuus % Muutos % 2008(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 01-09 Elintarvikkeet 12 3,3-11 10 3,2-15 212 Turkisnahat, valmistamattomat 6 1,6-47 14 4,6 +138 24 Puutavara 55 15,0 +44 30 9,6-43 25 Paperimassa 9 2,4 +10 8 2,5 +10 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 13 3,4 +4 9 2,8-26 64 Paperi ja pahvi 104 28,2 +6 81 26,2-15 71-74 Moottorit, eri toimialojen erikoiskoneet 35 9,5 +56 37 11,9 +14 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 83 22,5 +19 83 26,5 +9 75, 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 10 2,8 +40 9 2,8-4 Muut tavarat 42 11,3-0 31 10,0-18 Yhteensä 369 100,0 +14 312 100,0-8 TUONTI KREIKASTA HEILAHTELEE METALLIEN MAAILMANMARKKINOIDEN MUKAAN Elintarviketuonti lisääntynyt nopeasti Metallien perusteollisuuden tuotteilla on viime vuosina ollut kolmen neljänneksen osuus Suomen tuonnista Kreikasta. Raudan ja teräksen tuonnin arvo puolitoistakertaistui vuonna 2007 ja kohosi 154 miljoonaan euroon. Viime vuoden tammi-marraskuussa hintojen lasku kuitenkin painoi tuonnin arvon lähes kolmanneksen edellisvuotista pienemmäksi, 108 milj. euroon. Jyrkästä laskusta huolimatta raudan ja teräksen tuonti kattoi vielä viime vuonnakin yli kaksi kolmannesta koko tuonnin

arvosta. Värimetalleista tärkein oli alumiini; sen tuonnin arvo putosi puoleen vuoden takaisesta ja jäi kahteen miljoonaan euroon. Elintarvikkeiden tuonti Kreikasta on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2007 ryhmän tuonti lisääntyi yli viidenneksen ja viime vuoden tammi-marraskuussa 15 %. Erilaisia hedelmiä, kasviksia ja hedelmäja kasvissäilykkeitä tuotiin 16 milj. euron arvosta. Tevanake-tuonnin kehitys on ollut vaihtelevaa. Vielä vuonna 2007 vaatteiden tuonti kasvoi viisi prosenttia, kun taas tekstiilituotteiden tuonti väheni suunnilleen saman verran. Viime vuonna vaatetuonti (kuusi miljoonaa euroa) kääntyi kahdeksan prosentin laskuun. Tekstiilituotteiden tuonti (kolme miljoonaa euroa) puolestaan lisääntyi 15 %. Muita tärkeitä tuontitavaroita olivat kemialliset aineet ja tuotteet sekä kojeet ja mittarit. Kummankin ryhmän tuonnin arvo oli viiden miljoonan euron paikkeilla. Kuvio 6. Tuonti Kreikasta tavararyhmittäin tammi-marraskuussa 2008 Kojeet, mittarit yms. 2,9 % (+ 32 %) Muut tavarat 8,5 % (- 7 %) Elintarvikkeet 11,0 % (+ 15 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 3,3 % (+ 46 %) Tekstiilituotteet 2,1 % (+ 15 %) Vaatteet 3,7 % (- 8 %) Rauta ja teräs 68,5 % (- 30 %) Taulukko 3. Tuonti Kreikasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2007 Milj. e Osuus % Muutos % 2008(1-11) Milj. e Osuus % Muutos % 01-09 Elintarvikkeet 16 7,9 +22 17 11,0 +15 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 4 1,9 +8 5 3,3 +46 65 Tekstiilituotteet 3 1,5-6 3 2,1 +15 67 Rauta ja teräs 154 75,8 +52 108 68,5-30 84 Vaatteet 7 3,2 +5 6 3,7-8 87 Kojeet, mittarit yms. 4 1,7 >999 5 2,9 +32 Muut tavarat 16 8,0 +29 13 8,5-7 Yhteensä 204 100,0 +45 158 100,0-21

