Kuvassa vasemmalta lukien: Reima Vesala, Kari Sirola, Veikko Norrman, Petri Koljonen, Antero Koivisto, Hannu Mannonen, Leena Packalén, Pekka Packalén. Kuvassa vasemmalta lukien: Reima Vesala, Kari Sirola, Veikko Norrman, Petri Koljonen, Antero Koivisto, Hannu Mannonen, Leena Packalén, Pekka Packalén. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään Järvenpäätalossa tiistaina 19.11 klo 18.30 VEIKKO NORRMAN PETRI KOLJONEN TEUVO RANTAJÄÄSKÖ HANNU MANNONEN ANTERO KOIVISTO KARI MYLLYVIITA LEENA PACKALÉN PEKKA PACKALÉN SOILI RAMSLAND ARI RÄSÄNEN KARI SIROLA ULPU TOLONEN REIMA VESALA puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri rahastonhoitaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen puh 050 372 5608 puh 040 774 5677 puh 040 540 6345 puh 050 590 2439 puh 050 326 5579 puh 0400 977 313 puh 050 340 4003 puh 09 283 384 puh 040 545 4105 puh 045 652 4592 puh 050 529 4589 puh 0400 981 266 puh 050 555 5129 veikko.norrman@elisanet.fi koljonen@petri.com teuvo.rantajaasko@pp.inet.fi hannu.mannonen@netti.fi antero.koivisto@kolumbus.fi kari.myllyviita@elisanet.fi tuomitie4@gmail.com soili.ramsland@luukku.com info@itspecialist.fi kari.sirola@saunalahti.fi reima.vesala@luukku.com TOIMIKUNTA: Veikko Norrman Petri Koljonen Kari Sirola Pekka Packalén ULKOASU JA TAITTO: Antti Kanniainen antti.kanniainen@me.com JULKAISIJA: Järvenpään Kiinteistöyhdistys ry PAINOPAIKKA: T-Print ky, Hyvinkää 3
ENERGIANKULUTUS KURIIN JA VALAISTUS KUNTOON Monissa talouksissa pohditaan ilmalämpöpumppujen, ledien ja muiden energiasäästöön liittyvien tuotteiden hankintaa, muttei ole täyttä varmuutta siitä, mihin rahat kannattaisi sijoittaa, ja mitä hyötyä käytettyä rahaa vastaan saa. Myös kodin erilaisten valaistusratkaisuiden kanssa on epävarmuutta. Tässä muutama huomio keskeisistä asioista, joilla pystyy tuomaan säästöä ja asumismukavuutta suurimpaan osaan kotitalouksista. Ilmalämpöpumpulla mukavuutta ja säästöä Ilmalämpöpumput alkavat olla monessa kodissa jo perusvaruste, ja kun kerran on ILPin kotiinsa laittanut, on vaikea enää kuvitella elävänsä ilman sellaista. Ilmalämpöpumppu tasoittaa lämpötilaeroja asunnossa niin kesällä kuin talvella, sekä toimii mukavuustekijänä kesällä ja säästää oikein asennettuna merkittävästi lämmityskustannuksissa talvella. Monesti ilmalämpöpumpun toimimattomuus energiansäästötarkoituksissa johtuu jostakin seuraavasta seikasta: Laite on väärin mitoitettu, laite on väärässä paikassa, olemassa oleva lämmitysjärjestelmä on väärin säädetty, ilmalämpöpumppua ei osata käyttää oikein, ilmalämpöpumppua ei ole putsattu tai kaikki edellä mainituista. Hankkimalla laite asiantuntevasta asennusliikkeestä, säästyy usein monilta ongelmatapauksilta liittyen laitteiston toimivuuteen, ja saa kaupan päälle myös näppärät vinkit laitteiston oikeanlaisesta käytöstä sekä puhdistamisesta. Asennustarjousta pyydettäessä kannattaa huomioida, että asennukseen kuuluvat kaikki tarvittavat tarvikkeet, työt ja toimenpiteet laitteiston toimintakuntoon saattamiseksi, jotta säästytään ikäviltä yllätyksiltä esimerkiksi toteutuneiden kustannuksien tai takuun osalta, mikäli laitteen ostopaikka ja asennusliike ovat eri. Parhaimmillaan ilmalämpöpumppu on huomaamaton kumppani kotitalouksissa ja työpaikoilla, ja hyöty näkyy myös sähkölaskussa. Ledillä valoa pimeyteen Vaikka ratkaisuita LED-valaistukseen on ollut jo useamman vuoden tarjolla, saattaa vieläkin olla vaikea erottaa laadukkaat tuotteet huonommista. Tilannetta hankaloittaa se, että hintalappu saattaa olla kahdessa vastaavan oloisessa tuotteessa täysin sama, vaikka tuotteissa itsessään saattaa olla laadulliset ja toiminnalliset erot kuin yöllä ja päivällä. Valitsemalla laadukkaat tuotteet voi parhaimmillaan saada todella pitkäikäisen valaistusratkaisun, joka myös pitkässä juoksussa säästää energiaa. LEDit ovat myös hyviä valonlähteitä ulko- käytössä, sillä ne syt- tyvät heti täyteen tehoon, pakkaslukemista välittämättä. Läsnäolotunnistimella automaatiota kaikille Neljä kauppakassia ja kaksi lasta sekä kotiavain kädessä saattaa olla hankala sytyttää valot tuulikaappiin tai eteiseen kotiin tullessa. Oiva apu tällaisissa paikoissa on läsnäolo- tai liikkeentunnistin, tai valaisin, johon on integroitu sellainen. Sama pätee läpikulkutiloihin kuten käytävät sekä huonetilat, joissa saatetaan käydä usein, ja joihin jää helposti valot päälle. Läsnäolotunnistin havaitsee liikkeen, ja pitää valot päällä niin kauan, kuin toimintaa tunnistimen valvovan silmän alla tapahtuu. Valot sammuvat määritettävän viiveen kuluessa liikkeen loppumisesta, jolloin varmistutaan siitä, ettei valoja pala turhaan. Käytännöllisyyttä ja automaatiota, joka sopii hyvin moneen kotiin. Enemmän valoa, suomalaiset! 95% suomalaisista kodeista ovat liian pimeitä. Tämä ei ole tarkan tutkimuksen tulosta, vaan allekirjoittaneen karkea arvio. Taustalla on varmasti paljon kyse tottumisesta. On tuttua ja turvallista murjottaa pimeässä kodissa. Asia, jota oikeasti on tutkittu useissa eri instansseissa, on riittävän valon vaikutus pirteyteen ja jaksamiseen. Kun aloittaa päivänsä valoisassa ympäristössä, mieli herää uuteen päivään aivan toisella tavalla. Myös sanomalehteä on mukavampi lukea, kun tekstistä saa hyvän valaistuksen ja kontrastin ansiosta helpommin selvää. Mikäli valaistus ei ole riittävällä tasolla, tai kaipaa muuten vain lisävirtaa, voi avuksi hankkia pöydälle tai lattialle sijoitettavan kirkasvalolampun. Hyvä valaistus viimeistelee sisustuksen On tärkeää, että ainakin niissä tiloissa, missä työskennellään, on 4 Sähkötalo on järvenpääläinen perheyritys, joka toimii jo kolmannessa polvessa.
