Käsittely: JIK ky Johtokunta 28.3.2014 JIK ky Yhtymäkokous 25.6.2014
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstöresurssit... 3 2.1. Henkilöstömäärä... 3 2.1.1. Henkilöstön jakautuminen eri yksiköihin... 6 2.1.2. Vakanssit... 7 2.1.3. Lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit... 8 2.2. Henkilötyövuodet... 8 2.3. Ikärakenne... 10 3. Henkilöstön työpanos... 12 3.1 Tehty työpanos... 12 3.2. Kokonaistyöaika... 12 3.3. Poissaolot... 13 3.3.1. Terveysperusteiset poissaolot... 13 3.3.2. Sairauspoissaolot... 14 3.3.3. Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolot... 15 3.3.4. Sairauspoissaolojen jakautuminen ammattinimikkeittäin... 15 3.3.5. Vakituiset pitkäaikaisterveet... 16 3.3.6. Työtapaturmat... 16 3.4. Vaihtuvuus... 18 4. Henkilöstöpanostukset... 18 4.1. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit... 18 4.2. Palkkaus ja palkitseminen... 20 4.2.1. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset 1.2.2013... 20 4.3. Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 21 5. Eläköityminen... 22 5.1. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet... 23 5.2. Varhe-maksut... 23 6. Henkilöstön hyvinvointi... 24 6.1. Työhyvinvointimittaus... 24 7. Yhteistoiminta vuonna 2013... 25 6.1. Yhteistoimintaryhmä... 25 6.2. Työsuojelutoimikunta... 25 6.3. Koulutustyöryhmä... 26 6.4. Kehityskeskustelut... 26 6.5. Välittävä työyhteisö -neuvottelut... 26 8. Rekrytointi... 27 9. Henkilöstöstrategian toteutuminen vuonna 2013 kriittisin menestystekijöittäin tarkasteltuna... 30 2
1. Johdanto Henkilöstöraportti 2013 antaa kokonaiskuvan henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnasta JIK ky:n viidenneltä toimintavuodelta. Raportti on laadittu KT:n keväällä 2013 julkaiseman kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksen mukaisesti. Suositus korvasi vuodelta 2004 olleen henkilöstöraporttisuosituksen. Suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Uudessa suosituksessa esitetään valtakunnallisesti samalla tavalla kerättävät ja seurattavat henkilöstövoimavaroja kuvaavat määrälliset tunnusluvut. Näiden tunnuslukujen yhdenmukainen kerääminen mahdollistaa kuntien välisen vertailun. Uuden suosituksen mukaisten tunnuslukujen käyttöönotto heikensi vertailtavuutta aikaisempiin toimintavuosiin, joilta oli kerätty tietoa vanhan henkilöstöraporttisuosituksen mukaisesti. Toisaalta uudet tunnusluvut antavat nyt aikaisempaa monipuolisempaa tietoa JIK ky:n henkilöstöstä. Suurin osa tunnusluvuista on ilmoitettu organisaatiotasolla, mutta eräiltä osin tilastotietoa on myös vastuualuekohtaisesti. Suosituksen mukaisesti tiedot on ilmoitettu 31.12.2013 poikkileikkaustilanteen mukaan tai koko kalenterivuodelta. Määrällisen tiedon lisäksi henkilöstöraportti sisältää kuvauksen vuoden 2013 aikana tehdystä henkilöstötyöstä, jota on tehty johtokunnan hyväksymän henkilöstöstrategian viitoittamana. Raportin kursiivilla kirjoitetut kohdat ovat suoria lainauksia henkilöstöraporttisuosituksesta. 2. Henkilöstöresurssit 2.1. Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä kattaa kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Perhe- ja omaishoitajat ja poliittiset luottamushenkilöt jäävät raportoinnin ulkopuolelle, koska eivät ole palvelussuhteessa kuntaan. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde samassa kuntaorganisaatiossa. Vuoden 2013 lopussa JIK ky:n kokonaishenkilöstömäärä oli 1039 henkilöä. Henkilöstömäärä kattaa JIK-kuntayhtymään 31.12. palvelussuhteessa olleen henkilöstön. Kokonaishenkilöstömäärä oli vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna kasvanut 88 henkilöllä (9,3 %:lla). 3