VIENTI KREIKKAAN V. 2006-2008(1-11) 2006 2007 2007(1-11) 2008(1-11) SITC-TAVARARYHMÄ REV.3 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 13 572 4,2 12 052 3,3-11 11 629 3,4 9 861 3,2-15 00 elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 3 144 1,0 1 123 0,3-64 1 123 0,3 160 0,1-86 02 maitotaloustuotteet ja munat 7 267 2,3 7 955 2,2 9 7 621 2,2 8 146 2,6 7 03 kala- ja kalavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet 134 0,0 160 0,0 19 138 0,0 198 0,1 43 05 hedelmät ja kasvikset 0 0,0 1 0,0 x 1 0,0 0 0,0-97 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 1 149 0,4 801 0,2-30 744 0,2 223 0,1-70 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 50 0,0 0 0,0-100 0 0,0 4 0,0 x 08 rehuaineet 322 0,1 290 0,1-10 290 0,1 1 0,0-100 09 erinäiset elintarvikkeet 1 507 0,5 1 721 0,5 14 1 710 0,5 1 130 0,4-34 1 juomat ja tupakka 117 0,0 170 0,0 45 170 0,1 183 0,1 7 11 juomat 117 0,0 170 0,0 45 170 0,1 183 0,1 7 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 58 418 18,1 70 924 19,2 21 65 624 19,3 52 306 16,8-20 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 11 403 3,5 6 032 1,6-47 6 032 1,8 14 363 4,6 138 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 24 puutavara ja korkki 38 462 11,9 55 486 15,0 44 51 978 15,3 29 790 9,6-43 25 paperimassa 7 869 2,4 8 682 2,4 10 7 171 2,1 7 885 2,5 10 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 148 0,0 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0 x 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 537 0,2 714 0,2 33 442 0,1 243 0,1-45 28 malmit ja metalliromu 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 0 0,0 11 0,0 x 0 0,0 24 0,0 >999 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 360 0,1 407 0,1 13 378 0,1 478 0,2 27 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 351 0,1 397 0,1 13 370 0,1 471 0,2 27 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 9 0,0 10 0,0 20 8 0,0 7 0,0-6 34 kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 304 0,1 6 0,0-98 0 0,0 6 0,0 x 41 eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 6 0,0 x 0 0,0 6 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 304 0,1 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet 12 061 3,7 12 517 3,4 4 11 823 3,5 8 749 2,8-26 51 orgaaniset kemialliset aineet 1 386 0,4 1 674 0,5 21 1 607 0,5 1 746 0,6 9 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 624 0,2 582 0,2-7 550 0,2 647 0,2 18 53 väri- ja parkitusaineet 851 0,3 1 896 0,5 123 1 742 0,5 1 962 0,6 13 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 362 0,1 468 0,1 29 400 0,1 469 0,2 17 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 23 0,0 38 0,0 64 37 0,0 53 0,0 43 56 lannoitteet, valmistetut 4 053 1,3 2 499 0,7-38 2 393 0,7 1 261 0,4-47 57 muovit, valmistamattomat 3 851 1,2 4 101 1,1 7 3 942 1,2 1 042 0,3-74 58 muovit, valmistetut 272 0,1 373 0,1 37 358 0,1 681 0,2 90 59 erinäiset kemialliset tuotteet 641 0,2 885 0,2 38 796 0,2 886 0,3 11 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 107 971 33,5 123 973 33,6 15 114 540 33,7 92 347 29,6-19 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 393 0,1 8 551 2,3 >999 8 032 2,4 656 0,2-92 62 kumituotteet 921 0,3 1 176 0,3 28 1 070 0,3 2 077 0,7 94 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 4 080 1,3 4 420 1,2 8 4 251 1,3 4 952 1,6 16 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 98 415 30,5 104 157 28,2 6 95 910 28,2 81 477 26,2-15 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 149 0,0 177 0,0 19 163 0,0 204 0,1 25 66 kivennäisainetuotteet 1 346 0,4 1 394 0,4 4 1 346 0,4 891 0,3-34 67 rauta ja teräs 1 168 0,4 1 996 0,5 71 1 904 0,6 623 0,2-67 68 muut metallit 236 0,1 653 0,2 177 486 0,1 381 0,1-22 69 tuotteet epäjalosta metallista 1 264 0,4 1 448 0,4 15 1 378 0,4 1 088 0,3-21 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 116 575 36,2 132 754 36,0 14 121 930 35,9 131 148 42,1 8 71 voimakoneet ja moottorit 5 750 1,8 3 630 1,0-37 3 523 1,0 3 532 1,1 0 72 eri toimialojen erikoiskoneet 10 204 3,2 16 376 4,4 60 14 383 4,2 25 744 8,3 79 73 metalliteollisuuskoneet 351 0,1 910 0,2 159 877 0,3 1 657 0,5 89 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 6 150 1,9 14 048 3,8 128 13 624 4,0 6 011 1,9-56 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 1 275 0,4 1 040 0,3-18 712 0,2 424 0,1-40 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 69 723 21,6 82 913 22,5 19 75 775 22,3 82 634 26,5 9 77 muut sähkökoneet ja laitteet 6 054 1,9 9 248 2,5 53 8 470 2,5 8 367 2,7-1 78 moottoriajoneuvot 437 0,1 2 637 0,7 503 2 615 0,8 447 0,1-83 79 muut kuljetusvälineet 16 631 5,2 1 952 0,5-88 1 952 0,6 2 332 0,7 19 8 erinäiset valmiit tavarat 9 839 3,1 13 054 3,5 33 11 138 3,3 11 492 3,7 3 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 3 957 1,2 4 896 1,3 24 4 739 1,4 3 585 1,2-24 82 huonekalut 449 0,1 551 0,1 23 512 0,2 479 0,2-7 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 9 0,0 9 0,0 0 9 0,0 13 0,0 41 84 vaatteet 92 0,0 107 0,0 16 99 0,0 223 0,1 126 85 jalkineet 5 0,0 18 0,0 305 18 0,0 12 0,0-37 87 kojeet,mittarit yms. 3 857 1,2 6 341 1,7 64 4 858 1,4 4 282 1,4-12 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 1 0,0 34 0,0 >999 1 0,0 4 0,0 320 89 muut valmiit tavarat 1 470 0,5 1 098 0,3-25 902 0,3 2 895 0,9 221 9 muut tavarat 3 005 0,9 3 053 0,8 2 2 524 0,7 4 936 1,6 96 YHTEENSÄ 322 223 100,0 368 910 100,0 14 339 756 100,0 311 505 100,0-8

