Muistio 1(5) 31.8.2016 Potilasjärjestöjen ja sairaanhoitopiirin yhteinen neuvottelu Aika 19.9.2016 kello 14.00-16.00 Paikka Osallistujat Ruokasalin iso kabinetti, P-kerros Eri potilasjärjestöjen ja shp:n edustajat 1 Kokouksen avaus Edellisen kokouksen muistio tarkistettiin. Edellisessä kokouksessa keskeneräisiksi jääneitä asioita: Potilasjärjestöjen osallistuminen Potilas ensin -koulutukseen. Asiaan palataan kohdassa sairaanhoitopiirin ajankohtaiset asiat. Maksapotilaiden ensihoitopäivä ei vielä ole toteutunut. Shp:n lääkärit ovat odotelleet syksyllä tulossa olevaa uutta hoitosuositusta, josta haluttaisiin kertoa tuossa ensihoitopäivässä. Toteutusta kuitenkin nyt kiirehditään. AVH-yhdistyksen ensihoitopäivä; sairaanhoitajaopiskelija on tekemässä ensihoitopäivää sairaalan ja yhdistyksen yhteistyössä. Päivä on hyvin suunnitteilla. Vierailuajoista on keskusteltu hoitotyön johdossa. Lisäksi tulosalueiden johtoryhmät käsittelevät asian. Asia päätetään vielä laajennetussa johtoryhmässä. Tavoitteena on, että vierailuaikoja ei ole vaan omaiset ja läheiset pääsevät joustavasti vierailemaan. 2 Potilasjärjestöjen edustajien aloitteita ja palautetta sairaanhoitopiirille Kanta-Hämeen Parkinson-yhdistys ry: Ei edustajaa paikalla Hml:n reumayhdistys: Jäsenistöltä ei ole tullut viestiä mistään erityisestä. Keväällä oli potilasturvallisuusviikko, jossa koko viikon ajan osallistuminen koettiin osallistujien vähäisen määrän vuoksi osittain turhauttavaksi. K-H:n munuais- ja maksayhdistys: Dialyysin aloittavien potilaiden ensihoitopäivien jatkumisesta ollaan huolissaan. Toivotaan, että ne jatkuisivat säännöllisesti. K-H:n hengitys ry: Ei mitään erityisiä toiveita tai kysymyksiä jäsenistöltä.
2(5) Kanta-Hämeen AVH-yhdistys ry: Nyt on saatu vakinainen yhteyshenkilö osastolle ja yhdistyksen ja yhteyshenkilön tapaamisia odotetaan kovasti. Ensi vuoden puolella järjestetään ensihoitopäivä. Yhdistyksessä ollaan tyytyväisiä yhteistyöhön. FinFami: Omaisneuvontapäivystys on kerran kuukaudessa. 6.10.2016 on tiedollinen ilta psyykkisesti sairastuneille ja heidän omaisilleen. Sitä on mietitty miten näitä koulutuksia voisi paremmin markkinoida täällä talossa. Voisiko sairaalallakin järjestää tiedollisia luentoja? Hämeenlinnan seudun sydänyhdistys ry: Sairaalan nettisivuilla on väärä linkki. Yhdistyksessä ollaan tyytyväisiä Tampereen sydänsairaalan kanssa suunnitellusta yhteistyöstä mutta samalla ollaan huolissaan nykyisestä kardiologien tilanteesta. Useita kardiologeja on lähdössä pois. Läheisten vertaistukiryhmä aloitettiin viime vuonna. Se on tullut yllätyksenä, miten suuria ongelmia läheisten jaksamisessa on. Todella tärkeää, että yhdistykset tukevat myös omaisia. K-H:n luustoyhdistys: Edelleen murtumahoitajaa kaivataan joko esh:n tai pth:n puolelle. Murtumatapauksissa potilaalla pitäisi olla tiedossa tietty henkilö, johon voisi olla yhteydessä. Yhdistyksessä ollaan huolissaan murtumapotilaiden hoidosta päivystyksessä nyt sekä tulevaisuudessa. Miten