Etusivu Pääkirjoitus Markkina-analyysi Polttopiste Riskienhallinta Kalenteri Noteeraukset Yhteystiedot. Markkina-analyysi.

Samankaltaiset tiedostot
Fed alkaa haukkailla. Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014

Yhdysvallat ja euroalue eri suuntiin. Pasi Sorjonen

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Keskuspankkeja ja luottamusta. Pasi Sorjonen 1. joulukuuta 2014

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013

Kaameat kasvuluvut, kovat korkoliikkeet. Suvi Kosonen 19/05/2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Inflaatio hidastuu innostuuko EKP? Pasi Sorjonen

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014

Ruplan sielunelämästä Mikä ruplaa liikuttaa?

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman

maailmantalouden pyörteissä TALOUSNÄKYMÄT

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen Markets

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Lomat pidetty mikä on talouden suunta? Pasi Sorjonen 04/08/2014

Q3 BKT-kausi alkaa väkevästi vaikka luottamus yskii. Pasi Sorjonen

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen

Jenkkitalous porskuttaa ja luo työpaikkoja. Pasi Sorjonen 3. marraskuuta 2014

Maailmantalous puksuttaa 3 % vauhtia se menettelee. Yhdysvalloissakin nousu jatkuu mutta kuinka kauan?

Öljyn hinnan lasku on Venäjälle liikaa. Sanna Kurronen Lokakuu 2014

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Timo Hirvonen Ekonomisti

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Etusivu Pääkirjoitus Markkina-analyysi Polttopiste Opetusnurkka Kalenteri Noteeraukset Yhteystiedot. Markkina-analyysi. Polttopiste.

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Etusivu Pääkirjoitus Markkina-analyysi Polttopiste Riskienhallinta Kalenteri Noteeraukset Yhteystiedot. Markkina-analyysi.

Etusivu Pääkirjoitus Markkina-analyysi Polttopiste Opetusnurkka Kalenteri Noteeraukset Yhteystiedot. Markkina-analyysi. Polttopiste.

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2016

Tähtiluokka Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen

Hauraita ituja. Talousnäkymät Maaliskuu 2014

Etusivu Pääkirjoitus Markkina-analyysi Polttopiste Riskienhallinta Kalenteri Noteeraukset Yhteystiedot. Markkina-analyysi.

Etusivu Pääkirjoitus Markkina-analyysi Polttopiste Opetusnurkka Kalenteri Noteeraukset Yhteystiedot. Markkina-analyysi. Polttopiste.

Osakemarkkinoille indeksien kautta Lassi Järvinen, Nordea Markets

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Etusivu Pääkirjoitus Markkina-analyysi Polttopiste Opetusnurkka Kalenteri Noteeraukset Yhteystiedot. Markkina-analyysi. Polttopiste.

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Maatalouden riskienhallinta Suomessa. Rami Palin

Etusivu Pääkirjoitus Markkina-analyysi Polttopiste Opetusnurkka Kalenteri Noteeraukset Yhteystiedot. Markkina-analyysi. Polttopiste.

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Etusivu Pääkirjoitus Markkina-analyysi Polttopiste Riskienhallinta Kalenteri Noteeraukset Yhteystiedot. Markkina-analyysi.

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015

Etusivu Pääkirjoitus Markkina-analyysi Polttopiste Opetusnurkka Kalenteri Noteeraukset Yhteystiedot. Markkina-analyysi. Polttopiste.

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Korot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki

Kansainvälisen talouden näkymät

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter

Talouden näkymät. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti. Elpymisen edellytykset voimistuneet

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Nousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki

Talouden tila. Markus Lahtinen

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

EKP:n rahapolitiikka jatkuu poikkeuksellisen keveänä

Maailmantalouden näkymät

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Etusivu Pääkirjoitus Markkina-analyysi Polttopiste Riskienhallinta Kalenteri Noteeraukset Yhteystiedot. Tässä julkaisussa lisäksi.

Kansainvälisen talouden näkymät

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Markkinakatsaus. tammikuu 2017

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Markkinakatsaus. joulukuu 2016

Etusivu Pääkirjoitus Markkina-analyysi Polttopiste Riskienhallinta Kalenteri Noteeraukset Yhteystiedot. Tässä julkaisussa lisäksi.

Globaaleja kasvukipuja

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Euro & talous 4/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Rahapolitiikan asteittainen normalisointi epävarmuuden oloissa

Maailmantalous ja Amerikka

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa Julkinen

Etusivu Pääkirjoitus Markkina-analyysi Polttopiste Opetusnurkka Kalenteri Noteeraukset Yhteystiedot. Markkina-analyysi. Polttopiste.

