Hätäkeskuslaitos Puolivuosiraportti HAK--445
Viraston omat tulostavoitteet (Tulostavoiteasiakirja, SMDno-2015-357, 8.12.2015) Hätäkeskuslaitoksen puolivuosiraportissa (Q2/30.6.) kuvataan toiminnan toteutumaa tulostavoiteasiakirjan tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi raportoidaan tarkastelukauden keskeisiä toiminnallisia tunnuslukuja. Hätäkeskuslaitoksen omat tulostavoitteet vuodelle ja kolmelle seuraavalle vuodelle tärkeysjärjestyksessä: Tavoite: Uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönotto Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön uuden hätäkeskustietojärjestelmän kaikissa hätäkeskuksissa maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Uusi tietojärjestelmä mahdollistaa sen, että hätäkeskukset voidaan verkottaa tukemaan toisiaan ruuhkatilanteissa. Hätäkeskuslaitos varmistaa yhteistyössä viranomaisten sekä Haltikin ja muiden IT-toimijoiden kanssa uuden tietojärjestelmän hallitun käyttöönoton panostamalla järjestelmän kokonaistoteutukseen ja siihen liittyvään toiminnan kehittämiseen sekä riskienhallintaan. Hätäkeskuslaitos valmistautuu omalta osaltaan ERICA- järjestelmän palveluintegraattorivastuun siirtämiseen Haltikille. Hätäkeskuslaitoksen ja Haltikin välille luodaan vastuunjakomalli. Poliisihallitus ja Hätäkeskuslaitos huolehtivat yhteistoiminnan varmistamiseksi, että viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän (Kejo) ja hätäkeskustietojärjestelmän (Erica) kehitystyössä varmistetaan järjestelmien yhteensopivuus. Hätäkeskuslaitos toteuttaa vuonna uuden tietojärjestelmän käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet. Suunnittelu ja toimeenpano toteutetaan yhteistyössä eri toimialojen viranomaisten kanssa. Toteuma, Q2: Hätäkeskuslaitoksessa on kehitetty uutta tietojärjestelmää toiminnan ja tietotekniikan kehittämishankkeessa (TOTI) vuodesta 2008 lähtien. Kehitystyöhön ovat Hätäkeskuslaitoksen ohella osallistuneet poliisin, pelastus-, sosiaali- ja terveystoimen sekä Rajavartiolaitoksen edustajat. Vuoden 2014 alusta alkaen TOTI- hanke on ollut organisoitu osaksi Hätäkeskuslaitoksen perusorganisaatiota ja teknisen osaston vastuulle. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 2
Alkuperäisen ERICAn toimitussopimuksen mukaisesti uusi hätäkeskustietojärjestelmä olisi ollut käytössä vuoden 2015 aikana. Sovelluskehityksen ja tilaajavelvoitteiden jäämisen alkuperäisestä aikataulusta myötä on Hätäkeskuslaitos ja Insta ovat sopineet järjestelmän uudesta aikataulusta sekä järjestelmän versioinnista. Vuosien 2013-2014 havaittiin TUVE- tietoliikenneyhteyksien ja infran toimittajan puolelta aikataulun pettäminen. Kesällä 2014 tehty muutossopimus ei auttanut riittävästi tilanteeseen, ja syksyllä 2014 HALTIK jäi yhä pahasti aikataulussa jälkeen. Tämän takia joulukuussa 2015 on sovittu uudesta aikataulusta ja allekirjoitettu muutossopimus nro 5. ERICA v.1.1:n hyväksymistestaus on aloitettu toukokuussa. Tavoitteena on, että virastolla on testattu ja hyväksytty ERICA v.1.1. käytössä elokuun lopulla, jonka pohjalta voidaan aloittaa hätäkeskuspäivystäjien kouluttaminen ja käynnistää operatiivinen käyttöönottovaihe. Tämän hetken suunnitelma on, että ERICA järjestelmän operatiivinen käyttöönotto aloitetaan ensimmäisenä Oulun hätäkeskuksesta marraskuussa. Loput hätäkeskukset ottavat järjestelmän käyttöön kevään 2017 aikana. ERICA järjestelmän rakentamisessa on ollut normaaleja