Tullin henkilöstötilinpäätös 2014
Sisällysluettelo 1. Henkilöstöjohdon terveiset... 2 2. Johdanto... 3 3. Henkilöstörakenne... 4 3.1. Henkilöstön määrä... 4 3.2. Henkilöstön sukupuolirakenne... 5 3.3. Henkilöstön ikärakenne... 6 3.4. Palvelussuhteen luonne... 7 3.5. Henkilöstön koulutusrakenne... 8 4. Henkilöstön uusiutuminen... 9 5. Henkilöstön työhyvinvointi... 10 5.1. Sairauspoissaolot... 10 5.1.1. Sairauspoissaolot tunnusluvut ja kaaviot... 11 5.2. Sairauspoissaolojen syyt... 12 5.3. Työtapaturmat... 13 5.4. Kuntoutus... 13 5.5. Naisten ja miesten samapalkkaisuus... 14 5.6. Virkistystoiminta... 14 6. Henkilöstön kehittäminen... 15 7. Työvoimakustannukset ja palkkaus... 16 7.1. Työvoimakustannukset... 16 7.2. Palkkaus... 17 7.3. Työajan käyttö... 18 7.4. Matkustus... 18 8. Tiivistelmä... 19
1. Henkilöstöjohdon terveiset Tullin henkilöstömäärä supistui kuudetta vuotta peräjälkeen. Vuoden 2008 jälkeen Tullin henkilöstömäärä on vähentynyt yli kolmella sadalla henkilöllä. Tiedossa olevien kehysten mukaan Tullin henkilöstömäärän väheneminen jatkuu tänä vuonna ja myös tulevina vuosina. Tullin määrärahoista 70 % kuluu henkilöstökuluihin. Tullin johdon tavoitteena on, että myös tulevina vuosina riittävät henkilöstöresurssit painopisteiden mukaisissa ydintehtävissä saadaan ylläpidettyä. Vähenevät resurssit myös pakottavat ajattelemaan asioita uudella tavalla ja kehittämään entistä tehokkaampia työnteon malleja. Työhyvinvointiin satsaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta Tullin yhteiskunnan kannalta tärkeät tehtävät saadaan hoidettua myös jatkossa. Positiivista on muun muassa se, että Tullin sairauspoissaolot henkilöä kohden vähenivät edelleen. Viime vuonna ne olivat alhaisimmillaan viimeiseen seitsemään vuoteen. Suunta on oikea ja henkilöstön työkyvyn paraneminen ja siitä huolehtiminen korostuu tilanteessa, jossa tekijöitä on entistä vähemmän ja työmäärä pysyy ennallaan tai jopa lisääntyy. Yhteisenä tavoitteena on edelleen saada henkilöstön työkykyä parannettua ja sairauspoissaoloja vähennettyä. Tämä tavoite on kirjattu myös Tullin tulostavoitteisiin. Toivottavasti tulevina vuosina tilanne olisi yhtä hyvä kuin valtionhallinnossa keskimäärin ellei jopa parempi. Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä Jokainen meistä on vastuussa omasta työhyvinvoinnista ja päivittäistä työntekoa tai työyhteisöä häiritsevät asiat tulisi pystyä tuomaan rakentavasti ja rohkeasti esille. Tullissa on toimivat mallit asioiden ratkaisemiseksi. Ristiriitojen ratkaiseminen onnistuu paremmin, kun asioihin tartutaan riittävän ajoissa. Esimiesten yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on omista työntekijöistä huolehtiminen ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen. Tullin uusissa tiloissa Pasilassa henkilöstöllä on käytössä sähköisesti säädettävät työpöydät, joiden avulla ergonomiaa saadaan parannettua ja sitä kautta ainakin osa tuki- ja liikuntaelinvaivoista ehkäistyksi. Nämä olivat suurin sairastamisen syy viime vuonna. Pasilassa käytettyä toimitilakonseptia on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa myös muualle Suomeen. Työergonomiasta huolehtiminen on myös muissa kuin toimistotehtävissä tarpeen. Vuorotyössä muun muassa tasapuolinen ja oikeudenmukaiseksi koettu työvuorosuunnittelu, jossa toteutuu ennustettavuus, on avainasemassa työssä jaksamisen kannalta. Myös työvälineiden tulee olla kunnossa. Tullin uusien virkavaatteiden koekäyttö on alkanut ja ensi vuoden alussa tullilaisten käytössä on laadukkaat ja toimivat virkavaatteet, jotka eivät enää kalpene muiden virkakuntien vastaaville päinvastoin. Työterveyslaitoksen toteuttaman Tullin työhyvinvointikyselyn purkutilaisuudet ovat käynnissä. Tulokset olivat pääosin parempia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta kehitettävää riittää. Yksiköiden väliset erot tuloksissa olivat huomattavan suuria. Kyselystä ja purkutilaisuuksissa henkilöstöltä saatu palaute on tärkeää saada eteenpäin ja konkreettisiksi käytännön teoiksi työhyvinvoinnin parantamiseksi. Myös seuranta on tärkeää ja sen varmistaminen, että yhteisesti sovitut asiat tulevat osaksi arkea eivätkä jää vain puheiksi. Henkilöstöhallinto tarjoaa apuaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tullissa on viime vuosina toteutettu Valtiokonttorin Kaiku-rahoituksen avulla mittavia työhyvinvoinnin kehittämishankkeita, joista on saatu hyviä kokemuksia ja tuloksia. Tarkoitus on jatkaa näiden hankkeiden toteuttamista, ja toivottavasti saatuja oppeja osataan jakaa muihinkin työyksiköihin. Henkilöstöhallinto tarjoaa myös sisäisiä valmennuksia liittyen muun muassa työyhteisön toimivuuteen, muutostilanteisiin, esimiestyöhön ja työsuojeluasioihin. Aurinkoista kevättä toivottaen, Juha Madetoja Henkilöstöpäällikkö 2 S ivu