saatavilla tilanteeseen sopivaa ja riittävää valaistusta. Näitä on mm. keittiö, kodinhoitohuone, työhuone ja viimeisimpänä muttei todellakaan vähäisimpänä - monesti liian heikolle valolle jäävät lastenhuoneet. Leikki on lasten työtä, ja työtä ei tulisi tehdä liian heikossa valaistuksessa. Haasteena eri tilojen valaisemisessa on tilojen erilaiset käyttötarkoitukset. Esimerkiksi keittiössä yksinkertainen ja toimiva tapa hoitaa asia on asentaa erikseen työvaloksi kunnon aurinko kattoon, ja tunnelmallisempaa käyttöä varten pöydän päälle valaisin tai valaisimia, joiden valossa näkee hyvin syödä tai lukea, muttei aiheuta naapurustoon ylitsevuotavaa valoilmiötä. Tärkein asia valaistuksessa on käyttäjilleen sopivien valaistusratkaisuiden löytäminen oli kyseessä sitten leikkimökki, opiskelija-asunto, rintamamiestalo tai ultramoderni kivilinna. Näin ollen valaistus tukee asumista, on käyttäjälleen mieluisa ja sulautuu kauniisti osaksi sisustusta. Lisää vinkkejä valaistus- ja sähköasioissa Sähkötalon myymälästä, tai www.sahkotalo.fi Tuomas Raejärvi Sähkötalo Kirjoittaja on järvenpääläinen yrittäjä, Pelle Peloton ja perheenisä.
JÄRVENPÄÄSSÄ ON HYVÄKSYTTY UUSI RAKENNUSJÄRJESTYS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen tavoitteena on edistää suunnitelmallista ja alueelle sopivaa rakentamista, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioonottamista sekä hyvän elinympäristön toteutumista ja säilyttämistä. Aiempi rakennusjärjestys oli hyväksytty vuonna 2006. Uusi rakennusjärjestys poikkeaa huomattavasti sekä rakenteeltaan että sisällöltään edellisestä. Muutoksia tehtäessä on tutkittu useiden muiden kuntien rakennusjärjestyksiä ja poimittu niistä omien tekstien lisäksi Järvenpään oloihin sopia määräyksiä ja ohjeita. Rakennusjärjestys on edellistä rakennusjärjestystä yksityiskohtaisempi ja neuvovampi. Tarkoitus on ollut tehdä käsikirja, joka toimii työkaluna niin rakentajille kuin virkamiehillekin. Suurimmat muutokset nykyiseen rakennusjärjestykseen ovat: ilmoitusmenettelystä luopuminen käytännössä ilmenneiden ongelmien takia naapureiden aseman parantaminen niin rakennusten etäisyyksien kuin maanpintojen muotoilemisen suhteen joidenkin rakennelmien ja toimenpiteiden vapauttaminen luvanvaraisuudesta kokonaan autopaikkojen määrää ja sijaintia on tarkennettu, myös liikkumisesteiset on otettu huomioon rakentamista sekä korkeuksien että hulevesien käsittelyn suhteen on tarkennettu oleskelualueiden meluarvoista on lisätty maininta Uusi rakennusjärjestys on poikinut paljon kysymyksiä. Eniten mielenkiintoa ovat odotetusti aiheuttaneet toimenpiteet, joita voidaan tehdä ilman lupamenettelyä. Esimerkiksi enintään 15 m 2 kevyt piharakennelma voidaan rakentaa asuinpientalotontille tietyin edellytyksin ilman toimenpidelupaa. Vaja, katos tai muu rakennelma on sijoitettava vähintään 4 metrin etäisyydelle naapuritontin rajasta. Rakennelman tulee olla yksikerroksinen ja suurin korkeus saa olla enintään 3,5 m. Tontilla saa olla kerrallaan vain yksi tämän säännöksen nojalla rakennettu piharakennelma eikä rakennelmaa saa sijoittaa asemakaavassa istutettavaksi tai suojeltavaksi määrätylle tontin osalle. Vapautus ei koske autotalleja, saunarakennuksia eikä muita rakennelmia, joihin rakennetaan savuhormin vaativa tulisija Paljon kysytään myös aidoista ja terassilasituksista. Tonttien välisen tavanomaisen lauta-aidan voi rakentaa ilman lupamenettelyä, kun aita tukimuureineen on enintään 1,5 metriä korkea ja naapuritontin haltija hyväksyy sen rakentamisen. Rajalle rakennettavan aidan hoidosta on naapureiden sovittava keskenään. Aidan korkeus mitataan maanpinnasta matalammalta puolelta. Kadun varteen rakennettavien aitojen suhteen ollaan tiukempia liikenneturvallisuuden takia. Ilman lupaa rakennettava aita saa olla tukimuureineen enintään 1,2 metriä ja näkemäalueella enintään 0,8 metriä korkea. Korkeintaan 15 m 2 suuruisen katoksen tai avokuistin rakentaminen olemassa olevaan asuinpientaloon on myös vapautettu toimenpideluvista, kun etäisyys tontin rajaan on vähintään 4 m ja lattiatason korkeus maanpinnasta korkeintaan 50 cm. Terassien ja parvekkeiden lasittaminen on edelleen luvanvaraista, paitsi jos kysymyksessä on kokonaan sisäänvedetty parveke tai terassi. Suojellut rakennukset ovat aina poikkeuksia. Niitä koskevat toimenpiteet vaativat edelleenkin luvan mm. väri- ja materiaalimuutoksiin. Luvanvaraisuudesta on vapautettu monia muitakin toimenpiteitä. Niistä voi lukea tarkemmin rakennusjärjestyksestä. Rakennusjärjestys antaa ohjeita sekä määräyksiä hyvin monipuolisesti ja kattavasti rakentamiseen liittyvissä asioissa. Esimerkkeinä voidaan mainita säilytystilojen määrät, rantarakentaminen, eläinsuo- jat, rakennusten purku, rakennustyömaat, pohjavesialueet ja monet muut. Ihan villiä rakentaminen ei kuitenkaan voi olla. Jos rakennusjärjestyksen ohjeita ei noudateta, rakennusvalvonta voi käyttää jatkuvan valvonnan keinoja. Lisäksi on otettava huomioon rakentamisesta annetut määräykset, asemakaavassa sallittu rakennusoikeus ja muut määräykset, mahdolliset rakentamistapaohjeet ja rakennettu ympäristö. Mikäli toteutettu toimenpide, kuten jätekatoksen rakentaminen, rumentaa ympäristöä, ei täytä rakenteiltaan riittäviä lujuus- ja palovaatimuksia tai ulkoasultaan kohtuullisia vaatimuksia tai ei muuten sovellu ympäristöön, rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa kiinteistön haltijan purkamaan tai muuttamaan tehdyn toimenpiteen. Rakentajia ohjataan omavalvontaan ja panostamaan päteviin asiantuntijoihin. Rakennusjärjestykseen voi tutustua tarkemmin Järvenpään kaupungin Internet-sivuilla osoitteessa www.jarvenpaa.fi (Hallinto ja päätöksenteko > Lait ja säännöt -sivu). Ulla Harpila lupainsinööri 6