tietojärjestelmähankkeisiin kuuluvia haasteita. ERICA version 1.2 toteutus on aloitettu toukokuussa. Kyseinen versio pitää sisällään osia KEJO- järjestelmään liittyvistä ominaisuuksista. Versio otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön huhtikuussa 2017. Kevään aikana hankkeessa on tapahtunut myös useita henkilövaihdoksia (hankejohtaja sekä järjestelmäpäällikkö vaihtuneet). Tämän jälkeen TOTI- hankkeen työnjakoa on tarkennettu ja laajennettu koskemaan myös muuta hätäkeskuslaitoksen henkilöstöä. Kokonaisuudesta on laadittu uusi tehtäväjako, jonka tavoitteena on saada lisäresursseja ERICA työhön ja sisään ajaa henkilöitä uuteen järjestelmään. Tehtävänjaossa on pyritty kohdentamaan vastuualueita henkilöille, joille tehtävät normaalien toimenkuvien mukaan kuuluvat. TOTI- hanketta on jatkettu vuodella eteenpäin 31.8.2017 saakka, jonka jälkeen hanke päättyy ja ERICA toiminnot siirtyvät perusorganisaation vastuulle. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 3
Tavoite: Verkottuneen toimintamallin kehittäminen Hätäkeskuslaitos tuottaa kiireellisiin hälytystehtäviin liittyvät viranomaisten tukipalvelut, ellei niiden toteuttamisen siirtämisestä sovita erikseen poliisin, pelastustoimen tai sosiaali- ja terveystoimen osalta. Lähivuosien tavoitteena ja toiminnallisena suuntana on uudistaa yhteistyössä viranomaisten kanssa hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät siten, että toimitaan verkottuneessa toimintamallissa. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönoton ohella Hätäkeskuslaitos tekee suunnitelman verkottuneen toimintamalliin käyttöönotosta yhteistoiminnassa viranomaisten kanssa vuoden loppuun mennessä ja aloittaa suunnitelman mukaiset toimenpiteet. Valtakunnallisesti yhdenmukaiset toimintamallit ovat verkottumisen perusedellytys, jotta hätäkeskukset pystyvät tuottamaan eri toimipisteistä hätäkeskuspalveluja mille tahansa yhteistoiminta-alueelle. Lisäksi hätäkeskusten päivystysvahvuus tulee olla sellainen, että yhdenmukaiset toimintaprosessit voidaan toteuttaa. Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen toimintamallin vakiinnuttamista jatketaan yhdessä hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten kanssa. Hätäkeskuslaitos seuraa osana palvelukyvyn ja laadun hallintaa toimialoittain määriteltyjen tehtävien hälytysaikaa. Hälytysaikojen kehityksestä raportoidaan puolivuosittain laadittavien tulosraporttien yhteydessä. Hätäkeskustoiminnan palvelukykyä ja laatua mittaavat toimialakohtaiset tavoitteet esitetään sekä sisäministeriön hallinnonalan että Hätäkeskuslaitoksen vuosien 2017-2020 toiminta- ja taloussuunnitelmassa ja tulossuunnitelmassa. Näiden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan toimintakertomuksessa ja erikseen sovittavassa aikataulussa Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen ohjauksen yhteistyöryhmälle (ylijohtajakokous). Toteuma, Q2 Verkottuneen toimintamallin suunnittelu on aloitettu sekä operatiivisen toiminnan että viraston hallinto- ja tukipalvelujen osalta. Tarkastelujaksolla on mm. järjestetty sisäisiä työpajoja, joissa verkottuneen toimintamallin toteuttamisvaihtoehtoja on yhdessä suunniteltu. Johtokeskuksen perustaminen on aloitettu. Johtokeskus perustetaan Keravan hätäkeskuksen yhteyteen. Johtokeskuksen henkilöstön toimenkuvat, henkilöstön määrä sekä johtokeskuksen tehtävät päätetään loppuvuoden aikana. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 4