2. Johdanto Tullin henkilöstötilinpäätös tarjoaa tietoa henkilöstön määrästä, rakenteesta ja uusiutumisesta. Lisäksi käsitellään työhyvinvointia, henkilöstön kehittämistä, työvoimakustannuksia ja palkkausta. Tarkasteluvuosi on 2014, mutta tiettyjen tunnuslukujen kehittymistä kuvataan myös pidemmältä ajanjaksolta. Tiedot perustuvat Tahti-henkilöstötietojärjestelmään, henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan Prima-järjestelmään 1 9/2014 ja Kieku-järjestelmään 10 12/2014 sekä koulutuksen ja työterveyshuollon raportteihin. Tahti-henkilöstötietojärjestelmään Kieku-järjestelmästä siirtyneissä tiedoissa vuodelta 2014 on ollut virheellisyyksiä, joten Tahdista haetuissa tiedoissa voi olla epätarkkuutta. 3 S ivu
3. Henkilöstörakenne 3.1. Henkilöstön määrä Tullissa työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä 2 269 henkilöä, joka oli 2,2 % edellistä vuotta vähemmän. Todellisia työpanoksia mittaava henkilötyövuosimäärä* ) oli 2 234, joka oli 1,5 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Ylitöiden ja varallaolon määrä oli 18 henkilötyövuotta. Tahti-henkilötietojärjestelmän mukainen henkilötyövuosimäärä oli 2 239,4, ja se sisältää myös sellaiset työsuhteet, joissa Tulli ei ole ollut palkanmaksajana, muun muassa harjoittelijat. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Tullin henkilöstömäärä on laskenut huomattavasti, mikä johtuu mm. valtion tuottavuusohjelman mukaisesta vähennysvelvoitteesta ja niukentuneista määrärahoista. Vuodesta 2008 vähennystä on tullut 320 henkilöä (-293 htv). Kaavio 1. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuosimäärä Tullissa 2008 2014 2700 2600 2500 2400 2300 2200 2100 2000 2319 2269 2274,6 2239,4 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa Henkilötyövuosien (HTV) määrä vuoden aikana *) Henkilötyövuodella tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä eikä muuta normaalin työajan ylittävää työaikaa. Palkallinen ja osapalkkainen sairausaika eivät pienennä henkilötyövuotta. Kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Tullin henkilöstöstä miltei puolet sijoittui toimipaikkaosastolle tullitoimipaikkoihin. 20 % henkilöstöstä sijoittui valvontaosastolle ja saman verran myös ulkomaankauppa- ja verotusosastolle. Tullilaboratorioon sijoittui 3 % ja hallintoon ja esikuntaan sijoittui yhteensä 13 % henkilöstöstä. 4 S ivu
Kaavio 2. Henkilöstön jakauma osastoittain Tullissa 2014 3 % 1 % 12 % 20 % 20 % 44 % TOIMIPAIKKAOSASTO VALVONTAOSASTO ULKOMAANKAUPPA- JA VEROTUSOSASTO HALLINTO-OSASTO TULLILABORATORIO PJ + ESIKUNTA + EDUNVALVONTA 3.2. Henkilöstön sukupuolirakenne Vuonna 2014 naisten osuus Tullin henkilöstöstä oli 46,7 % ja miesten osuus 53,3 %. Sukupuolijakauma on pysynyt vuodesta 2008 lähtien samalla tasolla, ja se vastaa suuruusluokaltaan valtion tilannetta yleisesti. Asiantuntijatehtävissä toimivista naisia oli 49,6 % (valtionhallinto: 50,3 %). Naisten osuus asiantuntijatehtävissä on viime vuosina säilynyt ennallaan. Esimies- ja johtotehtävissä naisten osuus henkilöstöstä oli Tullissa selvästi korkeampi kuin valtionhallinnossa. Esimiestehtävissä toimivista naisia oli 50,0 % (valtionhallinto: 27,7 %) ja johtotehtävissä toimivista 50,0 % (valtionhallinto: 34,9 %). Huomattavin muutos Tullin henkilöstön sukupuolirakenteessa on tapahtunut esimiestehtävien osalta. Vuodesta 2008 naisten osuus esimiehistä on noussut 18,9 prosenttiyksikköä. Kaavio 3. Sukupuolten osuudet Tullin johdosta, esimiehistä ja asiantuntijoista vuosina 2008 2014. Vertailu valtionhallintoon vuonna 2014. Johtotehtävissä toimivista 57,7 % 57,7 % 50,0 % 52,6 % 50,0 % 54,5 % 50,0 % 65,1 % 42,3 % 42,3 % 50,0 % 47,4 % 50,0 % 45,5 % 50,0 % 34,9 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Valtio 2014 Miehet Naiset 5 S ivu
Esimiestehtävissä toimivista 68,9 % 70,7 % 62,1 % 61,3 % 59,3 % 52,5 % 50,0 % 72,3 % 31,1 % 29,3 % 37,9 % 38,7 % 40,7 % 47,5 % 50,0 % 27,7 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Valtio 2014 Miehet Naiset Asiantuntijatehtävissä toimivista 49,6 % 50,4 % 49,7 % 49,7 % 50,8 % 51,4 % 50,4 % 49,7 % 50,4 % 49,6 % 50,3 % 50,3 % 49,2 % 48,6 % 49,6 % 50,3 % 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Valtio 2014 Miehet Naiset 3.3. Henkilöstön ikärakenne Tullin henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta ja oli 46,8 vuotta (valtionhallinto: 46,3 vuotta). Naisten keski-ikä oli 46,9 ja miesten 46,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on noussut tasaisesti vuodesta 2008, jolloin se oli 43,5 vuotta. Kaavio 4. Henkilömäärät ikäluokittain 2008 2014 799 716 775 800 700 700 600 508 483 500 400 294 259 300 200 100 18 15 9 12 0 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-Ikäluoka Vuosi 2014 on keltaisella värillä 6 S ivu
