Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Maailmantalouden taantuma on edelleen syvenemässä. Erityisen voimakkaasti on supistumassa maailmankauppa ja teollisuustuotanto. Elpymisen odotetaan alkavan vuonna, mutta riski taantuman muuttumisesta globaaliksi lamaksi on edelleen varteenotettava. Supistuva ulkomaankauppa on vetänyt Suomen teollisuustuotannon jyrkkään laskuun. Vuonna BKT supistuu tuntuvasti aiempia arvioita enemmän, arviolta 5 %. Vuonna tuotanto supistunee 1,5 %. Työpaikkojen määrä vähenee vuonna yli sadalla tuhannella. Työttömien määrä kasvaa keskimäärin 70 000:lla, ja työttömyysaste nousee 9 prosenttiin. Talousarviovuonna työllisyystilanne heikkenee edelleen. Talouskehityksen ja elvytystoimien seurauksena valtiontalous heikkenee tuntuvasti. Valtiontalous pysyy syvästi alijäämäisenä myös lähivuosina. Vuonna kuntien verotulojen arvioidaan supistuvan 5 %, mikä painaa kuntatalouden selvästi alijäämäiseksi. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja velkaantumisen nopeutumiseen ovat suuret. Kansainvälisen työnjaon ja kilpailuympäristön nopeat muutokset avoimessa maailmantaloudessa ovat keskeisenä haasteena ja ne tulee ottaa huomioon myös verotusta suunniteltaessa. Kilpailuympäristön muutoksiin sopeutuminen edellyttää hyvin toimivia hyödyke-, rahoitus- ja työmarkkinoita. Kansainvälinen kilpailu tuotannosta ja työpaikoista johtaa lisääntyvään kilpailuun ammattitaitoisesta ja koulutetusta työvoimasta. Kilpailu suorista sijoituksista ja työpaikoista johtaa myös maiden välisen verokilpailun voimistumiseen. Verojärjestelmällä voidaan vaikuttaa yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn suhteessa muiden maiden yrityksiin. Työikäisen väestön määrä laskee vuosikymmenen vaihteessa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Työvoiman vähentymistä voidaan hidastaa pidentämällä työuria, edistämällä työvoiman kysynnän ja tarjonnan tarkoituksenmukaista kohtaamista ja parantamalla työelämän vetovoimaa. Työpanoksen niukentuessa entistä tärkeämmäksi tulee sen ja muiden voimavarojen kohdentaminen mahdollisimman tuottavasti, jolloin strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen merkitys kasvaa. Ikääntyminen on suuri haaste erityisesti julkisen talouden kestävälle rahoitukselle, kun yhtäältä eläke- ja hyvinvointipalvelujen menopaineet kasvavat ja toisaalta kansantuotteen sekä veropohjan kasvu hidastuvat työvoiman määrän vähentyessä. Julkisen talouden pitkän aikavälin uhkien minimoiminen edellyttää niin valtionhallinnossa kuin kuntasektorissa vahvaa tuottavuuden kasvua ja voimavarojen tehokasta käyttöä tukevaa konserniohjausta. Resursseja tulee suunnata ydintoimintoihin. Julkishallinnon nykyisin hoitamia tehtäviä voivat julkisen sektorin tilauksesta tuottaa uudet valtion tai muiden sektoreiden omistamat organisaatiot. Verkostojen ja kumppanuuksien merkitys toiminnan ja palvelujen järjestämisessä kasvaa ja erityisen merkittävää on valtion ja kuntien välisen yhteistyön tiivistyminen. Vuonna 2007 valtion budjettitalouden henkilöstömäärä oli noin 122 000. Vuonna henkilöstömäärä vähenee 32 000:lla yliopistouudistuksen myötä ja vuoteen 2015 mennessä valtion budjettitalouden henkilöstöstä arvioidaan poistuvan vielä runsaat 24 %, mikä luo paineita onnistuneelle uusrekrytoinnille. Kuntasektorilla suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta luo haasteita kuntien vastuulla olevien peruspalvelujen turvaamiseen. Kuntien henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Hallinnonalan yhteisiä haasteita ovat julkisen talouden kehitys, verokilpailun kiristyminen, säädösvalmistelun vaikutusten huomioiminen, asiakkaiden odotusten monimuotoistuminen, sähköisen palvelun kehittyminen sekä hallinnon rakenteelliset muutokset. Toiminnallisina haasteina korostuvat erityisesti muutos ja sen onnistunut johtaminen, prosessien kehittäminen sekä osaavan henkilöstön saatavuuden varmistaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Valtiovarainhallinto Valtiovarainhallinto vastaa tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina: talouspolitiikan valmistelu hallintopolitiikan valmistelu ja hallinnonalan ohjaus. Talouspolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa. Taloustutkimus ja talouden ennustaminen Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka. Julkinen toiminta ja talous Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan PARAS -hankkeessa. Valtion toiminnassa keskeistä on tuottavuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, pidättyvyys ottaa vastaan uusia tehtäviä sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon tarkistaminen. EU:n budjetti Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille. Rahoitusmarkkinoiden säätely Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Verotus ja tullitoimi Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan. Valtion varainhallinta Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Valtion eläkerahaston avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. Valtion asuntorahaston lainanotossa hyödynnetään valtion hyvää varainhankintakykyä siten, että rahaston tarvitsemat pitkäaikaiset lainat otetaan budjettitalouden lainanoton yhteydessä. Tilastotoimi Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa. Hallintopolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten parantamiseen. Tavoitteena on parantaa kuntien talouden ohjausta ja kestävää kuntataloutta, toteuttaa alue- ja valtion paikallishallinnon uudistuksia sekä vahvistaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen Valtiovarainministeriö toteuttaa kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen edellyttämät lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet. Uudistuksen toimeenpanoa jatketaan eduskunnalle vuonna annettavan selonteon ja siihen annettavan eduskunnan mietinnön linjausten pohjalta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuodesta alkaen siten, että nykyiset sektorikohtaiset valtionosuudet (valtiovarainministeriö, opetusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) yhdistetään hallitusohjelman edellyttämässä laajuudessa. Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa. Uusi aluehallinnon organisaatio ja tehtäväjako toteutuu vuoden alusta lukien. Valtion aluehallinnossa tehtäviä kootaan kahteen monialaiseen virastoon: valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustettavaan valtion aluehallintovirastoon sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle perustettavaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Toimintoja kootaan merkittävästi myös virastojen sisällä ja käyttöön otetaan laajaan ohjauksen yhteistyöhön perustuva strateginen tulosohjaus. Organisoinnilla edistetään synergia- ja tuottavuushyötyjä. Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin. Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni. Valtiovarainministeriö kehittää, koordinoi ja ohjaa julkisen toiminnan ja talouden ohjauksen, toimeenpanon ja seurannan välineitä. Näitä ovat esimerkiksi talousarvio- ja kehysprosessi, tulosohjaus ja toimialan säädökset. Valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteet luodaan ja konsernipalvelujen käyttöä edistetään. Keskeisessä asemassa on tuottavuusohjelman toteuttaminen osana kehys- ja talousarviomenettelyä. Valtiovarainministeriö seuraa ja tukee tuottavuusohjelman toimeenpanoa. Tuottavuusohjelman toimeenpanon seurantaan luodaan säännöllinen ja pysyvä menettely. Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Valtiokonttori toimii valtion työeläkelaitoksena ja vastaa valtion varoista hoidettavan eläketurvan toimeenpanosta. Valtiokonttorin toiminnan resursoinnissa painotetaan konsernipalvelujen tuottamista. Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden toteutus ja käyttöönotto. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Valtionhallinnon neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta kootaan vuoden alusta lukien yhdeksi virastoksi valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Valtiovarainministeriö kehittää keskitetysti koko valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä IT-palveluja yhteistyössä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa, joka vastaa näiden palvelujen tuotannon järjestämisestä. Valtiovarainministeriön KuntaIT ohjaa kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa kuntien tuottavuutta. Sähköisen asioinnin vauhdittaminen Julkisen hallinnon asiakaspalvelua uudistetaan monikanavaisesti siten, että yhteispalvelu, sähköinen asiointi ja puhelinpalvelut kehittyvät voimakkaasti ja että ajasta ja paikasta riippumaton palvelujen saatavuus ja tuottavuus paranee. Sähköistä asiointia vauhditetaan ja julkisen hallinnon IT-järjestelmien yhteen toimivuutta parannetaan sähköisen asioinnin ja demokratian ohjelmassa. Julkisen hallinnon viranomaisten yhteinen sähköisen asioinnin asiointitili otetaan käyttöön vuoden aikana. Kansallisia asiointiportaaleja ja asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia kehitetään. Tavoitteena on, että vuoteen 2013 mennessä kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista kattaen kaikki keskeiset palvelut. Julkisen hallinnon tietohallinnon yhteen toimivuuden ja konserniratkaisujen kehittäminen Yhtenäisillä tieto- ja tietojärjestelmäarkkitehtuureilla sekä keskeisten palvelujen valtakunnallisilla tietojärjestelmillä pyritään vähentämään kustannuksia ja vapauttamaan voimavaroja toiminnan kehittämiseen. Valtion tietojärjestelmäarkkitehtuuripäätösten siirtäminen konsernitasolle valtiovarainministeriöön käynnistetään. Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmäpalvelujen määrittelemiseksi, hankkimiseksi, käyttöön ottamiseksi ja ylläpidon järjestämiseksi luodaan rakenteet ja toimintamalli. Perustietovarantojen käyttöä edistetään uusimalla hinnoittelua ja määrittämällä rajapintoja. Julkisen palvelutuotannon tehokkuutta tuetaan erityisesti keskitetyillä IT-palveluilla. Valtionhallinnon IT-toimintaa kehitetään viidessä kehittämisohjelmassa, joita ovat asiakaslähtöiset sähköiset palvelut (kunnat vahvasti mukana) yhteentoimivuus (kunnat vahvasti mukana) yhtenäiset tietojärjestelmät yhtenäiset perustietotekniikkapalvelut tietoturvallisuus ja varautuminen. Toimintaa kehitetään yhteisen JulkIT-toiminnan suuntaan siten, että kunnat ovat mukana kaikissa niille soveltuvissa hankkeissa. Valtion yhteiset perustietotekniikkaratkaisut määritellään ja toteutetaan. Valtion yhteisiä IT-palveluja hallinnoi ja hankkii Valtion IT-palvelukeskus. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Hallinnonalan ohjaus Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen Hallinnonalan ohjauksen painoarvo ministeriössä kasvaa hallinnonalan laajentumisen myötä. Valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustetaan kaksi uutta, vuoden alusta toimintansa aloittavaa virastoa: Valtion aluehallintovirasto ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. Valtion aluehallintovirastoon kootaan lääninhallituksissa, ympäristölupavirastoissa, työsuojelupiireissä ja alueellisissa ympäristökeskuksissa aiemmin hoidettuja lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Viraston ohjauksessa otetaan käyttöön strateginen ohjaus, joka edellyttää ohjaavien viranomaisten ja maakunnan liittojen entistä syvempää yhteistyötä. Valtionhallinnon neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta kootaan valtiovarainministeriön hallinnonalalle yhdeksi virastoksi. Hallinnonalan tuottavuusohjelmalla pyritään parantamaan tuottavuutta erityisesti ydintoimintaa kehittämällä. Tuottavuusohjelman kärkihankkeiksi on nostettu toimintaprosessien uudistaminen ja palvelutuotannon kehittäminen sähköistä asiointia lisäämällä sekä valtion alue- ja paikallishallinnon tehostaminen. Tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi selvitetään hallinnonalan tehostamis- ja uudelleenjärjestelymahdollisuudet. Sukupuolten välinen tasa-arvo Valtiovarainministeriön pääluokan menoista yli 90 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole suoria sukupuolivaikutuksia. Valtionhallinnon yhteiseen arvoperustaan sisältyvää tasa-arvoperiaatetta noudattaen valtion työnantajapolitiikan ja eläketurvan säädösvalmistelussa huomioidaan myös sukupuolivaikutukset. Osana kunta- ja palvelurakenteen muutosten arviointia ministeriö rahoittaa yhdessä Suomen Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa erillisen arvioinnin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sukupuolivaikutuksista. Tutkimuksen painopisteinä ovat sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta demokratia ja johtaminen, palvelut ja henkilöstö. Tutkimus päättyy vuonna 2011. Hankkeen tuloksia raportoidaan vaiheittain. Valtiovarainministeriön hallinnonalan toiminnassa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma ja sen valtavirtaistaminen sekä yhdenvertaisuuden edistäminen. Vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: 1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä. 2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja. Tuottavuusohjelman vaikutukset Valtiovarainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 467 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Tuottavuustoimien henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus virastoittain vuosiin ja 2011 mennessä (vertailukohtana vuoden 2005 tiedot) Virastokohtaiset tavoitteet, ml. jo toteutetut toimenpiteet (kumulatiiviset luvut) 2011 Valtiovarainministeriö -41-50 Verohallinto -836-1 004 Tullilaitos -106-242 Valtiokonttori -109-145 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1) - -12 Tilastokeskus -71-96 VATT -1-1 Väestörekisterikeskus -10-13 Valtion aluehallintovirasto -25-79 Maistraatit -75-131 (Lääninhallitukset) 2) -83-83 Yhteensä -1 357-1 856 Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen varsinainen talousarvio talousarvio 28.70.01 Valtion IT-strategian toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) tilausvaltuus 14,63 10,63 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 150 688 161 050 108 789-52 261-32 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 432 33 586 31 228-2 358-7 (10.) Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 434 55 289-55 289-100 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) 555 500 215-285 - 57 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 675 844 169 25 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 61 267 71 000 76 502 5 502 8 (62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus valtiovarainministeriön osalta (arviomääräraha) 10. Verotus ja tullitoimi 555 846 621 763 606 516-15 247-2 1) Siirtyy toiselta hallinnonalalta, lisäys kehyspäätökseen nähden. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 363 402 373 946 396 324 22 378 6 02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 163 115 162 117 162 892 775 0 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 1 131 6 000 4 600-1 400-23 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 28 198 42 700 32 700-10 000-23 (96.) Eräistä väylämaksupäätöksistä aiheutuvat menot (siirtomääräraha 3 v) 37 000-37 000-100 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 10 000 10 000 0 20. Palvelut valtioyhteisölle 31 732 39 991 31 816-8 175-20 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 494 26 139 20 848-5 291-20 02. Valtioneuvoston tietohallintoyksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 998 5 472 4 535-937 - 17 03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 980 1 060 1 039-21 - 2 (05.) Palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000-1 000-100 06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 260 6 320 4 412-1 908-30 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 982 982 0 88. Senaatti-kiinteistöt 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 53 011 55 268 52 606-2 662-5 01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 44 318 46 072 44 145-1 927-4 02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 028 4 165 4 063-102 - 2 03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 665 5 031 4 398-633 - 13 (40.) Valtionhallinnon kehittäminen 40. Valtion alue- ja paikallishallinto 31 597 35 711 84 315 48 604 136 01. Valtion aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 48 138 48 138 0 02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 223 34 937 32 410-2 527-7 03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 374 774 3 767 2 993 387 50. Eläkkeet ja korvaukset 3 473 353 3 755 045 3 862 589 107 544 3 15. Eläkkeet (arviomääräraha) 3 330 478 3 587 680 3 680 509 92 829 3 2) Toteutuu vuoden loppuun mennessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 19 169 20 370 20 320-50 - 0 17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 29 347 30 500 30 540 40 0 50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 40 470 41 407 40 120-1 287-3 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 45 667 64 088 79 500 15 412 24 95. Ennakkotuloista maksettavat korkomenot (arviomääräraha) 8 222 11 000 11 600 600 5 60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 3 446 3 822 2 386-1 436-38 01. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 500 1 500 1 000-500 - 33 02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 150 50-100 - 67 03. Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) 267 250 216-34 - 14 20. Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 508 1 602 800-802 - 50 60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 170 320 320 (70.) EU ja kansainväliset järjestöt 70. Valtionhallinnon kehittäminen 33 185 33 895 39 154 5 259 16 01. Valtion IT-strategian toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 13 050 15 450 27 000 11 550 75 20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 20 135 18 445 12 154-6 291-34 80. Ahvenanmaan maakunnan tukeminen 238 090 231 462 203 342-28 120-12 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 205 901 197 462 168 342-29 120-15 31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 24 198 25 000 25 000 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 7 992 9 000 10 000 1 000 11 90. Kuntien tukeminen 6 807 717 7 337 046 7 878 557 541 511 7 (03.) KuntaIT:n toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 7 500 7 500 11 850 4 350 58 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 6 757 131 7 183 393 7 752 699 569 306 8 31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki ja kuntien yhteistoiminta-avustukset (arviomääräraha) 39 389 142 453 114 008-28 445-20 (33.) Holhoustoimen edunvalvonta (arviomääräraha) 3 698 3 700-3 700-100 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 134 134 240 000 184 000-56 000-23 40. Tuki työnantajille (arviomääräraha) 76 739 104 000 70 000-34 000-33 41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 57 395 136 000 114 000-22 000-16 92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 569 863 1 780 970 1 809 570 28 600 2 20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 600 2 800 2 400-400 - 14 40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 6 303 7 000 7 000 67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 170 170 69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 560 960 1 771 000 1 800 000 29 000 2 99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 140 190 5 370 5 380 10 0 95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 133 300 300 96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 140 000 5 000 5 000 97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 57 70 80 10 14 Yhteensä 13 222 852 14 301 393 14 869 020 567 627 4 Henkilöstön kokonaismäärä 12 233 12 376 12 899 01. (28.01, osa) Hallinto S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta valtiontalouden hyvästä hoidosta kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Hallinnonalansa tulosohjaajana valtiovarainministeriö vastaa hallinnonalansa toiminnan tuloksellisuudesta sekä siitä, että konserniohjauksen linjaukset toimeenpannaan omalla hallinnonalalla. Valtiovarainministeriön strategisena tavoitteena on valmistella talouden vakaata kehitystä, kasvuedellytyksiä sekä julkisen talouden kestävyyttä tukevaa talous- ja rakennepolitiikkaa ennakoida tulevia haasteita ja varautua niihin mahdollisuuksien mukaan parantaa julkisen hallinnon ja julkisten palveluiden laatua ja tuottavuutta ohjauksen, rakenteiden, uusien toimintatapojen ja uuden teknologian avulla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Valtiovarainministeriön vaikuttavuustavoitteet ovat seuraavat: luoda ennustettavuutta ja puitteita taloudelliseen, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon ohjata valtion varoja ja osaltaan varmistaa valtion toiminnan rahoitus kehittää julkisen toiminnan ja talouden ohjauksen laadukkaita ja oikeudenmukaisia prosesseja ja ohjausvälineitä edistää tehokasta ja asiakaslähtöistä palvelujen tuottamista viranomaisissa uudistamalla valtion hallintoa ja sen rakenteita sekä kehittämällä yhteisiä konsernipalveluja kehittää ja toimeenpanna valtion henkilöstöpolitiikkaa parantaa valtion ja kuntien tietohallinnon toimivuutta ja yhteistyötä ohjata ja kehittää valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuutta. Vaikuttavuustavoitteiden kohteena ovat poliittiset päätöksentekijät, valtionhallinto, kunnat, kuntayhtymät ja muu julkishallinto, EU ja muut kansainväliset tahot, työmarkkinaosapuolet sekä välillisesti myös yritykset, yhteisöt ja kansalaiset. Valtiovarainministeriö toimii siten, että valtiontalouden ja -hallinnon kokonaisuuden edut ja tavoitteet valtion yhteisissä palveluissa ja toiminnoissa tunnistetaan ja edistetään niiden ottamista huomioon eri hallinnonaloilla, niiden virastoissa, laitoksissa ja rahastoissa. Valtiovarainministeriö luo ja toimeenpanee toimialueellaan yhteisiä pelisääntöjä sekä järjestää ja ohjaa hallinnonalan virastoja, Senaatti-kiinteistöjä ja Hansel Oy:tä järjestämään toimialallaan valtioyhteisölle yhteisiä, sisäisiä palveluja sekä työ- ja toimintaprosesseja siten, että niiden avulla hallinnonala voi saavuttaa ja tuottaa taloudellista ja toiminnallista hyötyä ja hyvää toiminnan laatua. Momentti 28.01.02 ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 28.70.01, momentti 28.01.08 momentiksi 28.30.03, momentti 28.01.09 momentiksi 28.40.02 ja momentti 28.01.12 momentiksi 28.40.03. 