päivystystoiminta muuttuu? Hml:n seudun omaiset ja läheiset ry: Yhdistyksessä on suurin huoli siitä, miten saataisiin mahdollisimman varhain omaisen sairastuttua tieto omaishoitajalle erilaisista tukitoiminnoista ja yhdistyksen toiminnasta. Kanta-Hämeen muistiyhdistys ry: Lääkinnällisen kuntoutuksen muistisairaiden kuntoutushoitajan yhteistyö on tärkeää, ja sen toivotaan jatkuvan edelleen. Neurologian poliklinikalle halutaan viestittää, että heti kun diagnoosi on tehty, pitäisi lähete sisätautien poliklinikan kuntoutusohjaajalle tehdä. Väliinputoajia on paljon, joilla kuntoutusohjaajan palvelut viivästyvät. Palvelusetelitoiminta on käynnistynyt. Muutenkin yhdistyksessä on vilkasta toimintaa. Hml:n seudun invalidit Voiko vammainen vakuuttaa? tapahtumassa nousi esiin, että lyhytkasvuisten tai pyörätuolissa istuvien tarpeita ei aina muisteta ottaa huomioon. Esim. pankkiautomaateista usein poistetaan käytöstä juuri ne, jotka ovat alhaalla. Nyt kun uutta sairaalaa suunnitellaan, ja muutenkin, kun tehdään erilaisia toiminnallisia ratkaisuja, toivotaan, että otetaan nämä asiat huomioon. Eeva Rikkilä-Kettunen tilasuunnittelusta kertoi, että esteettömyys asiat ovat kyllä mielessä kun uutta sairaalaa suunnitellaan ja siinä vaiheessa, kun asia on ajankohtainen, potilasjärjestöt pääsevät osallistumaan.
3(5) HML kehitysvammaisten tukiyhdistys Keskussairaala ei varsinaisesti ole yhdistyksen foorumi. Terveyskeskus on pääyhteistyökumppani ja sinne on perustettu kehitysvammaisia tukevia ryhmiä. Asioita, joita on toivottu, on saatu hyvin vietyä eteenpäin. HML diabetesyhdistys 8.10.2016 järjestetään Diabeteksen hoidon päivityspäivä teemalla diabeteksen hoitoväsymys. Päivän ohjelma jaettiin kokouksen osallistujille. Tilaisuuden järjestelyissä on tehty paljon yhteistyötä diabeteshoitaja Minna Maulan kanssa. Tilaisuus ei ole tarkoitettu pelkästään diabeetikoille, sopii muillekin. Diabeetikon kotiutusvaiheeseen toivotaan tilaisuutta tulla kertomaan yhdistyksen toiminnasta. Osaston osastonhoitaja ja ylihoitaja voisivat olla yhteydessä järjestöön ja keskustella kotiutukseen liittyvistä asioista ja miten kotiutustilanteessa yhdistyksen asioista tiedottamista voitaisiin parantaa. HML epilepsiayhdistys Paikalla tukihenkilö. Ollaan kuulolla ja viedään terveisiä yhdistykselle. 3 Sairaanhoitopiirin ajankohtaisia asioita Hallintoylihoitaja Kirsi Leino ja tulosalueiden edustajat Organisaatiota on muutettu kesän aikana. Muutoksia ovat mm. sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen lakkauttaminen ja yksiköiden toimintojen sulauttaminen pääosin operatiiviselle tulosalueelle. Sihteerityön yksikkö siirrettiin tukipalvelujen tulosalueelle. Sairaanhoitopiirin johtajan suoria alaisia vähennettiin, jäljelle jäivät johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, palvelutuotanto johtaja, talous- ja tukipalvelujohtaja ja hallintojohtaja. Uusi organisaatiomalli on astunut voimaan heinäkuussa 2016. Ylihoitaja ja ylilääkäri ovat