Tavoite: Viraston toiminnan ja prosessien kehittäminen Hätäkeskuslaitoksen toimintaa kehitetään ja uudistetaan toimintaympäristön muutokset huomioiden. Erityisesti toimeenpannaan uudistuksia, jotka tukevat ydintoiminnan - hätäkeskuspalveluiden - laadun ja sisällön kehittämistä. Kiinnitetään huomiota työyhteisön hyvinvointiin, viraston yhdenmukaiseen johtamiseen ja sisäisen yhteistyön sekä vuorovaikutuksen sujuvuuteen. Toteuma, Q2 Viraston kokonaistoimintaa ja prosessien kehittämistä suunnitellaan verkottuneen toimintamallin suunnittelun yhteydessä. Muut tavoitteet Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön Kadonneiden lasten numeron vuonna. Toteuma, Q2 Kadonneiden lasten vihjenumeropalvelun 116 000 käyttöönoton toteutusta valmisteltiin alkuvuoden aikana. Kadonneiden lasten numero otettiin käyttöön kansainvälisenä kadonneiden lasten päivänä, 25.5.. Keravan hätäkeskuksen henkilöstö on perehdytetty numeroon tulevien puheluiden periaatteista ja toimintaan liittyvistä rajoituksista. Toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut, 30.6. Ilmoitusten määrä Tunnusluku ennuste Q2 / toteuma 2015 Q2 / toteuma Ilmoitusten määrä, kpl *) 3 950 000 1 803 000 1 816 000 - hätäpuhelujen määrä, kpl 2 750 000 1 355 000 1 349 000 - kentälle välitetyt tehtävät kpl 1 700 000 865 000 846 000 Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut 288 000 329 000 - virhe tai tahaton soitto - asiaton tai ilkivaltainen soitto Ilmoitusten määrä/asukas, kpl *) Ilmoitukset sisältävät kaikki hätäkeskustietojärjestelmään kirjatut hätäpuheluina, ilmoitinlaiteilmoituksina tai muuta kautta tulleet tehtävät. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 5
Käsiteltyjen hätäpuheluiden määrässä on lievää laskua (-3%) edelliseen vuoteen nähden hiljaisemmasta alkuvuodesta johtuen. Käsitellyt puhelut: tammi-kesäkuu 2015: 1 327 000 tammi-kesäkuu : 1 286 000 (-3%) Kuten käsiteltyjen hätäpuheluiden määrä, niin myös puhelukuorma työvuorossa olevaa IVOpäivystäjää kohti laski edelliseen vuoteen verrattuna. Käsiteltyjä puheluita / IVO tunti: tammi-kesäkuu 2015: 7,2 tammi-kesäkuu : 6,9 Puheluiden pituudet ovat lievästi kasvaneet koko laitoksessa. Vaasassa ja Kuopiossa puheluiden pituudet ovat vielä aiempaa selvemmin muita pidempiä. Puhelun pituus KA: tammi-kesäkuu 2015: 01:51 tammi-kesäkuu : 01:55 IVO- tuntien (puhelujonossa olleiden resurssien) määrä on ollut suurin piirtein viime vuoden tasoa (Kuopiossa hieman suurempi, Keravalla hieman pienempi) IVO tunnit: tammi-kesäkuu 2015: 183 600 tammi-kesäkuu : 185 400 (+1%) Vastausaikatoteuma Tunnusluku tavoite Q2/toteuma 2015 Q2/toteuma Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) Hätäpuheluun vastataan alle 30 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 90 % 91 % 94 % 95 % 93 % 96 % Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 6
Vastausaikatoteuma hätäkeskuksittain Q2 / Tunnusluku (Q2/) Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa 10 sekunnissa vastatut 91 % 93 % 91 % 91 % 92 % 88 % alle 30 sekunnissa vastatut 93 % 95 % 94 % 93 % 94 % 91 % Hälytysviive määritellyissä tehtävälajeissa Tunnusluku 2015 Hätäilmoituksen välittäminen viranomaisille viivytyksettä. Hälytysviive määritetyissä tehtävälajeissa tavoite Q2 / toteuma Q2 / toteuma Terveystoimi: 700A (äkkieloton) 90 sekuntia 70 % 68 % 69 % 704A (rintakipu) 120 sekuntia 70 % 76 % 76 % Pelastustoimi: 202A (liikenneonnettomuus) 120 sekuntia 60 % 58 % 58 % 402A+B (rakennuspalo) 90 sekuntia 55 % 60 % 61 % Poliisi: 031A (ampuminen) + 032A (puukotus) 120 sekuntia 60 % 49 % 51 % Välitettyjen tehtävien määrä on edelleen lievässä kasvussa. Oheiset luvut sisältävät myös viranomaisten oma-aloitteiset tehtävät. Välitetyt tehtävät tammi-kesäkuu 2015: 847 000 tammi-kesäkuu : 865 000 (+2 %) Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 7