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät Johtava ekonomisti Penna Urrila

Transkriptio:

Etusivu Markets Nordea Markets Tutkimus, 9. syyskuuta 2014 Itäisen puhurin riepoteltavana Maailmantalouden nousu vahvistuu vuonna 2015 Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Intian ja Indonesian kaltaisten talouksien vauhdittamana. Euroalue näyttää piristyvän tahmeasti ja aikaisemmin arvioitua selvästi hitaammin. Nordea onkin alentanut kuluvan ja ensi vuoden euroalueen kasvuennusteitaan. Suomi on alisuoriutuja. Jäämme euroalueen vauhdista, jonka aikaisemmin kepitimme mennen tullen. Menemme eri suuntaan kuin muut. Tuore talousennusteemme povaakin Suomelle haastavia aikoja. Ennakoimme talouskasvun jäävän olemattomaksi tänä ja ensi vuonna (-0,5% vuonna 2014, 0,3% vuonna 2015). Ensi vuoden kasvuarvio on tilastovirheen päässä nollasta. Miinukselle painumiseen jo neljättä vuotta peräkkäin ei tarvita kummoista uutta häiriötä. Markkinoiden suunta Spot Suunta Jatkuu sivulla 2 Suojaustarve* 9.9.14 <1kk 12kk Vastuut Saatavat EUR/USD 1,2889 *** *** EUR/GBP 0,7997 *** ** EUR/SEK 9,1558 *** *** EUR/NOK 8,1612 ** *** EUR/CHF 1,2059 ** *** EUR/JPY 136,83 *** *** EUR/PLN 4,1937 *** ** 9.9.14 <1kk 12kk Lainat Sijoitukset Euribor 3kk korko 0,09 % *** *** Eur 5v sw ap-korko 0,49 % *** *** Tässä julkaisussa lisäksi Otsikot toimivat linkkeinä tekstiin Markkina-analyysi Euro syöksyi EKP:n koronlaskun jälkeen Draghi täräytti korot uusiin pohjiin Vahva lyhytaikainen tarjonta painaa raakaöljyn hintaa OMX Helsinki kolkuttelee vuoden huippuja Polttopiste Euro heikkenee erityisesti dollaria vastaan EKP jysäytti uudet kortit pöytään Riskienhallinta Likviditeetinhallinnan tärkeys kriisitilanteissa Kalenteri USA:n vähittäismyyntiin odotettavissa piristymistä *Tähtien määrä Suojaustarve-kohdassa kertoo, kuinka tarpeellista suojaaminen on. Kolme tähteä kertoo täydestä suojaustarpeesta yhden tähden viitatessa hienoiseen suojaustarpeeseen. Valuutoissa Vastuut Suojaustarve-kohdassa koskee hintavaluuttaa eli esimerkiksi EUR/USD:ssa dollaria, ja EUR/JPY:ssä jeniä. Korkojen kohdalla tähti Lainat-kohdassa viittaa tarpeeseen suojauta korkojen no usulta. Tähdet Sijoitukset-kohdassa viittaavat tarpeeseen suojautua korko jen laskulta. Suojaustarpeen aikahorisontti on kolme kuukautta.

Pääkirjoitus Markets Eikö talous kasvanut jo toisella neljänneksellä? Käsitystämme Suomen talouden näkymistä eivät yhtään hetkauta tuoreet ja päällisin puolin yllättävän hyvät BKT-luvut kuluvan vuoden toiselta neljännekseltä. Niiden mukaan BKT kasvoi odotuksia vahvemmin, 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja jäi 0,1 prosenttia vuodentakaista pienemmäksi. Kun lukuja perkaa vähän tarkemmin, kovin paljon hyvää ei jää käteen. Kulutus väheni ja tuonti kasvoi vientiä ripeämmin. Yhteensä ulkomaankauppa ja kulutus jarruttivat talouskasvua prosenttiyksikön neljänneksellä. Investointien kohoaminen vauhditti kasvua niukasti. Niinpä on hieman epäselvää, mistä BKT:n nousu oikein tuli. Näyttää siltä, että lähinnä varastoon tuotetusta tavarasta. Se ei kanna meitä pitkälle. Viennin piristymistä joudutaan odottamaan Hartaasti odotetusta viennin piristymisestä ei näy Suomessa jälkeäkään. Tuoreimpien tietojen mukaan tavaraviennin arvo supistui heinäkuussa 2 prosenttia vuodentakaisesta ja asettui jokseenkin alkuvuoden keskitasolle. Ennusteemme olettaa, että vienti supistuu kolmannella vuosineljänneksellä edellisestä, ja niin käy, jos meno ei elokuussa ja syyskuussa parane oleellisesti. Venäjälle asetettujen pakotteiden ja Venäjän asettamien vastapakotteiden myötä viennin toipumista voidaan joutua odottamaan piinallisen kauan, jopa pitkälle vuoden 2015 puolella. Ei ole lainkaan selvää, miten asiat etenevät seuraavaksi lisääntyvätkö pakotteet vai voidaanko niitä purkaa etuajassa. Epävarmuus pakotteiden ja vastapakotteiden laajuudesta ja kestosta on myrkkyä taloudelle. Se pitää yritykset ja kotitaloudet varovaisina ja saa ne miettimään tarkasti investointeja ja suurempia hankintoja sekä täällä Suomessa että laajemmin euroalueella, joka on meille tärkeä vientialue. Kuluva viikko antaa tärkeitä vinkkejä teollisuuden suunnasta. Palasivatko tehdasteollisuuden uudet tilaukset heinäkuussa alkuvuoden kaltaiseen miellyttävään nousuun, jonka kesäkuu brutaalisti katkaisi? Jatkuiko teollisuustuotannon kipuaminen? Ostovoiman heikkous kuristaa kotimaisia palvelualoja Vienti ja teollisuus eivät ole ainoita talouden palikoita, joka seilaavat vastatuulessa. Myös kaupan ja muiden kotimaisten palvelualojen tilanne on vaikea. Myyntivolyymeja on vaikea kasvattaa, kun ostovoimaisesta asiakaskunnasta on pulaa verojen korotusten ja työmarkkinoiden heikkenemisen jälkeen. Talouden matelun pitkittyminen muuttaa toimintaympäristöä. Jo ensi vuonna saatamme puhua erilaisista asioista kuin nyt ja uudella vakavuudella. Työllisyys heikkenee aiemmin odotettua enemmän ja kauemmin. Irtisanomiset lisääntyvät, kun yritykset eivät enää pärjää lomautuksilla. Työttömyysaste suuntaa 9 prosentin yli. Palkkojen korotukset jäävät vaatimattomiksi ja yhdessä hidastuvan inflaation kanssa se tarkoittaa vaatimattomia korotuksia myös eläkkeisiin. Näin tulojen nousu hidastuu kautta linjan. Se taas tarkoittaa sitä, että on entistä vaikeampaa katkaista julkisen talouden velkaantuminen. Merkittäviltä menojen leikkauksilta ei voida välttyä, jos valtion ja kuntien rahoitusalijäämää aiotaan supistaa. Emme ole valmiita ottamaan vastaan uusia ongelmia Normaalissa suhdannekierrossa seuraava taantuma on vain muutaman vuoden päässä. Nykytilassa Suomen talous on heikossa asemassa ottamaan vastaan seuraavan kolhaisun, joka maailmantalouteen osuu. Talouden rakenteet pitäisi saada ripeästi kuntoon. Sen tekeminen on omissa käsissä. Pasi Sorjonen, ekonomisti Suomen BKT supistuu kolmatta vuotta peräkkäin Vienti Venäjälle vähenee