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 228 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) koko hallintoa koskeviin hallinnon kehittämishankkeisiin, josta kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (PA- RAS-hanke) enintään 435 000 euroa ja 3) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon 1) siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot ja 2) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunnan) tulot. S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö asettaa talousarvioesityksen valmisteluun liittyen toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallisen tuloksellisuuden Toimenpiteet tavoitteet Tehokas ja laadukas talouspolitiikan valmistelu. Hallintopolitiikan valmistelu siten, että se edistää verkostoitunutta ja tuloksellista julkista hallintoa sekä Suomen edelläkävijyyttä julkisen hallinnon ja palvelujen kehittäjänä. Hallinnonalan virastoissa yhteinen toimintakulttuuri, menettelyt ja käytännöt. Talouspolitiikan valmistelun suunnittelu ja johtaminen prosessilähtöisesti. Malliprojektin tulosten hyödyntäminen vaihtoehtoisten kehityssuuntien ja toimenpiteiden erittelyssä ja analysoinnissa. Yhteistyön tiivistäminen muiden toimijoiden kanssa (mm. VATT). Talousarvio- ja kehysprosessin tietoteknisen kehittämisen ja integroimisen hanke. Hallintopolitiikan valmistelun suunnittelu ja johtaminen prosessilähtöisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Valmistelussa otetaan huomioon eduskunnan kannanotot sille annettavaan selvitykseen alue- ja paikallishallinnon kehittämistarpeista sekä hyödynnetään OECD:n Suomen hallinnon kokonaisarvioinnista saatua tietoa. Hyvän hallinnon työskentelytapojen vakiinnuttaminen hallinnonalan virastojen ohjauksessa. Yhteiset menettelyt ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

Hallinnonalan tuottavuuden parantuminen. Hallinnonalan ohjauksen tehokkuus ja laatu. Henkilötyövuosien kehitys käytännöt suunnittelu-, tulostavoite- ja seuranta-asiakirjoissa. Tuottavuusohjelman toimeenpano. Tulosohjaus. Hallinnonalan ohjauksen suunnittelu ja johtaminen prosessilähtöisesti. Hallintoyksikön ja osastojen välisen vastuunjaon selkeyttäminen. Hallinnonalan virastojen ohjauksen yhtenäistäminen. Ohjauksen kehittäminen: johtamis- ja ohjausosaamista, näkemystä ohjattavien toimialojen kehittymisestä sekä kehitysvaihtoehdoista ja haasteista. Ohjauksen keskittyminen virastojen substanssiin, valtiokonsernin strategisiin hankkeisiin ja tuottavuuden parantamiseen. Uusimuotoisen talousarviorakenteen vakiinnuttaminen. Käyttöönotetun suunnittelujärjestelmän vakiinnuttaminen ohjausvälineeksi. Yhteistyö hallinnonalan virastojen kanssa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa valtiovarainministeriön henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintatapojen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Valtiovarainministeriö toimeenpanee ja seuraa laatimaansa tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen alueita suunnitelmassa ovat rekrytointi ja perehdyttäminen työssä kehittyminen ja uralla eteneminen työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen arvojen mukainen johtaminen ja toiminta moniarvoisuus ja häirinnän ehkäiseminen sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Valtiovarainministeriön tasa-arvotyöryhmä arvioi suunnitelman toteutumista vuosittain sekä päivittää sitä tarvittaessa. toteutuma arvio tavoite 385 376 361 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) toteutuma budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 36 116 33 806 31 438 Bruttotulot 1 155 220 210 Nettomenot 34 961 33 586 31 228 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 899 siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 370 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 119 000 euroa) -40 VaEL-maksun muutokset 2005 46 Siirto momentilta 26.01.01 300 Siirto momentilta 28.90.20 (7 htv) 519 Siirto momentille 28.10.01-2 000 Siirto momentille 28.20.01-250 Tuottavuustoimet (-5 htv) -110 Tuottavuustoimet, siirto momentille 28.10.01 (-10 htv) -220 Valtionosuusasioiden valmistelusta aiheutuvat menot siirtona momentilta 29.01.01 40 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

