Tuetusti päätöksentekoon-projekti

Samankaltaiset tiedostot
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari

Tuettu. päätöksenteko. Kuvat: kuvatyökalu, sclera-piktogrammit

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

TUETUSTI PÄÄTÖKSENTEKOON PROJEKTI keskeisimmät tulokset- Maarit Mykkänen & Virpi Puikkonen

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Riittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön. Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö

Itsemääräämisoikeus käytännössä

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Tuettu Päätöksenteko

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Itsemääräämisoikeus, keskustelutilaisuus

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Asiakkaan osallisuus palveluissa. Minna Laitila

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto

Tuetun päätöksenteon tukihenkilön kanssa rakennetaan luottamusta

Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli

Ylä Savon SOTE Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa foorumi

Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Henkilökohtainen apu kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta. Aarne Rajalahti

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos

SENSO PROJEKTI. Taustaa

Voimaa arkeen, esiintymistaito, osa 1. c/o Katja Kujala

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

KEHITYSVAMMAISET HENKILÖT MIELENTERVEYDEN PALVELUPOLULLA

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Mitä on palvelusuunnittelu?

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen

Lapsi työskentelee ja oppii

Suunnittelen omaa elämääni

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI

Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie Saarenkylä gsm

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

MILLAINEN MINÄ OLEN?

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Kommunikoinnin työvälineitä terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

Teini-kansio Avainsanat ja irtokuvakalenteri

Mitä diagnoosin jälkeen?

Miten erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänlaatua, yksilöllisyyttä sekä itsemääräämisoikeutta voidaan parhaiten tukea?

Teini-taulusto Kuvat Avainsanat

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppijan ohjaus ja arviointi

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Mitä tämä vihko sisältää?

Tuettu päätöksenteko. Opas päätöksentekijälle ja tukihenkilölle

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Transkriptio:

Savon vammaisasuntosäätiön Tuetusti päätöksentekoon -projekti toimii v. 2011 2014 Pohjois- ja Etelä-Savon alueella. Kyseessä on levittämisprojekti ja rahoittajana toimii Rahaautomaattiyhdistys. Projektin päämääränä on vammaisen henkilön tasavertaisuus omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa ja tavoitteena on edistää tuetun päätöksenteon toteutumista levittämällä ja juurruttamalla tietoa erilaisista kommunikaatiomenetelmistä sekä tuetun päätöksenteon keinoista. Lähetimme kyselyn Pohjois- ja Etelä- Savon alueella toimiville vammaisalan palveluntuottajille loka-marraskuussa 2011. Kyselyn avulla haimme tietoa kuinka tuettu päätöksenteko näkyy asiakkaiden arjessa ja millaisia haasteita päätöksenteon edistämisessä mahdollisesti on. Kyselyitä lähetettiin postitse ja sähköpostitse yhteensä 87 kpl. Vastauksia palautui 32 kpl. Vastausprosentti oli n. 37 %. 1. Toiminta ja asiakkaat Hyvin monenlaista asumista autetusta asumisesta hyvin kevyesti tuettuun. Myös intervalliasumista. Asumiseen sisältyvää tai kodin ulkopuolista päivä/työtoimintaa. Asiakkaat pääosin kehitysvammaisia henkilöitä, joilla monilla myös liikunta- tai aistivammoja ja/tai mielenterveysongelmia. Autismin kirjon asiakkaita. Ikäjakauma nuorista aikuisista ikääntyneisiin. Avun ja tuen tarve hyvin vaihtelevaa. 2. Kommunikoinnin haasteet Suurin osa haasteista liittyy puheen ymmärtämiseen ja tuottamiseen sekä ymmärretyksi tulemiseen. Joillakin asiakkaista ei ole ollenkaan puhuttua kieltä tai puhe on hyvin epäselvää. Kommunikointi voi tapahtua muutamilla sanoilla, viittomilla tai kuvilla. Sanojen muodostaminen voi olla vaikeaa, puhe voi olla jankkaavaa tai asiaan kuulumatonta. Eriasteiset kuulo- ja näkövammat vaikeuttavat kommunikaatiota sekä kuvien käyttöä. Kuvakommunikaation käytön haasteena voi olla myös kuvien hahmottaminen, ymmärtäminen sekä osoittaminen kädellä tai katseella. Fyysisen tuen avulla kommunikointi voi onnistua. Joillekin asiakkaille ei ole löytynyt sopivia kommunikointimenetelmiä tai he eivät ole motivoituneet niitä käyttämään. Monilla ikääntyneillä vaihtoehtoisten menetelmien käytön harjoittelu on vielä kesken. Myös sosiaalisten taitojen heikkous aiheuttaa haasteita kommunikointiin.

Lähiyhteisö ja ympäristö voivat myös asettaa haasteita vuorovaikutuksen toteutumiselle. Puhutun kielen konkreettisuus, selkeys, helpot sanat ja lyhyet lauseet auttavat ymmärtämisessä. Rauhallisuus, asioiden toistaminen ja halu huomioida hyvin epäselvätkin kommunikointiyritykset vievät useimmiten toivottuun tulokseen. 3. Käytössä olevat vaihtoehtoiset kommunikointimenetelmät Puhetta tukevat/korvaavat menetelmät: ilmaisu toiminnan avulla, osoittaminen, katseen kohdistaminen luonnolliset eleet, ilmeet, ääntely, kehon asennot viittomat esineillä kommunikointi kuvat, symbolijärjestelmät, piirtäminen kirjaimet, sanat, lauseet, kirjoittaminen tuettu kommunikointi tietokonepohjaiset menetelmät Eri tilanteisiin liittyvät struktuurit ja niihin liittyvät kuvat, sanat ja lauseet tukevat hyvin kommunikaatioita. 4. Tuettua päätöksentekoa edistävät työvälineet/menetelmät ja niiden käyttö asiakastyössä Asenteisiin ja ajattelumalliin liittyvät: päämiesajattelu kunnioitetaan asiakkaan valintoja ja päätöksiä itsemääräämisoikeuden lisääminen ja tukeminen omannäköiseen elämään asiakkaan vastuuttaminen omiin asioihin Toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä: asioiden käsittely etukäteen, tilanteiden ennakointi ja riittävän ajan antaminen vaikeiden asioiden ymmärrettäväksi tekeminen