TUONTI KREIKASTA V. 2006-2008(1-11) 2006 2007 2007(1-11) 2008(1-11) SITC-TAVARARYHMÄ REV.3 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 13 094 9,3 16 001 7,9 22 15 202 7,6 17 416 11,0 15 00 elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 3 0,0 40 0,0 >999 34 0,0 28 0,0-19 02 maitotaloustuotteet ja munat 486 0,3 455 0,2-6 435 0,2 400 0,3-8 03 kala- ja kalavalmisteet 256 0,2 66 0,0-74 65 0,0 64 0,0-1 04 vilja ja viljatuotteet 354 0,3 295 0,1-17 282 0,1 211 0,1-25 05 hedelmät ja kasvikset 11 352 8,1 14 152 7,0 25 13 518 6,8 15 921 10,1 18 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 284 0,2 248 0,1-13 247 0,1 276 0,2 12 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 20 0,0 87 0,0 335 73 0,0 96 0,1 32 08 rehuaineet 89 0,1 74 0,0-16 0 0,0 36 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 250 0,2 583 0,3 133 548 0,3 384 0,2-30 1 juomat ja tupakka 548 0,4 402 0,2-27 364 0,2 1 001 0,6 175 11 juomat 547 0,4 400 0,2-27 362 0,2 300 0,2-17 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 1 0,0 2 0,0 71 2 0,0 701 0,4 >999 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 1 483 1,1 2 267 1,1 53 1 551 0,8 720 0,5-54 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 623 0,4 521 0,3-16 1 0,0 206 0,1 >999 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 35 0,0 23 0,0-34 23 0,0 39 0,0 67 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 24 puutavara ja korkki 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 25 paperimassa 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0-100 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 685 0,5 1 705 0,8 149 1 510 0,8 473 0,3-69 28 malmit ja metalliromu 139 0,1 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 0 0,0 17 0,0 >999 17 0,0 2 0,0-89 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 2 0,0 0 0,0-100 0 0,0 4 0,0 x 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 2 0,0 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0 x 34 kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 4 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 258 0,2 585 0,3 127 533 0,3 526 0,3-1 41 eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 258 0,2 585 0,3 127 533 0,3 526 0,3-1 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet 3 614 2,6 3 910 1,9 8 3 561 1,8 5 216 3,3 46 51 orgaaniset kemialliset aineet 0 0,0 13 0,0 x 13 0,0 0 0,0-100 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 69 0,0 60 0,0-12 56 0,0 38 0,0-31 53 väri- ja parkitusaineet 133 0,1 132 0,1 0 88 0,0 80 0,1-9 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 1 313 0,9 1 276 0,6-3 1 030 0,5 1 995 1,3 94 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 230 0,2 120 0,1-48 118 0,1 298 0,2 152 56 lannoitteet, valmistetut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 57 muovit, valmistamattomat 917 0,7 1 596 0,8 74 1 543 0,8 963 0,6-38 58 muovit, valmistetut 239 0,2 35 0,0-86 34 0,0 410 0,3 >999 59 erinäiset kemialliset tuotteet 714 0,5 679 0,3-5 679 0,3 1 431 0,9 111 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 108 880 77,5 164 472 80,8 51 163 641 81,8 116 204 73,6-29 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 29 0,0 0 0,0-100 0 0,0 0 0,0 x 62 kumituotteet 204 0,1 301 0,1 48 301 0,2 55 0,0-82 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 1 0,0 1 0,0-23 1 0,0 6 0,0 825 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 113 0,1 200 0,1 76 179 0,1 526 0,3 193 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 3 265 2,3 3 076 1,5-6 2 845 1,4 3 285 2,1 15 66 kivennäisainetuotteet 1 067 0,8 792 0,4-26 729 0,4 855 0,5 17 67 rauta ja teräs 101 481 72,2 154 263 75,8 52 154 115 77,1 108 214 68,5-30 68 muut metallit 2 207 1,6 4 720 2,3 114 4 418 2,2 2 437 1,5-45 69 tuotteet epäjalosta metallista 513 0,4 1 118 0,5 118 1 052 0,5 826 0,5-21 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 2 680 1,9 2 774 1,4 4 2 640 1,3 2 653 1,7 1 71 voimakoneet ja moottorit 90 0,1 59 0,0-35 58 0,0 46 0,0-21 72 eri toimialojen erikoiskoneet 49 0,0 52 0,0 7 52 0,0 63 0,0 21 73 metalliteollisuuskoneet 16 0,0 20 0,0 30 20 0,0 13 0,0-34 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 237 0,2 415 0,2 75 356 0,2 214 0,1-40 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 7 0,0 53 0,0 623 51 0,0 4 0,0-93 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 754 0,5 842 0,4 12 837 0,4 107 0,1-87 77 muut sähkökoneet ja laitteet 629 0,4 744 0,4 18 694 0,3 883 0,6 27 78 moottoriajoneuvot 404 0,3 185 0,1-54 167 0,1 1 028 0,7 514 79 muut kuljetusvälineet 495 0,4 404 0,2-18 404 0,2 296 0,2-27 8 erinäiset valmiit tavarat 7 246 5,2 11 063 5,4 53 10 623 5,3 11 161 7,1 5 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 144 0,1 112 0,1-22 105 0,1 72 0,0-31 82 huonekalut 54 0,0 56 0,0 3 55 0,0 26 0,0-53 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 0 0,0 1 0,0 137 1 0,0 28 0,0 >999 84 vaatteet 6 326 4,5 6 612 3,2 5 6 310 3,2 5 786 3,7-8 85 jalkineet 6 0,0 18 0,0 185 18 0,0 18 0,0 1 87 kojeet,mittarit yms. 150 0,1 3 557 1,7 >999 3 461 1,7 4 584 2,9 32 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 8 0,0 19 0,0 139 18 0,0 98 0,1 458 89 muut valmiit tavarat 557 0,4 690 0,3 24 656 0,3 549 0,3-16 9 muut tavarat 2 712 1,9 2 153 1,1-21 1 858 0,9 3 014 1,9 62 YHTEENSÄ 140 518 100,0 203 628 100,0 45 199 973 100,0 157 914 100,0-21

Kauppa 2009 Handel Trade Suomen ja Kreikan välinen kauppa 2009:M05 2.3.2009 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 020 492 1845 Kari Tähtivaara p. 020 492 1844 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/ Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatilastojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi/ Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A Skillnadsgatan 15-17 A Erottajankatu 15-17 A PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FI-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi E-post: statistik@tulli.fi E-mail: statistics@tulli.fi Tilastopalvelu Statistikservice Statistics service 020 690 603 020 690 603 + 358 20 690 603

Kauppa 2009 Handel Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2008 Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2008 14 12 10 8 6 4 2 Mrd. e Tuonti Vienti 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Helsinki 23.3.2009 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

1 KORKEAN TEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN OSUUS ULKOMAANKAUPASTA SUPISTUNUT Viennin arvo viime vuonna samalla tasolla neljättä vuotta Korkean teknologian tuotteiden 1 vienti pysyi viime vuonna samalla tasolla kuin kolmena edeltäneenä vuotena. Näiden tuotteiden vienti on kuitenkin kehittynyt heikommin kuin koko vienti. Näin niiden osuus viennistä on supistunut 17,5 %:iin eli lähes neljä prosenttiyksikköä pienemmäksi kuin vuonna 2005. Korkeimmillaan osuus oli vuonna 2000, jolloin se oli 23,3 %. Tuonnista korkean teknologian tuotteiden osuus oli viime vuonna 13,9 %. Osuus oli lähes kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2005. Korkeimmillaan tuonninkin osuus oli vuonna 2000 eli 18,9 %. Korkean teknologian tuotteiden viennin arvo oli viime vuonna 11,5 mrd. euroa ja tuonnin 8,6 mrd. euroa. Edellisvuoteen verrattuna niiden vienti supistui kaksi prosenttia ja tuonti seitsemän. Elektroniikka ja tietoliikennevälineet olivat edelleen keskeisiä tuotteita niin viennissä kuin tuonnissakin. Venäjä ja Iso-Britannia olivat tärkeimmät korkean teknologian tuotteiden vientimaista. Tuonnissa Kiina oli edelleen selvästi suurin runsaan neljänneksen osuudellaan, vaikka tuonti sieltä supistuikin selvästi. Tuonti Etelä-Koreasta oli puolestaan voimakkaassa kasvussa. Viime vuoden lopussa korkean teknologian tuotteiden ulkomaankauppa jäi muun ulkomaankaupan tavoin poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Kuvio 2. Korkean teknologian tuotteiden osuudet koko tuonnista ja viennistä v. 1995-2008 25 Osuus % 20 15 10 5 Tuonti Vienti 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Matkapuhelinten viennin arvo supistui, määrä kuitenkin lisääntyi Elektroniikan ja tietoliikennevälineiden viennin arvo oli viime vuonna 9,2 mrd. euroa eli prosentin edellisvuotista pienempi. Matkapuhelinten osuus tästä viennistä oli 6,5 mrd. euroa, joka oli viisi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Määrältään matkapuhelinten vienti kuitenkin lisääntyi. Viime vuonna niitä vietiin Suomesta runsaat 32 milj. kappaletta, mikä oli lähes puolitoista miljoonaa kappaletta edellisvuotista enemmän. Tärkeimpiä vientimaita olivat Italia (3,7 milj. kpl), Iso-Britannia (3,6 milj. kpl), Espanja (2,7 milj. kpl) ja Venäjä (2,5 milj. kpl). 1 Korkean teknologian tuotteiden määritelmänä on tässä katsauksessa käytetty OECD:n vuonna 2008 laatimaa luonnosta, jota ei ole vielä lopullisesti hyväksytty (kts. liite 1). Määritelmä pohjautuu vuonna 1995 julkaistuun versioon. Tavaroiden luokittelu perustuu SITCluokitukseen (Standard International Trade Classification, Rev. 4). Aiemmin luokittelu tapahtui SITC-luokituksen edellisen version mukaan (Rev. 3). Korkean teknologian tuotteiksi luetaan tavarat, joiden tutkimukseen ja kehittämiseen käytetään vähintään 4 % toimialan liikevaihdosta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

