Tunnuslukuja ja tutkimuksia 8 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne 2013-2014 Jari Muikku Digital Media Finland Elokuu 2015
I H A L U A T T K A I K K I M I T Ä I S T A I K M U S I E T Ä Ä I S E S T A S U O M A L A Kirjoittaja FT Jari Muikku on luovien alojen asiantuntija, joka toimii konsulttina Digital Media Finlandissa. Hänellä on yli 20 vuoden mittainen kokemus kansainvälisestä musiikkiteollisuudesta, ja hänen toimialaosaamisensa kattaa musiikin lisäksi myös esimerkiksi radion, television sekä internet- ja mobiilipalvelut. Jälkisanat: Music Finland ISSN 2243-0210 Graafinen suunnittelu: L E R O Y Taitto: Music Finland Paino: WhyPrint
TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 8 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Johdanto... 5 Tausta... 6 Käsitteet... 6 Tutkimusmenetelmä... 7 Musiikkiviennin markkina-arvo... 9 Elävä musiikki...10 Äänitteet...11 Tekijänoikeudet...11 Muut vientitulot...12 Muut tavarat ja palvelut...14 Johtopäätökset...15 Jälkisanat: Miten suomalainen musiikki näkyi maailmalla 2013-2014?...16 3
MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO 2013-2014 Tiivistelmä Suomalaisen musiikkiviennin arvo vuonna 2014 oli 42,8 miljoonaa euroa. Edeltävänä vuonna musiikkivienti toi Suomeen 40,4 miljoonaa euroa. Vuosien 2012 ja 2013 välillä kasvua oli 13 prosenttia ja vuosien 2013 ja 2014 välillä kuusi prosenttia. Tutkimuksessa selvitettiin musiikkivienti viidessä eri kategoriassa: elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet, muut vientitulot sekä muut tavarat ja palvelut. Kaikki tutkitut kategoriat ovat kasvaneet vuosien 2013 ja 2014 välillä. Kasvua on tullut erityisen paljon elävän musiikin kentältä, jonka arvo on kaksinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana. Elävän musiikin arvo kasvoi viime vuonna 10 prosenttia. Tutkimusta koskevat tiedot keräsi Music Finland ja raportin kirjoitti Digital Media Finland. 4
TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 8 Johdanto Tutkimuksessa on selvitetty suomalaisen musiikkiviennin arvo vuosina 2013 2014. Vuonna 2013 musiikkivienti toi Suomeen 40,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 42,8 miljoonaa euroa. Vuosien 2012 ja 2013 välillä kasvua oli 13 % ja vuosien 2013 ja 2014 välillä 6 %. Musiikkivientiä on tarkasteltu tutkimuksessa viiden eri osa-alueen kautta: elävä musiikki, äänitteet, tekijänoikeudet, muut vientitulot sekä muut tavarat ja palvelut. Tutkimuksen lähtökohta on tällä kertaa ollut erilainen edellisvuosiin verrattuna. Aiem pien vuosien tutkimukset oli jaettu kansantalouden tilinpidon mukaisesti kolmeen osa-alueeseen: tavaroiden myynti, palvelut ja tekijänoikeudet. Alan toimijoiden ja tiedon käyttäjien kannalta uusi jako on helpompi hahmottaa, sillä se perustuu selkeämmin musiikkiliiketoiminnan käytäntöihin. Samalla tutkimus on haluttu saattaa vertailukelpoisemmaksi Musiikkialan talous Suomessa - tutkimuksen ja muissa Pohjoismaissa tehtävien vastaavien tutkimusten kanssa. Tulonlähteiden osuudet kokonaisuudesta olivat vuosina 2013 2014 seuraavat: TULOT 2013 MILJ. M U UTOS TU LOT 2014 % 1 MILJ. MUUTOS % ELÄVÄ MUSIIKKI 12,1 (+33 %) 13,3 +10 % ÄÄNITTEET 4,9 ( 24 %) 5,2 +6 % TEKIJÄNOIKEUDET 4,6 ( 8 %) 4,9 +6 % MUUT VIENTITULOT 2,6 (+288 %) 3,0 +15 % MUUT TAVARAT JA PALVELUT 16,2 (+15 %) 16,4 +1 % YHTEENSÄ 40,4 +13 % 42,8 +6 % TAULUKKO 1. MUSIIKKIVIENNIN ARVO TULONLÄHTEITTÄIN 2013 2014 1 Koska edellisvuosien tutkimuksessa jaottelu on ollut erilainen, muutosprosentti 2012 2013 perustuu arvioon. 5
MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO 2013-2014 Tausta Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvoa koskeva ensimmäinen kattava tutkimus julkaistiin vuonna 2004. Tämän jälkeen tutkimuksia tehtiin vuosittain vuoteen 2010 saakka. Vuosia 2011 2012 ja 2013 2014 koskevat tutkimukset on julkaistu kahden vuoden erissä. Vuosina 2004 2013 tutkimustyön teki Media Clever Oy. Vuodesta 2014 alkaen työstä on vastannut Music Finland. Vuosia 2013 2014 koskevat tiedot keräsi Music Finland ja raportin laati Digital Media Finland Oy. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää musiikkiviennistä ulkomailta Suomeen tulevat tulot, jotka ovat saaneet aikaan musiikkiteollisuuden parissa toimivat tahot. Käsitteet MUSIIKKIVIENNILLÄ tarkoitetaan Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvaa suomalaisten tai Suomesta käsin vakituisesti toimivien henkilöiden ja organisaatioiden harjoittamaa musiikkiteollisuuden ydinalueisiin liittyvää toimintaa. MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVOLLA tarkoitetaan edellä mainitusta toiminnasta Suomeen palautuvan rahavirran määrää. Tarkasteltavat musiikkiviennin osa-alueet ovat seuraavat: 1. ELÄVÄ MUSIIKKI Elävän musiikin alueen tulot koostuvat pääasiassa lipputuloista ja ulkomailla tapahtuneista esiintymisistä maksetuista palkkioista. Tähän alueeseen lukeutuvat lisäksi muun muassa ohjelmatoimistojen ja agenttien palkkiot, erilaiset kiertuetuet sekä kotimaisten festivaalien lipunmyynti ulkomaille. 2. ÄÄNITTEET Äänitetulot koostuvat sekä fyysisten että digitaalisten äänitteiden vähittäismyynnistä ja mainostuotoista. Lisäksi tähän ryhmään on laskettu mukaan äänitteiden lisensointi ulkomaisille levy-yhtiöille sekä äänitteiden lisensointi ja synkronointi ulkomaille tv-ohjelmiin, elokuviin, mainoksiin ja peleihin. 3. TEKIJÄNOIKEUSKORVAUKSET Tekijänoikeuskorvaukset koostuvat pääasiassa tekijänoikeusjärjestöjen ulkomailla tapahtuneesta teosten ja äänitteiden käytöstä keräämistä ja tilittämistä esitys- ja tallennusoikeuskorvauksista. Lisäksi tähän ryhmään kuuluvat musiikkikustantajien lisensoimat graafiset, synkronointi- ja ns. suuret oikeudet sekä yksittäisten oikeudenomistajien suoraan lisensoimat oikeudet. 4. MUUT VIENTITULOT Muut vientitulot ovat tuloja, jotka liittyvät erottamattomasti muihin edellä esitettyihin musiikkiteollisuuden ydinalueisiin, mutta joita ei voida jakaa perus- 6
TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 8 tellusti näiden kesken. Tällaisia ovat muun muassa kansainväliset apurahat ja tuet, koulutusviennistä saatavat tulot, nuottimyynti ja -vuokraus, oheistuotteet eli merchandise, pelimusiikki, studiovuokrat (kun tilaajana ulkomainen taho), tilaussävellyspalkkiot ja tuottajien palkkiot. 5. MUUT TAVARAT JA PALVELUT Muut tavarat ja palvelut ovat tuloja, jotka liittyvät musiikkiin, mutta eivät ole riippuvaisia muiden osa-alueiden aktiivisuudesta ja liiketoiminnasta. Näitä ovat muun muassa musiikkilaitteet, musiikkiohjelmistot ja -sovellukset (applikaatiot), soittimet, startup- ja muiden yritysten tuottamat musiikkiin liittyvät sekalaiset palvelut 2 ja teknologia. KESKEISIÄ MUSIIKKIALAN KAUPALLISIA TOIMIJOITA ovat muun muassa ohjelmatoimistot, agentit, esiintyvät taiteilijat ja heidän yhtiönsä, promoottorit, levy-yhtiöt, tuotantoyhtiöt, musiikkikustantajat, säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, tuottajat, studiot sekä laite- ja instrumenttivalmistajat. Musiikkiviennin tilastoinnin kannalta KESKEISIÄ ALAN JÄRJESTÖJÄ ovat Musiikkituottajat IFPI Finland ry, Suomen Musiikkikustantajat ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Tekijänoikeusjärjestö Gramex ry. Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena toukokesäkuussa 2015. Music Finlandin asiakasrekisteriin perustuvalle 160 yrityksen otokselle 3 toimitettiin kysymyslomake, jossa pyydettiin erittelemään ulkomailta Suomeen tuloutuneet rahavirrat edellä esitettyjen osa-alueiden mukaisesti. Lisäksi haastateltiin yksittäisiä eri osa-alueiden edustajia. Tietoja saatiin myös kootusti edellä mainituilta alan keskeisiltä järjestöiltä. Kaiken kaikkiaan kyselyyn saatiin vastauksia 60 yritykseltä. Näistä yli 80 % ilmoitti saaneensa vientituloja. Vastausprosentti vaihteli osa-alueittain. Tämän vuoksi suoritettiin osa-alueittain täydentäviä arvioita, jotka perustuivat toisaalta vastaamattomien yritysten määrään ja toisaalta niiden suhteelliseen merkitykseen tutkittavien osa-alueiden vientitulojen kannalta. Tiedonkeruussa varmistettiin myös, ettei samoja tuottoja laskettu kahteen kertaan. Vientilukujen selvittäminen on tutkimustoiminnan vakiintuneisuudesta huolimatta edelleen haasteellista. Yksi syy tähän on se, että lukujen selvittäminen on yritykselle työlästä ja kynnys vastata on siksi korkea. Toinen syy on haluttomuus luovuttaa ulkopuoliselle taholle liikesalaisuuksien piiriin kuuluvaa 2 Musiikkialan startupit Suomessa 2014, http://www.teosto.fi/sites/default/files/files/musiikkialan_startupit_2014_raportti.pdf. 3 Otoksessa otettiin huomioon sekä yritysten toimialat edellä kuvattujen osa-alueiden perusteella että liikevaihtoon perustuvat yritysten erilaiset koot. Näiden ryhmien sisällä otos oli satunnainen eli kyseessä oli ns. ositettu satunnaisotanta. 7
MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO 2013-2014 tietoa. Kolmas syy on tulkintavaikeudet tutkimukseen kuuluvien tulovirtojen osalta. Yksittäisten yritysten antamien lukujen oikeellisuutta ei ole tutkimuksen puitteissa mahdollista tarkistaa ellei kyseessä ole helposti havaittavissa oleva mittasuhdevirhe. Lisäksi kaikilla musiikkiliiketoiminnan osa-alueilla ei ole kattojärjestöjä, jotka keräisivät oman osa-alueensa tietoja säännöllisesti ja kattavasti. Näiden haasteiden vaikutusta tutkimuksen