Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki Johtaja Hannu Sirén
Ajankohtaista korkeakoulupolitiikasta 1. Lainsäädäntö Yliopistolaki Ammattikorkeakoululain muutokset Laki Suomen Akatemiasta
2. Yliopistolain toimeenpano Asetukset, erityisesti rahoitusmalli Hallitukset ja rehtorit valittu Muutoinkin yliopistokohtaiset valmistelut aikataulussa Alustavat avaavat taseet valtioneuvostossa joulukuussa, omaisuuden siirrot Taloushallinnon koodisto
3. Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi Julkistaminen 28.10.2009, esillä johdon seminaarissa 4.10.2009 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Kansainvälistyminen 4. Tieteen tila ja taso (Suomen Akatemia)
5. Elinikäinen oppiminen Tutkintojen ja osaamisen kansallinen viitekehys AKKU- uudistuksen toimeenpano, erityispätevyydet ja oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 6. Opiskelijavalintojen kehittäminen Korkeakoulujen opiskelijavalintaryhmän suositusluonnokset
7. Opintojen nopeuttaminen -työryhmä Hallituksen puoliväliriihen kannanotot Vuotta aikaisemmin työmarkkinoille Valintoihin liittyvät suositukset vuoden loppuun, muilta osin maaliskuun loppuun
8. RAKETTI-hanke XDW-käsitemalli ja tietovarasto OPI TUTKI Kokonaisarkkitehtuuri
9. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Suuntaviivat helmikuu 2008 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategiatyö OPM versio huhtikuu 2010, jonka jälkeen sivistyspoliittinen ministeriryhmä Tutkimus- ja innovaationeuvosto kokoaa ehdotuksen Näkökulmana alueelliset osaamiskeskittymät Korkeakoulutus, sektoritutkimus ja alueiden kehittymisnäkymät
10. KESU-tarkistus Mitoitus Joulukuu 2009
Ammattikorkeakoulujen ylläpitäminen 1. Kokeiluvaihe 1992-2000 Itsenäisten oppilaitosten yhteistyömalli
2. Vakinaistuminen 1996-2000 Ylläpitomuoto alueellisesti ja paikallisesti vapaasti harkittavissa Ratkaisuun vaikuttivat hankkeessa mukana olleiden tahojen intressit, pohjana olleiden oppilaitosten historia ja omistussuhteet
3. Ammattikorkeakoululaki 2003 Ammattikorkeakoulujen itsehallinnon alueen määrittely Ylläpitäjän tehtävä ammattikorkeakoulun strateginen kehittäminen Ammattikorkeakoulun päätösvaltaan puolestaan tulivat operatiivinen toiminta ja toiminnan sisältöihin liittyvät asiat, kuten opetussuunnitelmista ja opetukseen liittyvistä kysymyksistä päättäminen
4. Taloudellinen autonomia Vuokko Kohtamäki: "Financial Autonomy in Higher Education Institutions - Perspectives of Senior Management of Finnish AMK Institutions" Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten ammattikorkeakoulujen taloudellisen autonomian rakentumista suhteessa niiden päärahoittajatahoihin. Kohtamäen mukaan ylläpitojärjestelmät eivät ole yhtenäisiä eivätkä yhdellä tavalla toimivia järjestelmiä. Ylläpitäjät ohjaavat ammattikorkeakouluja kukin omalla tavallaan. Ammattikorkeakouluille dilemman muodostaa kuuluminen kahteen toisistaan erillään olevaan ohjausjärjestelmään.
5. Sopimusrakenne Ylläpitäjä, ammattikorkeakoulu, OPM 6. Rahoituspohja Osa kuntien rahoitusmekanismeja: VOS Oikein kustannusten kannalta mitoittuva/ Hyvää suoritusta palkitseva?
7. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Yliopistot ja ammattikorkeakoulut muodostavat korkeakoululaitoksen Yliopistot valtion rahoitusvastuulla Ammattikorkeakoulut valtion ja kuntien rahoitusvastuulla Mikä vaikutus rahoitusvastuulla on toimintojen sijoittumiseen jommalle kummalle sektorille Toiminnon siirto sektorilta toiselle Ikäluokkien pienetessä toimintojen keskittäminen jommalle kummalle sektorille Yhteisten yksikköjen ja yhteisten tukipalvelujen kustannusten käsittely ammattikorkeakoulujen kustannuspohjissa Rahoitusvastuu ja ylläpitojärjestelmä Valtionosuusuudistus, osakeyhtiöt ja kuntien negatiiviset valtionosuudet Kuinka tulisi ajatella jatkosta
YLIOPISTOJEN RAHOITUS 2010 Perusrahoituksen lähtökohtia Kannusteet koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden edistämiselle Taloudellisen autonomian vahvistaminen - strateginen ote Toiminnan tuloksellisuuden ja laadun huomioon ottaminen Havaittuihin kehittämistarpeisiin reagointi Selkeys, läpinäkyvyys Tavoitteena on, että muutosvaiheessa yliopistojen keskinäiset rahoitussuhteet eivät olennaisesti muutu ja että pidemmällä aikavälillä toiminnan tuloksellisuus heijastuu yksittäisen yliopiston saamaan rahoitukseen (TALPO)
Muut koulutusja tiedepolitiikan tavoitteet 25 % Strateginen kehittäminen 25% Koulutus- ja tieteenalarakenne 75% YLIOPISTOJEN PERUSRAHOITUS 2010 Toiminnan laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvä laskennallinen perusrahoitus 75 % Tutkimus ja tutkijankoulutus 45% Koulutus 55% Laatu ja vaikuttavuus 25% Toiminnan laajuus 75% Laatu ja vaikuttavuus 15% Toiminnan laajuus 85%
LASKENNALLINEN PERUSRAHOITUS - KOULUTUS, Koulutus Toiminnan laajuus 85% Laatu ja vaikuttavuus 15% Laskennallinen opiskelijamäärä 30% Alempien ja ylempien kk-tutkintojen tavoitteet 35% Suoritetut alemmat ja ylemmät kktutkinnot 35% Koulutuksen laatu ja opiskeluprosessien toimivuus (80 %) - laatuyksiköt - vähintään 45 op suorittaneet -7 vuodessa valmistuneet Kansainvälistyminen (20%) - vaihto-opiskelijat (l+s, > 3kk) - vieraskiel. opetus suoritetut op:t ja ulkomailla suoritetut tutkintoon sisällytetyt op:t - ulkom. tutkinto-opiskelijat
LASKENNALLINEN PERUSRAHOITUS - TUTKIMUS JA TUTKIJANKOULUTUS Tutkimus ja tutkijankoulutus Toiminnan laajuus 75% Laatu ja vaikuttavuus 25% Opetus- ja tutkimushenkilötyövuodet 50% Tohtorin tutkintojen tavoitteet 25% Tohtorin tutkinnot 25% Kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus (60%) - SA rahoitus -Tekes rahoitus Tieteelliset julkaisut (20%) - Ulkom. referee-julkaisut - Muut tieteelliset julk. Kansainvälistyminen (20%) - Kilpailtu kv-tutkimusrahoitus - Opett ja tutk. liikkuvuus (l+s)
PERUSRAHOITUS MUUT KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKAN TAVOITTEET Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet Koulutus- ja tieteenalarakenne 75% Strateginen kehittäminen 25% - Alarakenne - Valtakunnalliset erityistehtävät - Harjoittelukoulut - Tutkijakoulut - Kansalliskirjasto Yliopiston oma strategiatyö - huomioon valtakunnalliset koulutus- ja tiedepol. tavoitteet - konkreettiset kehittämistavoitteet, toimenpiteet ja seuranta - 2010-2012 keskiössä kansainvälistyminen ja tutkijanuran kehittäminen
Financial Code Of Practice: Uudistuvien yliopistojen taloushallinnon koodisto 1. Säädösten ja määräysten asemasta yhteistyö Useita seminaareja Lausuntomenettely Tavoitteena yksimielisyys sisällöstä
2. Sisällys