Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh/Tfn: 020 490 109, faksi/fax 020 490 5251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2007 Diaarinumero LSU 2006 Y 988 (131) ASIA Maidon ja lihantuotantotoimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Kytölä Kai ja Muhonen Marjo Samppalantie 162 61730 YLI VALLI ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Jalasjärven kunnan Vallin kylässä, tiloilla Pihlaja RN:o 38:4 ja Marjamäki RN:o 76:0. Tilalla on nykyisin 44 lypsylehmää, 32 hiehoa ja 16 alle 6 kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi lämmin pihattonavetta sekä peruskorjaamalla vanha pihattonavetta. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 80 lypsylehmää, 51 hiehoa ja 28 nuorkarjaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 1.11.2006. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mu
2 kaan, koska kyseessä on eläinsuoja, jonka kokonaiseläinmäärä eläinyksikkökertoimien perusteella vastaa vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin haettu ympäristölupaa. Nykyiselle pihattonavetalle on myönnetty rakennuslupa vuonna 1998. Toiminta sijaitsee maa ja metsätalousvaltaisella haja asutus alueella, jota ei ole kaavoitettu. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Jalasjärven kunnan Vallin kylässä. Eläinsuojat, levityspellot, kuivalantala ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin asumaton naapurikiinteistö on n. 60 m:n etäisyydellä vanhasta navetasta ja uusi pihattonavetta n. 90 m:n etäisyydellä kyseisestä rakennuksesta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Hakemuksen mukaan tilalle rakennetaan uusi lämmin kerrrosalaltaan 1117 m 2 :n suuruinen pihattonavetta ja vanha pihattonavetta peruskorjataan. Uuteen navettaan sijoitetaan 66 lypsylehmää ja 7 hiehoa. Vanhaan pihattoon peruskorjataan tilat 14:lle ummessa olevalle lehmälle ja 72:lle eri ikäisille vasikalle ja hieholle. Sonnivasikat myydään eläinvälitykseen. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 80 lypsylehmää, 51 hiehoa, 28 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Tilalla tullaan suunnitelmien mukaan tuottamaan vuodessa maitoa 700 000 kg ja lihaa 4500 kg. Esikuivattua säilörehua valmistetaan laakasiiloihin 1200 tonnia. Tilalle rakennetaan uusi laakasiilo vanhojen siilojen yhteyteen. Tilalla on omat rehuntekokoneet. Tilalla laidunnetaan eläimiä 4 5 kk kesässä. Laajennuksen jälkeen laidunnetaan nuorkarjaa ja ummessa olevat lehmät. Laidunala on 14,65 ha ja se ei rajoitu vesistöön. Laitumella ei ole ruokintapaikkaa. Laidunkaudella eläimet pidetään öisin sisällä. Myös lypsylehmiä voidaan laiduntaa, jos se katsotaan tuotannon kannalta mahdolliseksi. Lannan ja jätevesien käsittely Pihattonavettojen lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on käytössä nykyisin kolme lietesäiliötä, joiden yhteinen lietetilavuus 1450 m 3. Uuden tuotantorakennuksen yhteyteen rakennetaan uusi alta täyttyvä lietesäiliö, jonka tilavuus on 2000 m 3. Yhteensä lietetilavuutta lietekuilut mukaan luettuna on käytössä 3613 m 3. Tilalle rakennetaan myös uusi kattamaton kuivikelantala, jonka tilavuus on 180 m 3. Lantala on tarkoitettu pilaantuneelle rehulle ja poikimakarsinoiden kuivikelannalle. Maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Puristenesteet johdetaan kaivoihin ja edelleen lietesäiliöihin ja levitetään lietteen mukana lannoitteeksi peltoon. Lietelanta levitetään vuokrakalustolla. Hakijalla on käytössä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 93,88 hehtaaria, josta omaa 51,33 hehtaaria, vuokrapeltoa 42,25 ja sopimuspeltoa 20 hehtaaria. Lannasta 75 % levitetään viikoilla 18 19, 25 % viikoilla 37 39.