2 Tieteellisten instrumenttien viennin arvo pysytteli edellisvuoden tasolla runsaassa miljardissa eurossa. Tieto- ja toimistokoneiden viennin arvo oli 451 milj. euroa eli viidenneksen pienempi kuin vuotta aiemmin. Venäjän osuus korkean teknologian viennistä oli 9,8 %, Ison-Britannian 9,2 %, Italian 6,8 % ja Saksan 6,5 %. Etelä-Korea kohosi matkapuhelinten suurimmaksi tuontimaaksi Suomeen tuotiin viime vuonna 23,7 miljoonaa matkapuhelinta, mikä oli yli neljä miljoonaa puhelinta enemmän kuin edellisenä huippuvuotena 2005. Etelä-Korean osuus tästä tuonnista oli 10,6 milj. kpl, Kiinan 9,2 milj. kpl ja Unkarin 2,4 milj. kpl. Matkapuhelinten tuonnin arvo oli viime vuonna 2,2 mrd. euroa. Kaikkiaan elektroniikkaa ja tietoliikennevälineitä tuotiin 5,3 mrd. euron arvosta eli viisi prosenttia edellisvuotista vähemmän. Tietoja toimistokoneiden tuonti supistui kahdeksan prosenttia ja oli arvoltaan 1,3 mrd. euroa. Tieteellisten instrumenttien tuonnin arvo pysytteli edellisvuoden tasolla 648 milj. eurossa. Lääkeaineiden tuonnin arvo oli 350 milj. euroa eli viidenneksen suurempi kuin vuotta aiemmin. Taulukko 1. Korkean teknologian tuonti ja vienti tuoteryhmittäin v. 2008 Tuoteryhmien osuudet Suomen koko tuonnista ja viennistä sekä muutos edellisestä vuodesta Tuoteryhmä TUONTI Milj. e Osuus % Muutos % VIENTI Milj. e Osuus % Muutos % Avaruus ja ilmailu 346 0,6-18 146 0,2 35 Tieto- ja toimistokoneet 1 304 2,1-8 451 0,7-22 Elektroniikka ja tietoliikennevälineet 5 335 8,6-5 9 217 14,1-1 Lääkeaineet 350 0,6 22 122 0,2-8 Tieteelliset instrumentit 648 1,0-1 1 030 1,6 0 Sähköiset koneet ja laitteet 154 0,2-55 111 0,2-5 Kemikaalit 171 0,3 3 80 0,1 10 Ei-sähköiset koneet 217 0,3 13 219 0,3-4 Aseet 98 0,2-21 110 0,2 68 YHTEENSÄ 8 622 13,9-7 11 487 17,5-2 KOKO TUONTI / VIENTI 62 084 4 65 513 0 Taulukko 2. Korkean teknologian tuonti ja vienti maittain v. 2008 10 tärkeintä maata TUONTI Milj. e Osuus % Muutos % VIENTI Milj. e Osuus % Muutos % Kiina 2 313 26,8-12 Venäjä 1 128 9,8 3 Etelä-Korea 1 300 15,1 80 Iso-Britannia 1 060 9,2 13 Saksa 742 8,6-7 Italia 786 6,8 72 Yhdysvallat 486 5,6-17 Saksa 750 6,5-27 Japani 397 4,6-36 Alankomaat 554 4,8 11 Ruotsi 322 3,7 0 Espanja 544 4,7 40 Ranska 288 3,3 2 Ranska 464 4,0 18 Iso-Britannia 264 3,1-2 Arabiemiirikunnat 427 3,7-35 Taiwan 244 2,8-47 Yhdysvallat 419 3,7-10 Unkari 215 2,5 23 Kiina 368 3,2-40 Muut maat 2 052 23,8-14 Muut maat 4 987 43,5-3 Kaikki maat yhteensä 8 622 100-7 Kaikki maat yhteensä 11 487 100-2 Tullihallitus Tilastoyksikkö

3 Taulukko 3. Korkean teknologian tuonti ja vienti v. 1995-2008 Vuodet 1995-2006 SITC Rev. 3 ja vuodet 2007-2008 SITC Rev. 4 TUONTI Milj. e Muutos % Osuus koko tuonnista % VIENTI Milj. e Muutos % Osuus koko viennistä % Tase Milj. e 1995 3 484 11 16,1 3 566 31 12,4 82 1996 3 632 4 15,2 4 283 20 13,7 652 1997 4 159 15 15,4 5 750 34 16,1 1 591 1998 4 926 18 16,9 7 344 28 18,9 2 418 1999 5 354 9 18,0 8 031 9 20,5 2 677 2000 6 958 30 18,9 11 524 43 23,3 4 566 2001 6 370-8 17,7 9 981-13 20,9 3 612 2002 5 701-11 16,1 9 750-2 20,6 4 049 2003 5 452-4 14,8 9 310-5 20,1 3 858 2004 5 766 6 14,2 8 577-8 17,5 2 811 2005 7 337 27 15,6 11 170 30 21,3 3 833 2006 7 766 6 14,1 11 168 0 18,2 3 402 2007 9 246 19 15,5 11 665 4 17,8 2 419 2008 8 622-7 13,9 11 487-2 17,5 2 865 Kuvio 3. Korkean teknologian tuonti ja vienti kuukausittain v. 2007-2008 1200 Milj. e 1000 800 600 400 Vienti Tuonti 200 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2007 2008 Tullihallitus Tilastoyksikkö