lopputulokseen on kompensoitu hyödyntämällä eri otoksista saatavaa tietoa. Edellä esitetyistä varaumista huolimatta katsomme, että tutkimusta varten kerätyt tiedot sisältävät kattavan osan tärkeimmistä vientiä harjoittavista tahoista osa-alueittain. Musiikkiin liittyvän liiketoiminnan tilastointia on pyritty yhdenmukaistamaan pohjoismaisella tasolla. Kaikissa maissa lähtökohtana on edellä esitetyn kaltainen jako liiketoiminnan eri osa-alueisiin. Laskennan perusteissa ja menetelmissä sekä eri osa-alueiden rajauksissa on kuitenkin joissain määrin vaihtelua, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tarkempaa tietoa näistä seikoista on saatavana kyseisten maiden vastaavista tutkimuksista 4. 4 Raporttia kirjoitettaessa viimeisimmät pohjoismaiset tutkimukset ovat seuraavat: Norja: Musikk i tall 2013 (Håkon Kavli, Øystein Lorvik Nilsen, Jon Martin Sjøvold; Kulturrådet 2015), http://www.kulturradet.no/documents/10157/5d1e78ae-3dbd-43a5-a88a-c2d1e48c9222 Ruotsi: Musikbranschen i siffror. Statistik för 2013 (Musiksverige), http://www.musiksverige.org/wpcontent/uploads/musikbranscheniisffror2013_webb.pdf Tanska: Dansk Musikstatistik 2013 (Rambøll), http://www.ramboll.dk/medier/rdk/~/media/637314 9100CF43908FE2B8B2F3C883E1.ashx 8
TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 8 Musiikkiviennin markkina-arvo Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo vuonna 2013 oli 40,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 42,8 miljoonaa euroa. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 viennin arvo kasvoi 13 % ja vuodesta 2013 vuoteen 2014 6 %. Musiikkiviennin arvo on kehittynyt 2000-luvulla seuraavasti: ARVO, MILJ. M U UTOS EDELLISEEN VUOTEEN, % 1999 3,8 2000 9,4 +148 % 2001 15,4 +64 % 2002 17,9 +16 % 2003 20,0 +12 % 2004 21,7 +8 % 2005 28,9 +33 % 2006 26,2 9 % 2007 19,8 24 % 2008 23,3 +18 % 2009 32,1 +38 % 2010 34,5 +7 % 2011 33,1 4% 2012 35,8 +8 % 2013 40,4 +13 % 2014 42,8 +6 % TAULUKKO 2. SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN ARVO 1999 2014 9
MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO 2013-2014 KUVA 1. MUSIIKKIVIENNIN ARVO 1999 2014 (MILJ. EUROA) 50 40 30 20 10 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ELÄVÄ MUSIIKKI Elävää musiikkia koskevat tiedot kerättiin osa-alueen eri yrityksiltä sekä yksittäisiltä artisteilta. Elävän musiikin viennin arvo on kehittynyt vuosina 2011 2014 seuraavasti: ARVO, MILJ. MUUTOS, % 2011 (6,8) 5 2012 (9,1) +33 % 2013 12,1 +33 % 2014 13,3 +10 % TAULUKKO 3. ELÄVÄN MUSIIKIN VIENNIN ARVO 2011 2014 5 Vuosia 2011 ja 2012 koskevat luvut ovat arvioita, jotka on koottu edellisen tutkimuksen datan perusteella jälkikäteen. 10
TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 8 Elävän musiikin piirissä syntyneiden tulojen kasvu heijastaa ensinnäkin sitä, että elävän musiikin suhteellinen merkitys musiikkialan vientitulojen kannalta on ollut viime vuosina kasvussa äänitetulojen pitkäaikaisen laskun vuoksi. Toiseksi se kertoo siitä, että suomalaista musiikkia esitetään ja suomalaiset taiteilijat esiintyvät entistä enemmän ulkomailla. Vientitoimintamme on laajentunut myös siten, että musiikin kaikkien tyylilajien piirissä toimii säännöllisesti lukuisia ulkomailla esiintyviä yksittäisiä taiteilijoita ja erilaisia taiteilijaryhmiä. ÄÄNITTEET Äänitteitä koskevat tiedot kerättiin osa-alueen eri yrityksiltä, Musiikkituottajat IFPI ry:ltä sekä yksittäisiltä artisteilta. Äänitteiden viennin arvo on kehittynyt vuosina 2011 2014 seuraavasti: ARVO, MILJ. MUUTOS, % 2011 (4,9) 6 2012 (6,4) +30 % 2013 4,9 24 % 2014 5,2 +6 % TAULUKKO 4. ÄÄNITTEIDEN VIENNIN ARVO 2011 2014 Äänitemarkkinoiden arvon kehityksessä näkyy alan rakennemuutos. Fyysisten tallenteiden markkinat ovat olleet viime vuosina selvässä laskussa ja digitaaliset merkittävässä kasvussa, mutta digikasvu ei ole toistaiseksi pystynyt täyttämään fyysisten tallenteiden myynnin arvon pudotuksen jättämää aukkoa. Tämän lisäksi digitaalisilla markkinoilla on parhaillaan menossa painopisteen siirtyminen yksittäisten teosten ja albumien lataamisesta tilauspohjaisiin suoratoisto- eli streaming-palveluihin. TEKIJÄNOIKEUDET Tekijänoikeuksia koskevat tiedot koostettiin pääosin Nordic Copyright Bureaun (NCB), Suomen musiikkikustantajat ry:n, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n ja Tekijänoikeusjärjestö Gramex ry:n toimittamista luvuista. Mukana on myös kustantajien suoralisensointeja. 6 Vuosia 2011 ja 2012 koskevat luvut ovat arvioita, jotka on koottu edellisen tutkimuksen datan perusteella jälkikäteen. 11
MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO 2013-2014 Tekijänoikeuksien arvo on kehittynyt vuosina 2011 2014 seuraavasti 7 : ARVO, MILJ. MUUTOS, % 2011 5,3 2012 5,0 6 % 2013 4,6 8 % 2014 4,9 +6 % TAULUKKO 5. TEKIJÄNOIKEUSTULOT ULKOMAILTA 2011 2014 Tekijänoikeustulojen kehitys heijastaa edellä kuvattuja elävän musiikin ja äänitemarkkinoiden tilanteita. Yhtäältä fyysisten äänitteiden markkinoiden lasku on vähentänyt mekanisointikorvausten määrää ja toisaalta digitaalisen äänitebisneksen ja elävän musiikin kasvu ovat kasvattaneet tuloja. Lisäksi musiikin käytön kasvu kaikenlaisessa sähköisessä viestinnässä on tasoittanut muutoksia. MUUT VIENTITULOT Muut vientitulot -ryhmää koskevat tiedot kerättiin osa-alueen eri yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta. Viennin arvo on kehittynyt vuosina 2011 2014 seuraavasti: ARVO, MILJ. MUUTOS, % 2011 (1,1) 8 2012 (0,9) 18 % 2013 2,6 +288 % 2014 3,0 +15 % TAULUKKO 6. MUUT VIENTITULOT 2011 2014 Muut vientitulot koostuvat useista hyvin erilaisista tulonlähteistä, joilla kullakin on omat trendinsä. Taloudellisesti merkittävimpiä alueita ovat muun muassa oheistuotteiden myynti, studiopalvelut sekä nuottien myynti ja vuokraus. 7 Tekijänoikeustulojen osalta on syytä huomioida, että ulkomailta Suomeen tilitettävissä tuloissa voi olla huomattavaakin ajallista viivettä käyttötapahtuman ja Suomeen tuloutumisen välillä eikä niitä voida aina jakaa täsmällisesti yksittäisiin vuosiin. Lisäksi joinain vuosina saatetaan tilittää jonkin osa alueen useamman vuoden korvaukset kerralla, jos viennin kohdemaassa on esimerkiksi ollut menossa pitkäaikainen hinnoittelua koskeva oikeusprosessi. 8 Vuosia 2011 ja 2012 koskevat luvut ovat arvioita, jotka on koottu edellisen tutkimuksen datan perusteella jälkikäteen. 12
TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 8 ELÄVÄ MUSIIKKI (6,8) (9,1) 12,1 13,3 ÄÄNITTEET (4,9) (6,4) 4,9 5,2 TEKIJÄNOIKEUDET 5,3 5,0 4,6 4,9 MUUT VIENTITULOT (1,1) (0,9) 2011 2012 2013 2014 MILJOONA EUROA 2,6 3,0 MUUT TAVARAT JA PALVELUT (13,9) (14,1) 16,2 16,4 YHTEENSÄ 33,1 35,8 40,4 42,8 KUVA 2. VIENTITULOJEN JAKAUTUMINEN LÄHTEITTÄIN 2011-2014 (MILJ. EUROA) 13
MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO 2013-2014 MUUT TAVARAT JA PALVELUT Muut tavarat ja palvelut -ryhmää koskevat tiedot kerättiin osa-alueen eri yrityksiltä sekä yksittäisiltä toimijoilta. Viennin arvo on kehittynyt vuosina 2011 2014 seuraavasti: ARVO, MILJ. MUUTOS, % 2011 (13,9) 9 2012 (14,1) +1 % 2013 16,2 +15 % 2014 16,4 +1 % TAULUKKO 7. MUUT TAVARAT JA PALVELUT 2011 2014 Muut tavarat ja palvelut koostuvat myös useista hyvin erilaisista tulonlähteistä, joilla kullakin on omat trendinsä. Sen lisäksi esimerkiksi musiikkiin liittyvien startup-yritysten vientituloista ei ole saatavana tarkkaa tietoa, vaan ne on huomioitu luvuissa arviona. Yksittäisistä alueista taloudellisesti merkittävin on suomalaisen äänentoistoteknologian ja -laitteiden vienti 10. 9 Vuosia 2011 ja 2012 koskevat luvut ovat arvioita, jotka on koottu edellisen tutkimuksen datan perusteella jälkikäteen. 10 Äänentoistoteknologian ja laitteiden vienti on tässä esitettyä laajempaa liiketoimintaa, mutta tutkimuksessa se on rajattu musiikin kannalta keskeisiin osa alueisiin. 14
TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 8 Johtopäätökset Suomalainen musiikkivienti on jatkanut kasvuaan alan rakennemuutosten aiheuttamista haasteista huolimatta. Erityisesti elävän musiikin alue on kasvanut ilahduttavasti, kun sen viennin arvo on kaksinkertaistunut 2010-luvun aikana. Äänite- ja tekijänoikeustuloissa on heijastunut digitalisaation vaikutukset eli ennen kaikkea fyysisten äänitteiden myynnin pudotus. Siitä huolimatta tulot on onnistuttu pitämään useamman vuoden ajan jotakuinkin samalla tasolla. Tätä voidaan olosuhteisiin nähden pitää positiivisena ilmiönä. Jatkossa äänitetuottojen kasvua odotetaan erityisesti suoratoisto- eli streaming-palveluista. Tekijänoikeustulot ovat pysyneet jokseenkin samalla tasalla, kun elävän musiikin vienti on kasvanut ja fyysisten äänitteiden kauppa pudonnut. Musiikkiteknologian ja soitinten vienti ovat myös pysyneet vakaalla tasolla. Musiikkiviennin kannalta uusia ja samalla suurimpia potentiaalisen kasvun lähteitä ovat musiikkiin liittyvät erilaiset internet- ja sovelluspohjaiset palvelut. Niiden liikevaihdon ennustetaan kymmenkertaistuvan jo vuoden 2015 aikana. Jos ennusteet toteutuvat, palvelut voivat tuoda merkittävää kasvua musiikin vientituloihin. 15
MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO 2013-2014 Jälkisanat Miten suomalainen musiikki näkyi maailmalla 2013 2014? Markkina-arvon lisäksi suomalaisen musiikin kansainvälisestä menestyksestä kertoo sen saama huomio kansainvälisellä musiikkikentällä. Vuosina 2013 2014 menestystarinoita oli monia. Levyt saavuttivat kansainvälisiä listasijoja, kiertueet olivat aktiivisia ja keräsivät paljon yleisöä, ja kansainväliset verkostot avasivat uusia ovia maailmalla. Pitkän aikavälin menestyksestä kertovat myös erilaiset palkinnot, joita on saatu eri genreissä. Yksi näiden vuosien suomalainen menestystarina oli SUNRISE AVENUE. Yhtyeen albumi Unholy Ground (2013) nousi jo ensimmäisellä julkaisuviikollaan albumimyyntilistan kolmanneksi Saksassa ja saavutti siellä kultalevyrajan. Merkittäviä kansainvälisiä listasijoituksia 2013 2014 saavuttivat myös esimerkiksi HIMIN Tears on Tape (15. sija Billboard Top 200 -listalla) ja AMORPHISIN Circle (13. Saksassa, 14. Ison-Britannian rock-listalla, toinen Japanin kansainvälisellä listalla). Klassisen musiikin levytysten arvostus näkyi monina kansainvälisinä palkintoina: levy-yhtiö ONDINE esimerkiksi sai vuonna 2014 Grammy-palkinnon Hindemith-levystään. Muusikoista ja säveltäjistä palkintoja keräsivät muiden muassa HELSINGIN BAROKKIORKESTERI (ECHO 2013), kapellimestarisäveltäjä ESA-PEKKA SALONEN (ECHO 2013), säveltäjä KAIJA SAARIAHO (BBC Music Magazine Jury Award 2013) sekä kapellimestari OSMO VÄNSKÄ (Grammy 2014). Indie-kentällä suurin arvostelumenestys oli MIREL WAGNERIN levy When the Cellar Children See the Light of Day, jonka julkaisi amerikkalainen Sub Pop ja joka voitti vuoden parhaalle pohjoismaiselle levylle annettavan Phonophile Nordic Music Prizen. Muista indie-artisteista kansainvälistä huomiota herättivät esimerkiksi JAAKKO EINO KALEVI (levytyssopimus Domino Recordsin kanssa), SHINE 2009 (levytyssopimus Modular Recordingsin kanssa) ja LENNO (levytyssopimus Casablanca Recordsin kanssa). 16
TUNNUSLUKUJA JA TUTKIMUKSIA 8 Ylipäätään suomalaiset musiikkialan yritykset kasvattivat kansainvälisiä kumppaniverkostojaan, ja saivat siten entistä parempaa jalansijaa kohdemarkkinalla. Hyvät kumppanit antavat entistä paremmat avaimet menestykseen. Metallimusiikki on vahva osa-alue suomalaisessa musiikkiviennissä. Vuosina 2013 ja 2014 suomalaiset bändit olivat toistuvia vieraita eurooppalaisilla festivaaleilla, ja monien kiertueet ulottuivat myös Euroopan ulkopuolelle. Isoihin tapahtumiin kuului esimerkiksi NIGHTWISHIN esiintyminen elokuussa 2013 saksalaisella Wacken-festivaalilla yli 80 000 hengen yleisölle. Elävän musiikin vienti ei ollut kuitenkaan yksin metallin varassa, vaan keskeisiä nimiä kiertueilla olivat esimerkiksi rockyhtyeet POETS OF THE FALL, DISCO ENSEMBLE ja SATELLITE STORIES. Klassisen musiikin orkestereista ulkomailla esiintyi ahkerimmin HELSINGIN BAROKKIORKESTERI, jolla oli kahden vuoden aikana yhteensä 19 konserttia Suomen ulkopuolella; kaikilla suomalaisorkestereilla yhteensä ulkomaan konsertteja oli 104. Erityisen paljon yleisöä keräsi vuonna 2014 AVANTI-kamariorkesterin ja metallibändi APOCALYPTICAN yhteiskiertue. Jazzmuusikoista näkyvää kansainvälistä uraa tekivät monet, ja esimerkiksi IIRO RANTALA levytti saksalaiselle ACT-yhtiölle ja esiintyi aktiivisesti etenkin Keski-Euroopassa. Kansainvälistä huomiota saivat myös ODDARRANG, ALE XI TUOMARILA TRIO ja VERNERI POHJOLA QUARTET (levytyssopimukset Edition Recordsin kanssa) sekä AKI RISSANEN (levytyssopimus Ozella Musicin kanssa). 