Palvelussuhde 31.12.2013 Miehet Naiset Yhteensä Muutos ed. vuodesta Muutos% ed. vuodesta Vakinaiset 25 675 700 54 8,36 % Määräaikaiset 19 320 339 34 11,15 % - joista työllistettyjä 1 5 6 2 50,00 % Yhteensä 44 995 1039 88 9,25 % Henkilöstöstä oli vakinaisia 67,4 % ja määräaikaisia 32,6 %. Määräaikaisista 7 hoiti avointa työsuhdetta ja 2 hoiti avointa virkaa. Koko henkilöstöstä työsuhteessa oli 915 henkilöä (88 %). Virkasuhteessa puolestaan oli 124 henkilöä (12 %). Vakituisesta henkilöstöstä virkasuhteessa oli 97 henkilöä (14 %) ja työsuhteessa 603 henkilöä (86 %), jakauman pysyessä samana kuin vuonna 2012. Virkasuhteessa olevien vakituisten viranhaltijoidenmäärä kasvoi 7 henkilöllä (8 %:lla) ja työsuhteessa olevien vakituisten työntekijöiden määrä puolestaan kasvoi edellisvuodesta 47 henkilöllä (8 %:lla). Koko- ja osa-aikaisuus palvelussuhteen voimassaolon mukaan Kokoaikaiset Osa-aikaiset Osa-aikaeläkkeellä Sivuviran hoitajat Yhteensä Vakituiset 609 70 20 1 700 Määräaikaiset 299 40 0 0 339 Yhteensä 908 110 20 1 1039 Koko henkilöstöstä vuoden 2013 lopussa naisia oli yhteensä 995 (96 %) ja miehiä 44 (4 %), suhteellisen jakauman ollessa sama kuin aikaisempina vuosina. Naisten määrä oli lisääntynyt edellisvuodesta 79 henkilöllä (9 %:lla) ja miesten määrä oli lisääntynyt 9 henkilöllä (26 %:lla). Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli yhteensä 675 (96,4 %) ja miehiä 25 (3,6 %). Vakituisena työskentelevien naisten määrä oli kasvanut edellisvuodesta 51 henkilöllä (8,2 %:lla) ja miesten määrä oli lisääntynyt 3 henkilöllä (13,6 %:lla). 4
Yleisimmät perusteet työsuhteen määräaikaisuudelle olivat: 5
2.1.1. Henkilöstön jakautuminen eri yksiköihin Henkilöstön jakautuminen eri yksiköihin 31.12.2013 %-osuus vakinaiset sijaiset yhteensä Muutos ed. vuoteen henkilöstöstä Hallinto ja talous 25 5 30-4 2,9 % Huolto 4 2 6 +2 0,6 % Hyvinvointipalvelujen hallinto 4 3 7 0 0,7 % Työterveyspalvelut 15 1 16 +1 1,5 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 194 98 292-4 28,1 % Perhekeskus 57 20 77 +11 7,4 % Kotihoito 121 48 169 +3 16,3 % Asumispalvelut(hoiva) 205 130 335 +37 32,2 % Projektit ja tutkimushankkeet 2 2 4 +1 0,4 % Suun terveydenhuolto 38 16 54 +4 5,2 % Ympäristöterveydenhuolto 11 3 14 +2 1,3 % Kurikan sosiaalitoimi 24 11 35 +35 3,4 % Yhteensä 700 339 1039 +88 100,0 % 6
2.1.2. Vakanssit Vuonna 2013 JIK ky:n virka- ja työsuhdepohja (vakanssit) oli Kurikan sosiaalitoimi mukaan luettuna yhteensä 745,5. Vuoteen 2012 verrattuna tämä virka- ja työsuhdepohja, eli vakituisten virkojen ja työsuhteisten tehtävien määrä, kasvoi 46,35 vakanssilla (7 %:lla). Kurikan sosiaalitoimen osuus tästä kasvusta oli 29 vakanssia, joten kokonaan uusia vakansseja tuli 17,35. Kaikista vakansseista oli virkoja 117 ja työsuhteita 628,5. Vakanssit vastuualueittain lkm % Hyvinvointipalvelut - Ikääntyneiden palvelut 340 46 % Hyvinvointipalvelut - Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 275,5 37 % Suun terveydenhuolto 43 6 % Hallinto, varastot ja tk-kiinteistöt 31 4 % Sosiaalitoimi Kurikka 29 4 % Työterveyshuolto 16 2 % Ympäristöterveydenhuolto 11 1 % Yhteensä 745,5 100 % 7
Suurimmat ammattiryhmät vakansseissa lähihoitaja 166 sairaanhoitaja 103 perushoitaja 92 kodinhoitaja 50 terveydenhoitaja 39 laitoshuoltaja 35 hammashoitaja 21 terveyskeskuslääkäri 20 toimistosihteeri 19 osastonhoitaja 17 terveyskeskushammaslääkäri 15 fysioterapeutti 12 2.1.3. Lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit Seuraavassa taulukossa on kuvattu lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien palvelussuhteet ja vakanssit 31.12.2013 poikkileikkaustilanteen mukaisesti. Viimeisessä sarakkeessa on kerrottu ns. ostopalvelulääkärien lukumäärä 31.12. Lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien palvelussuhteet ja vakanssit Palvelussuhteessa 31.12. Vakituisia Määräaikaisia Kokoaikaisia Osa-aikaisia Sivuvirkaa Vakanssit täyttämättömät vakanssit ostopalvelut 31.12. Lääkärit 31 21 10 24 6 1 27 6 8 Hammaslääkärit 13 12 1 10 3 0 16 4 2 Eläinlääkärit 9 6 3 9 0 0 6 0 0 2.2. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Seuraavassa taulukossa viitataan teoreettisiin henkilötyövuosiin, joissa ei ole huomioitu toteutuneiden palkattomien poissaolojen määrää. 8
