KIRJALLINEN KYSYMYS 340/2008 vp Perusopetuksen laadun kehittäminen ja homekoulujen korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kunnat ovat talousvaikeuksissaan joutuneet usein kiristämään opetustoimen kehyksiä, ja juustohöyläyksiä on tehty kaikessa mahdollisessa. Ylisuurten oppilasryhmien lisäksi tukiopetuksen määrää ei ole saatu vastaamaan tarvetta. Erityisopetusta tarvitsevien lasten määrä kasvaa joka vuosi. Tämän lisäksi koulurakennukset homehtuvat ja lapset ja opettajat oireilevat. Suomessa on 6 000 koulurakennusta, ja niissä työskentelee päivittäin 750 000 lasta ja 100 000 aikuista. On arvioitu, että puolessa rakennuksista on vakavia vesivaurioita. Hallitus lupasi hallitusohjelmassaan kehittää koulutuksen laatua ja käyttää tähän ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat. Ryhmäkokojen pienentäminen on mainittu hallitusohjelmassa tähän yhtenä keinona. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2007 2012 hallitus lupasi tukea perusopetuksen kehittämistä hallituskauden aikana 80 miljoonan euron lisäpanostuksella. Opetuksen ryhmäkokojen pienentäminen ja tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen asetettiin tässäkin suunnitelmassa tavoitteiksi. Kuitenkin perusopetusta koskevien lupausten toteutumista tullaan selvittämään vasta hallitusohjelman puolivälitarkistuksessa koulutuksen laatua mittaavalla indikaattorilla. Opetusministeriössä ei ole vireillä mitään varsinaisia lainsäädäntöhankkeita, vaan siellä on toistaiseksi vain kartoitettu kouluryhmien kokoa ja henkilökunnan määrää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt perusopetuksen laadun parantamiseksi, opetusryhmien pienentämiseksi ja koulurakennusten homevaurioiden korjaamiseksi? Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2008 Pauliina Viitamies /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauliina Viitamiehen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 340/2008 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt perusopetuksen laadun parantamiseksi, opetusryhmien pienentämiseksi ja koulurakennusten homevaurioiden korjaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Voimavaroja tullaan suuntaamaan erityisesti perusopetuksen laadun kehittämiseen. Opetusministeriö on käynnistänyt koko vaalikauden kestävän perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelman, johon on varattu yhteensä 80 miljoonaa euroa. Opetusministeriö on myöntänyt tänä vuonna valtion erityisavustusta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien sekä oppilaanohjauksen kehittämiseen yhteensä 11,8 milj. euroa. Valtionavustuksella kunnat kehittävät erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta osana perusopetuksen laadun parantamista siten, että painopistettä siirretään oppilaalle annettavaan ennalta ehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Kehittämistoimet kohdennetaan esi- ja perusopetusikäisten oppilaiden opetukseen, opetusmenetelmien kehittämiseen, kuntien hallinnollisten käytänteiden yhdenmukaistamiseen ja eri hallintokuntien yhteistyön tiivistämiseen. Perusopetusikäisten oppilaanohjauksen kehittämistoimilla tehostetaan perusopetuksen oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatko-opintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tavoitteena on, että nuorella on mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia ratkaisuja oman elämänsä suhteen. Lisäksi kuntien kehittämistyössä kiinnitetään erityistä huomiota oppilaanohjaukseen koulutuksen nivelkohdissa ja sen ulottamista nykyistä varhempaan ajankohtaan. Positiivista on, että kunnat tekevät aiempaa useammin kehittämistoimenpiteitä osana seudullista yhteistyötä. Uusimpana perusopetuksen laadun kehittämisen toimenpiteenä on kerhotoiminnan sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen, johon suunnataan valtion rahoitusta noin 6 miljoonaa euroa. Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Tavoitteena on koulujen kerhotoiminnan kehittäminen siten, että kerhotoiminnan piiriin saadaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhotoiminnan elvyttämisellä pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen, esimerkiksi liikunnalliseen, kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen. Kerhotoiminnan kehittämisessä on tavoitteena myös syventää kodin ja koulun yhteistyömuotoja. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä kolmannen sektorin, koulun muiden sidosryhmien ja eri hallintokuntien osaamista. Kunnissa kerhotoiminnan kehittämistä varten ja kerhotoiminnan vakiinnuttamiseksi osaksi kuntien ja koulujen toimintaa tullaan laatimaan laatukriteerit, jotka sisällytetään osaksi perusopetuksen laatukriteereitä. Kunnille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille osoitettu haku on juu- 2