Toimiala Vuosi Kuukaudet Lukumäärä Muutos % Pelastus 2015 tammi-kesä 48 500 Pelastus tammi-kesä 51 400 6 % Poliisi 2015 tammi-kesä 440 300 Poliisi tammi-kesä 452 300 3 % Sosiaaliviranomainen 2015 tammi-kesä 11 100 Sosiaaliviranomainen tammi-kesä 12 700 14 % Terveysviranomainen 2015 tammi-kesä 380 000 Terveysviranomainen tammi-kesä 385 000 1 % Hätäkeskus toimii luotettavasti toteuma Tunnusluku tavoite Q2 / toteuma Käyttöaste (% ), käyttöaika/kokonaisaika 100 % 100 % Tarkastelujaksolla ei ole esiintynyt teknisiä tai muita häiriötilanteita, jotka olisivat keskeyttäneet hätäkeskuspalveluiden tuottamisen. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 8
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen, tunnuslukuja (6/) Tunnusluku Yksikkö 2014 Toteuma 2015 Toteuma Tavoite Q2/ Toteuma Henkilöstön lukumäärä yhteensä hlöä 647 615 604 - vakinaiset hlöä 553 530 531 - määräaikaiset hlöä 114 85 73 Kokoaikaiset hlöä 621 587 572 Osa-aikaiset hlöä 26 28 32 Henkilötyövuodet yhteensä htv 664 597 613 290 Henkilöstökulut, milj. euroa M 39,6 35,8 18,1 Kokonaistyövoimakustannukset, % palkkasummasta % Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään pvä - Kaikki pvä 17,5 18,6 14,8 - Jaksotyöaikaa tekevät pvä 18,2 20,4 15 16 - Virastotyöaikaa tekevät pvä 9,7 9,6 7,5 8,9 Sukupuolijakauma m/n 268/379 243/372 242/362 Henkilöstön keski-ikä v 42,1 43,3 Koulutustasoindeksi (asteikolla 1-5) 4,3 4,3 Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus, % % 10,6 6,0 3,6 Hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyysindeksi (asteikolla 1-5) 3,16 3.25 Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 9
Hätäkeskuslaitoksessa suunniteltiin vuonna käytettäväksi yhteensä 613 henkilötyövuotta. Resurssien käyttöaste ensimmäisen puolen vuoden ajalta on 47,3 prosenttia. Hätäkeskuksittain vaihteluväli on 44,9 48,4 prosenttia. Vuoden loppuun mennessä henkilötyövuositoteuma ennustetaan olevan 95 prosenttia eli noin 580 henkilötyövuotta. Hätäkeskuspäivystäjien rekrytointi on loppuvuoden aikana haastavaa, sillä pätevyyden omaavia hakijoita ei juuri työmarkkinoilla ole. Vuonna 2015 vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli noin kuusi prosenttia. Vuoden alkupuoliskolla vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus on ollut 3,6 prosenttia. Vuoden loppuun mennessä vaihtuvuuden ennustetaan olevan samalla noin kuuden prosentin tasolla kuin viime vuonna. Henkilöstön vaihtuvuus on asettunut ns. normaalitasolle, johon ei juuri voida työnantajan toimenpitein vaikuttaa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstömäärä oli kesäkuun lopulla 604 henkilöä. Heistä määräaikaisessa virkasuhteessa on 73 henkilöä (12 %). Virkasuhteiden määräaikaisuuden perusteena on pääosin viransijaisuus. Tämän lisäksi virastossa on jonkin verran määräaikaista projektihenkilöstöä ERICA-hankkeessa. Vaihtuvuuden ohella määräaikaisten osuus on vakiintumassa ominaiselle tasolleen, noin 10 13 prosenttia