Suurin yksittäinen ikäryhmä oli 45 54-vuotiaat, joita oli henkilöstöstä 34,2 %. Vähintään 45-vuotiaita oli Tullin henkilöstöstä 57,1 % (valtionhallinto: 57,3 %). Vuonna 2014 oli 60-vuotiaita ja sitä vanhempia työntekijöitä 8,7 % henkilöstöstä (valtionhallinto: 11,1 %). Kaavio 5. Tullin henkilöstön ikärakenne valtion keskimääräiseen ikärakenteeseen suhteutettuna Tullin henkilöstön ikärakenne % henkilöstöstä 35,00% 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% 0,31% 0,35% 5,82% 5,60% 34,16% 31,55% 17,19% 18,55% 13,66% 15,60% 11,24% 11,15% 0,22% 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Miehet Naiset Tulli yht. Valtio 40,00% 35,00% 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% Ikärak enne 0,31% 3.4. Palvelussuhteen luonne Vuonna 2014 pääosa henkilöstöstä, 96,3 %, työskenteli virkasuhteessa. Valtionhallinnossa virkasuhteessa työskentelevien osuus oli 87,4 %. Määräaikaisessa palvelussuhteessa Tullissa työskenteli 4,8 % henkilöstöstä (valtionhallinto: 12,7 %), kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 5,3 %. Osa-aikaisten henkilöiden osuus henkilöstöstä oli 5,7 % (valtionhallinto: 5,6 %). Vähennystä edelliseen vuoteen 0,9 prosenttiyksikköä. Osa-aikatyötä tekevistä oli naisia 75,4 % (valtionhallinto: 76,5 %). Naisilla osaaikaisuuden korostumista selittävät esim. lasten hoitoon liittyvät työaikajärjestelyt ja osa-aikaeläkkeen yleisempi käyttö. 7 S ivu
Kaavio 6. Osa-aikaisten henkilöiden prosenttiosuus henkilöstöstä Tullissa ja valtionhallinnossa 2008 2014 10,00% 9,00% 8,00% 7,00% 6,00% 5,00% 6,60% 6,00% 5,70% 5,60% 4,00% 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tulli Valtio 3.5. Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2014 Tullin koulutustasoindeksi oli edellisen vuoden tapaan 4,6* ). Naisten koulutustasoindeksi oli 4,8 ja miesten 4,5. Koko valtion sektorin koulutustasoindeksi oli 5,3. *) Koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti. Koulutustasoindeksi on keskiarvo henkilöiden koulutusasteesta. Asteikko ilmenee taulukosta 1. Kaavio 7. Tullin ja valtion henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 2014 8 S ivu
Valtionhallinnon yleiseen koulutusrakenteeseen verrattuna Tullin henkilöstössä on suhteessa enemmän keskiasteen tutkinnon suorittaneita ja toisaalta vähemmän ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutuksen suorittaneita. Vuonna 2014 Tullin henkilöstöstä 29,5 % oli korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita (valtionhallinto: 45,7 %). Valtionsektorin korkeampi koulutusaste selittyy sillä, että tietyissä virastoissa, kuten ministeriöissä, suuri osa henkilöstöstä on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Taulukko 1. Koulutusrakenne Tullissa ja valtionhallinnossa 2014 Koulutusrakenne Tulli Valtio 1-2 Perusaste 1,50 % 2,46 % 3 Keskiaste 41,60 % 27,04 % 5 Alin korkea-aste 23,40 % 22,38 % 6 Alempi korkeakouluaste 15,12 % 13,84 % 7 Ylempi korkeakouluaste 13,97 % 27,35 % 8 Tutkijakoulutusaste 0,44 % 4,53 % Koulutusaste tuntematon 3,97 % 2,40 % 4. Henkilöstön uusiutuminen Henkilöstön poistuma oli vuonna 2014 Tullissa 4,83 % (2012: 5,88 %). Luvussa ovat mukana mm. toisen työnantajan palvelukseen ja eläkkeelle siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Eläkkeelle siirtyminen on samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna: vuonna 2014 eläkkeelle jäi 42 henkilöä, kun vuoden 2013 vertailuluku oli 45 henkilöä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 62 vuotta. Vuoden 2014 aikana Tullin palvelukseen uutena henkilönä tuli 28 henkilöä, mikä on 1,2 % vuoden 2014 lopun henkilöstöstä. Taulukko 2. Tullin lähtövaihtuvuus 2013 2014 *) Poistuneet 2013 2014 Muu valtion virasto / laitos 16 7 Kunta, kuntainliitto, seurakunta 4 0 Yksityinen sektori 4 5 Eläke 45 42 Kuollut 4 1 Muu/tuntematon syy 65 57 Yhteensä 138 112 *) Tiedot perustuvat Prima- ja Kieku-järjestelmiin. 9 S ivu
5. Henkilöstön työhyvinvointi Hyvä fyysinen kunto ja henkinen vireys ovat merkittäviä terveyttä ja työkykyä tukevia tekijöitä. Myös työssä viihtyminen, ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ja työyhteisön toimivuus ovat erittäin tärkeitä työssä jaksamisen elementtejä. Työsuojelun, johtamismenetelmien ja työnhallinnan vahvistamisen avulla sekä tarvittaessa työjärjestelyin huolehditaan hyvästä työilmapiiristä. Työterveyshuollon ja kuntoutuksen keinoin unohtamatta työntekijän omaa aktiivista panosta pyritään tarpeen mukaan vahvistamaan työkyvyn säilymistä koko työuran ajan. Tullin sairauspoissaoloja seurataan kuukausittain yksikkökohtaisilla raporteilla. Henkilöstöhallinto tarttuu sairauspoissaoloihin liittyviin ilmiöihin yhteistyössä esimiesten ja työterveyshuollon kanssa. Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa mietittävin keinoin. Vuonna 2014 tulos- ja kehityskeskusteluihin on otettu mukaan 58 vuotta täyttäneiden tai seuraavan viiden vuoden aikana eläköityvien osalta kohta, jossa keskustellaan työssä jaksamisesta ja osaamisen siirtämisestä. Sovitut toimenpiteet kirjataan lomakkeelle. Vuoden 2011 alusta käyttöön otettua varhaisen välittämisen toimintamallia jalkautettiin edelleenkin esimiehille ja henkilöstölle. Varhainen välittäminen on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhdessä sopima toimintamalli, jolla edistetään työkykyä uhkaavien ongelmien tunnistamista ja niihin tarttumista mahdollisimman varhain. Vuonna 2014 Tullilla oli kolme työterveyshuollon palveluntarjoajaa: Vita lääkäriasema Oy pääkaupunkiseudulla, Cityläkarna Ahvenanmaalla ja Terveystalo Oy muualla Suomessa. Tulli on syventänyt paikallista yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. On pidetty paikallisia yhteistyöpalavereita eri paikkakunnilla, joihin on osallistunut paikallinen työterveyshuolto, Tullin esimiehet ja henkilöstöhallinnon edustus. Yhteistyön syventämisestä ja kohdennetuista tukitoimista on saatu hyviä kokemuksia ja sairauspoissaoloja laskettua. Nuijamaalla toteutettiin vuonna 2013 Valoa Idästä -niminen työhyvinvoinnin ja toiminnankehityshanke, jonka seuranta tapahtui vuoden 2014 aikana. Seuranta suoritettiin mm. osallistumalla palavereihin ja haastattelemalla henkilökuntaa ja esimiehiä. Seurantaa jatketaan myös vuonna 2015. Vuonna 2014 aloitettiin Stadin Kaiku hanke, jonka tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen työkäytäntöjä ja toimintatapoja kehittämällä, tukemalla organisaatiouudistusta esimerkiksi toimenkuvien selkeyttämisen kautta sekä saada henkilöstön, esimiesten ja johdon välinen vuorovaikutus avoimeksi ja yhteistyökykyiseksi. Hankkeeseen kuuluu määrittää keväällä 2015 Helsingin tullin kehityskohteet, joiden toteutumista tullaan seuraamaan. Tullissa toteutettiin Työterveyslaitoksen työilmapiirikysely (Tulli selvityskysely) marraskuussa 2014, joka oli hieman lyhennetty versio Tullissa aiemmin teetetyistä Parempi työyhteisö -työilmapiiritutkimuksista. Vastausprosentti kyselyyn oli hyvä 74 %. Tutkimuksen mukaan Tullin toiminta on yleisesti hyvää ja vertailukelpoista muuhun valtionhallintoon. Myös henkilöstöasioissa Tulli on ollut valtionhallinnossa edelläkävijöiden joukossa. Lisäksi asiakaskokemus on hyvin myönteinen. Kehitettävää löytyy kuitenkin johtamisessa ja esimiestyössä. Henkilöstö odottaa muun muassa enemmän tasapuolisuutta töiden jaossa, alaisten kuuntelemista, palautetta ja kannustamista esimiehiltä, vastuunottamista sekä asioihin puuttumista tarvittaessa. 5.1. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen *) lukumäärä vuonna 2014 oli 25 451 työpäivää, mikä oli 4,6 % edellisvuotta vähemmän. Tullilainen oli sairauden takia pois töistä siis keskimäärin 11,4 työpäivää viime vuoden aikana. Koko valtionhallinnon sairauspoissaolojen määrä oli 8,9 työpäivää/htv. Yksi sairauspoissaolo Tullissa kesti keskimäärin 4,20 työpäivää. Sairaustapauksien lukumäärä oli 5 997 (vuosi 2013: 6171). Tämä oli 2,8 % vähemmän kuin vuonna 2013. Lyhyiden 1 3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista oli 78,4 % nousten hieman edellisen vuoden arvosta (valtionhallinto: 76,2 %). Kaikista sairauspoissaolopäivistä 1-3 päivän sairauspoissaolopäivien osuus oli 33,1 % % (2013: 31,2 %). Ilman sairauspoissaoloja vuonna 2014 oli 22,1 % koko henkilöstöstä (valtionhallinto: 37,9 %). Luku on merkit- 10 S ivu
tävästi, noin 20 %, laskenut edellisestä vuodesta, ja on alhaisimmillaan kuuteen edelliseen vuoteen verrattuna, mikä on hieman huolestuttavaa. Vuonna 2014 sairauspoissaolojen vuoksi Tulli menetti 101,5 henkilötyövuotta, minkä hinta työvoimakustannuksina oli noin 5,4 milj. euroa **). Jos sairauspoissaolojen määrää pystyttäisiin vähentämään nykyisestä 11,4 työpäivästä/htv 9,0 työpäivään/htv, niin Tulli saisi käyttöönsä 21,4 henkilötyövuotta lisää. Työterveyspalvelujen kustannukset nettona vuonna 2014 olivat 386,90 euroa/htv (valtionhallinto: 452,10 eur/htv). Nousua vuoteen 2014 on tapahtunut Tullissa 14,70 euroa/htv, mutta valtionhallinnon keskiarvoon verrattuna kustannukset ovat edelleenkin alhaisemmalla tasolla. Tullissa on käytössä varhaisen välittämisen malli, jonka tavoitteena on edistää henkilöstön työkykyä ja terveyttä, ylläpitää hyvää työilmapiiriä sekä vähentää turhia työstä johtuvia sairauspoissaoloja. Toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Varhaisen välittämisen toimintamallista annetaan pyydettäessä koulutusta henkilöstöhallinnon toimesta. Sairauspoissaolojen määrä on yksi työhyvinvoinnin mittari. Poissaolojen vähentämiseen voidaan vaikuttaa muun muassa töiden järjestelyillä, ergonomia-asioista huolehtimalla, ristiriitoihin puuttumalla ja hyvällä esimiestyöllä. Sairauspoissaolojen vähentyminen vaikuttaa osaltaan taas siihen, että työt jakautuvat työyhteisössä tasaisemmin, ja työstä aiheutuva kuormitus vähenee. *) Sairauslomat lasketaan viiden työpäivän mittaisen työviikon mukaisesti eikä edellisen vuoden aikaisia tapahtumia huomioida. **) Tullin henkilötyövuoden hinta (työvoimakustannukset eur/htv) vuonna 2014 oli 52 821,20 euroa. Työvoimakustannusten määritelmä ks. kappale 7.1 Työvoimakustannukset. 5.1.1 Sairauspoissaolot tunnusluvut ja kaaviot Taulukko 3. Sairauspoissaoloihin liittyviä tunnuslukuja Tullissa 2008 2014 ja valtionhallinnossa 2014 11 S ivu