Ministerin vastaus KK 340/2008 vp Pauliina Viitamies /sd ri käynnissä ja rahoituspäätökset tullaan tekemään kesäkuun aikana. Parhaillaan valmistellaan myös perusopetuksen kansallisten laatukriteereitä joiden tavoitteena on opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Ehdotukset perusopetuksen toiminnan laadun kriteereiksi valmistuvat keväällä 2009. Hallitusohjelman mukaan perusopetuksen laatua kehitetään myös kiinnittämällä huomiota opetusryhmien kokoon. Oppilasmääriltään pienemmät opetusryhmät parantavat opettajien mahdollisuuksia puuttua varhain oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin, opetus- ja työmuotojen monipuolistamiseen, innovatiivisten ja luovien oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä oppilaiden erilaisten lahjakkuuksien huomioimiseen. Samoin opetustilanteiden työskentelyrauhaa voidaan parantaa. Opetusryhmistä ei ole ollut tähän saakka kattavaa tiedonkeruuta maassamme. Opetusministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa perusopetuksen opetusryhmä- ja luokkakokojen selvittämistyön syksyllä 2007. Tietojenkeruu suoritetaan osana opettajatiedonkeruuta ja se on parhaillaan käynnissä. Tietojenkeruun valmistelu on toteutettu yhteistyössä Kuntaliiton ja OAJ:n kanssa. Opetusryhmiä koskevat tulokset valmistuvat syksyllä 2008 ja sen pohjalta tehdään arviot perusasteen opetusryhmä koskevasta asiasta. Jatkossa perusasteen opetusryhmäkokoja tullaan seuraamaan säännöllisesti. Koulujen homevaurioiden osalta kysymyksessä on esitetty arvio, että puolessa koulurakennuksista olisi vakavia vesivaurioita. Eri selvityksissä on esitetty hyvin vaihtelevia arvioita koulurakennuksissa olevien kosteus- ja homeongelmien määristä riippuen siitä, kuinka asia määritellään. Kun kosteusongelmiin puututaan heti, kun ne havaitaan, ongelmat on yleensä poistettavissa pienin kustannuksin. Korjaustöiden viivästyessä ongelmat vain laajenevat ja kustannukset nousevat. Viivästyminen lisää myös homeongelmariskiä. Korjaustöistä aiheutuvat kustannukset ovat osa koulujen käyttökustannuksia ja siten koulutuksen järjestäjät saavat valtionosuuden niihin laskennallisten valtionosuusperusteiden kautta siinä laajuudessa kuin näitä töitä tehdään. Laajempiin korjaustöihin, joiden kustannusarvio on vähintään 320 000 euroa, valtionosuuksia myönnetään valtion talousarviossa osoitettavien määrärahojen ja valtuuksien rajoissa. Koulurakennusten kunto on kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien vastuulla. Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 340/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Pauliina Viitamies /sd: Vilka åtgärder har regeringen vidtagit för att den grundläggande utbildningens kvalitet ska förbättras, för att undervisningsgrupperna ska bli mindre och för att mögelskador i skolbyggnader ska saneras? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I regeringsprogrammet för statsminister Matti Vanhanens andra regering har ställts som mål att de resurser som frigörs när årskullarna minskar ska användas till att utveckla utbildningens kvalitet. Resurser kommer särskilt att avsättas för att utveckla den grundläggande utbildningens kvalitet. Undervisningsministeriet har inlett ett program för en bättre grundläggande utbildning (POP), vilket ska pågå hela valperioden. Sammanlagt har 80 miljoner euro reserverats för programmet. Undervisningsministeriet har i år beviljat sammanlagt 11,8 miljoner euro i statligt specialunderstöd för utveckling av undervisning och stödåtgärder samt elevhandledning för elever i behov av särskilt stöd. Med hjälp av statsunderstödet utvecklar kommunerna undervisningen för elever i behov av särskilt stöd som en del av arbetet för att förbättra den grundläggande utbildningens kvalitet, så att tyngdpunkten flyttas över på ett förebyggande och tidigt stöd till eleven. Utvecklingsåtgärderna inriktas i första hand på elever i förskoleundervisningen och i den grundläggande utbildningen, utveckling av undervisningsmetoder, enhetligare praxis i kommunernas förvaltning och en koncentrering av förvaltningssamarbetet. Genom utvecklingsåtgärderna effektiveras elevhandledningen för elever inom den grundläggande utbildningen, i synnerhet karriärhandledningen samt informationen om fortsatta studier, arbete och yrken. Målet är att de unga ska ha en möjlighet att fatta faktabaserade beslut i sina liv. Dessutom kommer man i kommunernas utvecklingsarbete att ägna särskild uppmärksamhet åt elevhandledningen i utbildningens övergångsskeden och hur den kan sättas in tidigare än nu. Positivt är att kommunerna oftare än tidigare genomför utvecklingsåtgärderna som en del av det regionala samarbetet. Den senaste åtgärden för utveckling av den grundläggande utbildningens kvalitet är att utveckla klubbverksamheten och samarbetet mellan hem och skola, och för detta ändamål anslås 6 miljoner euro i statsfinansiering. Målet för utvecklingen av skolornas klubbverksamhet är att få till stånd en allsidig fritidsverksamhet som stöder barnen och de unga i deras växande och som blir en etablerad del av barnens och de ungas eftermiddag. Avsikten är att skolornas klubbverksamhet ska utvecklas så att klubbverksamheten omfattar också de barn och unga som till exempel på grund av avsaknad av stöd från familjen inte annars har möjlighet till regelbunden hobbyverksamhet. Målet med att återuppliva klubbverksamheten är att alla barn ska ha möjlighet att delta i åtminstone en, till exempel idrottsinriktad, klubbaktivitet genom hela den grundläggande utbildningen. Ett annat mål för utvecklingen av klubbverksamheten är att fördjupa samarbetsformerna mellan hem och skola. När skolorna ordnar sin klubbverksamhet kan de utnyttja kompetensen 4
Ministerns svar KK 340/2008 vp Pauliina Viitamies /sd hos den tredje sektorn, skolans övriga intressegrupper och olika förvaltningar. För att utveckla och etablera klubbverksamheten som en del av kommunernas och skolornas verksamhet ska det utarbetas kvalitetskriterier som inkluderas i den grundläggande utbildningens kvalitetskriterier. En ansökningsprocess för kommuner och privata utbildningsanordnare pågår för närvarande och finansieringsbesluten kommer att fattas under juni månad. För närvarande bereds också nationella kvalitetskriterier för den grundläggande utbildningen, vilka syftar till att trygga hög kvalitet och ett allsidigt utbud i undervisningen och att garantera barn och unga grundläggande utbildningsmässiga och kulturella rättigheter oberoende av bostadsort, språk och ekonomisk ställning. Förslagen till kriterier för den grundläggande utbildningsverksamheten blir klara våren 2009. Enligt regeringsprogrammet ska den grundläggande utbildningens kvalitet utvecklas också genom att man fäster vikt vid undervisningsgruppernas storlek. Undervisningsgrupper med färre elever förbättrar lärarnas möjligheter att i ett tidigt skede ta tag i inlärnings- och skolgångssvårigheter, att göra undervisnings- och arbetsformerna mera allsidiga, att utveckla innovativa och skapande inlärningsmiljöer och att beakta elevernas olika begåvningar. Samtidigt kan arbetsron i undervisningssituationerna förbättras. Hittills har det inte funnits någon heltäckande insamling av uppgifter om undervisningsgrupperna i vårt land. Hösten 2007 inledde undervisningsministeriet tillsammans med Statistikcentralen ett utredningsarbete om undervisningsgruppernas och klassernas storlek. Insamlingen av uppgifter utförs som en del av den insamling av läraruppgifter som pågår för närvarande. Insamlingen av uppgifter har förberetts i samarbete med Kommunförbundet och OAJ. De resultat som rör undervisningsgrupperna blir klara klara hösten 2008 och på basis av dem görs bedömningar i fråga om undervisningsgrupperna på grundskolestadiet. I fortsättningen kommer storleken på undervisningsgrupperna på grundskolestadiet att följas upp regelbundet. I fråga om mögelskador i skolor framförs i spörsmålet bedömningen att hälften av skolbyggnaderna har allvarliga vattenskador. I olika utredningar har det framförts mycket varierande bedömningar av i vilken omfattning det förekommer fuktighets- och mögelproblem i skolbyggnaderna, beroende på hur saken definieras. Då fuktighetsproblem åtgärdas så fort de observeras kan problemen i allmänhet avhjälpas till låga kostnader. Om saneringsarbetena drar ut på tiden blir problemen bara större och kostnaderna stiger. En fördröjning ökar också risken för mögelproblem. Kostnader orsakade av saneringsarbeten är en del av skolornas driftskostnader och således får utbildningsanordnarna via de kalkylerade statsandelsgrunderna statsandel för dem i den omfattning som dessa arbeten utförs. För mera omfattande saneringsarbeten vars kostnadskalkyl är minst 320 000 euro, beviljas statsandelar inom ramen för anslag och fullmakter i statsbudgeten. Ansvaret för skolbyggnadernas skick ligger hos kommunerna och övriga utbildningsanordnare. Helsingfors den 15 maj 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5