NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

Samankaltaiset tiedostot
Miten koulu muuttuu? Maija Lanas Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys seminaari

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola

Kulttuuriosallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Valtion I kotouttamisohjelma

Laiskuus on katsojan silmissä

Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

AJATUKSIA OSALLISUUDESTA, YHDENVERTAISUUDESTA JA ERITYISESTÄ TUESTA. Minna Haveri 2018

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

Vesannon elinvoimaryhmä

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Sulkevat ja avaavat suhteet

OSALLISUUS JA TUKI

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

Liitetaulukko 1. Kyselyyn vastanneiden nuorten kaksoiskansalaisten (n=194) taustatietoja

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

HYVÄT VÄESTÖSUHTEET. Liite 2. Pilottikuntiin suunnatun kyselyn laajemmat tulokset

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

Varhaiskasvatuksen tuloksellisuus

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Nuorisobarometri 2016 on KATSE TULEVAISUUDESSA. Julkistustilaisuus Nuoret ja tulevaisuus -seminaari Musiikkitalo, Helsinki Sami Myllyniemi

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta

Solidaarisuus kansalaisyhteiskunnassa

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN

Turvallisuus osana hyvinvointia

Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Monikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen erilaisten kulttuurien Maahanmuuttajalasten oman identiteetin tukeminen Lähiyhteisön osallistaminen

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

Mitä, miksi ja miten tiedolla vaikuttaminen etsivässä nuorisotyössä. Veli Liikanen, Marja Moisala

Korjaava ja ennalta ehkäisevä asumissosiaalinen työ

Syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Pienet päihdepäivät Seinäjoki Tuula Kekki/Stakes

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Asiakkaan osallisuus palveluissa. Minna Laitila

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari klo 10.

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Miksi kehittää yhdessä? Miten kehittää yhdessä? Mitä tähän mennessä on opittu?

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Juha Iso-Aho & Arto Lindholm (toim.) VAPAAEHTOISTYÖ NUORTEN SYRJÄYTYMISRISKIN VÄHENTÄJÄNÄ. Festaripörssi-hankkeen analysointi ja johtopäätökset

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Nuorten kokemuksia elinympäristöstä ja turvallisuudesta. Painoalapäällikkö Valdemar Kallunki

Johtamisen kehittämisverkosto Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

Olavi Kaukonen Espoo

MAPOLIS toisenlainen etnografia

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Transkriptio:

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016

Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Yksilö on syrjäytynyt, jos a) hän on maantieteellisesti jäsen yhteiskunnassa ja b) hän ei osallistu sen yhteiskunnan jäsenten normaaleihin toimintoihin. Burchardt et al. (1999)

Mitä ovat yhteiskunnan normaalit toiminnot? 1. Kuluttaminen Ei köyhyyttä 2. Säästäminen eläke, säästöt, omistaminen 3. Tuottava toiminta Osallistuminen taloudellisesti ja sosiaalisesti arvostettuun toimintaan (esim koulutus, palkkatyö, eläke tai perheen hoitaminen) 4. Poliittinen toiminta Osallistuminen jonkinlaiseen kollektiiviseen toimintaan, jonka tavoite on parantaa välitöntä tai laajempaa ympäristöä 5. Sosiaalinen toiminta Osallistuminen merkittävään sosiaaliseen vuorovaikutukseen perheen tai tovereiden kanssa, ja johonkin kulttuuriseen ryhmään tai yhteisöön identifioituminen (Burchardt 1999)

Syrjäytymisen ulottuvuuksia Taloudellinen Pitkäaikainen työttömyys Työttömät taloudet Hyvin pienet tulot Sosiaalinen Ei-toivotut teiniraskaudet Kodittomuus Rikollisuus Osallistumattomat nuoret Poliittinen Vallattomuus ja voimattomuus Poliittisten oikeuksien puute Äänestämättömyys Matala yhteisöllinen aktiivisuus alienaatio, epäluottamus politiikkaan epävakaus, sekasorto Naapurustoon liittyvä Ympäristön saastuminen ja hoitamattomuus Asuntojen hinnan lasku Palveluiden poistuminen Tukiverkostojen romahtaminen Maantieteellinen Haavoituvien ihmisryhmien keskittyminen joillekin marginalisoiduille alueille Ryhmä Yllämainittujen ulottuvuuksien keskittyminen seuraaviin ryhmiin: vanhukset, vammaiset, etniset vähemmistöt Yksilöllinen Henkisen tai fyysisen terveyden puute Huono koulumenestys Matala itseluottamus ja heikko itsevarmuus Percy-Smith, J. (ed.) (2000) Policy Responses to Social Exclusion: Towards Inclusion? Open University Press, Buckingham, Philadelphia.

Kuka on syrjäytynyt? Taloudellinen arviointi: He, joilla ei ole mahdollisuutta etuihin kuten omaisuus tai luotto Sosiaalinen arviointi: He, joilla ei ole kunnollisia yhteyksiä valtavirtayhteiskuntaan (esim. osallistumattomat nuoret) Poliittinen arviointi: He, joilla ei ole tasavertaisia poliittisia vaikutusmahdollisuuksia (esim. naiset, etniset ja uskonnolliset vähemmistöt, vammaiset)

Mitä syrjäytyminen siis on? Puutteellisesti määritelty: Robin Peace (2001, 22) on löytänyt EU:n dokumenteista ainakin 51 tapaa, jolla yksilö voidaan lukea kuuluvaksi syrjäytyneiden joukkoon, ja ainakin 15 nimettyä syrjäytymistyyppiä Syrjäytymisen käsite onkin laajalti kritisoitu

Syrjäytymispuhe Miten syrjäytyminen nähdään? Yksilön ongelma? Sosiaalinen ongelma? Se on myös arjessa tuotettu ilmiö

Syrjäytyminen arjessa tuotettuna ilmiönä nk. syrjäytyminen on yhteiskunnallinen ilmiö, jota (huomaamatta) tuotetaan arjen käytänteissä ja puhetavoissa: Toiset yksilöt ja ryhmät asetetaan keskukseen ja toiset syrjälle. (esim. tulotasosta, maantieteellisestä sijainnista, kotikulttuurista, kielestä, sosiaalisista ongelmista riippuen. Toiset tiedot ja taidot asetetaan keskukseen, toiset syrjälle. (Esim. poronhoito, metsästys ja keräily, koneiden korjaaminen, taiteet) Syrjä ei siis ei ole luonnollinen, staattinen huono tila, vaan normatiivinen kategoria Ketkä voivat syrjäytyä, ketkä eivät?

Esim. Suomen työttömimmässä kunnassa asuva vajaa 50 -vuotias kouluttamaton pohjoissuomalainen pätkätyöläinen, peräkammarinpoika, asuu synnyintalossaan. http://prezi.com/ngzftimm4rtp/copyof-kertonet/ Oman elämänsä keskellä. Menestystarina.

Koulun edustama kulttuuri voi poiketa kodin tai lähiyhteisön kulttuurista. Koulun sisälle siirryttäessä lapsen tai nuoren oma kotikulttuuri häipyy seinien ulkopuolelle, ja lapsi tai nuori siirtyy oman elämänsä keskeltä jonkun toisen elämän syrjälle. Syrjäytyminen

tärkeä kysymys ei ole, kuinka saada kaikille samat vahvuudet, vaan KUINKA KANNUSTAA JA TUKEA MONINAISIA, YLLÄTTÄVIÄ VAHVUUKSIA YKSILÖISSÄ JA YHTEISKUNNASSA? Merkitys yhteiskunnan kehittymisen kannalta (uusilla tavoilla) Merkitys yksilön itsetunnon ja itsearvostuksen kannalta