KOTI, ELINKAARIASUMINEN JA ESTEETTÖMYYS Koti on paikka, joka merkitsee sen asukkaalle monenlaisia asioita. Useimmiten niitä ovat yksityisyys, turvallisuus, jatkuvuus ja toiminnallinen vapaus. Vanha suomalainen sananlasku Oma koti kullan kallis ilmaisee nykyisinkin kodin merkityksellisyyttä. Kotiin liittyy fyysisen paikan lisäksi sosiaalinen, emotionaalinen ja toiminnallinen tila ja niiden väliset suhteet. Suomalaisella on elämänsä aikana monta kotia, sillä täällä muutetaan kansainvälisestikin vertaillen usein. Keskimääräisesti suomalainen muuttaa 13 kertaa elämänsä aikana. Usein muuton syynä ovat perhetilanteeseen liittyvät syyt ja niihin liittyvät tilatarpeen muutokset. Kaikkein nuorempien lasten perheet muuttavat eniten. Vanhemmiten taas omasta kodista saattaa tulla arjen haaste sen asujalle. Vanhenemismuutokset vaativat muutoksia myös kotiin ja näiden muutosten tekeminen on tärkeä osa kotia ja siihen liittyvää kodintuntua. Koti laajenee aina kotina toimivan asunnon ja asuinympäristön väliseksi suhteeksi. Luonnollista on, että asuinympäristössä tärkeäksi koetut asiat vaihtelevat eri elämänvaiheissa. Esimerkiksi lapsiperheet arvostavat asunnon luonnonläheisyyttä ja lähellä olevia julkisia palveluja, ikääntyneille taas kauppapalvelujen läheisyys on tärkeää. Toisaalta taas tiedetään, että lapsi- ja vanhusasukkaat huomioon ottava ympäristö sopii kaikille. Se on myös hyvinvointia vahvistava ympäristö. Kodin etsinnässä on tärkeää asunnon sijainti, koko ja pohjaratkaisu. Vähintään yhtä tärkeää on ottaa huomioon myös asunnon ympäristö. Millaista yhteisöllisyyttä se edustaa? Millainen on asuinalueen sosiaalinen ominaislaatu? Kuinka toimiva ja viihtyisä se on? Miten palvelujen saatavuus on turvattu? Asuinympäristö onkin tärkeä osa asumista. Millainen asunnon tulee olla, jotta se voisi olla toimiva koti monissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa? Miten asumisessa kyetään huomioimaan asukkaan toivomukset ja hänen tarpeensa eri ikäkausina? Hyvään asumiseen liittyy yleispäteviä asioita, jotka sopivat kaikille. Useimmiten ne liittyvät ihmisen perustarpeisiin, kuten terveellisyyteen, turvallisuuteen ja suojaan. Hyvään asumiseen liittyy myös asukkaille tärkeät yksilölliset asiat, esimerkiksi hänen elämäntapaansa tai harrastuksiinsa liittyvät. Näiden kahden näkökulman yhteensovittamisen sanotaan olevan elinkaariasumisen perusta. Siinä siis yleispätevyys ja yksilöllisyys lyövät kättä. Elinkaariasumisessa ajatellaan nykyisyyden lisäksi myös tulevaisuutta. Elinkaariasumisella tarkoitetaan sitä, että ihmisen asuminen omassa kodissaan on helppoa kaikissa eri elämänvaiheissa. Usein sen lähikäsitteenä käytetään esteetöntä asumista. Asunto on esteetön silloin, kun se on kaikille asukkaille toimiva ja turvallinen. Sitä leimaa muun muassa vaivaton sisäänpääsy, kaikkiin tiloihin pääsy, niiden väljyys, viihtyvyys ja arkea helpottavat toiminnalliset ratkaisut. Myös varautuminen mahdollisiin muutoksiin tilojen muunneltavuudella on tärkeää. Esteetön asuminen sopii kaikille. Esteettömyys on nykyisin yksi rakentamisen laatutekijä. Omakotitalon rakentamista tai korjaamista suunniteltaessa kannattaa perehtyä esteettömyyteen liittyvään ajatteluun. Se ei yleensä aiheuta lisäkustannuksia rakennus- tai korjausvaiheessa, jos esteettömyys huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Vuosien kuluessa voi syntyä jopa säästöä, sillä asuintilojen muutostarve vähenee. Korkealaatuinen asunnon suunnittelu ja rakentaminen pidentävät aina myös talon käyttöikää ja korjattavuutta. Asiaan perehtymisen voi hyvin aloittaa Työtehoseuran (TTS) Ekotoimivakoti-verkkosivuilta (www. ekotoimivakoti.fi), samoin Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkkosivuilta (www.esteeton.fi). TTS:n julkaisu vuodelta 2012 Ekotoimivaa elinkaariasumista valottaa myös asiaa elävästi. Julkaisutiedot ovat lähdeluettelossa. Lähteet Juntto, A. 2009. Asumistoiveet, mahdollisuudet ja elinkaari. Liikkuminen, paikkaan kiinnittyminen, kiintyminen ja kestävyys. Seminaariesitys 28.4.2009. Mäntylä, H. & Kuusela, M. & Korhonen, A. & Marjomaa, T. & Liski-Markkanen, S. & Heino, M. & Kai-niemi, P. & Kuittinen, M. 2012. Ekotoimivaa elinkaariasumista. TTS:n julkaisuja 416. Nurmijärvi. Pesola, K. 2009. Esteettömyysopas. Mitä, miksi, miten. Invalidiliiton julkaisuja O. 39, 2009. Helsinki. Leena Packalén & Pekka Packalén (17.8.2013) 7