TULLIHALLITUS LIITE 1 Tilastoyksikkö 23.3.2009 Korkean teknologian tuotteiden ryhmät ja SITC-luokat (SITC Rev. 4) Sivu 1(2) OECD:n vielä vahvistamaton määritelmä 2008 1. Avaruus ja ilmailu 7144 Reaktiomoottorit 71481 Potkuriturbiinimoottorit 71491 Osat suihku- tai potkuriturbiinimoottoreihin 7921 Helikopterit 7922 Lentokoneet ja muut ilma-alukset (pl. helikopterit), tyhjäpaino enintään 2000 kg 7923 Lentokoneet ja muut ilma-alukset (pl. helikopterit), tyhjäpaino yli 2000 kg mutta enintään 15000 kg 7924 Lentokoneet ja muut ilma-alukset (pl. helikopterit), tyhjäpaino yli 15000 kg 7925 Avaruusalukset (myös satelliitit) ja kantoraketit 79291 Potkurit ja roottorit sekä niiden osat 79293 Laskutelineet ja niiden osat 87411 Kompassit;muut navigointikojeet ja -laitteet 2. Tieto- ja toimistokoneet 7511 Kirjoituskoneet, muut kuin alaryhmien 726.5, 726.6 ja 751.9 tulostimet; tekstinkäsittelykoneet 75194 Koneet, joilla voidaan suorittaa vähintään kaksi seuraavista tehtävistä: painaminen, kopiointi ja telekopioiden lähettäminen; ne voidaan yhdistää automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen tai verkkoon 75195 Muut, jotka voidaan yhdistää automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen tai verkkoon 75196 Muut tulostimet, kopiokoneet ja telekopiokoneet 75197 Osat ja tarvikkeet 75199 Muualla määrittelemättömät toimistokoneet 7522 Kannettavat automaattiset tietojenkäsittelykoneet, paino enintään 10 kg, jotka sisältävät ainakin tietokoneen keskusyksikön, näppäimistön ja näytön 7523 Muut automaattiset tietojenkäsittelykoneet 7526 Syöttö- ja tulostusyksiköt, myös jos ne sisältävät samassa ulkokuoressa muistiyksiköt 7527 Muistiyksiköt 7598 Osat ja tarvikkeet, jotka soveltuvat käytettäväksi vähintään kahdessa alaryhmien 751.1, 751.2 ja ryhmän 752 toimistokoneissa ja atk-laitteissa 75997 Osat ja tarvikkeet ryhmän 752 koneita varten 7613 Katodisädeputkimonitorit 7614 Muut monitorit 7615 Projektorit 3. Elektroniikka ja tietoliikennevälineet 76331 Kolikoilla, seteleillä, pankkikortilla, rahakkeilla tai muulla maksutavalla toimivat laitteet 76339 Muut äänen tallennus- tai toistolaitteet 7638 Videosignaalien tallennus- tai toistolaitteet, myös samaan ulkokuoreen yhdistetyin videovirittimin 7641 Puhelimet, myös soluverkoissa tai muissa langattomissa verkoissa käytettävät; muut äänen, kuvan tai muiden tietojen lähettämiseen tai vastaanottamiseen käytettävät laitteet, myös laitteet langallisissa tai langattomissa verkoissa 7642 Mikrofonit ja niiden jalustat; kaiuttimet, myös koteloidut; kuulokkeet, myös mikrofoniin yhdistetyt, ja mikrofonin ja yhden tai useamman kaiuttimen yhdistelmät; sähköllä toimivat äänitaajuusvahvistimet; sähköllä toimivat äänenvahvistimet 7643 Radiopuhelin-,lennätin-,radio- ja tv-lähettimet, myös yhteenrakennetuin vastaanottimin tai äänen tallennus- tai toistolaittein 7648 Puhelin-, radio-, tv- yms laitteiden muut osat ja tarvikkeet 76492 Osat ryhmän 764.2 laitteita ja varusteita varten, jotka soveltuvat pääryhmän 76 osiin tai laitteisiin 7722 Painetut piirit 77261 Taulut, kaapit yms. sähkön ohjausta tai jakamista varten, enintään 1000 voltin nimellisjännitettä varten 77318 Optiset kuitukaapelit 77625 Mikroaaltoputket,ei kuitenkaan hilaohjatut putket 77627 Muut putket 7763 Diodit,transistorit yms. puolijohdekomponentit 7764 Elektroniset integroidut piirit ja mikropiirit 7768 Asennetut pietsosähköiset kiteet;ryhmän 776 komponenttien osat 8984 Levyt, nauhat, puolijohdeteknologiaa käyttävät haihduttamattomat puolijohdemuistit, toimikortit jne. äänen tai muiden ilmiöiden tallennukseen, myös tallenteita sisältävät, 4. Lääkeaineet 5413 Antibiootit, ryhmän 542 lääkkeiksi valmistamattomat 5415 Hormonit, prostaglandiinit, tromboksaanit ja leukotrieenit, luonnolliset tai synteettisesti valmistetut; niiden johdannaiset ja niitä rakenteellisesti vastaavat aineet, mukaan lukien muunnetut polypeptidiketjut 5416 Glykosidit, rauhaset, antiseerumit, rokotteet yms. 5421 Lääkkeet, joissa on antibiootteja tai niiden johdannaisia 5422 Lääkkeet, joissa on hormoneja tai muita nimikkeen 5451 tuotteita, ei kuitenkaan antibiootteja 5. Tieteelliset instrumentit 774 Sähkölääkintä- ja röntgenlaitteet 871 Optiset kojeet ja laitteet 87211 Hammaslääkärin porakoneet,myös jos ne on yhdistetty jalustaan,jossa on muita hammaslääkintävarusteita 87412 Osat ja tarvikkeet navigointilaitteita varten 87413 Geodeettiset (myös fotogrammetriset),hydrografiset, oseanografiset,hydrologiset,meteorologiset tai geofysikaaliset kojeet ja laitteet (ei kompassit);etäisyysmittarit 87414 Osat ja laitteet nimikkeen 87413 laitteita varten