Kaavio 8. Sairaustapauksien pituuksien jakautuma Tullissa sekä valtionhallinnossa 40,0 % Sairaustapauksien pituuksien jakauma Tullissa 35,0 % 30,0 % 25,0 % 31,3 % 25,7 % 20,0 % 15,0 % 18,2 % 16,8 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 6,2 % 0,72% 0,73% 0,35% 1 2 3 4-10 11-45 46-65 66-130 Yli 130 päivää Sairaustapauksien pituuksien jakautuma valtiolla 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 34,3 % 25,8 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 16,1 % 16,7 % 6,2 % 0,40% 0,33% 0,16% 1 2 3 4-10 11-45 46-65 66-130 Yli 130 päivää 5.2. Sairauspoissaolojen syyt Yleisimmät sairauslomien syyt vuonna 2014 olivat Terveystalon ja Vitan tilastojen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet (35 %), infektiot (18 %) ja mielenterveyden häiriöt (14 %). Tuki- ja liikunta-elinsairauksien määrä on noussut edellisestä vuodesta 11 prosenttiyksikköä ja infektioiden määrä on noussut kaksi prosenttiyksikköä. Mielenterveyden häiriöiden määrä on pysynyt samana. Kolme yleisintä tautiryhmää kattaa 66 % Terveystalon ja Vitan tilastoimista sairauspoissaoloista. Huomioitavaa on, että muiden tarkemmin erittelemättömien sairauslomien määrä on laskenut 14 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Terveystalon ja Vitan tilastoimat sairauspäivät kattavat 78 % kaikista sairauspäivistä. Sairauksista johtuvia työterveyshuollossa käyntejä kertyi 3,5 kappaletta jokaista henkilötyövuotta kohden (2013: 3,9 kpl/htv), joka on huomattavasti alle valtionhallinnon keskiarvon (4,2 käyntiä/htv). 12 S ivu
Tullissa pyritään tarttumaan työkykyongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilöstön terveydentilasta johtuviin ongelmiin mietitään ratkaisukeinoja yhteistyössä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa työkykyneuvottelussa, johon osallistuvat asianosainen henkilö, esimies ja henkilöstö-hallinnon edustaja. Keinoina työkyvyn tukemiseksi ovat muun muassa työkuormituksen tilapäinen keventäminen erilaisin työjärjestelyiin, osittaiset virkavapaat, osasairauspäivärahan käyttäminen, työkokeilut, KELAn yksilöperusteiset kuntoutukset sekä muut kuntoutusmuodot. Kaavio 9. Terveystalon ja Vitan tilastoimien sairauspoissaolojen syyt Mielenterveyden häiriöt 2% 13% 19% 14% 18% Hengityselinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tapaturmat ja vammat 35 % Verenkierto- ja aineenvaihduntasairaudet Muut diagnoosit 5.3. Työtapaturmat Tullin henkilöstölle kertyi vuonna 2014 työtapaturmasta aiheutuneita poissaoloja 0,5 työpäivää/htv. Tapaturmapoissaolot vähenivät 0,3 työpäivää/htv vuodesta 2013 ja olivat myös aiempaa lyhyempiä. Yksi työtapaturmapoissaolo kesti keskimäärin 12,6 työpäivää. Taulukko 4. Työtapaturmapoissaoloihin liittyviä tunnuslukuja Tullissa 2008 2014 ja valtionhallinnossa 2014 5.4. Kuntoutus Kuntoutuksessa pilotoitiin vuonna 2014 voimavarojen kohdistamista prosessimaiseen, lyhytkestoiseen ja mieluummin alueelliseen kuntoutukseen. Kohteet valitaan erilaisten tunnuslukujen, kuten ilmapiirimittausten ja sairauspoissaolojen perusteella. Erityisesti työterveyshuollon roolia hakijoiden valinnassa on lisätty, jotta saadaan tarpeen mukaista kuntoutusta. Uudistuksilla pyritään siihen, että Tullin työntekijöiden olisi helpompi osallistua kuntoutuksiin. Kansaneläkelaitoksen kuntoutuslinja myönsi vuonna 2014 Tullille yhden lyhytmuotoisen ASLAK-kuntoutuksen, joka järjestettiin Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä. Lisäksi Tullin henkilöstölle järjestettiin ns. ennaltaehkäisevänä kuntoutusmuotona yksi 10 hengen kuntoremonttikurssi Kuntoutus Peurungassa. Tämä 13 S ivu