RAKENNUSLUPAA VOI HAKEA MYÖS SÄHKÖISESTI Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin kehittäminen ovat olleet Järvenpään rakennusvalvonnan keskeisiä painopistealueita vuodesta 2012 lähtien ja niiden vahva painottuminen jatkuu ainakin vuoden 2014 loppuun saakka. Painopisteiden takana on tavoite tuoda olevilla resursseilla rakentamiseen liittyvä ohjaus, neuvonta, päätöksenteko ja valvonta lähemmäksi asiakasta. Pyrkimyksenä on kehittää toimintoja, joilla asiakas saa entistä parempaa palvelua helpommin, ymmärrettävämmin ja nopeammin. Osana tätä hanketta otettiin Järvenpäässä käyttöön sähköinen Lupapiste.fi -palvelu, minkä ansiosta rakentamiseen liittyviä lupia voi hakea verkossa 24/7-palveluna. Kevään ja kesän aikana ympäristöministeriön Järvenpäässä pilotoimaa palvelua on käytetty noin neljässäkymmenessä eri hankkeessa. Tähän asti rajattu palvelu avautuu kaikille kuntalaisille ja muille luvanhakijoille kuluvan syksyn aikana tavoitteena saada valtaosa hakemuksista mahdollisimman nopeasti sähköisen palvelun piiriin. Syksyn aikana palvelu laajenee kattamaan työmaa-aikaista valvontaa, jolloin mm. vastaavien työnjohtajien hyväksyntä sekä rakenne- ja lvi-suunnitelmien vastaanotto ja käsitteleminen tapahtuu järjestelmän kautta sähköisesti. Tämän jälkeen hankkeen kaikki keskeisimmät asiakirjat lupapäätöksestä, pääpiirustuksiin ja loppukatselmuspöytäkirjaan on löydettävissä palvelusta. Vuoden loppuun mennessä palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön noin kahdessakymmenessä kunnassa ympäri Suomen. Palvelun tavoitteena on tukea niin sanottua ennakoivaa lupakäsittelyä, jossa uuden rakentaja tai vanhan korjaaja pyritään saamaan rakennusvalvonnan ohjauksen piiriin niin aikaisessa vaiheessa, että luvan myöntämisedellytysten kannalta olennaiset kysymykset tulevat käydyksi läpi hankkeen suunnittelun ja lupakäsittelyn kannalta riittävän ajoissa. Palvelussa hankkeen pääsuunnittelija, rakennusvalvonta ja rakennuttaja voivat keskustella keskenään ja samalla kukin heistä voi seurata käsittelyn etenemistä, kun annetut naapureiden kuulemiset ja viranomaislausunnot ovat heti kaikkien osapuolten käytettävissä. Osaltaan tämä tulee mahdollistamaan myös lupakäsittelyn nopeutumisen. Lisäksi paperin määrä vähenee, kun piirroksista ja muista asiakirjoista otetaan arkistotulosteet vasta sitten, kun kaikki tarvittavat korjauskierrokset on tehty. Tulevaisuudessa myös suunnitelmien ja muiden asiakirjojen arkistointi muuttuu sähköiseksi, jolloin asiakas voi maksua vastaan nettipalvelun kautta hakea tarvitsemiaan pääpiirustuksia, erityissuunnitelmia, katselmuspöytäkirjoja tai muita järjestelmään tallennettuja asiakirjoja. Tällainen ns. Arska-palvelu on jo nyt käytössä Helsingissä ja Espoossa. Järvenpäähän se on tulossa lähikuukausien aikana, kun meneillään olevan paperiarkiston digitointityö on saatu vietyä hieman pidemmälle. Pidemmällä aikavälillä, kun sähköinen asiointi yhdessä sähköisen arkistoinnin kanssa muodostaa saumattoman kokonaisuuden, antaa sähköistäminen entistä parempia mahdollisuuksia ajasta ja paikasta riippumattomaan työskentelyyn. Etätyömahdollisuuksien parantaminen oli yksi Järvenpään rakennusvalvonnan keskeisimmistä vaikuttimista, kun sähköistä arkistoa ja asiointia ryhdyttiin kehittämään. Toimivan kokonaisuuden rakentuessa myös kuntien rakennusvalvontojen välistä yhteistyötä voidaan luontevasti parantaa. Halutessaan Järvenpää voi tulevaisuudessa tarjota rakennusvalvonnan palveluita myös muille kunnille. Jouni Vastamäki Johtava rakennustarkastaja 8
RTV YLI 60 VUOTTA MAALI- JA SISUSTUSALAN PARHAAKSI Vuonna 1951 perustettu yhtiö aloitti kahden hengen voimin pienenä maalikauppana Riihimäellä. Alun perin Riihimäen tapettina ja värinä tunnettu liike sai nimen RTV 1970 luvun alussa. Nyt yli 60 vuotta myöhemmin RTV henkilökuntaa on 600 ja omia toimipaikkoja on jo kolmisenkymmentä kappaletta. Pienestä on tullut iso, kuten RTV:n perustaja kauppaneuvos Karl Gustav Lindblom tapasi sanoa. RTV Yhtymä Oy onkin nykyisin ehdottomasti Suomen suurin yksityinen maali- ja pintamateriaalien kauppaliikeketju. RTV:n perusarvot ovat säilyneet koko yli 60 vuoden ajan samoina, nyt toisen polven perheyrittäjien toteuttamina. RTV-Yhtymä Oy on luotettava perheyritys ja hyvä työnantaja. Sen toiminta perustuu itsenäiseen ketjumaiseen toimintaan. Tavoitteena on aina ollut olla ykkösliike paikkakunnalla. Asiakkaille tarjoamme parasta erikoisliikepalvelua, osaamista ja valikoimaa. RTV Kerava avattiin kesällä 2008 osoitteessa Santaniitynkatu 1. Yksikkömme myynti on kehittynyt huimaa vauhtia ja se on saavuttanut vankan jalansijan Keski- Uudenmaan alueella. Uskomme, että tämä johtuu osaavasta ja ammattitaitoisesta palvelusta ja RTV- Yhtymän laajasta pintamateriaalivalikoimasta. Myös ammattikunta-asiakkaiden kattava palvelu heidän tarvitsemissaan tuotteissa sekä materiaalien nopeat toimitusajat omilla RTV autoilla ja edullisilla kuljetushinnoilla suoraan asiakkaidemme työmaille ovat vahvuuksiamme. Palvelu, osaa- minen ja valikoima ovat aina olleet arvoja joita kunnioittaen ja vahvistaen liiketoimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan eri asiakasryhmien toiveita ja tarpeita RTV Keravan yksikössä, kuten koko RTV Yhtymässäkin. Tervetuloa tutustumaan Keravan myymäläämme! Perttu Mellin Myymäläpäällikkö