Henkilötyövuodet Miehet Naiset Yhteensä Muutos ed. vuodesta Muutos % Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 38,94 896,76 935,7 63,47 + 7,3 % (ei sisällä ostopalveluja) Toteutuneiden henkilötyövuosien määrä oli 880,5. Teoreettisten ja toteutuneiden henkilötyövuosien erotus oli 55,2 henkilötyövuotta. Ostopalvelulääkäreillä kertyi vuonna 2013 yhteensä 8,53 henkilötyövuotta, josta hammaslääkäreiden osuus oli 1,93 henkilötyövuotta ja terveyskeskuslääkärien osuus 6,60 henkilötyövuotta. (Teoreettiset) henkilötyövuodet vastuualueittain % Ikääntyneiden palvelut 453,95 48,5 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 329,5 35,2 % Suun terveydenhuolto 47,13 5,0 % Hallinto,varastot,tk-kiinteistöt 44,64 4,8 % Kurikan sos.toimi 35 3,7 % Työterveyshuolto 14,11 1,5 % Ympäristöterveydenhuolto 11,36 1,2 % Yhteensä 935,7 100,0 % 9
2.3. Ikärakenne Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Lisäksi tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Koko henkilöstön keski-ikä oli 43,5 vuotta. Vuonna 2012 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli Kuntatyönantajien mukaan 45,6 vuotta, eli JIK ky:n henkilöstö on tähän verrattuna noin 2 vuotta keskimääräistä nuorempaa. Vakituisten keski-ikä JIK ky:ssä oli 47,5 vuotta ja määräaikaisten 35,4 vuotta. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 227 21,8 % 30-39 173 16,7 % 40-49 211 20,3 % 50-59 308 29,6 % 60-64 103 9,9 % 65 ja yli 17 1,6 % Yhteensä 1039 100,00 % Keski-ikä 43,5 vuotta Koko henkilöstöä tarkasteltaessa suurin ikäryhmä vuonna 2013 oli 50-59-vuotiaat työntekijät. Heitä oli 308 henkilöä, eli 29,6 % koko henkilöstöstä. Pienimmän ikäryhmän muodostivat vähintään 65- vuotiaat työntekijät, joita oli 17 henkilöä, eli vain 1,6 % koko henkilöstöstä. Koko henkilöstö alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli muutos 2012-2013 24 34-7 11 20 6 muutos % 11,8 % 24,5 % -3,2 % 3,7 % 24,1 % 54,5 % 10
Koko henkilöstön ikärakenteessa on tapahtunut muutoksia verrattuna vuoteen 2012. 30-39- vuotiaiden työntekijöiden määrä kasvoi määrällisesti eniten, 34 henkilöllä (24,5 %). 60-64- vuotiaiden määrä 20 kasvoi henkilöllä (24,1 %). 65-vuotiaiden määrässä 6 henkilön lisäys tarkoitti 54,5 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 suurin ikäryhmä oli myös vakituisia tarkasteltaessa 50-59-vuotiaat. Heitä oli yhteensä 255 henkilöä, eli 36,4 % vakituisesta henkilöstöstä. Vakituisenkin henkilöstön pienin ikäryhmä oli vähintään 65-vuotiaat, joita oli 7 henkilöä, eli 1 % kaikista vakituisista. Määräaikaisia on vakituisia enemmän alle 30-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Vakituiset alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli muutos 2012-2013 10 22-6 10 19-1 muutos % 16,1 % 24,2 % -3,7 % 4,1 % 24,7 % -12,5 % Suurimpia muutoksia vakituisen henkilöstön ikärakenteessa vuoteen 2012 verrattaessa oli 30-39- vuotiaiden määrän kasvu 22 henkilöllä (24,2 %) ja 60-64-vuotiaiden määrän kasvu 19 henkilöllä (24,7 %). 40-49-vuotiaiden määrä väheni kuudella henkilöllä (3,7 %) ja vähintään 65-vuotiaiden määrä yhdellä henkilöllä (12,5 %). 11