tulosalueella työparina johtamassa potilashoitoa. Haussa oleva uusi ylihoitaja tulee työskentelemään sekä operatiivisella että konservatiivisella tulosalueella. TAYS:n sydänsairaalan kanssa neuvottelut alkavat, jos shp:n valtuusto niin päättää. Sairaanhoitopiiri on halukas tekemään yhteistyötä enenevässä määrin TAYS:n kanssa. Neuvotteluja käydään erikoisaloittain. Koetaan hyvänä, että potilaat saavat jatkossa yliopistosairaalatasoista sydäntautien hoitoa Kanta-Hämeessä. Tämän tulisi olla viesti myös henkilökunnalle, että toiminta jatkuu laajana tässä sairaalassa. Ministeri Rehulan maakuntakierroksella kuultiin, että tällä alueella tulee säilymään päivystävä sairaala. SHP:llä on vahva tahtotila jatkaa toimintaa samantasoisena kuin tähänkin asti. Potilasjärjestöjen kysymyksiä ajankohtaisista aiheista: Jos yhteistyö alkaa vasta vuoden vaihteessa, miten mennään tämä loppuvuosi, kun kardiologeja on lähdössä pois? Toimintaa räätälöidään loppuvuoden osalta, mm. Sydänsairaala on tätä toimintaa tukemassa.
4(5) Mikä on Riihimäen sairaalan tilanne? Riihimäen sairaalassa on pitkälti terveyskeskuksen toimintaa + esh polikliinistä toimintaa, päiväkirurgiaa sekä neurologian kuntoutusta. Näitä toimintoja jatketaan. Tulosalueiden terveiset Aikuispsykiatrialla yhteistoimintaa järjestöjen kanssa on lisätty: omaishoitajille on järjestetty neljä iltapäivää, joissa potilasjärjestöt (FinFami) antavat tukea omaisille. Magneettistimulaatiohoitoja on aloitettu masennuspotilaille. Hoitomäärät ovat vielä melko vähäisiä, ettei tuloksia hoidon vaikuttavuuden osalta voida vielä sanoa. Nuorisopsykiatria Nuorisopsykiatrialla on osasto- ja poliklinikkatoimintaa Hämeenlinnassa ja poliklinikkatoimintaa Riihimäellä. Lähetevirta on tasaantunut, ennen oli huippuja koulun lomien jälkeen. FinFamin kanssa tehdään yhteistyötä Lastenpsykiatria Lastenpsykiatrian toimintaa on Hämeenlinnassa poliklinikalla ja lastenpsykiatrian osastolla. Poliklinikalla toimii neljä eri työryhmää. Edelleen kehitetään kotiin tehtävää toimintaa. Operatiivinen tulosalue Aina ei yöksi osastolle on suunta KHKS:ssa kuten muuallakin. Välttämättä potilas ei mene leikkauksen jälkeen vuodeosastolle vaan potilasta voidaan pitää päiväkirurgialla (lyhytjälkihoitoinen kirurgia LYHKI) ja kotiuttaa sieltä illan aikana tai seuraavana aamuna. Tarkkailujaksot muuttuvat myös siten, että joitakin päiväkirurgisia toimenpiteitä tehdään poliklinikalla, jolloin toipuminen tapahtuu poliklinikan tarkkailupisteessä. Potilaan polkua yritetään jatkuvasti lyhentää. Konservatiivinen tulosalue Päiväsairaalat aikuisille ja lapsille on perustettu tänä vuonna. Tähän toimintaan ollaan hyvin tyytyväisiä. Neurologi Maarja Brause tulee olemaan jatkossa enemmän yhteydessä potilasjärjestöihin. Tukipalvelut Nyt on uusi yksikkö; hoidon tukipalvelut. Tähän kuuluvat sihteerityön yksikkö, sairaalahuollon palvelut ja palveluneuvonta. Silloin kun tukitoiminnot pelaavat hyvin, myös hoito toimii hyvin. Välinehuollossa on kehitetty uutta sähköistä järjestelmää, instrumenttien käsittelyn osalta. Pyritään olemaan kehityksen vauhdissa ja mielellään vähän edelläkin. Nämä toiminnat eivät niinkään näy potilaalle paitsi palveluneuvonta, joka vastaanottaa potilaiden puheluja ja auttaa sairaalan neuvonnassa. 