Markkina-analyysi Markets Euro syöksyi EKP:n koronlaskun jälkeen EURUSD: Lue lisää Polttopisteestä s.5 EURGBP: Skotlannin lähestyvä kansanäänestys itsenäistymisestä on lisännyt poliittista epävarmuutta Britanniassa. Punta on siten heikentynyt lyhyellä aikavälillä euroa vastaan kasvaneesta korkoerosta huolimatta. Punta kääntyy nousuun, mikäli Skotlanti päättää pysyä osana Isoa-Britanniaa, mutta mahdollinen itsenäistyminen pitää kurssin nousuriskin auki. EURSEK: valahti jälleen tason 9,2 alapuolelle EKP:n koronlaskun jälkeen. Korkoero Ruotsin ja euroalueen välillä vetää valuuttaparia yhä alaspäin, kun Riksbankin koronlaskut ovat tältä erää ohi. EURNOK: Kurssi on pysynyt viimeisen parin viikon aikana tason 8,15 tuntumassa. Norjan talous on tällä hetkellä vakaassa kasvussa, joten maan keskuspankilla ei siten toistaiseksi ole tarvetta rahapolitiikan muutoksiin. Tämän lisäksi euron heikentyminen painaa valuuttaparia kohti 8,10 tasoa vuoden loppuun mennessä. EURRUB: Valuuttapari käväisi jo tason 49,0 yläpuolella, ennen kuin EKP:n koronlasku ja Ukrainan tulitauko painoivat kurssin laskuun. Kurssi on nyt asettunut tason 48,0 tuntumaan, mutta epävarmuus tulitauon pitävyydestä pitää riskit ruplan heikentymiselle yllä. USDJPY: USA:n dollarin vahvistuminen on vetänyt valuuttaparin kuuden vuoden huippulukemiin tason 106 yläpuolelle. Lisäksi jeni on painunut turvasatamakysynnän vähentymisen vuoksi. Nousu saa todennäköisesti jatkoa, kun hyvät uutiset Japanin taloudesta ovat kortilla ja jenkkitalous porskuttaa eteenpäin yhä vahvemmin. Draghi täräytti korot uusiin pohjiin Markkinat yllättyivät täysin EKP:n koronlaskusta syyskuun kokouksessaan. Keskuspankki pudotti ohjauskorkonsa 10 korkopistettä alaspäin 0,05 prosenttiin. Talletuskorkoa painettiin saman verran 0,20 prosenttiin. Päätös painoi erityisesti lyhyitä korkoja ja yhä useamman maan 2-vuotisen velkakirjan korko painui negatiiviseksi. Saksan 2- vuotinen korko painui jo 0,06 prosenttiin. Ohjauskoron laskulla EKP haluaa tehostaa pian alkavia pitkiä rahoitusoperaatioita (TLTRO). Lisäksi EKP löi yllättäen lukkoon jo nyt vakuudellisten arvopaperien ja joukkolainojen ostoohjelman. Nämä lisäävät likviditeettiä etenkin euroalueen reunamaissa. Siten reunamaiden korkoero Saksaan kaventui julkistuksen jälkeen merkittävästi. Italian ja Espanjan 10-vuotiset korot painuivat molemmat noin 20 korkopisteen verran uusiin pohjalukemiin. Molempien maiden korkoero Saksaan painui siten yli 10 korkopistettä. Saksan pitkät reagoivat koronlaskuun maltillisemmin. Saksan 10-vuotinen on pysytellyt 0,96 prosentin tuntumassa osittain vahvojen jenkkikorkojen tukemana. Yhteenveto Skotlannin lähestyvä kansanäänestys itsenäistymisestä heikentää puntaa lyhyellä aikavälillä EKP:n uudet toimet kaventavat reunamaiden korkoeroa Saksaan Timopekka Hakola USA:n vahva vire on nostanut dollarin jo kuuden vuoden huippulukemiin suhteessa jeniin EKP:n lisätoimet kaventavat korkoeroja entisestään 15 % 13 10 8 5 3 0 10-v valtionlainojen korkoero Saksaan Portugali Irlanti Espanja Italia Ranska 09 10 11 12 13 14 % 15 13 10 Lähde: Nordea Markets ja Macrobond 8 5 3 0