KOTITALOUSVÄHENNYS Palveluista verohyötyä Kun ostat palveluja kotiin tai vapaaajanasunnolle, voit vähentää osan kuluista verotuksessasi kotitalousvähennyksenä. Saat vähennystä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä, kunnossapito- ja perusparannustyöstä sekä tietotekniikan asennus- ja neuvontapalveluista. Kotitalousvähennystä pitää hakea itse. Teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta, ja työn teettäjä saa hyödyn veronpalautuksena. Työn teettäjä voi myös hakea verottajalta etukäteen muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa. Tässäkin tapauksessa teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa veroilmoituksessa. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu. Kotitalousvähennystä saa myös kotitalous-, remontti- ja tietotekniikkatöistä, jotka tehdään henkilön tai hänen puolisonsa vanhempien tai isovanhempien kotona tai vapaaajanasunnolla. Henkilön on kuitenkin maksettava itse kustannukset, jos hän haluaa vähennyksen omaan verotukseensa. Vanhemmat tai isovanhemmat eivät voi niitä tällöin maksaa. Kotitalousvähennyksen määrä Hallitus sopi 21.3.2013 pitämässään kehysriihessä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 400 eurolla eli 2 000 eurosta 2 400 euroon vuoden 2014 alussa. Kotitalousvähennyksenä voit vuonna 2013 vähentää 15 prosenttia maksamastasi palkasta sekä palkan sivukulut tai 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksamastasi työkorvauksesta (vuonna 2012 samat luvut, vuonna 2011 pystyi vähentämään 30 prosenttia maksetusta palkasta tai 60 prosenttia työkorvauksesta). Vähennys lasketaan arvonlisäverollisesta hinnasta. Vähennystä saa vain työn osuudesta, ei esimerkiksi materiaaleista. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2013 on 2 000 euroa vuodessa (vuonna 2012 sama määrä, vuonna 2011 määrä oli 3 000 euroa). Summa voi koostua pelkästään kotitalous-, remontti- tai tietotekniikkatöistä tai näistä kaikista. Vähennykseen liittyy vuotuinen 100 euron omavastuuosuus. Maksimivähennyksen eli 2 000 euron vähennyksen saat, jos vuonna 2013 yritykseltä ostamissasi palveluissa työn osuus on yhteensä noin 4 665 euroa [(4 665 x 45 %) - 100) = 1 999,25]. Vähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta voi vuonna 2013 saada yhteensä 4 000 euron vähennykset. Puolisoille vähennys myönnetään siten, kun he ovat sitä pyytäneet. Jos 2 000 euron raja ei ylity, vähennys kannattaa pyytää vain toiselle puolisolle. Näin omavastuu tulee vähennetyksi vain kertaalleen. Veronmaksajain Keskusliitto ry
MIKÄ ON SYYNÄ KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIHIN? Iso osa suomalaisista altistuu homeelle joka päivä, kodissa, työpaikalla, koulussa tai päiväkodissa. Miten voi olla mahdollista, että 600 800 000 ihmistä altistuu mikrobeille (homeet, hiivat, sienet, sieni-itiöt) ja niiden aineenvaihduntatuotteille päivittäin? Arvioiden mukaan suomessa olisi 250 000 pientaloa ja 8000 kerrostaloa välittömän korjauksen tarpeessa. On arvioitu, että huonosta sisäilmasta aiheutuvat taloudelliset kustannukset ovat jopa 3 miljardia euroa vuodessa. Mikä on syynä siihen, että kansallisomaisuutemme on päässyt näin huonoon jamaan. Olen ollut tutkimassa hometaloja jo 15 vuoden ajan ja minulle on muodostunut varsin selkeä käsitys siitä mitkä rakenteissa olevat vauriot ovat yleensä kalleimpia korjata ja mitkä ovat syyt vaurioiden syntymiseen. Vaurioiden syitä ovat mm: Riskirakenteet Rakennusten ikä ja rakennusaikana voimassa olleet, nyt tiedossa olevat, virheelliset rakentamisen ohjeet. Esimerkiksi aikanaan ei ole ymmärretty, että valesokkelirakenteeseen syntyy vaurioita, jotka voivat aiheuttaa rakenteen kantavan seinän heikkenemistä (pahimmassa tapauksessa) ja terveyshaittaa. Useimmat valesokkelirakenteet on rakennettu täsmällisesti piirustusten ja silloin voimassa olevien ohjeiden mukaan. Rakennuskannan ikääntyminen 60 80 luvulla rakennettiin paljon ja maaltamuutto kaupunkeihin oli voimakasta. Rakennukset tehtiin kestämään vain 25 50 vuotta. Vai mietittiinkö edes mikä rakennuksen tuleva elinkaari tulisi olemaan. Nyt ainakin tiedämme, että rakennuksissa on vaurioita joiden korjaaminen on kallista ja jopa taloudellisesti kannattamatonta. Huolto Rakennusten huolto ja kunnostustöitä on myös laiminlyöty. Kiinteistön omistajat eivät ole ymmärtäneet, että rakennus vaatii jatkuvaa huoltoa ja kunnostusta. Usein myös rakennusten kuntotarkastuksissa voi todeta, että aikamme erilaiset keksinnöt ja rakennusaineiden markkinoijat ovat myymillään tuotteilla ja ohjeilla saaneet aikaiseksi lisää vaurioita kiinteistöihin. Yhtenä esimerkkinä on aikanaan rintamiestalojen ulkoseiniin reikien kautta ruiskutetut uretaanivaahdot. Työvirheet Toki kosteus ja homevaurioiden syynä on usein myös työvirheet. Ra- kentamiskustannusten säästäminen rakennusvaiheessa on usein myös syynä vaurioihin. Esimerkiksi rakennusten täyttömateriaali vanhoissa taloissa on pääsääntöisesti hienoa hiekka koska sitä sai paljon halvemmalla kuin rakeisuudeltaan oikeanlainen soraa tai mursketta. Asumistottumukset Viimeisten 50 vuoden aikana myös ihmisten asumistottumukset ovat muuttuneet. Asunnoissa käytetään paljon enemmän vettä kuin ennen, tämä lisää vesihöyryn määrää sisäilmassa ja asettaa kovemmat vaatimukset rakennuksen ulkovaipalle kuin 50 vuotta sitten. Kiinteistön omistaminen ja käyttäminen on vastuullista hommaa. Ikääntyvien rakennusosien uusiminen ja huoltaminen on yhtä tärkeää kuin autonkin huoltaminen. Korjaamattomat viat ja kuluneet osat voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Ongelmana tietysti on, että rakennuksessa peruskorjaukset ja huoltaminen on monin verroin kalliimpaa kuin autossa. Keravalla 19.8.2013 Marit Laurinkoski, rkm Matti Eklund Oy, toimitusjohtaja 13