30-vuotista uraansa juhliva kansanmusiikkiyhtye VÄRTTINÄ palkittiin suomalaisten levy-yhtiöiden Export-Emma-palkinnolla vuonna 2013. Isossa- Britanniassa keikoillaan huomiota herättivät esimerkiksi PEKKO KÄPPI, FRIGG ja TSUUMI SOUND SYSTEM, ja saksankielisessä Euroopassa suosikkina pysyi SVÄNG. USA:n kiertueita oli esimerkiksi viulisti ARTO JÄRVELÄLLÄ sekä kanteleyhtye KARDEMIMMEILLÄ. Womexin showcasessa vuonna 2014 esiintyi ILKKA HEINONEN TRIO. Viulisti PEKKA KUUSISTO palkittiin vuonna 2013 Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnolla. Muista klassisen musiikin esiintyvistä taiteilijoista menestyneimpiä olivat kapellimestarit, joista huomattavan moni oli tärkeässä asemassa merkittävässä ulkomaisessa orkesterissa esimerkkeinä E SA- PE KK A SALONEN (Philharmonia Orchestra), SAKARI ORAMO (BBC Symphony Orchestra), JOHN STORGÅRDS (BBC Philharmonic), JUKKA-PEKKA SARASTE (WDR Sinfonieorchester Köln), OSMO VÄNSKÄ (Minnesota Orchestra), LE I F SEGERSTAM (Malmö Opera), PIETARI INKINEN (New Zealand Symphony Orchestra & Japan Philharmonic Orchestra) sekä SUSANNA MÄLKKI (Gulbenkian Orchestra). 17
MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO 2013-2014 Suomalaiset säveltäjät saivat arvostettuja kansainvälisiä palkintoja: merkittävimpiä näistä olivat KAIJA SAARIAHON Polar Music Prize 2013, E SA- PE KK A SALOSEN Michael Ludwig Nemmers -palkinto 2014 ja TUOMAS KANTELISEN Pohjoismaisen elokuvasävellyspalkinto 2013. Suomessa Musiikkikustantajat ry palkitsi paljon ulkomaillakin esitetyn KALEVI AHON Vuoden säveltäjänä 2014. Palkintojen lisäksi arvostuksesta kertoivat myös lukuisat suomalaisten säveltäjien teoksille omistetut teemafestivaalit sekä säveltäjäresidenssit merkittävissä orkestereissa. Myös esityksiä ylipäätään oli paljon, ja muun muassa amerikkalaisten orkesterien ohjelmistossa Esa-Pekka Salonen listattiin viidenneksi suosituimmaksi nykysäveltäjäksi. Suomalaiset laulunkirjoittajat tekivät monia yhteistyöprojekteja kansainvälisesti menestyvien artistien kanssa. PESSI LEVANTO sai Musiikkikustantajien Vuoden Vientiteko -palkinnon vuonna 2014: Levannon kirjoittama single oli myynyt Koreassa yli 200 000 kappaletta. TEEMU BRUNILA oli mukana tekemässä kappaleita David Guettan menestysalbumille Listen. Muita kansainvälisesti menestyneitä lauluntekijöitä olivat esimerkiksi THOMAS KIRJONEN, JOONAS ANGERIA, JORI HULKKONEN ja SANSA. Music Finland tuki musiikkivientiä erilaisin tapahtumin ja tuin. Tuet olivat merkityksellisiä etenkin niille toimijoille, jotka investoivat voimakkaasti uusiin markkina-alueisiin. Tapahtumista suurimmat olivat Suomi-fokukset Eurosonicissa Alankomaissa tammikuussa 2013 sekä The Great Escapessa Isossa- Britanniassa toukokuussa 2014. 18
Music Finland info@musicfinland.fi T +358 (0)20 730 2230 Urho Kekkosen katu 2 C, 6. kerros FI-00100 Helsinki www.musicfinland.fi
I H A L U A T T K A I K K I M I T Ä I S T A I K M U S I E T Ä Ä I S E S T A S U O M A L A