51. Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 545 964 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen 2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin 3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan palkkauskustannusten korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 5) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti lisätukien maksamiseen kunnille sekä palkkatuen ja starttirahan perustuen ja lisäosan maksamiseen lukuun ottamatta niitä perustukia, jotka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista momentilta 33.20.52 6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin 7) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla 8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 10) hallitusohjelman mukaisesta nuorten yhteiskuntatakuun kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hallitusohjelmassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarkoitetun kokeilun kehittämisestä aiheutuviin menoihin ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä tukevan toiminnan menoihin. Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Vuonna 2013 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2013 jälkeen enintään 92 000 000 euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Lailla kumotaan laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002). Päällekkäiset palvelut ja tuotteet yhdistetään ja palvelut määritellään siten, että palvelujen joustava käyttö mahdollistuu. Palveluista, jotka eivät ole enää työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisia, tai joiden vähäinen käyttö kertoo asiakkaiden muuttuneista palvelutarpeista, ehdotetaan luovuttavaksi. Osa-aikalisä ehdotetaan lakkautettavaksi. Henkilöasiakkaille maksettavia korvauksia olisivat matka- ja yöpymiskustannusten korvaus, muuttokustannusten korvaus ja kulukorvaus. Matkakustannusten korvausten määräytymisperuste muuttuu siten, että niihin tulee 9 euron omavastuu. Lisäksi korvausta maksettaisiin nykyisestä poiketen pääsääntöisesti vain työttömille. Työkokeilun ajalta maksettavasta harkinnanvaraisesta päivärahasta ehdotetaan luovuttavan. Valtionhallintoon työllistämisessä ei määriteltäisi kuukausipalkan enimmäismäärää, vaan se, kuinka paljon määrärahaa työllistettävän henkilön palkkauskustannuksiin kuukaudessa voitaisiin tältä momentilta enintään käyttää. Ehdotettava määrä, enintään 3 100 euroa kuukaudessa, vastaisi 2 500 euron kuukausipalkkaa työnantajakustannuksineen ja olisi siten käytännössä samansuuruinen kuin nykyisin. Työnantaja voi halutessaan maksaa korkeampaa palkkaa. Määräraha sisältää 5 847 000 euroa Nokia Oyj:n irtisanomisista aiheutuviin toimenpiteisiin, joihin haetaan rahoitusta Euroopan Globalisaatiorahastosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Asiantuntija-arvioinnit 8 360 000 Kokeilut ja valmennukset 43 067 000 Työvoimakoulutuksen hankinta Ammatillinen koulutus 161 935 000 Kotoutumiskoulutus (sis. Osallisena Suomessa -kokeiluhankkeen) 39 700 000 Yhteensä 253 062 000 Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus 1 500 000 Starttiraha 38 400 000 Palkkatuettu työ Valtionhallinto 32 900 000 Kunnat ja kuntayhtymät 52 900 000 Yksityinen sektori 119 885 000 Yhteensä 245 585 000 Työllisyyspoliittinen avustus 40 185 000 Korvaukset 3 945 000 Vakuutusturva 650 000 Työvoimakoulutuksen kehittämis-, tiedotusja ilmoitustoiminta 1 600 000 Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien kokeilujen käynnistäminen 500 000 Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) 437 000 Kaikki yhteensä 545 964 000 Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Sovelletun määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräisestä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Momentin määrärahaa voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla. Venäjän lähialueiden työvoiman ammatilliseen kehittämiseen liittyvästä myöntämisvaltuudesta ehdotetaan luovuttavan, koska seuraavalle vuodelle ulottuviin hankintoihin voidaan sitoutua 2-vuotisella siirtomäärärahalla. Työvoimakoulutukseen osallistuvien koulutusaikainen toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momentilta 33.20.52 maksetaan palkkatuen ja starttirahan perustukea tietyin edellytyksin työmarkkinatukea saavien osalta. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus 2011 toteutuma 2012 arvio 2013 tavoite Vaikuttavuus 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 31,5 29 29 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 45,2 45 43 Laatu ammatillisen työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hyvien/erinomaisten arvosanojen osuus, % 78,3 77 79 Yrityksiin työllistäminen tuella palkatuista henkilöistä yrityksissä, vähintään, % 35,4 40 40 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2013 2014 2015 2016 Yhteensä vuodesta 2013 lähtien Työvoimakoulutus Ennen vuotta 2013 tehdyt sitoumukset 77 090 21 406 3 680-102 176 Vuoden 2013 sitoumukset - 67 000 21 000 4 000 92 000 Menot yhteensä 77 090 88 406 24 680 4 000 194 176 Vuonna 2013 myönnettävän rahoituksen kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 89,5 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Aktivointiasteen muutos 60 000 Kotoutumiskoulutuksen lisäys 5 000 Menosäästö/osa-aikalisän lakk. -5 000 Nokian irtisanomisten aiheuttamat toimenpiteet 5 847 Siirto momentille 29.91.51-2 000 Siirto momentille 32.01.02-700 Siirto momentille 32.30.01-5 300 Tasomuutos 2 680 Yhteensä 60 527 Momentin nimike on muutettu. 