Valtionosuusasioiden taloushallintoasiantuntija siirtona momentilta 33.01.01 40 Uudelleenkohdentaminen -840 Tasokorotus 157 Yhteensä -2 358 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 15 henkilötyövuoden ja 330 000 euron tuottavuusvähennykset, josta 10 henkilötyövuoden ja 220 000 euron vähennys johtuu verohallinnon tuottavuustavoitteen lievennyksestä. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 1 / 2 0 0 9 v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen 30 669 000 euroon nähden on 559 000 euroa, mistä 519 000 euroa aiheutuu seitsemän henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 28.90.20 ja 40 000 euroa valtionosuusasioiden valmistelusta aiheutuvista menoista siirtona momentilta 29.01.01. talousarvio 31 228 000 I lisätalousarvio talousarvio 33 586 000 tilinpäätös 34 432 000 (10.) Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Sen johdosta, että valtion aluehallintovirasto aloittaa toimintansa 1.1. momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen määräraha ja henkilöstö siirrettäväksi oheisen taulukon mukaisesti. Määrärahan ja henkilötyövuosien siirrot 1 000 euroa Htv (vain toimintamenot) Valtion aluehallintovirastoon siirtyvät (28.40.01) -36 977-683 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin siirtyvät (32.01.02) -10 960-247 Valtakunnanvoudinvirastoon siirtyvät (25.20.01) -1 300-16 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon siirtyvät (33.02.05) -600-10 Siirto momentille 33.03.04-1 864-26 Siirto momentille 28.40.03-2 000 Siirto momentille 28.70.20-899 Yhteensä -54 600-982 talousarvio 55 289 000 tilinpäätös 54 434 000 20. (28.01.87) Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 215 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin ja 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kiinteistöstrategian mukaisiin hallinnansiirtoihin liittyvistä arvioinneista ja lausunnoista aiheutuvat menot sekä muut valtion kiinteistövarallisuuden hoidosta ja käytön tehostamisesta sekä investoinneista aiheutuvat menot. Vuoden määrärahassa varauduttiin yliopistouudistuksen johdosta tehtävien kiinteistöjärjestelyjen valmisteluun, joihin ei enää vuoden aikana arvioida olevan tarvetta. talousarvio 215 000 talousarvio 500 000 tilinpäätös 555 000 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan tuottavuuden paranemista. Hallinnonalan virastot saavat rahoittaa määrärahalla hank- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

keita, joista valtiovarainministeriö on erikseen sopinut viraston kanssa. talousarvio 844 000 talousarvio 675 000 talousarvio 76 502 000 talousarvio 71 000 000 tilinpäätös 61 267 377 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 76 502 000 euroa. 10. Verotus ja tullitoimi S e l v i t y s o s a : Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Tullilaitos kantaa tullit, tehtäväalueelleen kuuluvat verot ja muut maksut oikein, huolehtii ulkomaankaupan sujuvuudesta sekä yleisestä turvallisuudesta torjumalla laitonta tuontia ja vientiä sekä muuta ulkomaankauppaan ja -liikenteeseen liittyvää rikollisuutta. Lisäksi tullilaitos turvaa osaltaan Euroopan unionin ulkomaankaupan ja sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan huolehtimalla kansallisista ja unionin elinkeinoelämän eduista ja tietotarpeista samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden toimeenpanosta. Valtiovarainministeriö asettaa verohallinnolle ja tullilaitokselle seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Verotulojen oikea-aikainen ja Asiakaspalvelu ja asiakkaiden oikeamääräinen kertyminen ja ohjaus, optimaalisesti kohdennettu verovalvonta sekä vero- tilittäminen veronsaaja-asiakkailljen tehokas perintä. Verotuksen yhdenmukaisuus ja Asiakkaiden analyysi- ja valikointimenettelyjen kehittämi- oikeellisuus nen, viranomais- ja sidosryhmäyhteistyön parantaminen sekä verovalvonnan vaikuttavuuden lisääminen tehostamalla mm. kohdevalikointia, valvontatoimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa. Verohallinnon asiakasvaikuttavuuden parantaminen velu-, ohjaus- ja valvontatar- Asiakkaiden segmentointi palpeiden perusteella. Sähköisten palvelujen määrän lisääminen ja painopisteen siirtäminen sähköisten, vuorovaikutteisten palvelujen suuntaan. Kansallinen verotuksen ja EU:n tulliverotuksen toimitta- Fiskaalisella tehtäväalueella käytettävien tietojärjestelmien kehittäminen. Verotusprosesminen lainmukaisesti, tehokkaasti ja yhdenmukaisesti Ulkomaankaupan sujuvuus ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luominen ulkomaankauppaa käyville toimijoille Tullivalvonnan ja tullirikostorjunnan vaikuttavuuden parantaminen sien kehittäminen osallistumalla lainsäädännön valmisteluun ja huolehtimalla verotushenkilöstön erityisosaamisesta. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön sekä sähköisen asioinnin ja tullilaitoksen omien toimintamallien kehittäminen. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintamahdollisuuksien estäminen yhteistyössä PTR-viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 396 324 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen. Määrärahasta on varattu 10 000 000 euroa strategisten IT-hankkeiden toteuttamiseksi. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet toteutuma arvio tavoite Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi 3) 104,6 100,4 103,6 Taloudellisuusindeksi 99,3 100,3 97,0 Nettomenojen suhde bruttoverotuloihin, % 0,60 0,66 0,66 Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus verotarkastuksen kokonaistyöajasta, % 35,7 30,0 30,0 Tuotokset ja laadunhallinta Ennakkoperinnän vastaavuus, % 12,0 12,0 12,0 Suurimpien yritysten tarkastuskattavuus, % 10,4 9,0 9,0 Jäämäperinnän kertymä, % 63 58 58 Henkilö- ja yritysverotus Sähköisten kuukausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (ALV), % 53 65 65 Sähköisten kuukausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 63 66 66 Yritysten sähköisten veroilmoitusten antajien määrä asiakasmäärästä, % 10 15 15 Palkka.fi -palvelun käyttäjien osuus potentiaalisista käyttäjistä, % 30 38 38 Verokortti verkossa -asiakkaiden osuus verokorttimuutosta hakeneista, % 21 30 30 Veroilmoitus verkossa -asiakkaiden osuus