3. Henkilöstön työpanos 3.1 Tehty työpanos Tehty työpanos on vuosityöaika, joka lasketaan siten, että kalenterivuoden päivistä vähennetään lauantait, sunnuntait ja työaikaa vähentävät arkipyhät. Kun näin saadusta teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta vähennetään vuosilomat, saadaan säännöllinen vuosityöaika. Kun vielä vähennetään palkalliset ja palkattomat poissaolot, saadaan tehty säännöllinen vuosityöaika ja lisäämällä lisä- ja ylityö saadaan tehty vuosityöaika. JIK ky:n tehty työpanos vuonna 2013 oli 194 568 työpäivää. (Tähän ei ole laskettu koulutukseen käytettyä työpanosta.) Lisäksi lisätyöt tehtynä työpanoksena määriteltynä olivat 1 490,2 työpäivää ja ylityöt 1 563,5 työpäivää. Yhteensä JIK ky:n tehty työpanos lisä- ja ylityöt mukaan laskettuina oli 197 621,7 työpäivää. Vuoteen 2012 verrattuna tehdyn työpanoksen määrä on noussut 5,9 %:lla. Tehdyt tunnit ja työpäivät vastuualueittain Työyksiköt Tehdyt työpäivät Tehdyt tunnit Palkalliset työpäivät Palkalliset tunnit Lisätyötunnit Ylityötunnit Lisä- ja ylityötunnit per vakanssi Hallinto, varastot tk.kiint. 8 823,00 63 640,64 10 679,00 77 058,55 388,34 471,08 27,7 %-osuus kaikista 4,5 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 3,4 % 3,9 % Terv.- ja sh.palvelut 68 377,00 491 890,47 81 865,00 589 232,89 3 743,29 3 822,70 27,5 %-osuus kaikista 35,1 % 35,2 % 35,3 % 35,4 % 32,8 % 32,0 % Työterveyshuolto 3 148,00 22 301,12 3 780,00 26 908,77 34,77 54,56 5,6 %-osuus kaikista 1,6 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % 0,3 % 0,5 % Suun terveydenhuolto 9 339,00 64 955,29 11 008,00 76 402,95 306,35 211,54 12,0 %-osuus kaikista 4,8 % 4,6 % 4,7 % 4,6 % 2,7 % 1,8 % Ikääntyneiden palvelut 95 114,00 694 370,26 113 122,00 825 552,60 6 687,01 7 029,71 40,3 %-osuus kaikista 48,9 % 49,7 % 48,8 % 49,5 % 58,7 % 58,8 % Ympäristöterveydenhuolto 2 519,00 6 800,60 2 816,00 7 821,80 72,00 0,00 6,5 %-osuus kaikista 1,3 % 0,5 % 1,2 % 0,5 % 0,6 % 0,0 % Kurikan sosiaalitoimi 7 248,00 53 549,95 8 616,00 63 840,56 168,17 371,06 18,6 %-osuus kaikista 3,7 % 3,8 % 3,7 % 3,8 % 1,5 % 3,1 % kaikki yhteensä 194 568,00 1 397 508,33 231 886,00 1 666 818,12 11 399,93 11 960,65 31,3 3.2. Kokonaistyöaika Vuonna 2013 JIK ky:ssä kertyi yhteensä 1 397 508,3 tehtyä työtuntia. Tämä on 76 948 tuntia (6 %) enemmän kuin vuonna 2012. Lisätyötä tehtiin yhteensä 11 399,9 tuntia. Tämä on 972,93 tuntia (9,3 %) enemmän kuin vuonna 2012. Kaiken kaikkiaan lisätyötuntien osuus kertyneistä työtunneista on 0,8 %. 12
Ylitöitä tehtiin yhteensä 11 960,65 tuntia. Se on 2 926,49 tuntia (32,4 %) enemmän kuin vuonna 2012. Kaiken kaikkiaan ylityötuntien osuus kertyneistä työtunneista on 0,8 %. Työtunnit, ylityöt ja lisätyöt vuonna 2013 olivat yhteensä 1 420 868,91 tuntia. Tämä on 80 847,8 tuntia (6 %) enemmän kuin vuonna 2012. 3.3. Poissaolot 3.3.1. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät % työajasta euroa % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv 2 793 0,8 % 213 131,26 0,7 % 4-29 pv 7 460 2,1 % 560 520,41 1,7 % 30-60 pv 2 170 0,6 % 129 050,33 0,4 % 61-90 pv 900 0,3 % 50 868,27 0,2 % 91-180 pv 812 0,2 % 22 256,02 0,1 % Yli 180 pv 245 0,1 % 2 531,72 0,0 % Yhteensä 14 380 4,0 % 978 358,01 3,0 % Keskimäärin / henkilötyövuosi (toteutunut) 16,33 Em. Poissaoloista - työtapaturmat 559 0,2 % 42 095,44 0,1 % Terveysperusteiset poissaolopäivät vastuualueittain kalenteripäivinä Kesto 1-3 Kesto 4-29 Kesto 30-60 Kesto 61-90 Kesto 91-180 Kesto 181-365 Päiviä/ pv pv pv pv pv pv Yhteensä vakanssi Hallinto 51 214 31 75 0 0 371 12,0 Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 1 041 2 441 855 343 184 245 5 109 18,5 Työterveyshuolto 26 125 0 0 0 0 151 9,4 Suun terveydenhuolto 169 228 0 0 139 0 536 12,5 Ikääntyneiden palvelut 1 418 4 012 1 240 482 489 0 7 641 22,5 Ympäristöterveydenhuolto 3 6 0 0 0 0 9 0,8 Kurikan sosiaalitoimi 85 434 44 0 0 0 563 19,4 Yhteensä 2 793 7 460 2 170 900 812 245 14 380 19,3 Kuten taulukoista käy ilmi, suurin osa terveysperusteisista poissaoloista ja niiden kustannuksista kertyy alle kuukauden mittaisista poissaoloista. Vakansseihin suhteutettuna eniten terveysperusteisia poissaolopäiviä kertyi ikääntyneiden palveluissa (22,5). 13
Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset vastuualueittain Työyksikkönimi Kesto 1-3 pv Kesto 4-29 pv Kesto 30-60 pv Kesto 61-90 pv Kesto 91-180 pv Kesto 181-365 pv Kaikki % Hallinto 4 964,56 17 462,37 1 421,66 4 434,80 0,00 0,00 28 283,39 2,9 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 79 779,78 203 588,94 49 950,08 20 241,19 2 807,04 2 531,72 358 898,75 36,7 % Työterveyshuolto 2 430,41 9 177,01 0,00 0,00 0,00 0,00 11 607,42 1,2 % Suun terveydenhuolto 15 445,78 18 941,97 0,00 0,00 0,00 0,00 34 387,75 3,5 % Ikääntyneiden palvelut 103 636,91 278 134,72 75 218,67 26 192,28 19 448,98 0,00 502 631,56 51,4 % Ympäristöterveydenhuolto 361,30 722,76 0,00 0,00 0,00 0,00 1 084,06 0,1 % Kurikan sosiaalitoimi 6 512,52 32 492,64 2 459,92 0,00 0,00 0,00 41 465,08 4,2 % Kaikki yhteensä 213 131,26 560 520,41 129 050,33 50 868,27 22 256,02 2 531,72 978 358,01 100 % 3.3.2. Sairauspoissaolot Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli yhteensä 13 821 kalenteripäivää. Vuoteen 2012 verrattuna sairauspoissaolojen määrä lisääntyi 2 299 kalenteripäivällä (20 %:lla). Sairauspoissaolojen keskiarvo oli 13,3 kalenteripäivää henkilöä kohti (13 821/1039). Tämä on 1,1 päivää enemmän kuin vuonna 2012. Sairauspoissaoloja kertyi yhtä toteutunutta henkilötyövuotta kohden 15,7. Vuonna 2013 sairauspoissaolojen kustannukset JIKille olivat 936 262,57 euroa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu sairauspoissaolojen kustannusten kehittymistä vuodesta 2009. 14
3.3.3. Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolot Vakituisessa palvelussuhteessa olevilla henkilöillä sairauspoissaoloja oli 10 956 kalenteripäivää. Tämä on 79,7 % kaikista sairauspoissaoloista. Vakituisten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 1 185 poissaololla (12,1 %) vuoteen 2012 verrattuna. Sairauspoissaoloja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilla henkilöillä oli vuonna 2013 yhteensä 2 799 kalenteripäivää. Tämä on 20,3 % kaikista sairauspoissaoloista. Määräaikaisten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 1 048 poissaololla (59,9 %) verrattuna vuoteen 2012. Keskiarvon mukaan laskettuna yhdellä vakituisella henkilöllä oli 15,7 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. Yhdellä määräaikaisella henkilöllä oli taas 8,3 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. Vuoteen 2012 verrattaessa vakituisten sairauspoissaolot kalenteripäivinä henkilöä kohden laskettuna ovat lisääntyneet 0,6 kalenteripäivällä ja määräaikaisten sairauspoissaolot kalenteripäivinä laskettuna ovat lisääntyneet 2,6 päivällä. 3.3.4. Sairauspoissaolojen jakautuminen ammattinimikkeittäin Tutkittaessa sairauspoissaolotilastoja, joissa poissaolojen määrä vuodessa oli yli 15 kalenteripäivää, huomataan, että ammattinimikkeittäin on havaittavissa suhteellisen isoja eroja. Määrällisesti eniten sairauspoissaolopäiviä kertyi lähihoitajille, toiseksi eniten perushoitajille ja kolmanneksi eniten sairaanhoitajille. Neljänneksi eniten niitä kertyi kodinhoitajille. Näiden ammattiryhmien suuret sairauspoissaolot selittyvät näiden ammattiryhmien koolla. Kun suhteutetaan nämä neljä sairauspoissaolojen suurinta ammattiryhmään näillä nimikkeillä 15