Markkina-analyysi Markets Vahva lyhytaikainen tarjonta painaa raakaöljyn hintaa Raakaöljyn hinta on jatkanut laskuaan, kun kysyntänäkymät ovat pysyneet vaimeina ja tarjonta kasvaa. Elokuun alusta Brent-öljyn barrelihinta on halventunut reilusta 105 dollarista jo 100 dollarin tasolle. Euroopassa Ukrainan-kriisin epävarmuus himmentää taloudellista aktiviteettia, mikä heijastuu myös raakaöljyn kysynnän laskuna. Talouspakotteiden ei kuitenkaan lyhyellä aikavälillä ennakoida vaikuttavan merkittävästi öljyn tarjontaan. Geopoliittiset riski ovat pysyneet edelleen pinnassa, mutta Saudi-Arabian tuotanto ja Pohjois-Amerikan liuskebuumi ovat tasapainottaneet tarjontahäiriöitä Lähi-Idässä ja Pohjois- Afrikassa. Libyassa tuotanto on hiljalleen palautumassa, mutta tilanne säilyy yhä epävakaana. Pitkällä aikavälillä matala öljyn hinta ja tuotantokustannusten nousu vähentää öljyinvestointeja, mikä hillitsee tarjonnan kasvua 2-3 vuoden viiveellä. Lyhyellä aikavälillä markkinatilanteen kiristyminen nostaa barrelihinnan nykytasoilta 107 dollarin tuntumaan vuoden loppuun mennessä. Löysä rahapolitiikka tukee perusmetallien kysyntää Perusmetallien hintakehitys on viime viikkoina pysynyt vaimeina, kun huolet Kiinan ja Euroopan teollisuuden tilasta ovat rajoittaneet hintanousuja. Nyt EKP:n koronlasku tukee riskinottotunnelmia ja perusmetallien kysyntänäkymiä. Lisäksi USA:n vahva talous tuo hinnoille lisätukea. Nikkelin hinta on kiihtynyt yli kuuden prosentin nousuun viime viikon aikana, kun Filippiineillä vireillä oleva lakimuutos saattaa rajoittaa maan raakamalmin vientiä ja sitä kautta nikkelin tuotantoa. OMX Helsinki kolkuttelee vuoden huippuja OMX Helsinki on laajalti toipunut Ukrainan kriisin ja talouspakotteiden aiheuttaman notkahduksen jäljiltä, ja yleisindeksi kolkutteli jo vuoden huippulukemia EKP:n toimien ja dollarin vahvistumisen siivittäminä. Viimeisen kahden viikon aikana myös aiemmin vaisut sykliset osakkeet ovat olleet vahvoja. Kriisistä eniten kärsineet Nokian Renkaat ja YIT reagoivat aluksi voimakkaasti uutisiin tulevasta tulitauosta. Vaikka into on jo laantumaan päin EU:n uusien pakotteiden myötä, Nokian Renkaat on edelleen 6% ja YIT 4% korkeammalla kuin viikko sitten Kiristyvät EU pakotteet ja Venäjän mahdollinen vastareaktio eivät tällä hetkellä näytä vaikuttavan Neste Oilin raakaöljyn saatavuuteen. Maakaasun saatavuuden ei myöskään pitäisi olla vaarassa. EU:n jäsenmaat ovat maksaneet Venäjälle vuosittain noin EUR 40 miljardia kaasusta. Kaasu on Euroopan primäärienergiatarpeesta noin 19%, josta kolmasosa on tullut Venäjältä ja siitä puolet Ukrainan kautta. Pohjoismaissa ei käytetä kaasua sähköntuotantoon, mutta Keski-Euroopassa sähkön hinta voisi nousta kaasun loppumisen johdosta. Suurin kärsijä kiristyvästä tilanteesta saattaa olla Finnair. Yhtiö pystyy lentämään Tokioon ja Pekingiin kiertäen Siperian ilmatilan, mutta polttoaineen lisäkulutuksen ja reittiaikataulujen muutosten takia monet kohteet muuttuvat kannattamattomiksi operoida. Yhteenveto Kiinan ja Euroopan tilanne rajoittaa perusmetallien hintojen nousua OMX Helsinki saa tukea EKP:n koronlaskusta Timopekka Hakola, Kaj Paulamäki, Pasi Väisänen, Jan Kaijala, Harri Taittonen Tarjonnan kasvu on pudottanut Brent-öljyn hinnan jo 100 dollarin tuntumaan OMXH-yritysten PE-arvostus 2002-2014 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 P/E 10 vuoden ka 13.9 8 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Lähde: FactSet