henkilöstöstä. Sairauspoissaolojen määrää on pyritty vähentämään esimiestoimintaa sekä työterveyshuollon ja työnantajan välistä yhteistyötä kehittämällä. Erityisesti pitkiä ja toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja pyritään vähentämään varhaisen välittämisen mallia toteuttamalla. Keväällä järjestettiin jokaisessa hätäkeskuksessa vuoromestareille ja päälliköille varhaisen välittämisen mallin koulutus, johon osallistui myös työterveyshuollon edustajat. Henkilöstösuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu, että päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot ovat virastossa enintään 15 työpäivää/henkilö. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot ovat 16 työpäivää/henkilö, kun viime vuonna poissaolot olivat 20 työpäivää/henkilö. Hallinto- ja tukihenkilöstön poissaolot ovat pysyneet samalla tasolla eli hieman alle yhdeksän työpäivää/henkilö. Talouskatsaus Q2 / Hätäkeskuslaitokselle myönnettiin vuodelle määrärahaa momentille 26.30.02 yhteensä 52.795.000. Vuoden toisessa lisätalousarviossa momentilta vähennettiin 365.000 euroa, joka johtui VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 10
Määrärahoja siirtyi edelliseltä vuodelta 16,5 M vuodelle, josta suurin osa on TOTIhankkeeseen liittyvää tilausvaltuus- ja toimintamäärärahaa sekä toiminnasta säästettyä toimintamäärärahaa. Vuonna Hätäkeskuslaitoksella on käytettävissä talousarviomenoihin 68,9 M. Lisäksi virasto on saanut kirjaus- ja käyttöoikeutta vuoden 2014 talousarvion momenteille 28.60.12 Osaamisen kehittäminen 32.810 ja työllisyysvaroin palkatun palkkoihin on käytetty momenttia 32.30.51.07 palkkatuettu työ. Toiminnan tuottoihin liittyvän laskutuksen pääpaino on vuoden toisella puoliskolla. Myös palvelujen ostot painottuvat pitkälti syksyyn ja TOTI- hankkeen käyttöönottoon. Kumulatiivisessa laskennassa henkilöstökulujen osalta olisi säästymässä noin 2,1 M, joka korreloi hyvin ennustetun HTV-vajauksen kanssa (33 35 HTV:ta). Kesäajalla tehdyt ylityöt tarkentuvat syksyn myötä. Hätäkeskuslaitos varautui pienenevään määrärahakehykseen säästämällä henkilöstökuluissa ja muussa toiminnassa 2,2 M, joka on budjetoitu muihin kuluihin. Vuoden 2015 II lisätalousarviossa Hätäkeskuslaitos oikeutettiin tekemään hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) käyttöönoton edellyttämä sopimus toimitusprojektin jatkosta ja käyttöönoton siirtämisestä. Sopimuksesta saa aiheutua talousarviomenoja enintään 7 M vuosina 2018. Kyseisestä sopimuksesta on suunniteltu vuodelle hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönoton menoihin 5 M. Hankkeella on siirtyneen määrärahan kanssa käytettävissä tietojärjestelmän investointimenoihin yhteensä 13,1 M vuonna. Vuoden ensimmäisen puolen vuoden aikana tilausvaltuudesta on käytetty noin miljoona euroa. Tilausvaltuudesta aiheutuvat talousarviomenot tulevat olemaan noin 6,2 M vuonna. Hankkeen viivästymisestä johtuen määrärahoista siirretään suunnitelman mukaisesti vuodelle 2017 yhteensä 6,9 M. Arvio siirtyvästä määrärahasta on yhteensä 10,8 M sisältäen tilausvaltuutta 6,9 M ja toimintamäärärahaa noin 4 M. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 11