työskentelevien henkilöiden kokonaismäärään, ei näiden suhteellinen sairastavuus nouse huomattavan korkeaksi muihin ammattiryhmiin verrattuna. 3.3.5. Vakituiset pitkäaikaisterveet Pitkäaikaisterveeksi lasketaan henkilö, jolla ei ole yhtään sairauspoissaoloa tilinpäätösvuonna. Vakituisesta henkilöstöstä pitkäaikaisterveitä oli 204 henkilöä (29 %) vuonna 2013. Pitkäaikaisterveiden määrä kasvoi 5 henkilöllä eli 2,5 %:lla vuoteen 2012 verrattaessa. 3.3.6. Työtapaturmat Työtapaturmista aiheutui JIKille yhteensä 42 095,44 euron kustannukset. Vakuutusyhtiö IF puolestaan maksoi tapaturmakorvauksia yhteensä 74 516 euroa (työssä, työmatkalla ja työpaikan ulkopuolella tapahtuneita työtapaturmia). Tapaturmat olosuhteiden mukaan (kpl) Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Muutos vuodesta 2012-2013 Työssä/työpaikalla 38 35 35 50 48-2 Työmatkalla 5 8 11 7 14 7 Työpaikan ulkopuolella 2 3 1 4 3-1 Ammattitauti/ -epäily 0 1 0 0 1 1 Yhteensä 45 47 47 61 66 5 Tapaturmien lukumäärä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna viidellä. Erityisesti työmatkalla tapahtuneiden työtapaturmien määrä lisääntyi (50 %). 25 % työpaikalla tapahtuneista tapaturmista johtui henkilöstön äkillisestä fyysisestä kuormittumisesta, joita tapahtuu erityisesti potilaiden nostotilanteessa. 16
Seuraavassa taulukossa kerrotaan IF:in korvaamien työtapaturmien korvauspäivien kehitys vuodesta 2009. Verrattaessa vuoteen 2012 työtapaturmien korvauspäivien lukumäärä nousi 201 päivällä (36 %). 17
3.4. Vaihtuvuus Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana kunnassa alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) raportoidaan lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. (Vuoden 2012 lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärä oli 646.) Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 85 13,16 % Päättyneet palvelussuhteet 34 5,26 % Päättyneistä palvelussuhteista irtisanoutuneita oli 18. Suurin yksittäinen syy vaihtuvuuden lisääntymiselle oli Kurikan sosiaalitoimen henkilöstön siirtyminen JIK ky:n palvelukseen 1.1.2013. 4. Henkilöstöpanostukset 4.1. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. 18
Työvoimakustannnukset 2013 euroa Muutos% ed. v.2012 vuoteen 1 Palkat yhteensä, 32 201 907,12 9 % 29 660 813,32 - Palkat ilman Kurikan sosiaalitoimea, jonka osuus 1 096 572,11 e 31 105 335,01 5 % 29 660 813,32 Kaikista palkoista - Vuosiloma-ajan palkat 3 162 578,48 - Terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto (Kelakorvaukset vähennetty) 642 550,03 - Perhevapaiden palkat, netto (Kelakorvaukset vähennetty) - Muut lakisääteisten/ sopimusperusteisten poissaolojen palkat 45 702,73 60 681,17 2 Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 7 045 777,28 9 % 6 469 045,19 3 Muut - Vuokratyövoiman kustannukset (ostopalvelut) 1 884 423,69 15 % 1 641 532,45 4 Henkilöstöinvestoinnit - Työterveyshuolto (Kelakorvauksia ei vähennetty) 294 287,82 20 % 245 964,43 - Koulutus ja muu kehittäminen (ei sis. palkkoja) 273 041,34 11 % 246 233,30 - Muut yhteensä, joista 105 055,78 4 % 100 640,73 - Suojavaatteet 64 005,66 3 % 62 250,70 - TYHY- ja virkistystoiminta 41 050,12 7 % 38 390,03 Työterveyshuollon kustannukset (294 287,82 e) sisältävät myös Seinäjoen Työterveydessä käyneiden osuuden 4 242,80 euroa. Työterveyshuollon nettomenot vuonna 2012 olivat 114 736,59 euroa (v. 2013 netto selviää kesällä 2014). Seuraavasta taulukosto ilmenee poissaoloista aiheutuvien palkkakustannusten osuus kaikista palkkakustannuksista. Poissaolojen osuus palkkakustannuksista euroa % palkkakustannuksista Kaikki palkkakustannukset 32 201 907,12 100 % sisältää rahana korvatut lisä- ja ylityöt 443 772,10 1,4 % - Poissaolokustannuksia: - Vuosilomat ja muut lomat 3 162 578,48 9,8 % - Terveysperusteiset poissaolot (brutto) 978 358,01 3,0 % - Perhevapaat (brutto) 246 024,36 0,8 % - Koulutus (vain ulkoinen, vain palkat) 153 473,65 0,5 % - Muut palkalliset poissaolot 60 681,17 0,2 % - Vapaana annetut työaikakorvaukset 42 643,80 0,1 % Tehdystä työstä (ml. lisä- ja ylityöt) maksettu palkka 27 558 147,65 86 % 19