Polttopiste Markets Euro heikkenee erityisesti dollaria vastaan Euro on heikentynyt dollaria vastaan toukokuun huipuista jo yli seitsemän prosenttia. Liike on toistaiseksi ollut nimenomaan euron heikkoutta eikä niinkään dollarin vahvuutta. Euroa on heikentänyt moni tekijä. Kasvuluvut ovat olleet odotuksia heikompia ja samaan aikaan inflaatio odotettua alhaisempi. Lisäksi Euroopan keskuspankki on osoittanut aivan uudenlaista määrätietoisuutta inflaation nostamiseksi. EKP on yllättänyt elvytystoimillaan markkinat sekä kesä että syyskuussa. Lisäksi kärjistynyt Ukrainan kriisi heikentää edelleen euroalueen kasvunäkymiä. USA:n talous ei edes ole vielä täydessä vauhdissa Euron heikkous jatkuu, sillä dollarin vahvuus ei ole vielä edes päässyt valloilleen. USA:n kasvu on kohtalaista, työllisyystilanne kohenee ja myös asuntomarkkinoiden toipuminen on jatkunut. Mutta palkkakehitys on jatkunut vaisuna ja työmarkkinoilla on yhä paljon alityöllistettyjä. Palkkojen nopeampi nousu olisikin laukaiseva tekijä Fedin koronnostojen aloittamiselle. Mikäli palkkapaineet lisääntyvät, myös inflaatiopaineet laajemmin nousevat ja koronnostot ovat perusteltuja, jopa välttämättömiä. Fed ei kuitenkaan halua aloittaa kiristystä liian aikaisin, sillä finanssikriisin jälkimainingeissa kasvu on näyttänyt lähtevän aiemminkin. Keskuspankit toimivat vasta kun nousu on vakaalla pohjalla, eikä inflaation ampuminen hetkellisesti yli tavoitteen haittaa ainakaan Fediä. EKP ennätyksellisen elvyttävä ennätyksellisen pitkään Fedin ensimmäinen koronnosto on kuitenkin luvassa jo vuoden 2015 maaliskuussa, sillä kasvu vahvistuu ja inflaatiopaineet lisääntyvät. EKP taas ei nosta korkojaan edes vielä vuonna 2016. Korkoeron kasvu onkin seuraava EURUSD-kurssia painava tekijä. Fedin tarve nostaa korkoja tulee nopeasti sen jälkeen, kun palkkojen nousu vauhdittuu syksyn aikana. Siksi USA:n keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan ensi vuoden aikana prosentin neljänneksellä peräti neljä kertaa. Euroopan keskuspankki taas pitää rahapolitiikkansa ennätyksellisen elvyttävänä ennätyksellisen pitkään. Tarvetta suorille valtionlainaostoille ei kuitenkaan tule, sillä inflaatio on nähnyt pohjat ja alkaa hitaasti kivuta. EKP pyrkii kuitenkin kasvattamaan tasettaan voimakkaasti, jotta raha kanavoituisi myös yrityksille ja kotitalouksille asti. EKP:n mukaan ohjauskorkojen taso on nyt niin alhainen kuin mihin voidaan päästä. Korkoase on siis loppuun asti käytetty, joten yhä enemmän luovuutta tarvitaan, mikäli inflaatioodotukset lähtevät uudelleen valumaan alas. Yksi selkeä euroa tukeva tekijä kuitenkin löytyy: euroalueen vaihtotase on ylijäämäinen ja euron jo nähty heikkeneminen tukee vaihtotasetta edelleen. Mutta kun rahapolitiikka, talouskasvu ja geopoliittinen epävarmuus puhuvat kaikki heikomman euron puolesta, yhä heikompaan euroon mennään. EURUSD-kurssi on pudonnut nopeasti 1.50 1.45 1.40 1.35 1.30 1.25 1.20 EURUSD Sanna Kurronen 11 12 13 14 1.50 1.45 1.40 1.35 1.30 1.25 1.20 Lähde: Nordea Markets ja Macrobond Kuluttajahintainflaatio kehittyy eri suuntiin USA:ssa ja euroalueella 6 5 4 3 2 1 0-1 Euroalue USA 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14-2 Lähde: Nordea Markets ja Macrobond