TUHANNET SUOMALAISET VOISIVAT SÄÄSTÄÄ SATASIA FORTUM FIKSU -LÄMMITYKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄN AVULLA Fortum on tuonut markkinoille uuden ratkaisun, jonka avulla varaavalla vesikiertoisella sähkölämmityksellä tai öljylämmityksellä taloaan lämmittävät suomalaiset voivat pienentää lämmityskustannuksiaan jopa 15 %. Fortum Fiksu -ohjausyksikön avulla sähkölämmittäjä voi ohjata suuren vesisäiliön lämmityksen niille tunneille, jolloin sähkö on edullisinta. Öljylämmittäjän talossa ohjausyksikkö puolestaan kytkee lämmityksen hinnaltaan kulloinkin edullisemmalle energialle, joko öljylle tai sähkölle. Suomessa on kymmeniä tuhansia taloja, joiden lämmitys hoidetaan suurella 2000 5000 litran sähkölämmitteisellä vesivaraajalla. Näissä talouksissa kannattaa ehdottomasti hyödyntää sähkön hinnan suuriakin vaihteluja vuorokauden aikana, myyntijohtaja Jukka Toivonen Fortumista kertoo ja jatkaa: Siirtyminen tuntihinnoiteltuun sähkösopimukseen ja Fortum Fiksu -järjestelmään ovat pudottaneet lämmityskustannuksia jopa 15 prosentilla. Myös öljylämmittäjät voivat päivittää lämmitysjärjestelmäänsä ja hyötyä sähkön hinnan tuntivaihteluista. Lähes kaikissa öljykattiloissa on sähkövastukset öljylämmityksen toimintahäiriöitä varten. Fortum Fiksu -ohjausyksikkö valitsee hinnan perusteella, kannattaako kattilassa polttaa öljyä vai onko sähkön käyttö tiettyinä tunteina edullisempaa. Kiinteistön öljysäiliössä olevalle öljylle muodostuu päivittäin hinta markkinoilla. Sähkölle muodostuu sähköpörssissä hinta jokaiselle vuorokauden tunnille. Nämä sähkön tuntihinnat päivittyvät järjestelmään automaattisesti edellisenä päivänä. Sen jälkeen Fortum Fiksu laskee sähkön kokonaishinnan (siirto + energia) ja vertaa sitä järjestelmään syötettyyn öljyn hankintahintaan. Kun sähkön tuntihinta on edullisempi kuin säiliössä olevan lämmitysöljyn hankintahinta, taloa lämmitetään sähköllä ja päinvastoin, Jukka Toivonen kuvailee tuotteen etuja öljylämmityksessä. Mökinomistajan paketilla mielenrauhaa Fortum Fiksu kytketään aina Internetiin, mikä mahdollistaa muun muassa kulutustietojen seurannan ja sähkölaitteiden ohjauksen hallin- noinnin kätevästi etänä tietokoneen tai älypuhelimen avulla. Ohjauslaitetta voi lämmityksen ohjauksen lisäksi käyttää esimerkiksi vapaa-ajanasunnon etävalvontaan. Peruspakettiin kuuluvat vakiolaitteina aina ohjausyksikkö, sähkön kulutusmittarin lukija ja lähetin sekä sisälämpötilamittari. Asiakas voi valita pakettiin vielä yhden lisälaitteen, joko liiketunnistimen, ovi- ja ikkunatunnistimen tai etäohjattavan ja laitekohtaisen sähkönkulutuksen mittaavan sähkökytkimen. Paketin sisältö on suunniteltu niin, että ostaja voi asentaa sen helposti itse. Fortum Fiksu Mökinomistajalle edellyttää, että mökillä on joko kiinteä- tai mobiililaajakaistayhteys. Näin haluttu seurantatieto, sähkölaitteiden etäohjaus ja esimerkiksi liiketunnistimen hälytykset tulevat omistajan matkapuhelimeen tai tietokoneeseen. Järvenpään kiinteistöyhdistyksen jäsenet ovat Fortumin asiakasraadissa aktiivisesti olleet mukana kehittämässä Fortum Fiksu Sähkölämmittäjälle-,Fortum Fiksu Öljylämmittäjälle- ja Fortum Fiksu Mökin omistajalle -palveluja.
KUTSU APUUN OMAKOTITALKKARI Omakotitalkkaritoiminta Järvenpäässä on yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen, Suomen Omakotiliiton ja Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen kanssa tuotettu palvelu yhdistyksen jäsenille. Yhdistyksellämme on vuodesta 2003 lähtien jatkuvasti ollut 1 2 omakotitalkkaria tarjoamassa apua pientä korvausta vastaan. Talkkarit tarjoavat erilaisia kiinteistön- ja kodinhoitoon liittyviä palveluja erityisesti vanheneville omakotiasukkaille, jotta he voisivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Talkkarit tarjoavat apuaan kuitenkin myös vaikkapa yksinasujille, lomailijoille tai muuten kiireisille omakoti- ja rivitaloasujille. Omakotitalkkari käy siivoamassa ja pesemässä ikkunoita sekä tekemässä pihatöitä, kuten lumenluontia, haravointia, nurmikon leikkausta ja pienimuotoista kiinteistön kunnostusta. Ammattiosaamista vaativaa työtä ei tehdä, vaan ajatuksena on antaa naapuriapua ja jokamiestyötä. Työt tehdään asiakkaan omilla välineillä ja palvelu on tarkoitettu vain yhdistyksemme jäsenille. Palvelu maksaa 9 euroa / tunti + matkakulut 5 euroa / kerta. Palvelumme tuntiveloitus kuuluu verotuksessa kotitalousvähennyksen piiriin. Omakotitalkkarimme tavoittaa numerosta 045 1145 631.