palauttajien kokonaismäärästä, % - 30 30 Yhteisöverotus Sähköisten kuukausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (ALV), % 68 70 70 Sähköisten kuukausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 72 75 75 Yhteisöjen sähköisten veroilmoitusten antajien osuus asiakasmäärästä (TA), % 14 25 25 Sähköisten vuosi-ilmoitusten antajien (TA) osuus asiakasmäärästä (TA), % 71 75 75 Veronmaksaja- ja veronsaaja-asiakkaiden tyytyväisyyttä verohallinnon palveluihin seurataan joka kolmas vuosi tehtävällä asiakastyytyväisyystutkimuksella. Asiakastyytyväisyys 2004 2007 toteutuma toteutuma tavoite Veronmaksaja-asiakas henkilöasiakas 7,9 7,9 7,9 yritysasiakas 7,8 7,7 7,7 Veronsaaja-asiakas 8,1 8,2 8,0 Toiminnallisen tuloksellisuuden Toimenpiteet tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus Verohallinto siirtyy asteittain asiakassegmentointiin perustuvaan valtakunnalliseen toimialamalliin. Malli mahdollistaa töiden valtakunnallisen tasaamisen ja joustavan resurssien käytön. Verohallinto hankkii talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut Valtion talous- ja 3) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100,00. Tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/työpanosindeksi. Taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi/tuotosindeksi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

Kansainvälistyminen Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoit- Toimenpiteet teet henkilöstöhallinnon palvelukeskukselta. Kansainvälisissä kysymyksissä ja yrittäjyyden edistämisessä luodaan uusia verkostoja muun julkisen sektorin ja sidosryhmien kanssa, sekä ylläpidetään yhteistyötä muiden maiden julkisten sektorien kanssa. Muutosjohtamisen ja osaamisen johtamisen kehittäminen Työurien pidentäminen Osaamisen siirtäminen sekä suunnitelmallinen ja oikein kohdistettu rekrytointi. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen järjestelmällisellä henkilöstösuunnittelulla sekä kriittisen osaamisen tunnistamisella ja kehittämisellä. Moniosaamista korostetaan ja tehtäviä kehitetään monipuolisiksi ja motivoiviksi kokonaisuuksiksi. Työhyvinvointia ja työolosuhteita tukevat hankkeet ja toimenpiteet. Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet toteutuma arvio tavoite Henkilötyövuodet, htv 5 757 5 700 5 400 Työtyytyväisyysindeksi (asteikko 1 5) 3,42 3,40 3,40 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 170 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tuottavuustoimien toteuttamisen tuloksena henkilötyövuosien määrä vähenee siten, että vuoden henkilötyövuosimääräksi muodostuu enintään 5 400 ja vuoden 2011 enintään 5 200. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Lisäksi momentin mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon siirtona hallinnonalan eri virastoista 95 henkilötyövuotta osana tuottavuusohjelman toteuttamista sekä 2 131 000 euroa kattamaan verohallinnon henkilötyövuosi- ja määrärahatarpeet. toteutuma budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 392 990 379 671 400 304 Bruttotulot 6 154 3 980 3 980 Nettomenot 386 836 375 691 396 324 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 47 601 siirtynyt seuraavalle vuodelle 24 167 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 1 137 000 euroa) 79 VaEL-maksun muutokset 2005 3 285 Kertavähennyksen purkautuminen 1 475 IT-menojen kasvu 10 000 Tuottavuustoimet Siirto momentilta 28.01.01 (missä 220 000 euroa 10 htv:n siirtoa) 2 470 Siirto momentilta 28.10.02 (25 htv) 563 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

Siirto momentilta 28.20.01 (missä 337 000 euroa 15 htv:n siiroa) 1 649 Siirto momentilta 28.30.01 (21 htv) 472 Siirto momentilta 28.30.02 (1 htv) 22 Siirto momentilta 28.30.03 (8 htv) 179 Siirto momentilta 28.40.02 (15 htv) 338 Muut tuottavuustoimet -63 KELA:lta verohallinnolle siirrettävien verotuskustannusten kompensointi 10 500 Uudelleenkohdentaminen -1 000 Muu muutos yhteensä -7 591 Yhteensä 22 378 Määrärahan mitoituksessa on huomioitu: 1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen 2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna ja 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 1 / 2 0 0 9 v p ) s e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen. talousarvio 396 324 000 II lisätalousarvio 1 745 000 talousarvio 373 946 000 tilinpäätös 363 402 000 Henkilötyövuosien jakautuminen päätehtävittäin, % 02. (28.10.02 ja 70) Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 162 892 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset 2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä ja 4) tullilaitoksen käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot. Määrärahassa on varattu 500 000 euroa Nettitullaushankkeen loppuunsaattamiseen. S e l v i t y s o s a : Nettitullaushankkeesta laaditaan tuottavuussopimus. Hankkeen loppuun saattamista vastaava määräraha on huomioitu momentin mitoituksessa siirtona momentilta 28.70.20. toteutuma tavoite tavoite Ulkomaankaupan sujuvuus 32,7 31,1 31,2 Lainvalvonta 38,0 39,9 39,9 Verotus 9,5 9,9 10,5 Tukitehtävät 19,8 19,1 18,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Toiminnallisen tuloksellisuuden Toimenpiteet tavoitteet EU:n tullikoodeksiuudistukseen liittyvät sähköisen tullin vaatimukset ja tullimenettelyjen uudistukset toteutetaan aikataulussa ja sujuvasti. Sähköiset asiointipalvelut ovat asiakastarpeiden mukaisia ja kustannustehokkaita. Osallistutaan valmistelutyöhön. Kehitetään