2013 talousarvio 545 964 000 2012 II lisätalousarvio 4 426 000 2012 I lisätalousarvio 24 000 000 2012 talousarvio 485 437 000 Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp (13.12.2012) Momentin määrärahaksi esitetään noin 546 milj. euroa, jossa on lisäystä kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna runsaat 60 miljoonaa euroa. Tämä lisäys osoitetaan mm. nuorten yhteiskuntatakuuseen ja pitkäaikaistyöttömien kuntakokeiluun. Merkittävää on myös vuoden 2013 alusta lukien toteutettava työvoima- ja yrityspalvelujen uudistaminen, jonka tavoitteena on tukea osaavan työvoiman saatavuutta, työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Työllisyysmäärärahojen mitoitus vastaa 8,1 prosentin työttömyysaste-ennustetta, mikä on hieman kuluvaa vuotta enemmän (7,8 prosenttia). Työttömyysaste oli lokakuussa 6,9 prosenttia, mutta sen arvioidaan nousevan talven aikana, sillä syksyn aikana on ollut esillä useita suuria henkilöstön vähentämissuunnitelmia, joista suurin osa ajoittunee ensi vuodelle. Myös pitkäaikaistyöttömyyden pelätään nousevan. Valiokunta korostaa, että määrärahojen riittävyyttä on seurattava ja tarvittaessa on oltava valmiutta määrärahojen uudelleen arviointiin. Työllisyyden heikentyessä on myös huolehdittava siitä, että TE-keskuksissa on riittävästi henkilöstöä hoitamassa lisääntyneitä tehtäviä. Nuorten yhteiskuntatakuu. Ensi vuonna käynnistyvä nuorten yhteiskuntatakuu on tärkein prioriteetti määrärahan käytössä. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen on varattu yhteensä 60 milj. euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa on 28 milj. euroa. Määrärahoja ei korvamerkitä, vaan takuun toteutumista ohjataan tulostavoitteilla, joita seurataan kuukausittain. Valiokunta painottaa palvelun mahdollisimman nopeaa käynnistymistä sekä myös eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Takuun toteuttamiseen on sitouduttava paikallisella tasolla laaja-alaisesti ja mukaan on saatava TEtoimistojen lisäksi myös mm. kunnat, järjestöt, työnantajien edustajat ja oppilaitokset sekä nuoret itse. On myös huolehdittava TE-toimistojen riittävistä henkilöresursseista etenkin silloin, jos niiden työmäärä kasvaa tuntuvasti työttömyyden kasvun seurauksena. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Julkisten työvoimapalveluiden toinen merkittävä painopiste on pitkäaikaistyöttömyyden torjunta, joka otetaan aiempaa painokkaammin huomioon alueellisessa määrärahanjaossa. Pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa toteutetaan 2012 2015 kuntakokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllistämisen päävastuu siirtyy kokeiluun mukaan tulevalle kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Kokeiluun osoitetaan 20 milj. euroa vuonna 2013. Samassa yhteydessä 62 kunnassa toteutetaan työllistämisbonuskokeilu, jossa pitkäaikaistyötön saa työllistymisen jälkeen pitää yhden kuukauden ajan työmarkkinatuen. Tätä kautta kannustimet työn vastaanottamiseen kohenevat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
Valiokunta korostaa toiminnan vaikuttavuuden seurantaa sekä sitä, että eri toimijat (mm. kunnat, ELY-keskukset, TE-toimistot, Kela) sitoutuvat kokeiluun ja että niiden välinen yhteistyö on tiivistä ja toimintaa johdonmukaisesti tukevaa. Työttömien yhdistykset. Työttömien yhdistykset työllistävät usein kaikkein vaikeimmin työllistyviä, jotka eivät työllisty tavallisille työmarkkinoille. Työttömien yhdistysten rahoitus on kuitenkin vähentynyt ja mahdollisuudet työllistämiseen heikentyneet. Valiokunta pitää tärkeänä, että työttömien yhdistysten osaamista kehitetään, jotta ne pystyvät toimimaan aiempaa paremmin heikossa työmarkkina-asemassa olevien aktivoimiseksi. Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa työttömien yhdistyksille työttömiä työllistävään toimintaan, erityisesti yhdistysten osaamisen kehittämiseen. Eduskunnan kirjelmä EK 36/2012 vp (21.12.2012) Momentille myönnetään 546 464 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten ja työvoimakoulutuksen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen 2) työvoimakoulutuksen tiedottamisesta, tarjouspyyntö- ja hankintailmoittelusta aiheutuvien menojen maksamiseen, työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä ja koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työvoimakoulutukseen liittyviin tehtäviin 3) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä 4) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan palkkauskustannusten korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 5) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti lisätukien maksamiseen kunnille sekä palkkatuen ja starttirahan perustuen ja lisäosan maksamiseen lukuun ottamatta niitä perustukia, jotka julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti rahoitetaan työmarkkinatukimäärärahoista momentilta 33.20.52 6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin 7) enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työ- ja elinkeinoministeriön tarkemmin päättämällä tavalla 8) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa muiden kuin yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin 9) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa yliopistoihin palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin 10) hallitusohjelman mukaisesta nuorten yhteiskuntatakuun kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hallitusohjelmassa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tarkoitetun kokeilun kehittämisestä aiheutuviin menoihin ja kokeiluhankkeiden käynnistymistä tukevan toiminnan menoihin. Momentilta maksettaviin menoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Vuonna 2013 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2013 jälkeen enintään 92 000 000 euroa. I lisätalousarvioesitys HE 52/2013 vp (23.5.2013) Momentille myönnetään lisäystä 7 790 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. Lisämäärärahan tarve aiheutuu Nokia Oyj:n sekä Nokian alihankkijoiden tai Nokiaan kytköksissä olevien yritysten irtisanomisten perusteella Euroopan globalisaatiorahastosta haetun rahoituksen vuoden 2013 maksuosuuksista ja vuodelle 2014 jatkuvien palkkatukien ja valmennusten maksuosuuksista. Lisämäärärahasta arvioidaan käytettävän työvoimakoulutuksen hankintaan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
4 277 000 euroa, palkkatukeen 2 743 000 euroa ja valmennusten hankintaan 770 000 euroa. Suomi on jättänyt alkuvuonna 2013 irtisanomisien johdosta rahoitushakemuksen Euroopan globalisaatiorahastolle. Rahoitussuunnitelma koskee vuosia 2012 2015. EU:n rahoitusosuus on puolet rahoitussuunnitelmasta. Saatavat tulot kirjataan momentille 12.32.99. Siirtomenoista työllisyyspoliittisen avustuksen budjetointiperuste on muutettu maksuperusteiseksi, mikä soveltuu parhaiten toteutuman mukaiseen maksatukseen. 2013 I lisätalousarvio 7 790 000 2013 talousarvio 546 464 000 2012 tilinpäätös 513 863 000 Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp (19.6.2013) Momentille myönnetään lisäystä 7 790 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena. III lisätalousarvioesitys HE 101/2013 vp (12.9.2013) Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 euroa. Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2013 jälkeen enintään 107 000 000 euroa. Lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää 5 000 000 euroa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhdistämistä koskevan toimintamallin mukaisiin toimenpiteisiin. Tavoitteena on nopeasti nostaa maahanmuuttajien työllisyysastetta. Lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää 10 000 000 euroa työvoimakoulutuksena toteutettavaan ammatilliseen koulutukseen ja muuntokoulutukseen. Tavoitteena on parantaa työvoiman osaamisen ja työmarkkinoiden vaatimusten kohtaantoa. Lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää 10 000 000 euroa erityisesti nuorten työllistämiseen suunnattavaan palkkatukeen, pääasiassa yksityiselle sektorille. Tavoitteena on tukea nuorten mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa kiinnittymistä työelämään. Myöntämisvaltuuden lisäyksestä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 15 000 000 euroa vuonna 2015. 2013 III lisätalousarvio 25 000 000 2013 I lisätalousarvio 7 790 000 2013 talousarvio 546 464 000 2012 tilinpäätös 513 863 000 Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp (11.10.2013) Momentille myönnetään lisäystä 25 000 000 euroa. Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2013 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2013 jälkeen enintään 107 000 000 euroa. IV lisätalousarvioesitys HE 165/2013 vp (24.10.2013) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavasta lomarahasta ja työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Muutos mahdollistaa lomarahan maksun työntekijälle tilanteessa, jossa yhden kuukauden palkkauskustannukset lomarahojen vuoksi nousisivat yli 3 100 euron. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. 2013 IV lisätalousarvio 2013 III lisätalousarvio 25 000 000 2013 I lisätalousarvio 7 790 000 2013 talousarvio 546 464 000 2012 tilinpäätös 513 863 000 Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp (27.11.2013) Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henki- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
löä kohti sekä sitä vastaavasta lomarahasta ja työn järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6