TULLIHALLITUS LIITE 1 Tilastoyksikkö 23.3.2009 Sivu 2(2) 8743 Kojeet ja laitteet nesteiden tai kaasujen virtauksen, pinnan korkeuden,paineen tai muiden vaihtelevien ominaisuuksien mittaamista tai tarkkailua varten (esim. virtausmittarit,pinnan korkeuden osoittimet,painemittarit) 8744 Kojeet ja laitteet fysikaalista tai kemiallista analyysiä varten (esim. polarimetrit,refraktometrit,spektrometrit sekä kaasu- tai savuanalyysilaitteet) 8745 Muut mittaus-,tarkkailu- ja tieteelliset kojeet 8746 Automaattiset säätö- tai valvontakojeet ja -laitteet 8747 Oskilloskoopit,spektrianalysaattorit ja muut sähkösuureiden mittaus- tai tarkkailukojeet ja -laitteet (ei kuitenkaan nimikkeen 8731 mittarit);alfa-,beta-,gamma-, röntgen-,kosmisen tai muun ionisoivan säteilyn mittauskojeet 8749 Kojeiden ja laitteiden osat ja tarvikkeet 88111 Valokuvauskamerat 88121 Elokuvakamerat 88411 Piilolasit 88419 Optiset kuidut,optiset kuitukimput ja optiset kuitukaapelit;laatat ja levyt polarisoivasta aineesta;muut kuin tällaiset elementit optisesti työstämättömästä lasista 89961 Kuulolaitteet,ei kuitenkaan osat ja tarvikkeet 89963 Nivelproteesit sekä muut ortopediset välineet ja murtumanhoitovälineet 89966 Muut proteesit 89967 Tahdistimet,jotka kiihottavat sydänlihaksia,ei kuitenkaan osat ja tarvikkeet 6. Sähköiset koneet ja laitteet 77862 Tantaalikondensaattorit 77863 Alumiinielektrolyyttikondensaattorit 77864 Keraamisesti eristetyt yksikerroksiset kondensaattorit 77865 Keraamisesti eristetyt monikerroksiset kondensaattorit 77867 Muut kiinteät kondensaattorit 77868 Säädettävät (myös esiaseteltavat) kondensaattorit 7787 Muut sähkökoneet ja -laitteet,joilla on itsenäinen tehtävä; myös niiden osat 77884 Akustiset tai visuaaliset sähkömerkinantolaitteet, (esim. soittokellot,sireenit,ilmaisintaulut sekä murto- tai palohälyttimet),muut kuin luokkien 77833 tai 77882 laitteet 7. Kemikaalit 52222 Seleeni, telluuri, fosfori, arseeni ja boori 52223 Pii 52229 Kalsium, strontium ja barium; harvinaiset maametallit, skandium ja yttrium, myös näiden aineiden keskinäiset seokset ja lejeeringit 52269 Muut epäorgaaniset emäkset; muut metallioksidit, -hydroksidit ja -peroksidit 525 Radioaktiiviset ja niiden kaltaiset aineet 531 Synteettiset orgaaniset väriaineet 57433 Polyeteenitereftalaatti 591 Torjunta-aineet vähittäismyyntimuodossa 8. Ei-sähköiset koneet 71489 Muut kaasuturbiinit 71499 Osat nimikkeen 71489 kaasuturbiineihin 7187 Ydinreaktorit ja niiden osat; säteilyttämättömät polttoaine-elementit 72847 Koneet ja laitteet isotooppien erottamiseen sekä niiden osat, muut kuin aiemmin mainitut 7311 Kaikkia aineita työstävät koneet,,jotka irrottavat ainetta laser- tai muulla valo- tai fotonisäteellä, ultraäänellä, sähköpurkauksella, sähkökemiallisella prosessilla, elektronisuihkulla, ionisäteellä tai plasmakaarella 73131 Vaakakaraiset sorvit, numeerisesti ohjatut 73135 Muut sorvit, numeerisesti ohjatut 73142 Muut porakoneet, numeerisesti ohjatut 73144 Muut avarrus-jyrsinkoneet, numeerisesti ohjatut 73151 Polvityyppiset jyrsinkoneet, numeerisesti ohjatut 73153 Muut jyrsinkoneet, numeerisesti ohjatut 73161 Tasohiomakoneet,,joissa yhden akselin asemointitarkkuus on vähintään 0,01 mm, numeerisesti ohjatut 73163 Muut hiomakoneet,,joissa yhden akselin asemointitarkkuus on vähintään 0,01 mm, numeerisesti ohjatut 73164 Muut hiomakoneet,,joissa yhden akselin asemointitarkkuus on vähintään 0,01 mm 73165 Teroituskoneet, numeerisesti ohjatut 73312 Taivutus-, särmäys- tai oikaisukoneet (myös puristimet), numeerisesti ohjatut 73314 Leikkurit (myös puristimet), muut kuin yhdistetyt meistaus-leikkauskoneet, numeerisesti ohjatut 73316 Meistauskoneet ja loveamiskoneet (myös puristimet), myös yhdistetyt meistaus-leikkauskoneet, numeerisesti ohjatut 7359 Muut osat ja tarvikkeet, jotka soveltuvat käytettäviksi yksinomaan tai pääasiassa ryhmien 731 ja 733 koneisiin 73733 Koneet ja laitteet metallin vastushitsausta varten, täys- tai puoliautomaattiset 73735 Koneet ja laitteet metallin kaari- (myös plasmakaari-) hitsausta varten, täys- tai puoliautomaattiset 9. Aseet 891 Aseet ja ampumatarvikkeet

Kauppa 2009 Handel Trade Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2008 2009:M06 23.3.2009 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p. 020 492 1844 Matti Heiniemi p. 020 492 1845 Eija Pohjansaari p. 020 492 1855 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/ Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatilastojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi/. Yhteystiedot: Kontaktuppgifter: Contact information: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A Skillnadsgatan 15-17 A Erottajankatu 15-17 A PL 512 PB 512 P.O.Box 512 00101 Helsinki 00101 Helsingfors FIN-00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat. + 358 9 6141 Telefax 020 492 1860 Telefax 020 492 1860 Fax + 358 20 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi E-post: statistik@tulli.fi E-mail: statistics@tulli.fi Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service 020 690 603 020 690 603 + 358 20 690 603

Kauppa 2009 Handel Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 1999-2009 (tammikuu) Milj. e 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2008 (1) Tuonti Vienti 2009 (1) Helsinki 8.4.2009 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

1 KAUPPA RUOTSIN KANSSA KÄÄNTYI SELVÄÄN LASKUUN MARRAS-JOULUKUUSSA Suomen vienti Ruotsiin jäi viime vuonna vajaaseen 6,6 miljardiin euroon eli kuusi prosenttia edellisvuotista pienemmäksi. Vienti oli laskussa lähes kautta vuoden, mutta lasku jyrkkeni marrasjoulukuussa. Myös tuonti kääntyi vuoden lopulla selvään laskuun, mutta alkuvuoden vahvan kasvun ansiosta koko viime vuoden tuonti kohosi viisi prosenttia vuoden 2007 tuontia suuremmaksi eli lähes 6,2 miljardiin euroon. Vienti painui alaspäin lähinnä heikosti kehittyneen kone-, laite- ja kuljetusvälineviennin sekä metallien viennin vuoksi. Öljytuotteiden ja kemian teollisuuden tuotteiden vienti sen sijaan nousi edellisvuotista suuremmaksi. Tuonnissa useimmat tärkeät tavararyhmät olivat kasvussa; hienoista laskua oli malmirikasteiden, metallien ja sähkölaitteiden tuonnissa. Viennin taantumisesta huolimatta Ruotsin kauppa pysytteli viime vuonna 410 milj. euroa ylijäämäisenä. Vuotta aikaisemmin ylijäämää kertyi yli 1,1 mrd. euroa. Ruotsi oli viime vuonna kokonaiskauppavaihdoltaan Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani. Suomen kokonaisviennistä Ruotsilla oli tasan kymmenen prosentin osuus. Saksa oli tarkalleen samalla tasolla, mutta Venäjä nousi 11,6 %:n osuudellaan selvästi näitä kahta suuremmaksi. Tuonnissa Venäjän osuus oli 16,3 %, Saksan osuus 14 % ja Ruotsin osuus 9,9 %. Tämän vuoden tammikuussa tuonti Ruotsista supistui 43 % eli selvästi kokonaistuontia enemmän. Vienti väheni 38 %, siis suunnilleen saman verran kuin kokonaisvientikin. Kuvio 2. Vienti Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle kuukausittain 2007-2009 (tammikuu) Milj. e 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2007 2008 2009 Saksa Ruotsi Venäjä Kuvio 3. Tuonti Ruotsista, Saksasta, Venäjältä ja Kiinasta kuukausittain 2007-2009 (tammikuu) Milj. e 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2007 2008 2009 Saksa Venäjä Ruotsi Kiina Tullihallitus Tilastoyksikkö