muutoksen vaatimia toimintamalleja ja toteutetaan tarvittavat uudistukset. Kehitetään tietojärjestelmiä. Hallitaan tullitoiminnan oikeellisuutta yhdenmukaisin toimintatavoin ja asiakasryhmäkohtaisesti laadittujen laadunvarmistusmallien avulla. Tullilaitoksen tuottavuus paranee tuottavuusohjelman tavoitmassa sovittuja toimenpiteitä: Toteutetaan tuottavuusohjelteiden mukaisesti. jatketaan tietohallinnon kehittämistä, yksinkertaistetaan toimintaprosesseja ja tiivistetään viranomaisyhteistyötä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet (indeksi 100 = vuosi ) tavoite tavoite Toiminnallinen tehokkuus Työn tuottavuus 4) 87,7 94,5 Taloudellisuus 120,2 115,0 Tuotokset ja laadunhallinta Varsinaiset suoritteet 85,3 84,1 Valmisteverotuksen kustannustehokkuus 100 100 Tullirikostorjunnan taso toteutuma tavoite tavoite Tullilaitoksen paljastamat rikokset, kpl 5 590 4 500 4 500 Tullilaitoksen paljastamien rikosten selvittämistaso, % 92,5 92,0 92,0 Tullilaitoksen takaisin saama rikoshyöty, milj. euroa 5,34 4,0 4,0 Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoit- Toimenpiteet teet Tullilaitos parantaa työnantajakuvaansa ja kilpailukykyään mää ja parannetaan esimiesten Kehitetään palkkausjärjestel- työnantajana johtamistaitoja suunnitelmallisesti. Tullilaitos mitoittaa henkilöstöresurssinsa oikein palvelujen kysynnän ja valvonnallisen tarpeen mukaisesti Varmistetaan henkilöstön osaaminen mm. ammatillisella koulutuksella. Huomioidaan henkilöstöresurssien mitoittamisessa tuottavuusohjelman vaatimukset, tullilaitoksessa laadittu toiminta- ja resurssikartoitus sekä toimintaympäristön muutokset. Henkilötyövuosien kehitys toteutuma tavoite tavoite 2 557 2 562 2 435 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) toteutuma budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 166 627 162 727 163 362 Bruttotulot 1 390 110 470 Nettomenot 165 237 162 617 162 892 4) Työn tuottavuus = painotetut suoritteet/henkilötyövuodet. Taloudellisuus = menot/painotetut suoritteet. Valmisteverotuksen kustannustehokkuus = henkilökustannukset/verotuotto (vuonna 2007: 0,1 %) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17

Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 15 856 siirtynyt seuraavalle vuodelle 13 734 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkojen tarkistukset ja työnantajan kelamaksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 520 000 euroa) 28 VaEL-maksun muutokset 2005 980 Siirto momentilta 28.20.01 500 Siirto momentilta 28.70.20 500 Siirto momentille 26.10.01 (-1 htv) -40 Tuottavuustoimet (-77 htv) -2 214 Tuottavuustoimet, siirto momentille 28.10.01 (-25 htv) -563 Nuorten palvelussuhteiden jatko 1 500 Uudelleenkohdentaminen -500 Tasokorotus 584 Yhteensä 775 Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 102 henkilötyövuoden ja 2 777 000 euron tuottavuusvähennykset, josta 25 henkilötyövuoden ja 563 000 euron vähennys johtuu verohallinnon tuottavuustavoitteen lievennyksestä. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 4 1 / 2 0 0 9 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 40 000 euroa talousarvioesityksen 161 932 000 euroon nähden aiheutuu yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 26.10.01 1.6. lukien. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Tullille osoitettu talousarviokehys on 185 000 euroa pienempi kuin vuoden kehys kasvaneista määrärahatarpeista huolimatta. Tulli on varautunut vähentämään henkilöstöään tuottavuusohjelman mukaisesti 52 henkilöllä vuonna ja 65 henkilöllä vuonna 2011. Valtion vuoden talousarvioesitys merkitsee, että tulli joutuu sopeuttamaan toimintaansa voimakkaasti kompensoimatta jääneiden lisämenojen ja kehysvähennysten vuoksi. Määrärahojensa riittävyyden turvaamiseksi tulli saattaa joutua supistamaan henkilöstömääräänsä yli tuottavuusohjelman tavoitteiden ainakin lyhyellä aikavälillä. Tämä voi johtaa muun muassa peruskoulutuksen saaneiden nuorten työntekijöiden määräaikaisten palvelussuhteiden päättymiseen ja henkilöstön lomautuksiin sekä jopa irtisanomisiin. Tulli joutuu myös priorisoimaan tehtäviään, jolloin saadun selvityksen perusteella myös osa lakisääteisistä tehtävistä jää joko tekemättä tai niiden laatu laskee. Samoin tullin toimipisteiden palveluverkostoa joudutaan karsimaan sieltäkin, missä palveluille olisi kysyntää. Valiokunta pitää tärkeänä, että momentille tehdään määrärahalisäys tullin tehtävien hoitamisen turvaamiseksi. Valvontatoimenpiteiden puutteet johtavat helposti rikollisuuden kasvamiseen. Viennin ja tuonnin viranomaistehtäviin liittyvät edellytykset on kyettävä turvaamaan tulevan talouskasvun tukemiseksi. On tärkeää huomata, että tullin fiskaalisen valvontatehtävän hoitamisesta valtiontaloudelle tuleva hyöty ylittää valvonnan vaatimat henkilöstökustannukset. Edellä sanotun perusteella valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa ensisijaisesti nuorten määräaikaisten koulutettujen henkilöiden palkkaamiseen. talousarvio 162 892 000 II lisätalousarvio 500 000 talousarvio 162 117 000 tilinpäätös 163 115 000 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, Verohallituksen tai Tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä ja 3) tullilaitoksen maksamien verojen, tullien ja muiden maksujen palautuskorkojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. talousarvio 4 600 000 talousarvio 6 000 000 tilinpäätös 1 130 532 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18