Ylläolevassa taulukossa terveysperusteisista poissaolojen ja perhevapaiden palkkakustannukset on esitetty bruttona; niistä ei ole vähennetty Kelakorvauksia. Palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaaliturvan kuluja. 4.2. Palkkaus ja palkitseminen Allaolevassa taulukossa on esitetty kokoaikatyötä tekevien joulukuun keskiansiot sopimusaloittain. Kokoaikatyötä tekevät 31.12.2013 KVTES Lääkärisopimus Tekninen sopimus Tehtäväkohtainen palkka 2 265,4 4 548,8 2 405,6 Palveluaikaan sidotut lisät 120,5 216,2 146,2 Henkilökohtainen lisä 27,8 85,2 17,0 Varsinaisen palkan keskiansio euroa /kk 2 413,6 4 850,2 2 568,8 Miesten keskiansio e/kk 2 642,7 5 215,0 Naisten keskiansio e/kk 2 345,3 4 492,1 Koko vuonna maksettiin muita säännöllisen työajan lisiä kaikkien sopimusalojen osalta 3 252 638 euroa sekä lisä- ja ylityökorvauksia kaikkien sopimusalojen osalta 443 772,10 euroa. Henkilökohtaisten lisien saajia 31.12.2013 oli 412 henkilöä. Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen sisältyy kertapalkkio. JIK ky:n palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmän mukaan ryhmälle tai viranhaltijalle/työntekijälle voidaan myöntää kertapalkkio silloin, kun työnantaja haluaa palkita henkilöstöään jälkikäteen hyvästä tuloksesta. Yksittäisille henkilöille (yht. 17 henkilöä) myönnettiin vuonna 2013 yhteensä 4 000 euroa kertapalkkioita, keskimäärin noin 235 euroa per henkilö. Lisäksi neljälle osastolle ja tiimille myönnettiin yhteisesti kertapalkkioita yhteensä 5 000 euroa. Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 kertapalkkioita maksettiin siis 9 000 euroa. 4.2.1. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset 1.2.2013 Kunnallisen lääkärien virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti lääkäreiden palkkoihin tehtiin yleiskorotus 1,3 %. Saman verran korotettiin terveyskeskuslääkäreiden ja terveyskeskushammaslääkäreiden eräitä euromääräisiä käynti- ja toimenpidepalkkioita. Eläinlääkäritaksan euromääräisiä palkkioita korotettiin 2,06 %. Lääkäreiden, hammaslääkäreiden 20
ja eläinlääkäreiden palkat korottuivat yhteensä 35 695,77 euroa. Korotus koostuu vain varsinaisista palkoista, tässä summassa ei ole mukana toimenpide- eikä käyntipalkkioita. Kunnalliseen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen sisältyi yleiskorotus 1,46 %. Paikallinen järjestelyerä oli suuruudeltaan 0,6 % sopimusalan palkkasummasta eli 79,41, mikä tekee ajalla 1.2. 31.12. 873,51 euroa. Tämä jaettiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevan henkilöstön palkkoja korotettiin 1,46 %:n yleiskorotuksella. Paikallinen järjestelyerä oli 0,6 % eli 8 255,92, josta 992,11 jaettiin tehtävien vaativuuden arvioinnin perusteella tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja 7 172,82 henkilökohtaisiin lisiin esimiesten tekemien työsuorituksen arviointien pohjalta. Paikallinen järjestelyerä korotti palkkoja ajalla 1.2. 31.12. yhteensä 90 815,12 euroa. Summa ei sisällä korottuneita työaikakorvauksia. Lisäksi Tehy ry:n jäsenistölle jaettiin 3 012,92, josta 1 045,44 tehtäväkohtaisiin palkkoihin ja 1 860,48 henkilökohtaisina lisinä. Ajalla 1.2. 31.12. Tehyn jäsenistön palkankorotukset olivat yhteensä siis 33 142,12 euroa. Summa ei sisällä korottuneita työaikakorvauksia. Paikallisten järjestelyerien myötä korottui yhteensä 146 viranhaltijan/työntekijän palkka. Palkat korottuivat ilman sivukuluja ja työaikakorvauksia yhteensä 124 830,75 euroa. 4.3. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Vuonna 2013 JIK ky:ssä oli yhteensä 3 316,2 koulutuspäivää työpäivinä mitattuna, eli noin 13,2 henkilötyövuotta. Se on keskimäärin 4,7 koulutuspäivää yhtä vakituista henkilöä kohden. Ammatillinen henkilöstökoulutus tunteja lisäys % ed. vuoteen työpäiviä henkilötyövuosia osallistujia päiviä/osallistuja Sisäinen koulutus 14 574,78 45,98 % 1905,2 7,59 909 4,7 Ulkoinen koulutus 10 794,15 1,66 % 1411 5,62 403 1,6 Yhteensä 25 368,93 23,14 % 3316,2 13,21 1312 2,5 Sisäiseen johtamis- ja esimieskoulutukseen osallistumisesta kertyi yhteensä 414 osallistumiskertaa ja tähän koulutukseen käytettiin yhteensä 245,6 kalenteripäivää. 21