Oheisessa taulukossa on yhteenvetona Hätäkeskuslaitoksen taloustilanne 30.6.. Toteuma 1.1. 30.6.2015 Toteuma 1.1. 30.6. Talousarvio Vuoden toteuma % LKP -tili EUR EUR EUR EUR TOIMINNAN TUOTOT -91 466,94-111 869,75-2 649 751,00 4,22 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 288 613,81 344 867,76 1 064 170,00 32,41 Henkilöstökulut 19 003 786,70 18 090 119,90 36 598 030,51 49,43 Vuokrat 1 906 029,74 1 926 517,07 4 337 195,00 44,42 Palvelujen ostot 3 346 294,06 3 921 798,72 13 512 163,02 29,02 Muut kulut 131 822,59 254 478,37 2 945 221,32 8,64 TOIMINNAN KULUT 24 676 546,90 24 537 781,82 58 456 779,85 41,98 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -740,01 479,57 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 0,00-971,45 TUOTTO- JA KULULASKELMA 24 584 339,95 24 425 420,19 55 807 028,85 43,77 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIK. SIJOITUKSET 223 000,00 983 049,00 13 126 413,00 7,49 VASTAAVAA 223 000,00 983 049,00 13 126 413,00 7,49 KAIKKI YHTEENSÄ 24 807 339,95 25 408 469,19 68 933 441,85 36,86 Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 12
Asiakaspalautteet Tarkastelujaksolla (1.1. - 30.6.) Hätäkeskuslaitos on kirjannut yhteensä 435 asiakaspalautetta. Lukuun on kirjattu myös erilaiset kansalaiskyselyt ja tiedustelut. Mediajulkisuus ja viestintä Hätäkeskuslaitoksen toimintaan liittyviä mediaosumia julkaistiin vuoden ensimmäisen puolen vuoden aikana yhteensä 1 222. Osumamäärä nousi noin 15 prosenttiyksikköä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Osumista pääosa, 94 %, oli neutraalia, 3 % myönteistä ja 3 % kielteistä julkisuutta. Edellisvuoteen verrattuna neutraali julkisuus nousi hieman (89 %), myönteinen pysyi samassa (3 %) ja kielteinen laski (8 %). Osumista 356 eli 29 % kokonaisjulkisuudesta koski hätäkeskuksia, joista eniten näkyvyyttä sai Keravan hätäkeskus, 32 %. Edellisenä vuonna vastaavana aikana Kuopion hätäkeskuksen mediajulkisuus oli suurinta, 29 %. Hätäkeskuslaitos esiintyi ensisijaisena toimijana noin 14 prosentissa mediaosumia, mikä on samaa tasoa kuin aikaisempinakin vuosina. Eniten julkisuudessa puhuttiin hätänumeron 112 oikeasta käytöstä (38 %). Toiseksi eniten keskustelunaiheena olivat hätäkeskuspalvelut (32 %). Vähiten esillä oli virastoon liittyvät asiat (30 %), vaikka määrä on noussut aikaisemmasta. Syynä on osittain viraston uuden strategian lanseeraus alkuvuodesta. Puolen vuoden aikana Hätäkeskuslaitoksen oma ulkoinen uutisointiaktiivisuus nousi merkittävästi edelliseen vuoteen nähden. Tämä näkyi selkeästi myös sosiaalisen median kanavien seuraajien/tykkääjien/tilaajien lisääntymisenä. Virasto julkaisi 8 mediatiedotetta, 23 verkkouutista sekä 18 taustoittavaa juttukokonaisuutta Häläri- verkkolehteen. Uutisoinnit jaettiin viiden Hätäkeskuslaitoksen uutiskirjeen sekä sosiaalisen median kautta. Edellisenä vuonna julkaistiin vastaavana aikana 7 mediatiedotta, 7 verkkouutista, 4 verkkolehden juttua sekä lähetettiin yksi uutiskirje. Sosiaalisen median näkyvyys ja käyttö kasvoivat merkittävästi puolen vuoden aikana johtuen aktiivisesta uutisoinnista, sekä onnistuneesta 112-päivän kampanjoinnista sekä 112 Suomi sovelluksen saavuttamasta suosiosta. Facebook- sivun tykkäysten määrä kasvoi lähes 2 000:lla ollen kesäkuun lopussa 6 959. Twitter- tilille saatiin yli 500 uutta seuraajaa, joten seuraajien määrä puolen vuoden jälkeen oli 1 548. Ensimmäisen kvartaalin aikana julkaistiin Hätäkeskuslaitoksen Strategia 2020 -animaatiovideot sekä toisen kvartaalin aikana Hätäkeskuslaitoksen 15-vuotis juhlavideo, jotka tuottivat yhteensä viraston YouTube -tilille yli 400 tilaajaa lisää. Tilaajia oli kesäkuun lopussa 1 318. Edelleen suosituin video on "Lapsi soittaa 112", joka on saavuttanut 256 772 näyttökertaa. Suurimman kiinnostuksen sekä mediassa että sosiaalisessa mediassa on herättänyt kuitenkin 112 Suomi - mobiilisovellus, joka oli myös Hätäkeskuslaitoksen pääteemana 112-päivän kampanjoinnissa sekä tulevissa kesän kansalaistapahtumissa. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 13