painottui osittain henkiseen hyvinvointiin. Lappeenrannan kylpylässä järjestettiin pilottina 10 henkilölle alueellinen kuntoutuskurssi (kuntoremonttikurssi), johon paikalliset työterveyslääkärit nimesivät henkilöitä tarpeen mukaiseen kuntoutukseen. Kurssi oli suunniteltu prosessimaiseksi, 1 2 päivän mittaiseksi kerrallaan. Näiden lisäksi tullilaisilla oli mahdollisuus hakea itse yksilöllisiin kuntoutuskursseihin Kelan paikallistoimiston kautta. Nämä kurssit suoritettiin yhdessä Tullin ulkopuolisista organisaatioista tulevien ihmisten kanssa. Kuntoutukseen osallistui vuoden 2014 aikana 59 henkilöä, ja kuntoutuspäiviä kertyi yhteensä 558. 5.5. Naisten ja miesten samapalkkaisuus Henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työyhteisön toiminta koetaan tasa-arvoiseksi. Olennainen osa tasa-arvoa on samapalkkaisuus, naisille ja miehille maksetaan sama palkka samanarvoisesta työstä samalla työnantajalla. Tullin samapalkkaisuusindeksi vuonna 2014 oli 92,8 % (2013: 94,8 %), miesten saama palkka oli siis 7,8 % korkeampi kuin naisten saama palkka. Vaativuustasoilla 7 sekä 15 20 naisten palkka on lähes yhtä suuri tai sama kuin miesten palkka. Alhaisin samapalkkaisuusindeksi on vaativuustasolla 11 (85,9 %). Osa edellä mainituista palkkaeroista voidaan selittää perustelluilla palkkauksellisilla erillä, esimerkiksi sillä, että miehet toimivat enemmän kyseisillä vaativuustasoilla jaksotyössä, jolloin kokonaispalkkaa kasvattavat haittalisät, joita maksetaan ilta- ja viikonlopputyöstä sekä sellaisissa tehtävissä, joissa haitallisista työolosuhteista maksetaan olosuhdelisää. Kaavio 10. Tullin samapalkkaisuusindeksi 1-12/2014 (Tahti) 98,5 % 93,0 % 89,2 % 92,5 % 92,3 % 99,5 % 98,9 % 99,4 % 100,0 % 99,7 % 98,5 % 85,9 % 87,2 % 88,3 % 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Naisten samapalkkaisuusaste Tavoitetaso palkkataso 5.6. Virkistystoiminta Tulli hankkii palveluina henkilöstön työhyvinvointia osaltaan edesauttavia tekijöitä, kuten liikuntaharrastuksia, virkistystä ja vapaa-ajan toimintaa Tullin Urheilukerho ry:n, sen alaisten jäsenyhdistysten sekä Tullin Lomatukisäätiön toiminnan kautta. Tullin Urheilukerho ry ja 17 paikallista jäsenyhdistystä kannustavat vapaaehtoistoiminnallaan Tullin henkilöstöä omaehtoiseen liikuntaan. Jäsenyhdistykset järjestävät lajikohtaisten jaostotoimintojensa ohella vuosittain erilaisia kuntokilpailuja ja -tempauksia, liikuntailtapäiviä sekä Tullin talvi- ja kesämestaruuskilpailuja. Liikunta- ja urheilutapahtumat ovat Tullissa hyvin suosittuja, esimerkiksi mestaruuskisoihin osallistuu vuosittain lähes 400 tullilaista. Tullin 56. talvikisat järjestettiin Vantaalla ja kesäkisat Eckerössä. Ei-kilpailulliset lajit, kuten laturetkihiihto ja maastovaellus, kuuluivat kisojen suosituimpiin lajeihin. Myös European Customs Sports Association`in (ECSA) järjestämiin kansainvälisiin kilpailuihin ja tapahtumiin on Suomesta osallistuttu aktiivisesti. 14 S ivu
Tullissa toimii viiden eri henkilöstöjärjestön ja Tullin muodostama Tullilaitoksen Lomatukisäätiö. Säätiö on vuokrannut henkilöstön lomanviettoa varten Degerbyn entisen tulliaseman Ahvenanmaalta sekä entisen rajavartioaseman Laikosta, Rautjärven kunnasta. Säätiön tilat tarjoavat edullisen vaihtoehdon lomailulle. Myös henkilöstöjärjestöillä ja muutamalla urheilukerhon paikallisella jäsenyhdistyksellä on lomamökkejä ja -osakkeita, joita jäsenistö voi vuokrata edullisesti. 6. Henkilöstön kehittäminen Tullialan peruskoulutusta (TPK) suoritti vuonna 2014 yhteensä 86 Tullin operatiivisissa tehtävissä toimivaa opiskelijaa. Tullialan peruskoulutuksen opiskelijat suorittavat peruskoulutuksen yhteydessä myös Tullialan ammattitutkinnon, joka on virallinen II-asteen ammatillinen näyttötutkinto. Tullialan ammattitutkinnon järjestäjänä toimii Tullin kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO Aikuisopisto, joka ostaa Tullin koulutukselta tutkintoon valmistavan koulutuksen. Tullialan peruskoulutuksen asiantuntijoille ja erityistehtävissä toimiville henkilöille tarkoitettua TPK:n E-linjaa suoritti 15 Tullin asiantuntijaa. Ensimmäisinä Tullialan ammattitutkinnon saivat valmiiksi yritysten tutkinnonsuorittajaryhmä lokakuussa 2014. Tullin henkilöstön ensimmäisinä tutkinnonsuorittajina kukitettiin neljä opiskelijaa helmikuussa 2015. Seuraava Tullin opiskelijaryhmä valmistuu syksyllä 2015. Ammatillisessa jatko- ja täydennyskoulutusohjelmassa toteutettiin vuonna 2014 kaikkiaan 411 koulutustapahtumaa. Ajankohtaiskoulutuksien painotus oli tarkastuksen, valvonnan, verotuksen ja nimikkeistön alueilla. Tullin sisäiseen, uusille esimiehille suunnattuun valmennukseen osallistui vuoden aikana 50 henkilöä. Tulos- ja kehityskeskustelukoulutukseen osallistui 51 esimiestä. Lisäksi yksittäiset esimiehet opiskelivat mm. HAUS/JOKO-, Johtamisen erikoisammattitutkinto - ja muilla esimieskursseilla Tullin ulkopuolella. Kansainvälinen tullikoulutukseen liittyvä yhteistyö painottui EU-, Venäjä- ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. EU-tullien yhteisen osaamiskartan soveltamista Suomen tullissa vietiin vuoden aikana eteenpäin Tullin henkilöstöhallinnon ja koulutuksen yhteistyönä. Työ kytkeytyy Tullin palkkausjärjestelmän