3 Muut varastot Tilalla sijaitsee kaksi polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 2000 ja 3000 litraa. Säiliöt on varustettu laponestolaitteella. Polttoainesäiliöt on tarkastettu kunnan ympäristöviranomaisen toimesta viimeksi vuonna 2005. Lisäksi tilalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 200 litraa tynnyrissä konehallissa. Kemikaalien kulutus ja varastointi Tilalla käytetään säilörehun teossa säilöntäaineita n. 3000 litraa vuodessa. Aineet hankitaan talvella seuraavaa satokautta varten ja ne varastoidaan ulkona. Kasvinviljelyssä tarvittavat torjunta aineet ostetaan yhtä satokautta varten. Torjunta aineiden tarve tulee jatkossa vähenemään, koska viljely on nurmivaltaista. Viljelysuunnitelman mukaiset lannoitteet hankitaan talvikaudella ja varastoidaan ulkona suursäkeissä. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkkeet säilytetään lukollisessa kaapissa tuotantorakennuksen yhteydessä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyvät jätteet kuten muovit, jäteöljyt, loisteputket ja akut, sekä metalliromu hoidetaan kunnan jätehuoltomääräyksien mukaisesti ja viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Vanhentuneet torjunta aineet palautetaan ostopaikkaan. Rehujäte, pesuvedet ja puristenesteet levitetään pelloille lannoitteeksi. Kuolleet eläimet, joita arvioidaan kertyvän 5 kpl/v, toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilan liikenne on normaalia maitotilan liikennettä. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehua tuodaan kaksi kertaa kuukaudessa. Eläinlääkäri ja seminologi käyvät tilalla viikottain. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Rakennettavan tuotantorakennuksen välittömässä läheisyydessä on yksi asuinrakennus, jota käytetään vapaa ajan asuntona. Uuden navettarakennuksen ilmastointi hoidetaan koneellisesti taikka luonnollisella ilmanvaihdolla. Poistohormit suunnitellaan siten, että ne eivät aiheuta suurta pistekuormitusta ympäristöön. Navetan sisäilman laatu pyritään pitämään huolto ja hoitotoimenpiteillä sekä oikean ruokinnan avulla korkealaatuisena. Tila kuuluu karjantarkkailuun. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Rakennettava uusi lietesäiliö sijoitetaan tuotantorakennuksen taakse asuinrakennuksista poispäin. Lietelanta levitetään vuokrakalustolla. Vuokrattava kalusto valitaan siten, että käytössä on paras mahdollinen kalusto. Lannan levityksessä pyritään huomioimaan ympäristön asukkaiden vaatimukset mahdollisuuksien mukaan. Lannoituksessa noudatetaan direktiivin mukaisia määräyksiä ja lannoitussuosituksia. Tilan peltolohkot sijaitsevat n. 5 km:n etäisyydellä talouskeskuksesta, joten lannanlevitystyö saadaan tehtyä tehokkaasti. Säilörehu tehdään esikuivattuna noukinvaunulla. Rehua tehdään n. 4 5 päivänä/sato. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Tuotantorakennukset rakennetaan palomääräysten mukaisesti. Tilalle on tehty pelastussuunnitelma. Tuotantorakennuksiin asennetaan valvontakamerat. Tilalle aiotaan hankkia
4 aggregaatti. Karja ruokitaan apevaunulla, joka ei ole riippuvainen sähköstä. Tila on liitetty kunnan vesijohtoverkostoon. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu ajalla 1.12.2006 2.1.2007 Länsi Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koulukatu 19, Vaasa sekä Jalasjärven kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kirkkotie 4, Jalasjärvi. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Jalasjärven kunnan ympäristötoimen toimipaikassa, Kirkkotie 4, Jalasjärvi. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lisäksi tiedotettu Jalasjärven Peräseinäjoen Kunnallissanomissa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Tilalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus 9.1.2007. Tarkastuksen yhteydessä tutkittiin uuden eläinsuojan, lietesäiliön ja kuivalantalan sijoittuminen piha piirissä ja niiden lähiympäristö. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta ja ympäristö ja rakennuslautakunnalta on pyydetty lausunnot hakemuksen johdosta. Ympäristö ja rakennuslautakunta antaa Kai Kytölän ja Marjo Muhosen ympäristö lupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Ympäristölupahakemus koskee olemassa olevan eläinsuojan laajentamista ja uuden eläinsuojan rakentamista. Tila sijaitsee maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella ja sitä ympäröivät pelto ja suomaisemat. Noin 60 m etäisyydellä olemassa olevasta pihattonavetasta kaakkon on lähin naapurikiinteistö, jolla oleva asuinrakennus on asumaton. Uusi piahttonavetta rakennetaan 90 metrin etäisyydelle koilliseen kyseisestä asuinrakennuksesta. Muuten asutut naapurirakennukset ovat kaukana. Lietesäiliötilavutta sekä lannanlevitysalaa on hakemuksen mukaan riittävästi. Edellä esitettyihin seikkoihin perustuen lautakunta toteaa, että asianmukaisesti hoidettuna eläinsuojasta ei aiheudu sellaista ympäristö tai terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille, joka estäisi ympäristöluvan myöntämisen. Ympäristö ja rakenuslautakunnan lausuntoon viitaten Jalasjärven kunnanhallituksella ei ole huomauttamista em. ympäristölupahakemuksesta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on tutustunut annettuihin lausuntoihin. Hakija on ilmoittanut, ettei hän anna vastinetta.
YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 5 Ympäristökeskus päättää myöntää Kai Kytölälle ja Marjo Muhoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojien toiminnalle hakemuksen mukaisesti Jalasjärven kunnan Vallin kylässä tilalla Pihlaja RN:o 38:4 ja Marjamäki RN:o 76:0 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan ja lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristö ja rakennuslautakunnan lausunnossa esitykset asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Eläinsuojiin saa sijoittaa suunnitelman mukaisesti enintään 80 lypsylehmää, 51 hiehoa, 28 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa. 2. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteiden varastointi sekä eläinsuojan pohjarakenteet Pihattonavetoissa muodostuva lietelanta ja maitohuoneen pesuvedet sekä muut toiminnassa muodostuvat jäte ja pesuvedet sekä säilörehun valmistuksessa syntyvät puristenesteet tulee varastoida nestetiiviistä materiaalista rakennetuissa säiliöissä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Niille tulee olla varastointitilaa yhteensä vähintään 3365 m 3. Kuivikelanta sekä pilaantunut rehu tulee varastoida nestetiiviistä materiaalista rakennetussa kuivalantalassa. Eläinsuojien pohjarakenteet, lietesäiliö ja lietekuilut sekä kuivalantala tulee rakentaa nestetiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden MMM RMO C4 sekä 23.10.2006 päivättyjen hakemukseen liitettyjen piirustusten mukaisesti. Lietesäiliöt ja kuivalantala tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Kuivalanta, liete, pesu ja jätevedet sekä puristenesteet on hyödynnettävä peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannan levityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla käytössä jatkuvasti vähintään 69 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuoro
6 kauden kuluessa levityksen jälkeen. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisin taan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen 30 100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesu taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainitusta lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelannan ja kuivalannan kuljettaminen sekä peltoon levitys on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu haju tai terveyshaittaa taikka epäsiisteyttä. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten esim. jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon estolaitteella ja niiden tulee olla lukittavia. Säiliöt tulee sijoittaa tiiviille alustalle irti maasta sekä sijainniltaan siten, että mahdolliset vuodot on helppo havaita. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi. 6. Toiminnan tarkkailu
7 Lietesäiliöiden ja kuivalantalan kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin: tiedot eläinmääristä kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka toiminnassa muodostuva lannan määrä ja levityspinta alat Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä ja liukoisen fosforin määristä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenveto kirjanpitotiedoista ( vuosiraportti ) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tiedot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tulee toimittaa ympäristökeskukseen. 7. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen sen käyttöönottoa. Mikäli karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, tulee hanke toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Mahdollista jaloittelutarhaa koskeva suunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. Mahdollisia jaloittelu ja laidunalueita ei tule ulottaa vesistöön saakka. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille.
8 Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojien toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lantaloiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäiseläinmäärä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannan tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa taikka muita ympäristövaikutuksia. (lupamääräys 1) Lietelannan ja kuivalannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000) ja lietesäiliöt, kuivalantala sekä eläinsuojan pohjarakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä materiaalista (MMM RMO C4). Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on kerättävä talteen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta alatarve on yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksestä vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenestettä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille veden laadun turvaamisen takia. Jättämällä vesistöjen varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (lupamääräys 3) Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa ja huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. (lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän,
9 pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Polttonestesäiliöiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 6) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 8) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi lupaviranomainen päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2016 koskevat tiedot. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) 10 LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kaupunginhallitus Jalasjärven ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Arho Anja Irene ja Veikko Samuel oikeudenomistajat c/o Manninen Irma, Kautonkatu 7 A 05900 HYVINKÄÄ Helminen Harri Kalevi Kulomäentie 90 01900 NURMIJÄRVI Kytölä Martti ja Tuula Samppalantie 164 61730 YLI VALLI Samppala Hannu Heikki Samppalantie 345 61730 YLI VALLI Samppala Jukka Antti Samppalantie 378 B 61730 YLI VALLI Soini Paavo Sameli ja Ritva Sisko Sikakyläntie 458 61600 JALASJÄRVI Wahlroos Juho Heikki Viktor Savelankuja 1 A 2 61600 JALASJÄRVI Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Jalasjärven kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla sekä Jalasjärven Peräseinäjoen Kunnallissanomissa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea;
11 rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Insinööri Heikki Laakso LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros Kartta