2 Kuvio 4. Ruotsin osuus Suomen tuonnista ja viennistä 1999-2009 Osuus % 14 12 10 8 6 4 2 0 99 00 01 02 03 04 05 06 07 Tuonti 08 09(1) Vienti Kuvio 5. Suomen ja Ruotsin välinen kauppatase 1999-2008 Milj. e 1200 1000 800 600 400 200 0-200 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 Taulukko 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v. 1999-2009 (tammikuu) Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e Muutos % Osuus % Milj. e 1999 3 327-2 11,2 3 898 6 9,9 571 2000 3 816 15 10,4 4 594 18 9,3 778 2001 3 671-4 10,2 4 033-12 8,4 362 2002 4 051 10 11,4 4 125 2 8,7 74 2003 4 064 0 11,1 4 590 11 9,9 527 2004 4 450 10 10,9 5 412 18 11,1 962 2005 4 967 12 10,6 5 658 5 10,8 691 2006 5 422 9 9,8 6 457 14 10,5 1 035 2007 5 900 9 9,9 7 035 9 10,7 1 135 2008 6 168 5 9,9 6 578-6 10,0 410 2009(tammi) 316-43 9,2 337-38 10,0 21 METALLIT, KONEET JA LAITTEET VETIVÄT VUODEN 2008 VIENNIN RUOTSIIN LASKUUN Energiatuotteiden osuus koko viennistä nousi viidennekseen Metallien viennin arvo jäi viime vuonna 17 % pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Jyrkimmin putosi Ruotsiin viedyn nikkelin viennin arvo (168 milj. euroa eli 40 % edellisvuotista vähemmän). Raudan ja teräksen viennin arvo (848 milj. euroa) supistui 15 % ja kuparin viennin arvo (236 milj. euroa) kuusi prosenttia. Metallituotteiden vienti lisääntyi yhdeksän prosenttia lähinnä rauta- ja teräsrakenteiden viennin kasvun ansiosta. Koneiden ja laitteiden vienti kehittyi epätasaisesti. Tärkeistä koneryhmistä eniten väheni paperiteollisuuskoneiden vienti (54 milj. euroa; laskua kolmannes). Maatalouskonevienti (63 milj. euroa) supistui 12 % ja maansiirto-, kaivuu- ja porauskoneiden vienti (72 milj. euroa) kahdeksan prosenttia. Nosto- ja lastauskoneiden vienti (137 milj. euroa) pysyi tarkalleen edellisvuotisella tasolla. Sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden vienti puolitoistakertaistui ja kohosi 71 milj. euroon. Erilaisten ilmastointi-, jäähdytys- yms. laitteistojen vienti (59 milj. euroa) lisääntyi kuusi prosenttia. Kulkuneuvojen vienti supistui vertailuvuodelle ajoittuneiden alustoimitusten vuoksi. Vuonna 2007 Ruotsiin toimitettiin kaksi rahtialusta, joiden yhteisarvo oli n. 200 milj. euroa. Viime vuonna suuria laivatoimituksia ei ollut, joten alusviennin arvo jäi viidesosaan edellisvuotisesta, 49 milj. euroon. Moottoriajoneuvoja ja niiden osia vietiin saman verran kuin vuotta aikaisemmin, 343 milj. euron arvosta. Osien vienti lisääntyi viisi prosenttia ja kohosi 103 milj. euroon. Perävaunujen viennissä (78 milj. euroa) kasvua oli seitsemän prosenttia ja linja-autojen viennissä (59 milj. euroa) 14 %. Kuorma-autojen vienti jäi sen sijaan yhdeksän prosenttia vuoden 2007 vientiä pienemmäksi eli 59 milj. euroon. Moottorikelkkojen vienti (23 milj. euroa) väheni lähes neljänneksen. Tullihallitus Tilastoyksikkö