Sovellusta on ladattu kesäkuun loppuun mennessä yhteensä 569 183 kertaa ja sen kautta on soitettu jo 16 642 hätäpuhelua. Mediajulkisuus 1-6/16 1 222 mediaosumaa 94 % osumista neutraali/tasapainoinen Sosiaalinen media ja viestintäaktiviteetit 1-6/16 Facebook tykkääjät 6 959 (+1 891) Twitter seuraajat 1 548 (+522) 112Suomi -sovellus latausmäärät ja puhelut tilanne 6/16 Windows Phone 149 494 Google Play 263 116 38 % koski hätänumeron 112 oikeaa käyttöä YouTube tilaajat 1 190 (+300) App Store 155 193 29 % koski hätäkeskuksia 8 mediatiedotetta Jolla 1 380 14 % osumista Hätäkeskuslaitos ensisijainen toimija 23 verkkouutista ja 18 taustoittavaa juttua verkkolehteen YHTEENSÄ 569 183 5 uutiskirjettä Sovelluksen kautta soitettu 16 642 hätäpuhelua Yhteenveto Viraston keskeisissä tulostavoitteissa (verkottuminen, uuden tietojärjestelmän käyttöönotto, prosessien kehittäminen) on tarkastelujaksolla edistytty suunnitelman mukaisesti. ERICA tietojärjestelmän v.1.1:n hyväksymistestaus on aloitettu toukokuussa ja verkottuneen toimintamallin suunnittelu on aloitettu sekä operatiivisen toiminnan että hallinto- ja tukipalveluiden osalta. Operatiivisessa toiminnassa hätäilmoitusten kokonaismäärä sekä hätäpuhelujen määrä ovat kutakuinkin samalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavalla tarkastelujaksolla. Vastausajat ovat hieman pidentyneet verrattuna vuoden 2015/Q2 tarkastelujaksoon. Toiminnan tuottoihin liittyvän laskutuksen pääpaino on vuoden toisella puoliskolla. Myös palvelujen ostot painottuvat pitkälti syksyyn ja TOTI- hankkeen käyttöönottoon. Kumulatiivisessa laskennassa henkilöstökulujen osalta olisi säästymässä noin 2,1 M, joka korreloi hyvin ennustetun HTV-vajauksen kanssa (33 35 HTV:ta). Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 14
Kesäajalla tehdyt ylityöt tarkentuvat syksyn myötä. Hätäkeskuslaitos varautui pienenevään määrärahakehykseen säästämällä henkilöstökuluissa ja muussa toiminnassa 2,2 M, joka on budjetoitu muihin kuluihin. Hätäkeskuslaitoksessa suunniteltiin vuonna käytettäväksi yhteensä 613 henkilötyövuotta. Resurssien käyttöaste ensimmäisen puolen vuoden ajalta on 47,3 prosenttia. Hätäkeskuksittain vaihteluväli on 44,9 48,4 prosenttia. Vuoden loppuun mennessä henkilötyövuositoteuma ennustetaan olevan 95 prosenttia eli noin 580 henkilötyövuotta. Hätäkeskuspäivystäjien rekrytointi on loppuvuoden aikana haastavaa, sillä pätevyyden omaavia hakijoita ei juuri työmarkkinoilla ole. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Päivystyshenkilöstön sairauspoissaolot ovat 16 työpäivää/henkilö, kun viime vuonna poissaolot olivat 20 työpäivää/henkilö. Hallinto- ja tukihenkilöstön poissaolot ovat pysyneet samalla tasolla eli hieman alle yhdeksän työpäivää/henkilö. Kuluvan vuoden loppupuoliskolla keskitytään erityisesti ERICA -tietojärjestelmän käyttöönottoon. Lisäksi jatketaan verkottuneen toimintamallin suunnittelua sekä viraston keskeisten toimintojen ja prosessien yhdenmukaistamista. Hätäkeskuslaitos. Puolivuosiraportti Q2/, HAK--445 15