Polttopiste Markets EKP jysäytti uudet kortit pöytään... Viime viikolla torstaina EKP yllätti markkinat koronlaskulla ja uusilla osto-ohjelmilla, minkä seurauksena euroalueen pitkät korot painuivat laajalla rintamalla. Italian ja Espanjan 10- vuotisen korot laskivat uusiin ennätyksiinsä. Tällä viikolla euroalueen pitkät korot ovat tehneet maltillisia korjausliikkeitä, kun pöly on laskeutunut EKP:n elvytyspaketin yllä. Saksan 10-vuotinen majailee nyt yhden prosentin tuntumassa. Lyhyellä aikavälillä korkojen nousua rajoittavat edelleen geopoliittiset riskit, kun Ukrainassa tulitauko on hataralla pohjalla. Pidemmällä aikavälillä euroalueen korot saavat edelleen tukea EKP:n löysennetystä rahapolitiikasta, mikä puolestaan leventää korkoeroja jenkkeihin verrattuna. Muttei tarjoa ihmelääkettä euroalueen elvyttämiseksi Euroalueen toipuminen on vielä kaukana, eivätkä EKP:n uudet toimet ole nopea käänne parempaan. Ohjauskoron lasku 0,05 prosenttiin tukee tässä kuussa alkavia pitkiä rahoitusoperaatioita (TLTRO), joiden hinta on sidottu ohjauskorkoon. Uusista osto-ohjelmista huolimatta pitkät rahoitusoperaatiot ovat edelleen keskeisessä asemassa, kun keskuspankki haluaa tukea luotonantoa yksityiselle sektorille. Kahta ensimmäistä huutokauppaa on syytä seurata tarkkaan: jos pankit hakevat vähän TLTRO-rahaa, keskuspankin paine järeämpiin toimiin kasvaa. Tämä kuitenkin vaatisi myös sen, että inflaatio pysyy loppuvuodesta matalana ja inflaatio-odotukset laskevat. Draghin mukaan EKP pyrkii paisuttamaan tasettaan vuoden 2012 tasolle, mikä vaatisi noin 700 1000 miljardin kasvua nykyiseltä tasolta. Tavoite voi olla liian kova ainakin lyhyellä tähtäimellä. Kun ottaa huomioon aikaisempien operaatioiden takaisinmaksut, TLTRO:n ja uusien osto-ohjelmien yhteiskoko tulisi olla vähintään 1000 miljardia euroa. Arvioimme mukaan TLTRO suuruus kasvaa noin 650 miljardiin euroon, mikä jättäisi liian paljon osto-ohjelmien varaan. Osto-ohjelmat saattavat jäädä pieniksi Elokuun kokouksessa julkistetut ostot sisältävät vakuudellisia arvopapereita (ABS) sekä katettuja joukkovelkakirjoja. Yhtenä jarruna osto-ohjelmassa on se, että nykyiset ABSmarkkinat ovat euroalueella pienet. Kasvua rajoittaa nykyinen sääntely. Muutoinkaan osto-ohjelman kasvattaminen ei ole varma nakki, kuten vuosien 2011 2012 kokemus osoittaa. Tuolloin katettujen joukkovelkakirjojen ostot jäivät vaatimattomasta 40 miljardin tavoitteesta alle puoleen. Yli 100 miljardin yhteisostot ensimmäisen vuoden aikana ovat kovan työn takana, joten taseen kasvattaminen vuoden 2012 tasolle voi jäädä nykytoimilla vain haaveeksi tai sen saavuttaminen kestää useamman vuoden. Ohjauskoron laskut ovat nyt euroalueella ohi, kun nollaraja on tullut vastaan. Siten deflaatiota vastaan ei voida enää taistella perinteisen rahapolitiikan puitteissa vaan tueksi tarvitaan muita keinoja. Jos siis inflaatio ei ota tuulta purjeisiin. Määrällisen elvytyksen todennäköisyys on kuitenkin vielä verrattain pieni, kun euron heikentyminen nostaa energian hintaa ja tukee inflaatiota. Arviomme mukaan euroalueen inflaatio nousee vuoden lopulla 0,5 prosenttiin, ja vauhdittuminen jatkuu vähitellen. Kaj Paulamäki Ohjauskoron lasku painoi euriborit uusiin pohjiin Korkoero USA:n ja Saksan välillä kasvussa

Riskienhallinta Markets Likviditeetinhallinnan tärkeys kriisitilanteissa Yrityksen riskienhallinta on perinteisesti keskittynyt markkinariskien eli valuutta-, korko- ja hintariskien suojaamiseen. Nykyisessä yritysten toimintaympäristössä myös maksuvalmiuseli likviditeettiriskinhallinnan merkitys on nostanut uudella tavalla päätään. Yrityksellä saattaa olla maksuvalmiusriskeihin johtavia luottoriskikeskittymiä, joiden olemassaolo joudutaan ottamaan huomioon. Yrityksen raaka-aine tai komponenttitoimittajien toimitusongelmat voivat johtaa yllättäviin ongelmiin käyttöpääoman hallinnassa. Samalla tavoin yhden tai useamman loppuasiakkaan maksuvaikeudet voivat ajaa hyvässäkin likviditeettitilanteessa olevan yrityksen yllättäviin ongelmiin. Ukrainan kriisin seurauksena asetetut talouspakotteet ja niiden vastapakotteet ovat mullistaneet monen yrityksen toimintaympäristön. Riittävätkö yrityksen likviditeettireservit kattamaan toimintaympäristöön tulleet muutokset? Talouden epävarmuus on jo muutenkin tehnyt asiakkaat varovaiseksi ja varastot sekä toimitusketju on optimoitu, jolloin pienet muutokset toimitustai maksuajoissa saattavat ajaa yritykset kriisin partaalle. Ylisuuri kassa voi olla yritykselle kustannus Globaalin talouden epävarmuus ja talouskasvun tyrehtyminen ovat ajaneet keskuspankit ympäri maailmaa tukemaan taloutta voimakkailla elvyttävillä toimilla. Korot ovat lähellä nollaa ja taloutta yritetään tukea vielä lisää painamalla rahaa. Yritykset ovat reagoineet oman toimintaympäristön muutoksiin tehostamalla omaa toimintaansa ja ehkä divestoimalla ydinliiketoiminnan ulkopuolisia bisnesalueita. Näillä tehostamistoimilla ja strategisilla liikkeillä on yrityksen kassaan saattanut kerääntyä merkittävää ylilikviditeettiä. Yritys saattaa pitää kassassaan ylisuuria rahamääriä, jolle ei käytännössä nykyisessä korkomaailmassa saa käyttelytileillä tuottoa. Tällöin ylisuuresta kassasta tulee yritykselle kustannus, kun kassa ei säilytä ostovoimaa tai toisin sanoen kassa tuottaa vähemmän kuin inflaatio. Korkotason ollessa lähellä kahta prosenttia tämä kustannus ei ehkä tunnu kovinkaan olennaiselta. Nykyisessä nollakorkojen ympäristössä kassan tuottamattomuus vaikuttaa negatiivisesti yrityksen keskeisiin tunnuslukuihin (kuten ROE ja EPS). Tehokkaalla hallinnalla kassa on mahdollista muuttaa tuloksi. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää käyttää sellaisia likviditeetinhallintatuotteita, joissa pääoman menettämisen riski on minimoitu ja lisäksi sijoitetut varat on muutettavissa käteiseksi nopeasti ja kustannustehokkaasti. Perinteisten talletustuotteiden lisäksi on olemassa muita tuotteita, jotka tarjoavat yrityksen varoille käyttelytiliä parempaa tuottoa, mutta turvaavat silti yrityksen likviditeettitarpeet. Yritykset ovat usein luoneet likviditeetinhallintapolitiikkansa vuosia sitten erilaisessa talousympäristössä, jolloin edellä kuvatut asiat eivät vielä olleet ajankohtaisia. Täten yritysten kannattaisikin päivittää riski- ja suojauspolitiikan lisäksi myös likviditeetinhallintapolitiikkaansa. Tässä prosessissa käydään läpi maksuvalmiusriskeihin ja likviditeetinhallintaan liittyviä asioita ja muokataan niitä yrityksen nykytilanteeseen sopiviksi. Jouni Liimatta Euro-alueen valtiolainojen tuottokäyrä, jossa vasta 10 vuoden maturiteetissa päästään yli 1% tuottoihin 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0-0.5 % 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Maturiteetti Lähde: Nordea Markets

Ennusteet Periodi Nordea Markkinat Edellinen Keskiviikko 10.9. 9:00 Suomi Teollisuustuotanto (v/v) Heinä -1,4 % 9:45 Ranska Teollisuustuotanto (v/v) Heinä -0,4 % Torstai 11.9. 0:00 Uusi-Seelanti Keskuspankin korkopäätös Syys 3,50 % 9:00 Ruotsi Työttömyysaste (PES) Elo 4,3 % 10:30 Ruotsi Inflaatio (v/v) Elo 0,6 % 10:30 Ruotsi Työttömyysaste Elo 7,1 % Perjantai 12.9. 12:00 Euroalue Teollisuustuotanto (v/v) Heinä 0,0 % 15:30 USA Vähittäismyynti pl. autot (k/k) Elo 0,00 0,1 % 16:55 USA Kuluttajien luottamus (Michigan) alustava Syys 83,00 82,50 Lauantai 13.9. 8:30 Kiina Investoinnit kiinteään pääomaan (vuoden alusta, v/v) Elo 16,9 % 17,0 % 8:30 Kiina Vähittäismyynti (v/v) Elo 12,1 % 12,2 % 8:30 Kiina Teollisuustuotanto (v/v) Elo 8,8 % 9,0 % Maanantai 15.9. 9:00 Suomi Inflaatio (v/v) Elo 0,8 % 16:15 USA Teollisuustuotanto (k/k) Elo 0,4 % Tiistai 16.9. 11:30 Iso-Britannia Inflaatio (v/v) Elo 1,6 % 11:30 Iso-Britannia Vähittäishinnat (v/v) Elo 2,5 % 12:00 Saksa ZEW-indeksi (rahoitusmarkkinoiden luottamus) Syys 8,6 Keskiviikko 17.9. 11:30 Iso-Britannia Keskuspankin kokouspöytäkirja Syys 11:30 Iso-Britannia Työttömyysaste (3kk) Heinä 6,4 % 15:30 USA Pohjainflaatio (v/v) Elo 1,9 % 17:00 USA Asuntomarkkinaindeksi (NAHB) Syys 55,0 21:00 USA Keskuspankin korkopäätös Syys 0,00 0,25 % Torstai 18.9. 10:30 Sveitsi Keskuspankin korkopäätös Syys 0,00 % 11:00 Norja Keskuspankin korkopäätös Syys 1,50 % 15:30 USA Rakennusten aloitukset, tuhatta Elo 1093 17:00 USA Philadelphian teollisuuden luottamus Syys 28,0 Perjantai 19.9. 17:00 USA Vanhojen asuntojen myynti, milj. asuntoa Elo 5.15 17:00 Euroalue Kuluttajien luottamus Syys -10,0 17:00 USA Vanhojen asuntojen myynti, milj. asuntoa Elo 5.15 17:00 Euroalue Kuluttajien luottamus Syys -10,0 Tiistai 23.9. 4:45 Kiina Teollisuuden ostopäällikköindeksi (PMI) (HSBC), alustava Syys 50,2 11:00 Euroalue Teollisuuden ostopäällikköindeksi (PMI), alustava Syys 50,7 11:00 Euroalue Palvelusektorin ostopäällikköindeksi (PMI), alustava Syys 53,1 Kalenteri Markets USA:n vähittäismyynti oli heinäkuussa pettymys, mutta nyt odotettavissa on piristymistä

Noteeraukset Markets FX EUR/USD EUR/SEK EUR/NOK EUR/GBP EUR/JPY SWAP EUR USD SEK NOK GBP Spot 1,289 9,159 8,167 0,800 136,89 2Y 0,32 0,87 0,63 1,94 1,31 3 kk termiini 1,290 9,167 8,200 0,801 136,88 3Y 0,39 1,32 0,77 2,01 1,62 3 kk ATM -optio 1,50 % 1,21 % 1,27 % 1,67 % 1,48 % 5Y 0,62 1,98 1,10 2,23 2,06 7Y 0,91 2,38 1,44 2,47 2,34 FRA EUR USD SEK* NOK* GBP EUR CAP Strike: 2,50 % 3,50 % 4,50 % 3kk spot talletus 0,08 0,11 0,33 1,58 0,45 2Y 0,20 0,20 0,20 3x6kk FRA 0,15 0,32 0,48 1,69 0,74 3Y 0,31 0,30 0,30 6x9kk FRA 0,13 0,43 0,49 1,68 0,88 5Y 0,98 0,88 0,83 - EUR CAP -korkokaton noteeraukset 6kk Euriborille - *FRA:n noteerausten päivämäärät ovat IMM-päiviä - ATM -option ja EUR-määräisen korkokaton hinnat ovat prosentteina pääomasta Tasot ti 9.9.2014 klo 12:00 1,55 1,50 1,45 1,40 1,35 1,30 1,25 1,20 EUR/USD 1,15 1/09 7/09 1/10 7/10 1/11 7/11 1/12 7/12 1/13 7/13 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 2v Sw ap-korko 0,0 1/09 7/09 1/10 7/10 1/11 7/11 1/12 7/12 1/13 7/13 ATM- valuuttaoptiolla tarkoitetaan optiota, jonka sopimushinta on tämänhetkisen termiinikurssin suuruinen. Ostamalla valuuttaoption yritys voi sekä suojautua riskiltä että säilyttää mahdollisuuden hyötyä suotuisasta kurssikehityksestä. Optiosuojaus soveltuu erityisesti epävarmojen kassavirtojen suojaamiseen, koska ostetun option tappio on suurimmillaan preemion suuruinen. Cap -korkokaton ostajalla on oikeus, mutta ei velvollisuutta lainata rahaa optiosopimuksessa määritellyllä korolla. Velallisen näkökulmasta korkokaton ostamista voi verrata vakuutuksen ottamiseen. Korkokatto rajoittaa velallisen lainastaan maksaman koron sopimuskoron suuruiseksi. Suojauksen hinta eri sopimuskoroilla voidaan lukea taulukosta (hinta prosentteina pääomasta). FRA -korkotermiinin ostamalla yritys voi suojautua koronnousua vastaan ja termiinin myymällä koronlaskua vastaan. Jos yritys esimerkiksi ostaa 21.12 FRA:n, tämä tarkoittaa, että yritys sitoutuu ottamaan tuolla hetkellä 3 kk mittaisen lainan korolla, joka voidaan lukea taulukosta. Lainaa ei maturiteetissa kuitenkaan oteta, vaan tuolloin tehdään nettoarvon tilitys. Swap -noteerauksella tarkoitetaan koronvaihtosopimuksen kiinteää korkoa. Sopimuksessa vaihtuvan koron (6 kk Euribor) virta voidaan vaihtaa kiinteäksi koroksi. Kun odotetaan korkojen nousevan, koronvaihtosopimuksen tekeminen voi olla yritykselle kannattavaa. Tällä tavoin vaihtuvaan korkoon sidotun lainan korot saadaan efektiivisesti muutettua kiinteiksi, ja korkojen noustessa yritys hyötyy sopimuksesta.

Yhteystiedot Markets Strategia & tutkimus Aki Kangasharju, pääekonomisti 09 165 599 52 Pasi Sorjonen, ekonomisti 09 165 599 42 Sanna Kurronen 09 165 599 30 Timopekka Hakola 09 165 599 40 Kaj Paulamäki 09 165 591 26 Yrityksien riskienhallinta Jari Liede 09 165 599 35 Jouni Liimatta 09 369 503 14 Antti Aittola 09 165 595 16 Antti Aho 09 396 503 59 Johdannaismyynti Kim Liljeström 09 369 503 97 Valuuttatuotteet 09 369 50 950 Sijoitustuotemyynti 09 369 50 880 Johdannaismyynti 09 369 50 700 aki.kangasharju@nordea.com pasi.sorjonen@nordea.com sanna.kurronen@nordea.com timopekka.hakola@nordea.com kaj.paulamaki@nordea.com jari.liede@nordea.com jouni.liimatta@nordea.com antti.aittola@nordea.com antti.aho@nordea.com kim.liljestrom@nordea.com Nordea Bank Finland Plc Aleksis Kiven katu 9, Helsinki FIN-00020 Nordea +358 9 1651 Nordea Bank Danmark A/S Christiansbro, Strandgade 3 DK-0900 København C +45 3333 3333 Nordea Bank AB (publ) Hamngatan 10 Postboks 850, SE-105 71 Stockholm +46 8 614 7000 Nordea Bank Norge ASA Middelthunsgt. 17 PO Box 1166 Sentrum, N-0107 Oslo +47 2248 5000 Nordea Markets on Nordea Bank Norge ASA:n, Nordea Bank AB:n (publ), Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Nordea Bank Danmark A/S:n Markets-toimintojen yhteinen nimi. Oheiset tiedot on tarkoitettu taustatiedoksi vastaanottajan yksinomaiseen käyttöön. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat Nordea Marketsin mielipidettä tiedotteessa mainittuna päivänä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tämä asiakirja ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä, eikä sitä tulisi pitää sellaisena tai käyttää ilman vastaanottajan omaa harkintaa. Oheisia tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Ennen sijoitus- tai luotonottopäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. Nordea Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja missään toimipaikassaan. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman Nordea Marketsin etukäteen antamaa kirjallista lupaa.