Pellervon taloustutkimuksen Omakotiliitolle tekemän asumismenot-tutkimuksen mukaan asumismenot kasvoivat omakotitaloissa vuosina 2009 2013 keskimäärin 4,4 % vuosittain. Kustannusten odotetaan jatkavan reipasta kasvua, keskimäärin 3,6 % vuodessa vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi hallituksen budjettiesitys nostaa kiinteistö- ja sähköveroa seuraavilla vuosille. Kun ansiotuloverotus ja arvonlisäveroa ei nosteta, painopiste verotulojen kerryttämiseksi siirtyy kulutusveroihin. Asumisen kustannuksia tarkastellaan harvoin kokonaisuutena, yksittäisen kotitalouden tasolla, eivät suuretkaan asumisen verojen korotukset herätä huomiota. Jo nyt asumismenot ovat noin neljännes kotitalouden käytettävistä olevista tuloista. Tavoite kohtuuhintaisesta asumista on jo karannut ja nyt kallis asuminen on jo talousjarru. Ihmisillä ei ole varaa muuttaa työn perässä suurimpiin kaupunkeihin korkeiden asumiskustannusten takia. Omakotiliiton mielestä asumista, sitä kautta perittyjä veroja ja maksuja sekä lainsäädäntöä tulee tarkastella kokonaisuutena. Asumisen verotuksen korotuksilla on näköjään tarkoituksena paikata kuntataloutta! Keskimääräisesti kotitalouksien asumismenot nousevat 3,1 prosenttia vuosittain vuoteen 2017 mennessä. Odotettavissa olevan taloudellisen ASUMINEN KALLISTUU - TAVOITE KOHTUUHINTAISESTA ASUMISESTA ON KARANNUT elpymisen seurauksena energian hinnat ja korot lähtevät nousuun, mikä myös nostaa asumisen kustannuksia. Lisäksi valtion ja kuntien taloutta pyritään paikkamaan erityisesti asumisen veroja kiristämällä. Kiinteistöveroa aiotaan nostaa ensi vuodesta alkaen noin kymmenellä prosentilla. Tämä korotus ei koske itse kiinteistöveroprosenttia vaan nosto toteutettaisiin ikäalennusten leikkauksella, rakennusten jälleenhankinta-arvojen nostolla sekö rakennusmaan verotusarvojen korotuksella. Näyttäkin siltä, että ikäalennuksista tulee ikälisä. Tämän lisäksi uhkana ovat kuntien kiinteistöverojen korotukset. Samaan aikaan energiatodistuslaki rankaisee pientaloja. Erityisesti sähkölämmitteisten pientalojen energialuokka putoaa helposti parikin pykälää heikompaan luokkaan. Tällä on suora vaikutus myös talon arvoon. Herättääkin ihmetystä, kun yhtäällä talon arvo nousee ja toisaalla laskee. Ja kaiken bonuksena sähköveronkorotuksen maksavat erityisesti juuri pientaloasukkaat, vaikka 1960 80-luvuilla rakentajia suositeltiin valitsemaan lämmitysmuodoksi sähkön. Kiinteistö- ja energiaverojen kiristyksestä luovuttava taloudelliset kannustimet kuntoon Suomessa on 1,1 miljoona erillistä pientaloa. Huomiotta jää se seikka, että erityisesti pienkiinteistöjen osalta energiatehokkuuteen pystyttäisiin vaikuttamaan pienilläkin toimilla ja kannustimilla, kun asuntomassaa on merkittävästi. Omakotiasumisessa omaleimaista on, että pidetään hyvää huolta omaisuudesta, omasta kodista. Sitoutuuhan suurin osa perheiden varallisuudesta juuri rakennukseen, mutta erityisesti vielä enemmän omalla kodilla on arvo- ja tunnelatausta, jota halutaankin pitää kunnossa. Asumismenojen suunniteltu kasvattaminen supistaa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen määrää ja siten kotimaista kysyntää. Tämä hidastaa ja jopa estää pientalojen korjausrakentamis- ja energiatehokkuusinvestointeja. Kotitalouksien pientalo-omaisuudesta huolehtiminen edellyttää korjausinvestointeja, ja siksi suunnitelluista asumismenojen korotuksista tulee luopua. Omakotiliitto näkee, että opastuksella, motivoinnilla sekä taloudellisilla kannustimilla saavutetaan parempia tuloksia. Kotitalousvähennyksen kansantaloudellinen merkitys on ollut merkittävä pientalojen remonteissa, korjausvelan poistamisessa, rakennusalan työllisyyden edistämisessä sekä harmaan talouden torjunnassa. Omakotiliiton mielestä kotitalousvähennyksen määrä tulee palauttaa entiselleen, 3000 euroon/puoliso ja määrään oikeuttavan työn osuus palauttaa 60 prosenttiin. Myös suunnittelu tulee hyväksyä osaksi kotitalousvähennystä. Edelleen pientalojen korjausrakentamisen edistämiseksi sekä rakennusalan työtilanteen parantamiseksi olisi hyvä harkita energiaavustusjärjestelmän laajentamista pientaloille. Kuten sanottua, asumista säädellään lukuisilla, jopa turhillakin normeilla. Nyt on viimein aika tarkastella asumista kokonaisuutena. On kaikkien etu, että järkevällä, omakotiasumisenkin tunnustavalla asumispolitiikalla myös edistetään työllisyyttä sekä talouden kehitystä. Edunvalvontaterveisin Kaija Savolainen toiminnanjohtaja Omakotiliitto paremman asumisen puolesta PS. haluatko ajantasaista tietoa Omakotiliitosta, lähetä meille sähköpostiosoitteesi toimisto@omakotiliitto.fi ja seuraa meitä facebook:ssa www.facebook.com/omakotiliitto 17
ILMALÄMPÖPUMPPU, MIKÄ SE ON JA KUINKA VALITA OIKEA MALLI? Lämpöpumpputekniikka perustuu kylmäaineen eri olomuotojen siirtymiseen lämpöeristetyissä putkissa lauhduttimen ja höyrystimen läpi. Lauhdutin luovuttaa lämpöä ja höyrystin sitoo lämpöä. Kylmäaine siirretään kompressorilla kaasun muodossa suurella paineella nelitieventiilin ohjaamana joko lauhduttimeen luovuttamaan keräämänsä lämmön tai höyrystimeen sitomaan lämpöä ympäristöstä. Ilmalämpöpumpun valinta asennuskohteeseen määräytyy neliöiden ja tilavuuden mukaan, viilennys vaatii suuremman tehon kuin lämmitys. Aina kun mietitään sisäyksikön paikkaa, ensin pitää tietää laitteen päätarkoitus (lämmitys vai viilennys), sisäyksikön ympäröivä tila olisi hyvä olla mahdollisimman suuri johon se asennetaan, jolloin estetään tehon pyynnin liian aikainen lasku. Ulkoyksikkö on varminta asentaa maatelineelle, jotta vältetään turhat resonointiäänet rakenteissa. Asennus seinälle on silti suosituin tapa. Nykyajan laadukkaat pumput (esim. Toshiba, Mitsubishi, yms.), ulkoyksiköt on niin hyvin vaimennettu kumityynyillä, ettei suurempia äänihaittoja ilmaannu. Ilmalämpöpumpuissa on mallikohtaisia lisäominaisuuksia, joista voi valita mieleisensä tarpeen mukaan. Ulkoyksikön suojakoteloiden käyttö on myös lisääntynyt. Niiden