KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua 27.1.2016
KESKI-UUDENMAAN SOTE SELVITYKSEN LAUSUNTO Uudenmaan itsehallintoalueen on tarpeen organisoitua sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta itsehallintoalueen sisäisiksi, esimerkiksi kolmeksi-kuudeksi alueyksiköksi, jotka tuottavat palvelut. Keski-Uudenmaan alueyksikkö, jonka väestöpohja on 200 000 asukasta, olisi näistä yksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta alueyksikkömalli mahdollistaa perustason ja erityistason palvelujen sekä sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen käytännönläheisen integroinnin ja samalla se huomioi paremmin ja nopeammin paikallisten olosuhteiden palvelutarvemuutokset. 2
Keski-Uudenmaan hankkeessa suunnitellaan uudella tavalla asiakkaiden sujuvia ja oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukokonaisuuksia monituottajamalliin (julkinen sektori, yksityinen sektori ja kolmas sektori yhdessä) perustuen. Alueellisessa palvelujen integroituneessa tuotantomallissa, perustason erikoissairaanhoito tuotetaan Hyvinkään sairaalassa ja vaativa erikoissairaanhoito HYKS:ssä. Keski-Uudenmaan alueella on valmiiksi tiivis ja jo pitkään menestyksellisesti toiminut yhteistyö kuntien perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja paikallisen erikoissairaanhoidon kesken erilaisissa hoito- ja palveluketjuissa ja yhteisissä toimintamalleissa. 3
Otteita muiden kuntien lausunnoista hallituksen sote kysymyksiin 4
Helsinki Maakuntajakoon perustuva itsehallintoalueratkaisu ei palvele metropolialueen kehittämistä. Laajan maakunnallisen ratkaisun sijasta vahvemman ja luontevamman itsehallintoalueratkaisun pohjan muodostaa metropolialueen pohjalta muodostettava maakuntaa suppeampi itsehallintoalue. Kuntien rahoitusasemaan ja toimintaa vaikuttavia asiakokonaisuuksia uudistuksessa ovat mm. suunnitellut omaisuuden siirrot kuntien, kuntayhtymien ja itsehallintoalueiden välillä, sote-henkilöstön siirrot ja eläkevastuut sekä kuntien muissa kuin sote-organisaatioissa olevien tukipalvelujen henkilöstön siirrot kuntien ja itsehallintoalueiden välillä. Nyt lausunnoilla olevien linjausten perusteella ei ole mahdollista arvioida uudistuksen vaikutusta kuntiin. Valtioneuvoston tulisi asettaa metropolialueelle erityisratkaisua etsivä työryhmä. 5
Espoo Maakuntajakoon perustuva itsehallintoratkaisu ei palvele suurten kaupunkiseutujen kehittämistä. Uudellamaalla tarvitaan erillisaikataulu ja erillisvalmistelu sote-aikatauluista. Koko uudistus tulee aloittaa asteittain pohjoisesta etelään. Uudenmaan itsehallintoalueen on tarpeen organisoitua sosiaalija terveyspalveluiden osalta itsehallintoalueen sisäisiksi, esimerkiksi kolmeksi-kuudeksi alueeksi, jotka tuottavat palvelut. 6
Vantaa - Esitetty maakunta-aluejako on epätasapainoinen, sekava ja demokratian kannalta ongelmallinen. Enimmillään 12 aluetta. - Metropolialueen ja muiden suurten kaupunkien osalta tulee voida valmistella ja sallia erillinen poikkeava ratkaisu. Uudellemaalle se olisi rakennettavissa 11.1.2013 julkaistun metropolialueen esiselvityksen pohjalta. Vaihtoehto B / 14 kuntaa. 7
Lohja Toimintaa voidaan organisoida erityisesti lähipalveluiden järjestämistä koskevilta osiltaan jonkinlaisten alueyksiköiden kautta. Porvoo Sote-palveluiden tuottaminen tulee tapahtua useammalla itsehallintoalueen sisäisillä, esimerkiksi kuudella alueella. Tuotantoalueiden pohjana voidaan pitää nykyistä sairaanhoitoaluejakoa. 8
Kuntien yhteinen tahtotila koskien itsehallintoalueuudistusta ja sen toteuttamista Uudellamaalla - Kuntien näkemyksiä, jotka ovat useille kunnille yhteisiä (koonnut UL) 9
18:aa itsehallintoaluetta pidetään lukumäärältään liian suurena. Muun Suomen maakunnat jäävät liian pieniksi. Uuttamaata pidetään jossain lausunnoissa sopivan kokoisena, mutta useat kunnat katsovat Uudenmaan olevan liian suuri voidakseen toteuttaa palvelutuotantoa siten, että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet säilyvät. Uusimaa on heterogeenisempi kuin muut itsehallintoalueet ja maakunnan alueen sisällä tasavertaisuus ja mahdollisuus kehittää paikallisesti optimaalisia palveluita vaarantuvat, jos se toimii yhtenä alueena. 10
Kuntiin pitää varmistaa riittävät resurssit hoitaa jäljelle jääviä tehtäviä. Niin ei voida toimia, että ensin määrätään valtion verotus ja IHA veron taso, ja kunta saa sen mitä jää. Omaisuuden siirrot (mm. kiinteistöt ja kalusto) siirrot kunnilta itsehallintoalueille tai käyttöomaisuuden vuokraus on tehtävä yhtenäisin perustein. Jos omistuksia siirretään kunnilta itsehallintoalueille, se täytyy tehdä markkinahinnoin ja omaisuutta vastaavan kokoisten lainojen on siirryttävä omaisuuden mukana. Jos omaisuutta vuokrataan, sen on tapahduttava myös markkinahinnoin. 11
Itsehallintoalueille siirtyvän henkilöstön osalta eläkevastuiden tulee siirtyä itsehallintoalueille. Uudenmaan IHA:n ei pidä joutua tosiasiallisesti rahoittamaan muita alueita. Muodostettavat itsehallintoalueet on pidettävä kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän piirissä. Valtion ja itsehallintoalueiden on oltava Kuntien takauskeskuksen jäseniä. 12