Vuoden viimeisenä päivänä opintovapaalla oli 3 henkilöä, joilla kertyi vuoden loppuun mennessä poissaolopäiviä yhteensä 385, eli keskimäärin 128,3 päivää per henkilö. Kuten seuraavasta taulukosto ilmenee, prosentuaalisesti eniten koulutusta saatiin hyvinvointipalveluissa. Vakansseittain tarkasteltuna eniten koulutuspäiviä kertyi työterveyshuollon henkilöstölle. Koulutukseen käytetty aika vastuualueittain päiviä päiviä/vakanssi henkilötyövuosia % JIKin koulutuksesta Ikääntyneiden palvelut 1392,4 4,10 5,55 42 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 1384,6 5,03 5,52 42 % Hallinto 143,5 4,63 0,57 4 % Suun terveydenhuolto 134,1 3,12 0,53 4 % Kurikan sosiaalitoimi 125,5 4,33 0,50 4 % Työterveyshuolto 90,3 5,64 0,36 3 % Ympäristöterveydenhuolto 45,8 4,16 0,18 1 % Yhteensä 3316,2 4,45 13,21 100 % 5. Eläköityminen Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa kyetään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Eläköityminen raportoidaan vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä ja näiden keski-ikänä. Näiden kehitystä seurataan pitkällä aikavälillä. Yhteensä Keski-ikä Kunta-alan k.a. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 14 63,3 63,9 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 5 61,6 61,1 Vuonna 2013 JIK ky:ssä siirryttiin vanhuuseläkkeelle keskimäärin 0,6 vuotta nuorempana kuin vuonna 2012. Kuten yllä olevasta taulukosta käy ilmi, JIK ky:ssä jäädään vanhuuseläkkeelle hieman kunta-alan keskiarvoa nuorempana. Osa-aikaeläkkeelle siirryttiin puolestaan hieman keskiarvoa vanhempana. 22
Yli oman henkilökohtaisen eläkeikänsä jatkoi 22 henkilöä, joista 6 oli terveyskeskuslääkäreitä. Kuten seuraavasta taulukosta ilmenee, ennusteen mukaan vuonna 2014 jää eläkkeelle 23 henkilöä, joista 1 on hammaslääkäri. Eläköitymisennuste JIK ky:stä vuosille 2014-2019 2014 2015 2016 2017 2018 Kaikki nimikkeet yhteensä 23 19 25 26 18 - joista lääkäreitä 0 2 0 0 0 - joista hammaslääkäreitä 1 0 0 1 0 5.1. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet Lukumäärä % koko henkilöstön Keski-ikä kunta-alan k.a. määrästä 2013 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista 11 1,06 % 55,4 54,4 - Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 2 0,19 % 57,3 56,0 - Kuntoutustuelle siirtyneitä 8 0,77 % 54,3 49,4 -Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 1 0,10 % 59,8 57,9 Vuonna 2013 siirryttiin työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 1,6 vuotta nuorempana kuin vuonna 2012. JIK ky:ssä kuitenkin siirryttiin työkyvyttömyyseläkkeelle vuoden vanhempana kuin kuntaalalla keskimäärin. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli 18,2 %. 5.2. Varhe-maksut Maksut euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu 21 307,13 0,07 % Varhe-maksu, eli varhaiseläkemenoperusteinen maksu, perustuu niihin eläkemenoihin, jotka aiheutuvat 1.2.2010 31.12.2013 alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä ja kuntoutustuista. JIK ky:n jäsenkuntien vastuu JIK ky:ään siirtyneiden henkilöiden varhe-maksuista päättyi 31.12.2013. Tulevina vuosina JIK ky:n maksuosuudet tulevat mahdollisesti kasvamaan riippuen siitä, miten onnistutaan ennaltaehkäisemään pysyviä työkykyongelmia. 23