tyyppi-toimenkuvien päivittämiseen. Osaamiskartoitus perustuu EU-tullien yhteiseen osaamisen viitekehykseen, mikä on soveltuvin osin käyttökelpoinen myös Suomen tullissa. Tarkoitus on, että Tullin palkkausjärjestelmän tyyppitehtäviin saataisiin määriteltyä yhteiset osaamiset ja niiden tasot. Osaamistasot olisi siten mahdollista arvioida vuosittain tulos- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Vuonna 2014 Tullin henkilöstöstä 82 % osallistui henkilöstökoulutukseen. Henkilöstökoulutus sisältää sekä Tullin oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstökoulutuksen laajuus vuonna 2014 oli 17 838 koulutettavapäivää eli 7,5 päivää henkilötyövuotta kohden. Tullin koulutuksen suuri määrä johtuu omasta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja kattavasta jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Tullitarkastajat Teijo Tarvainen (vas.) ja Pertti Oikkonen Nuijamaan tullista kehittelivät APK-lopputyönään TIR-kuljetusten vikojen merkitsemiseksi vikakoodiston, jota ymmärretään kaikkialla TIR-yhteisössä. Idea vietiin EU:ssa Tullikoodeksikomitean käsiteltäväksi TIR-asioiden kokoukseen, jossa kaikkia jäsenmaat kannattivat sitä varauksettomasti. Miehet palkittiin korkealle tähdänneestä ideastaan Tullissa keväällä 2014. 15 S ivu
Kaavio 11. Henkilöstökoulutuksen koulutuspanostus Tullissa ja valtionhallinnossa 2008 2014 Työpäivä/htv 12 10 8 6 6,5 7,5 4 4,5 4,3 2 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tulli Valtio Tullin asiakasyhteistyöhön liittyvien projektien ja vuosisuunnitelmien sisältämien koulutustilaisuuksien lisäksi Tullin koulutukselta tilattiin vuoden 2014 aikana yhteensä 77 asiakaskoulutustilaisuutta. Näihin osallistui yhteensä 1 729 henkilöä. Lisäksi Tullin asiakkaille suunnatussa Tullialan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa oli 27 tutkinnon suorittajaa. 7. Työvoimakustannukset ja palkkaus 7.1. Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset sisältävät tehdyn työajan palkat, välilliset palkat ja sosiaaliturvamaksut. Vuonna 2014 Tullin työvoimakustannukset olivat Tahti-järjestelmän mukaan 118,3 miljoonaa euroa (2013: 118,5 milj. euroa), joista varsinaisten palkkojen osuus oli 82,1 % eli noin 97,1 miljoonaa euroa (2013: 98,0 milj. euroa). Varsinaiset palkat sisältävät tehdyn työajan palkat ja välilliset palkat. Välilliset palkkakustannukset olivat kertomusvuonna 23,9 miljoonaa euroa (2013: 24,9 milj. euroa). Välilliset palkkakustannukset sisältävät muun muassa vuosiloma-ajan, sairausajan, koulutusajan ja perhevapaiden palkat. Perhevapaisiin sisältyvät äitiys- ja isyysvapaat sekä sairaan lapsen hoito. Sosiaaliturvakulut ovat 16,5 % työvoimakustannuksista. Työvoimakustannukset laskivat 0,2 % vuodesta 2013. Työvoimakustannukset olivat 70,4 % Tullin toimintamenoista. Vuonna 2014 Tullin henkilötyövuoden hinta eli työvoimakustannukset euroa/htv oli 52 821,20 euroa (valtionhallinto: 59 608,50 eur/htv). Henkilötyövuoden hinta on noussut 1,4 % vuodesta 2013. 16 S ivu
Kaavio 12. Henkilöstön työvoimakustannukset Tullissa 2014 1,4 % 16,5 % Tehdyn työajan palkat Välilliset palkat 20,2 % 61,9 % Sosiaaliturva Muut välilliset kustannukset 7.2. Palkkaus Tullin palkkausjärjestelmä (VPJ) muodostuu tehtävän vaativuuteen, henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja ammatinhallintaan sekä kokemukseen perustuvista palkanosista. Edellisten lisäksi voidaan maksaa olosuhdelisää ja muita palkanlisiä ja lisäpalkkioita, kuten kielitaitolisää. Palkkausjärjestelmässä on 18 vaativuustasoa. Kokemusosa on enintään 10 % vaativuusosasta. Henkilökohtainen osa on enintään 34 %. Olosuhdelisä on enintään neljä prosenttia vaativuustason perustasosta. Olosuhdelisää maksetaan sellaisista fyysisen tai psyykkisen työympäristön haitoista, joita ei ole otettu huomioon palkan muissa määräytymisperusteissa ja joita ei voida poistaa työsuojelutoimenpitein. Henkilön suoritusarviointi tehdään tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä. Tulos- ja kehityskeskustelujen pitämistä aiennettiin Kieku-järjestelmän käyttöönoton myötä vuodesta 2014 lähtien siten, että ne tulee pitää aina tammikuun loppuun mennessä. Palkkausjärjestelmän kehittämiseen on asetettu työryhmä vuoden 2015 alusta, ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016. Tavoitteena on, että kokemusosa liitetään henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiin. Henkilökohtaisen suorituksen arviointiasteikko määritetään kannustavammaksi ja mahdollisesti neliportaiseksi. Tullin palkkausjärjestelmän soveltamisohje ja vaativuustasokartta päivitetään. Lisäksi kehittämisen kohteena on EU:n tullien osaamisen viitekehyksen käyttöönotto sekä tuloskeskustelun ja kehityskeskustelun erottaminen erillisiksi keskusteluiksi siten, että kehityskeskusteluissa tehtäisiin työntekijän itsearviointiin ja esimiehen näkemykseen perustuva osaamisen kehittämisen suunnitelma EU-tullien osaamisen viitekehitystä soveltaen. Kehittämisen seurauksena kenenkään palkka ei tapahtuvien uudistusten vuoksi laske. Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa, ja työryhmien ohjausryhmänä toimii Tullin palkkatyöryhmä, jossa sopijaosapuolet ovat edustettuina. Vuonna 2014 noin 93 % henkilöstöstä kuului uudistetun palkkausjärjestelmän piiriin. Kertomusvuonna 67 % palkkausjärjestelmään kuuluvista henkilöstöstä työskenteli vaativuustasoilla 6 12. Yleisimmät vaativuustasot kertomusvuonna olivat 8 ja 9, joihin molempiin kuului noin 17 % palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilöstöstä. Luvut ovat pysyneet samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. 17 S ivu
7.3. Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä työajasta oli Tahti-järjestelmän mukaan 76,7 % ja koulutuksen, lomien ja muun ei tehdyn työajan osuus 23,3 %. Vuonna 2014 työpäivien lukumäärä oli 251. Kun vuosityöajasta vähennetään työpäivät, jotka käytettiin vuosilomiin, sairauspoissaoloihin, koulutukseen ja muihin palkallisiin poissaoloihin, niin kokoaikainen henkilö teki Tullissa keskimäärin 192,5 työpäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tehtävään, joka vaatii yhden henkilön säännöllistä työaikaa vastaavan varsinaisiin työtehtäviin käytetyn työpanoksen, tarvittiin 1,3 henkilöä. Koulutukseen käytettiin säännöllisestä työajasta 8 työpäivää (3,2 %), vuosilomiin 37,4 työpäivää (14,9 %) ja sairauspoissaoloihin 11,3 työpäivää (4,5 %). Rahana korvatun ylityöajan prosenttiosuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 1 %. 7.4. Matkustus Tullin matkustusmenot vuonna 2014 olivat 2,6 miljoonaa euroa. Menot laskivat 1,5 % edellisestä vuodesta. Huomioitava on, että myös henkilömäärä laski samanaikaisesti 2,2 %. Liikkuvien valvontaryhmien toiminta tapahtuu pääosin tien päällä. Lisäksi matkakustannuksia aiheuttavat muun muassa koulutukset ja erilaiset kokoukset. Videoneuvotteluyhteyksien käyttöä on lisätty koulutuksissa ja kokouksissa. Matkakulujen osuus toimintamenoista oli samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna 1,53 % (valtionhallinto: 2,38 %). Matkakulut henkilötyövuotta kohden olivat 1150,82 euroa (vuosi 2013: 1150,04 eur). Suurin menoerä matkustusmenoissa oli päivärahat, ja niiden osuus matkakustannuksista oli 37 %. Toinen suuri menoerä on matkaliput, jotka kattavat 29 % matkakustannuksista. Majoituskulujen osuus on 21 % ja kilometrikorvausten osuus 7 % matkakustannuksista. Kaavio 13. Matkakustannusten jakautuminen 2014 Matkaliput (juna, lento jne.) 29% Majoituskulut 21% Päivärahat 37% Km-korvaukset 7% Muut matkustusmenot 6% 18 S ivu
Kaavio 14. Matkakulut henkilötyövuotta kohden 2008 2014 1232,82 Tullin matkakulut, eur/htv 1134,32 1150,04 1150,82 1065,44 1003,99 1081,16 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 8. Tiivistelmä Tullissa työskenteli vuoden 2014 lopussa yhteensä 2 269 henkilöä. Henkilötyövuosimäärä kertomusvuonna oli 2 234 (2 239,4 htv, joka sisältää harjoittelijat yms.). Henkilöstöstä oli 46,7 % naisia ja 53,3 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä nousi hieman edellisestä vuodesta ollen nyt 46,8 vuotta. Taulukko 5. Yhteenveto Tullin henkilöstötilinpäätöksen tiedoista 2008 2014 Yhteenveto 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Henkilömäärä 2589 2437 2370 2348 2347 2319 2269 HTV (Prima ja Kieku) 2529 2443 2319 2279 2267 2267 2234 HTV (Tahti, sis. Harjoittelijat yms) 2532,4 2443,3 2332,2 2286,5 2280,5 2274,6 2239,4 Keski-ikä 43,5 44,4 45 45,5 45,7 46,2 46,8 Naisten %-osuus 46,2 46,2 46,5 46,9 46,4 46,2 46,7 Virka-suhteisten %-osuus 96,3 96 96 95,6 95,4 95,1 96,3 Osa-aikaisten %-osuus 5,9 5,6 6,9 7,7 6,9 6,6 5,7 Määräaikaisten %-osuus 8,3 5,7 4,3 3,9 4,9 5,3 4,8 Koulutustasoindeksi 4,4 4,5 4,5 4,5 4,5 4,6 4,6 Koulutuspanos pv/htv 8 10,6 6,9 6,6 8 6,5 7,5 Poistuma % henkilöstöstä 7,8 8,9 6,6 5,5 6,0 5,9 4,8 Sairauspoissaolot työpv/htv 12,6 12,2 12,4 12,7 12,4 11,9 11,4 Tapaturmapoissaolot, työpv/htv 0,5 0,3 0,7 0,7 0,5 0,8 0,5 Työvoimakustannukset milj. eur 115,0 116,3 113,5 113,2 116,0 118,5 118,3 Palkkasumma milj. eur 93,2 94,3 92,7 93,2 96,0 98,0 97,1 Henkilöstökoulutuksen laajuus oli 17 838 oppimistyöpäivää eli 7,5 päivää htv:ta kohden. Henkilöstön koulutustasoindeksin arvo oli edellisen vuoden tapaan 4,6. Sairauspoissaolojen lukumäärä vuonna 2014 oli 25 451 työpäivää, mikä on 4,6 % edellisvuotta vähemmän. Henkilötyövuotta kohden sairauspoissaolopäiviä oli 11,4 työpäivää. Poissaolojen määrä sairaustapausta kohden kesti keskimäärin 4,2 työpäivää. Tapaturmapoissaoloja oli 0,5 työpäivää/htv. 19 S ivu