4 Palvelutuotantojohtajan esittely Palvelutuotantojohtaja Petrus Kukkonen on aloittanut uudessa toimessa 1.7.2016.. Petrus Kukkonen tulee puhtaasti yrityspuolelta, toiminut n.2 vuotta röntgenin yksikön johtajana. Palvelutuotantojohtajan tehtävänä on olla tulosalueiden johdon tukena toiminnallisissa ja taloudellisissa asioissa. Kehitystyö alkaa aina asiakkaasta. Ei koskaan tehdä työtä jonkun henkilöstöryhmän kautta vaan asiakkaan lähtökohdasta. Muutamia hankkeita
5(5) on jo tehty, mm. ortopediassa. Tällä hetkellä tilanne näyttää melko hyvältä; jonot leikkaussalista on saatu kuriin. Ensin kuvattiin prosessi, käytiin Coxassa katsomassa, miten siellä tehdään, muutettiin toimintamalleja. Tämä muutostyö koskee tällä hetkellä vain elektiivistä toimintaa. Uudet toimintamallit pyritään saamaan kuntoon myös uutta sairaalaa varten. Operatiivista toimintaa kehitettäessä ei oteta kantaa siihen, mitä salissa tapahtuu vaan siihen mitä tapahtuu ennen ja mitä jälkeen leikkauksen. Kehittämisen näkökulmina ovat henkilöstö, johtaminen, toiminta ja tärkeimpänä asiakas. Silloin kun kaikki kohdat ovat kunnossa, asiakas saa hyvän ja laadukkaan palvelun. Saatavuus on myös yksi ohjaava tekijä kehittämisprosesseissa. Päivystysklinikalla toiminnan haasteena ovat erilaisilla luokituksilla olevat potilaita. Ensi vuonna tätä lähdetään prosessoimaan. 5 Muita asioita Jos potilasjärjestöjen edustaja haluaa tulla aulaan esittelemään potilasjärjestön toimintaa, voi olla yhteydessä palveluneuvontaan (keskus p. 03-6291) ja sopia asian. Päivystysklinikan potilaita ihmetyttää päivystyksessä odottaminen yön yli. Tarkkailuosaston toiminnasta pitäisi jakaa potilaille enemmän tietoa. Puhelimet osastolla. Onko osastoilla vielä yleisiä puhelimia käytössä? Kaikilla ei ole kännyköitä käytössä. Asiaa selvitetään. Potilas ensin koulutus2 järjestetään 1.11.2016 klo 12-15.45 Kanta- Hämeen keskussairaalassa Ahveniston luentosalissa. Potilasjärjestöillä on mahdollisuus tulla pitämään n. 5-10 min puheenvuoro läheisen tai omaisen näkökulmasta. Halukkaat voivat ilmoittautua Anne Kallavalle sähköpostilla. 6 Potilaan ja omaisen vaaratilanneilmoitus Potilasturvallisuuskoordinaattori Anne Kallava Sairaalan www- sivuille on laitettu linkki potilaan ja omaisen vaaratilanneilmoitukseen. Potilailla ja omaisilla on siis mahdollisuus osallistua potilasturvallisuuden kehittämisen sairaanhoitopiirissä. Jos ilmoitukseen laittaa omat yhteystiedot, sairaalalta lähetetään vastaus, jossa kerrotaan, miten ilmoitus shp:ssä käsitellään. Ilmoitukset auttavat yksiköitä potilasturvallisuuden kehittämisessä. 7 Seuraavan kokouksen ajankohta ja mahdollisesti käsiteltäviä aiheita Seuraava kokous järjestetään 9.1.2016 klo 14-16.