3 Energiatuotteiden vienti on kasvanut viime vuosina selvästi. Vielä vuonna 2005 polttoaineiden ja muiden energiatuotteiden viennin osuus koko viennistä Ruotsiin oli 13 %:n paikkeilla, mutta viime vuonna jo hieman yli viidennes. Sekä vientimäärät että hinnat ovat nousseet. Öljytuotteiden viennin arvo nousi viime vuonna yhdeksän prosenttia ja kohosi lähes 1,2 mrd. euroon. Ruotsi oli Suomen tärkein öljytuotteiden ostaja; sen osuus koko öljytuoteviennistä oli yli neljännes. Sähkövirran viennin arvo kasvoi viime vuonna kahdella kolmanneksella ja kohosi 176 milj. euroon. Sähkökoneiden ja laitteiden viennin lasku kiihtyi viime vuonna. Vielä vuonna 2006 ryhmän vienti kasvoi, mutta kääntyi seuraavana vuonna seitsemän prosentin laskuun. Viime vuonna vienti supistui 15 % ja jäi 432 milj. euroon. Puhelinlaitteiden vienti (124 milj. euroa) väheni 13 %. Tästä oli matkapuhelinviennin arvo 49 milj. euroa (vuotta aiemmin 73 milj. euroa). Sähkökaapelin vienti (80 milj. euroa) väheni miltei neljänneksen. Sähkökytkentälaitteiden vienti pysytteli miltei vuoden 2007 tasolla eli 63 milj. eurossa. Kemiallisia aineita ja tuotteita vietiin viime vuonna Ruotsiin 568 milj. euron arvosta eli 13 % edellisvuotista enemmän. Muovien vienti (209 milj. euroa) lisääntyi neljä prosenttia. Lannoitteiden vienti lähes viisinkertaistui ja kohosi 58 milj. euroon. Epäorgaanisten peruskemikaalien vienti (86 milj. euroa) kasvoi kahdella kolmanneksella. Orgaanisen peruskemian tuotteiden, kuten fenolien, hiilivetyjen yms. vienti jäi sen sijaan selvästi vuoden 2007 vientiä vähäisemmäksi. Muita tärkeitä vientitavaroita olivat viime vuonna paperi ja pahvi (214 milj. euroa, laskua kymmenen prosenttia) sekä elintarvikkeet (183 milj. euroa, josta maitotaloustuotteiden osuus 53 milj. euroa ja viljatuotteiden osuus 26 milj. euroa). Kuvio 6. Vienti Ruotsiin tavararyhmittäin v. 2008 Muut tavarat 17,2 % (- 5 %) Elintarvikkeet 2,8 % (- 5 %) Öljy ja öljytuotteet 17,7 % (+ 9 %) Kuljetusvälineet 6,1 % (- 35 %) Sähkökoneet ja -laitteet 6,6 % (- 15 %) Koneet, laitteet, moottorit 11,1 % (- 5 %) Metallit, metallituotteet 24,0 % (- 14 %) Sähkö 2,7 % (+ 69 %) Kemiall. tuotteet 8,6 % (+ 13 %) Paperi ja pahvi 3,2 % (- 10 %) Taulukko 2. Vienti Ruotsiin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2007 2008 Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 193 2,7 22 183 2,8-5 33 Öljy ja öljytuotteet 1 068 15,2 18 1 166 17,7 9 35 Sähkö 104 1,5-24 176 2,7 69 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 502 7,1 15 568 8,6 13 64 Paperi ja pahvi 236 3,4-3 214 3,2-10 67-69 Metallit ja metallituotteet 1 842 26,2 4 1 579 24,0-14 71-74 Teollisuuden koneet ja laitteet, voimakoneet ja moottorit 770 11,0 18 729 11,1-5 75-77 Sähkökoneet ja -laitteet 507 7,2-7 432 6,6-15 78,79 Kuljetusvälineet 617 8,8 59 398 6,1-35 Muut tavarat 1 196 17,0-2 1 133 17,2-5 Yhteensä 7 035 100,0 9 6 578 100,0-6 Tullihallitus Tilastoyksikkö

4 LÄHES KAIKKIEN TÄRKEIDEN TUOTERYHMIEN TUONTI KASVOI VUONNA 2008 Malmirikasteiden, metallien ja sähkölaitteiden tuonti Ruotsista väheni Malmirikasteiden ja metallien tuonnin arvo jäi viime vuonna muutaman prosentin vuoden 2007 tuontia pienemmäksi. Rautamalmirikasteiden tuonnin arvo (260 milj. euroa) tosin lähes kaksinkertaistui ja sekä raudan ja teräksen (488 milj. euroa) että kuparin (67 milj. euroa) tuonnin arvo pysyi edellisvuotisella tasolla, mutta värimetallirikasteiden (61 milj. euroa) sekä rautaromun ja jätteen (57 milj. euroa) tuonti jäi puoleen vuoden 2007 tuontiin verrattuna. Alumiinin tuonnin arvo (56 milj. euroa) supistui kolmanneksen. Metallien tuonnin arvon muutokset johtuivat suureksi osaksi tuontimäärien muutoksista; hintamuutokset vaikuttivat arvoon hyvin vähän. Kone- ja laitetuonti lisääntyi kuusi prosenttia lähinnä erilaisten ilmastointi-, jäähdytys- ja lämmönsiirtolaitteiden (127 milj. euroa), maansiirto-, kaivuu- ja porauskoneiden (120 milj. euroa) ja nostoja lastauskoneiden (81 milj. euroa) ansiosta. Moottoriajoneuvojen tuonti nousi hieman edellisvuotista suuremmaksi kuorma-autojen (180 milj. euroa) tuonnin sekä osien (115 milj. euroa) tuonnin ansiosta. Henkilöautojen tuonnin arvo jäi 128 milj. euroon eli 13 % edellisvuotista pienemmäksi. Vielä vuonna 2007 sähkökoneiden ja laitteiden tuonti kasvoi 13 %, mutta viime vuonna ryhmän tuonti kääntyi loivaan laskuun. Puhelinlaitetuonti tosin kasvoi kaksi prosenttia ja nousi 81 milj. euroon, mutta kaapelituonti (105 milj. euroa) oli yhtä suuressa laskussa, kotitalouskoneiden tuonti (63 milj. euroa) väheni viisi prosenttia ja sähkökytkentälaitteiden tuonti (41 milj. euroa) 17 %. Energian tuonti Ruotsista kääntyi viime vuonna vahvaan kasvuun. Vielä vuonna 2007 energiatuotteiden tuonnin arvo jäi viidenneksen edellisvuotista pienemmäksi, mutta viime vuonna tuonti kohosi 358 milj. euroon eli neljänneksen suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Öljytuotteita tuotiin 221 milj. euron arvosta ja sähkövirtaa 129 milj. euron arvosta. Kasvu johtui pelkästään hintojen noususta; öljytuotteiden tuontimäärä väheni ja sähkön tuontimäärä pysyi vuoden 2007 tasolla. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti kehittyi kaksijakoisesti. Sekä muovien (176 milj. euroa) ja väriaineiden (72 milj. euroa) että kemian perusteollisuuden tuotteiden (70 milj. euroa) tuonti supistui yhdeksän prosenttia. Yli viidenneksen lisäys lääkevalmisteiden tuonnissa (223 milj. euroa) veti kuitenkin koko kemian ryhmän tuonnin kolmen prosentin kasvuun. Muista tuontitavararyhmistä mainittakoon metsäteollisuustuotteet (445 milj. euroa, josta 16 % lisääntyneen paperin tuonnin osuus oli 263 milj. euroa), elintarvikkeet (352 milj. euroa), tevanaketuotteet (161 milj. euroa) ja huonekalut (114 milj. euroa). Kuvio 7. Tuonti Ruotsista tavararyhmittäin v. 2008 Huonekalut 1,9 % (- 3 %) Muut tavarat 16,2 % (+ 8 %) Kuljetusvälineet 8,2 % (+ 3 %) Sähkökoneet ja - laitteet 7,9 % (- 1 %) Elintarvikkeet 5,7 % (+ 12 %) Puutavara 1,9 % (+ 32 %) Paperi ja pahvi 4,3 % (+ 16 %) Malmit, rikasteet, metalliromu 6,4 % (- 5 %) Metallit, metallituotteet 14,1 % (- 2 %) Öljytuotteet 3,6 % (+ 6 %) Koneet, laitteet, moottorit 13,8 % (+ 6 %) Tevanake-tuotteet 2,6 % (+ 1 %) Kemiall. tuotteet 11,3 % (+ 3 %) Sähkövirta 2,1 % (+ 76 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö