Aavan meren suojelun edistäminen (nk. BBNJprosessi) ja arktiset meret Ympäristövaliokunta 17.6.2016 Sara Viljanen, YM Margareta Klabbers, UM
Aava meri ja sen suojelun nykytila - YK:n merioikeusyleissopimus (UNCLOS) rajaa merialueet juridisesti: 1) valtioiden aluemeriin 2) valtioiden talousvyöhykkeisiin 3) valtioiden mannerjalusta-alueisiin 4) aavaan mereen 5) syvänmerenpohjaan - Kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisiksi alueiksi luetaan: 1) aava meri 2) syvänmerenpohja - UNCLOS velvoittaa valtioita suojelemaan aavan meren luonnonvaroja sekä omaaloitteisesti että yhteistyössä keskenään. - Toistaiseksi aavan meren luonnonvarojen suojelusta ei ole annettu yksityiskohtaista globaalia sääntelyä. Kesällä 2015 YK:n yleiskokous antoi päätöslauselman aavan meren luonnonvarojen suojelua koskevasta täytäntöönpanosopimuksesta (69/292). - Sopimusprosessi tunnetaan lyhenteellä BBNJ = Biodiversity Beyond National Jurisdiction
MERIALUEET Aluemeri Talousvyöhyke Aava meri Aava meri Continental shelf in geographical sense X nm (< 200 nm) MERENPOHJA Mannerjalusta Jatkettu mannerjalusta Syvänmerenpohja
4
Alueellisia ja temaattisia merisopimuksia LÄHDE: Institute for Sustainable Development and International Relations (IDDRI) 5
BBNJ-sopimuksen neuvotteluprosessi - Prosessi käynnistyi maaliskuun lopussa 2016 kaksivuotisella valmistelukomiteatyöllä (2016-2017). Komitean on tarkoitus antaa sopimuselementtejä koskevat suosituksensa vuoden 2017 loppuun mennessä. Tämän jälkeen järjestetään varsinaiset hallitusten väliset neuvottelut oikeudellisesti sitovan valtiosopimuksen laatimiseksi. - Valmistelu EU:ssa: toimivalta on unionin ja jäsenvaltioiden välillä jaettua - Sopimuksen runko on tarkoitus rakentaa neljän osa-alueen ympärille: 1) merelliset suojelualueet (engl. MPA) 2) merten geenivarannot (engl. MGR) 3) ympäristövaikutusten arviointi (YVA) 4) valmiuksien kehittäminen ja teknologiansiirto (engl. CB&TT) (Suomi on tässä osiossa EU-kannan sisällöntuottaja yhdessä Ruotsin kanssa) - Sopimus ei saa heikentää olemassa olevien sopimusten ja/tai organisaatioiden toimivaltuuksia. Määräyksen tulkinta ei ole yksiselitteinen. 6
BBNJ-sopimusprosessin haasteita - Toimivaltakysymykset suhteessa olemassa oleviin alueellisiin sopimuksiin ja muihin relevantteihin järjestelyihin. - Etenkin kalastus- ja merenkulkuregiimien suhde uuteen sopimukseen. - Maantieteellinen rajaus erityisesti silloin, kun puhutaan sellaisista aavaan mereen vaikuttavista toiminnoista, jotka tapahtuvat kansallisen lainkäyttövallan sisäpuolisilla alueilla, ts. valtioiden suvereniteetin piirissä. - Kysymys jatkettujen mannerjalusta-alueiden yläpuolisen vesimassan oikeuksista (keskeinen kysymys arktisella alueella). - Institutionaaliset kysymykset; perustetaanko uusi kansainvälinen instituutio vai käytetäänkö jotakin olemassa olevaa (esim. ISA / CBD) olisiko instituutiolla päätöksentekovaltaa vai olisiko pikemminkin yhteistyöelin jo olemassa olevien toimijoiden välillä? - Rahoitus 7
BBNJ-prosessin yhteys arktisen neuvoston alla käytäviin merikeskusteluihin - Arktisen neuvoston tämänhetkinen puheenjohtajamaa USA päätti kesällä 2015 määräaikaisen työryhmän perustamisesta, jonka tarkoituksena on tarkastella arktisen merellisen yhteistyön tulevaisuuden tarpeita (Task Force on Arctic Marine Co-operation, TFAMC). - TFAMC tarkastelee arktista meriyhteistyötä myös muilla merialueilla kuin arktisen aavan meren alueella, mutta aava meri on keskeisessä asemassa. - Tavoitteena on esimerkiksi tieteellisen yhteistyön lisääminen meriasioissa. - TFAMC -ryhmässä on ehdotettu mahdollisia uusia institutionaalisia rakenteita, mm. arktisen merikomission perustamista USA:n aloitteesta. - TFAMC:ssa käytävien keskustelujen ja mahdollisen uudenlaisen arktisen yhteistyön suhde tulevaan BBNJ -sopimukseen on yhä määrittelemätön. - TFAMC:n mandaattia jatketaan mahdollisesti Suomen arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudelle. 8
Arktiset merialueet (ja niitä koskevat aluevaatimukset) Lähde: IBRU Centre for Borders Research, Durham University
Suomen linjauksia BBNJ-prosessissa ja siihen liittyvässä arktisessa keskustelussa 1. Suomi tukee aktiivisesti YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) alaisuudessa neuvoteltavan aavan meren luonnonvarojen suojelua koskevan nk. BBNJ sopimuksen syntymistä osana EU:ta. 2. BBNJ sopimuksella tulee pyrkiä tehokkaiden suojelualueverkostojen perustamiseen. Sopimusmekanismilla tulee olla riittävät toimivaltuudet tehokkaan suojelun turvaamiseksi. 3. BBNJ sopimuksen sisällön tulee pysyä UNCLOSin määrittelemien merivyöhykkeiden ja niihin liittyvän toimivaltajaon puitteissa. 4. BBNJ-sopimuksen toimeenpanossa tulee pyrkiä hakemaan synergiahyötyjä olemassa olevista mekanismeista ja pyrkiä minimoimaan sopimuksen aiheuttama hallinnollinen ja taloudellinen taakka. 5. Arktisen neuvoston alaisuudessa tapahtuvia toimia tulee tarkastella pitäen mielessä Suomen arktisen strategian tavoite merellisten suojelualueverkostojen kehittämisestä arktisella alueella. Olennaista on varmistua siitä, että arktisella yhteistyöllä pyritään tehokkaaseen suojeluun eikä sillä heikennetä tulevan BBNJ sopimuksen mukaisia suojeluvelvoitteita. 10