ilmavuuteen täytyy myös kiinnittää huomiota. Liian tiivis kotelo haittaa ilmavirtauksen vapaata liikkumista. Ilmalämpöpumpulle haasteellisimpia kohteita ovat matalalämpöiset hallit, mökit sekä autotallit, joissa yleensä haetaan kustannustehokasta lämmitystä talveksi käyttäen monesti +10*C ylläpitolämmitys toimintoa. Jotta vältyttäisiin ulkoyksikön jäätymiseltä, joutuu viileissä tiloissa pumpuntehoon kiinnittämään erityistä huomiota Kaikkein tärkein asia ilmalämpöpumpun toiminnan varmistamiseksi on säännöllinen huolto. Häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi omatoiminen sisä- ja ulkoyksikön putsaus on tarpeen. Silloin ilmavirtaus pysyy vakiona. Määräaikaishuollot ovat välttämättömiä, jo pelkästään kompressorin toiminnan takaamiseksi, kylmäaineen oikea määrä on keskeisellä sijalla. Pelkkä ilmalämpöpumpun hankinta parantaa viihtyvyyttä ja laskee suorasähkö- sekä öljylämmitys talouksissa lämmityskustannuksia, kunhan olemassa olevat termostaatit säädetään oikealle tasolle. Jotta voidaan mukavuutta vielä kasvattaa, pitäisi kiinnittää huomiota korvausilman riittävään saantiin, nimittäin ilmalämpöpumppu sekoittaa sisäilmaa kiitettävän hyvin, mutta ei poista olemassa olevaa hiilidioksidia sisäilmasta. Leif Segersvärd, Lämpöpumppu Segersvärd 18
Paikallisten yritysten kanssa olemme neuvotelleet seuraavat jäsenedut. Muistathan näyttää Kiinteistöyhdistyksen jäsenkorttia ennen maksusuoritusta. Suositamme seuraavia yhdistystämme tukevia yrityksiä jäsenillemme Omakotitalkkari 9 /tunti + 5 matkakuluja: tilaa talkkari 045 1145 631 tai 045 1145 632 Sähkönkulutusmittari lainaksi, soita 045 230 2277 Asuntoympyrä LKV, Järnefeltinkatu 7, p. 020 737 0110 Välityspalkkio 3 % (sis.alv:n) DataPro Palvelut Oy, Helsingintie 4-8, 2. krs, p. 020 1122 600 Tietokoneet ja -tarvikkeet, matkapuhelimet. Alennukset tuotekohtaisia DataSky Oy, Mannilantie 51, p. 010 820 9920 - atk-tarvikkeista -10% (ei tarjoustuotteista) - asennus- ja huoltotöistä -15 % DNA Kauppa, Sibeliuksenkatu 14, p. 044 033 8278-20 % alennusta matkapuhelintarvikkeista, 20 :n lahjakortti liittymästä Eu-Rengas Oy, Vanha Yhdystie 2, p. 0400 913 914 Renkaiden ohjehinnoista -45 % Järvenpään Autovaraosa Oy, Wärtsilänkatu 10, p. 291 0060 Tuotekohtaiset alennukset Järvenpään Kukkatalo Oy, Alhotie 6, p. 279 7070 Puutarhamyymälässä kaikista ulkokasveista -10 %. Kukkamyymälässä leikko-, ruukku- ja viherkasveista -10%. Alennukset eivät koske tarjoushintaisia tuotteita Järvenpään Lukko Oy, Alhotie 14, p. 020 743 7560 Abloy ja Dorma mekaaniset -25%, Jablotron hälyttimet -20%, muut tuotteet -15%. Järvenpään Sähkö Oy, Vanha yhdystie 8, p. 279 7170 Normaalihintaisista sähkötarvikkeista -20 %. (Ei koske tarjoustuotteita). Suuremmista ostoista asiakasryhmäalennus Järvenpään Varastomaali Oy, Pohjoisväylä 60, p. 020 741 5480 Normaalihintaista maaleista ja lakoista -20 % Värisilmätuotteissa erikoishinnat Armstrong-matoista -10 %. Suuremmista hankinnoista voi neuvotella erikseen. Jätehuolto Jorma Eskolin Oy, Myllynummentie 10, Kerava, p. 274 5740 Alennusta siirtolavoista ja likakaivojen tyhjennyksistä K-Rauta, Rajaniitynkatu 1, p. 0207 288 500 Tuoteryhmäkohtaisia alennuksia 0 15 %. Kodinkonehuolto MR Huoltopalvelu, Luumutie 2, Kellokoski, p. 040 516 7288 Kysy jäsenetuja Lasi - Lindberg, Kaukotie 16, p. 283 969 Laseista ja lasitustöistä -20 % Lämpöpumppu Segersvärd, segersvard@luukku.com, p. 0400 615 080 Ilmalämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto. Työn osuudesta 10% alennus. Marko Erkkilä Tmi, Linjatie 23, Haarajoki, p. 040 7402 093 Rännit ja syöksytorvet, materiaalista -10 % Osiokaihtimet Oy, Kysy jäsenalennuksia, ota yhteys myyjään Mikko Sassi, p. 045 139 0114 Sälekaihtimet, rullaverhot yms. Parma-Keittiöt, Sibeliuksenkatu 4, p. 09 2924 020 Lisäetuja jäsenille PK-huolto Oy, Piisamikatu 10.B, p. 045 637 3366 Piha- ja puutarhakoneiden huolto, varaosat + tarvikkeet -10% Puustelli, Sibeliuksenkatu 1, p. 010 2777 311 Pyydä yhdistyksen etutarjous Puutavaraliike T. Vainio Oy, Aavasaksantie, p. 279 7340, faksi 279 7410 Normaalihintaisista tuotteista -10 % Rakennuskonevuokraamo Vuokrapiste Oy, Vanha yhdystie 15, p. 292 4062-10 %, viikonloppu- ja pidemmistä vuokrauksista sopimuksen mukaan RTV-Yhtymä Oy, Santaniitynkatu 1, 04250 Kerava, p. 09 5465 1800 Alennukset noin 10-30 % tuoteryhmästä riippuen. Myös muista RTV-Yhtymän toimipisteistä. Sähkötalo - Asennus Oy, Laurilantie 4, p. 279 7020 Alennukset 10 25 % ohjehinnoitelluista sähkötarvikkeista Muiden tuotteiden alennukset sovitaan erikseen edulliseen hintaan Taritel Oy, Koivutie 7, Haarajoki, 045 652 4592 PC-huolto ja asennus, alennus 20%, ilmainen kuljetus, palvelu 24 tuntia. Tom Allen Oy, Hitsaajantie 10, Porvoo, p. 045 638 4601 (myynti myös Kauppatie 8, Hyrylä) Maalämpö, tiedustele etuja. Uudenmaan Talotimpurit Oy, Mäkikuja 17, 04660 Numminen, p. 0400 810 773 Urakkatarjous sopimuksen mukaan Vihermax tarja@vihermax.fi p. 050 4011 531, Konsultointikäynti 1 2h 60 (norm. 90 ) Konsultointikäynti sisältää vinkkejä pihan ja kasvien hoitoon, pihan suunnitteluun, kasvien valintaan ja vastauksia asiakkaan pihaan liittyviin kysymyksiin. Vesijohtoliike Thomander Ky, Vanha yhdystie 4, p. 279 7060 Rakentajan alennukset 15 25% tuoteryhmästä riippuen Yhdistys: Järvenpään Kiinteistöyhdistys
Järvenpään Kiinteistöyhdistys ry. Suomen Omakotiliitto ylläpitää keskitetysti jäsenrekisteriä paikallisyhdistysten jäsenistä. Omakotiliitto voi luovuttaa jäsenen osoitetiedot tapauskohtaisen harkinnan perusteella ja kertaluontoisesti liiton yhteistyökumppanille. Kyse on tällöin jäsenetujen ja -palvelujen markkinoinnista kirjeitse mutta joskus myös puhelimitse. Jos et halua jäsenetumarkkinointia, voit asettaa suoramarkkinointikiellon esimerkiksi sähköpostilla toimisto@omakotiliitto.fi tai nettilomakkeen avulla www.omakotiliitto.fi/jasenhakemus/osoitteenmuutos. Jos haluat poistaa suoramarkkinointikiellon, se onnistuu edellä mainituin tavoin.