vaihtoehtojen etsiminen valintojen tekemisen opettelu valintojen/ratkaisujen etujen ja haittojen punnitseminen annetaan riittävästi tietoa päätettävistä asioista ja valintojen vaikutuksista luodaan ja harjoitellaan päätöksentekotilanteita ja sen konkreettisia seurauksia Konkreettiset työvälineet/menetelmät: kaikki kommunikaatiota ja puhetta tukevat/korvaavat menetelmät toiminnalliset menetelmät; Kartat, Polut, tukikeskustelut, sosiaaliset tarinat yhteisökokoukset omaohjaajuus, tukihenkilön käyttö, henkilökohtainen apu tulkkipalvelu vertaistuki Monet ovat tietoisia siitä, millä menetelmillä päämiehisyyttä ja päätöksentekoa voidaan tukea, mutta arkuutta käyttää näitä menetelmiä vielä on. Kouluttautumista päämiehisyyteen ja erilaisten menetelmien käyttöön on parhaillaan menossa ja tätä kautta toivotaan saavutettavan rohkeutta ja varmuutta. Eniten toimintamalleista ja konkreettisista menetelmistä käytössä kerrottiin olevan vaihtoehtojen antaminen, kommunikaatiota tukevat menetelmät, yhteisökokoukset, omaohjaajuus, tukikeskustelut sekä yksilöllisen elämänsuunnittelun työvälineistä Kartat ja Polut. 5. Asiakkaiden valintatilanteet arjen päivittäisissä toiminnoissa Eniten asiakkaille annetaan mahdollisuuksia tehdä valintoja arjen luonnollisissa tilanteissa kuten ruokailuun, pukeutumiseen, vapaa-ajan toimintaan ja harrastuksiin liittyen. Näitä arkielämän valintoja tehdään päivittäin. Tarvittaessa annetaan vaihtoehtoja valintoihin sekä käytetään kommunikaatiota tai päätöksentekoa edistäviä menetelmiä. Yhteisökokouksien kautta annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa koko asuinyhteisöä koskeviin asioihin. Yhä enemmän kysytään asiakkaiden mielipiteitä heidän palavereihinsa osallistuvista henkilöistä ja siitä kenelle he haluavat asioistaan kertoa.

6. Tuetun päätöksenteon edistäminen Asenteisiin ja ajattelumalliin liittyvät: positiivinen asenne ja avarakatseisuus aito läsnäolo, kuunteleminen, kannustus ja rohkaisu itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen tukeminen vastuun antaminen ja luottaminen asiakkaan kykyihin yksilöllisyyden huomioiminen Ympäristöön liittyvät: asiakkaalle sopivaksi muokattu rauhallinen ympäristö ja hyvä ilmapiiri Toimintamallit ja menetelmät: asiakkaan läsnäolo häntä itseään koskevissa asioissa asioiden käsittely etukäteen ja riittävän ajan antaminen riittävän tuen antaminen vaikeiden asioiden ymmärrettäväksi tekeminen luodaan mahdollisuuksia valintoihin annetaan riittävästi tietoa vaihtoehdoista päätöksenteon harjoitteleminen kaikki kommunikaatiota tukevat menetelmät toiminnallisten menetelmien käyttö Verkostoihin liittyvät: toimiva vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö eri verkostojen kanssa keskusteleva ja luottamuksellinen ilmapiiri, mikä tukee erilaisten toimintamenetelmien käyttämistä työntekijät ja läheiset toimivat yhdessä sovitulla tavalla toistensa työtä tukien henkilökunnan joustavuus ja sitoutuneisuus työhön, tiedonsiirto ja hyvien käytäntöjen vaihto työntekijöiden kesken perinteisen edunvalvonnan korvaaminen päätöksentekoa tukevalla tavalla

7. Tuetun päätöksenteon edistämisen haasteet Päätöksenteon haasteina ovat edellä mainittujen tekijöiden puuttuminen tai toimimattomuus. Samalla tavalla kun asenteet, toimintatavat, menetelmät ja verkostotyö voivat edistää, ne voivat myös estää tai vaikeuttaa päätöksenteon toteutumista. Näiden tekijöiden tunnistaminen on tärkeää toimiessamme vuorovaikutuksessa asiakkaidemme kanssa. Asiakkaista nousevat haasteet: motivaation puuttuminen, epävarmuus ja pelot ymmärrys mielipiteen ilmaisuun ja valintojen tekemiseen on heikko tottumattomuus tehdä päätöksiä, toiset henkilöt ovat päättäneet puolesta keinot kommunikaatioon ja mielipiteiden ilmaisemiseen puuttuvat tai ovat puutteelliset sosiaalisten taitojen heikkous, haasteet yhteistyössä päämiehisyyden rajat eli elämän realiteetit mm. terveydelliset syyt Lähiympäristöstä ja verkostoista nousevat haasteet: tietämättömyys, asenteet, vahvat mielipiteet, olettamus tietää parhaiten asiakkaiden tarpeet ja toiveet asiakkaan kykyjen aliarvioiminen ja toiveiden vähätteleminen vuorovaikutusongelmat, ei ole riittäviä keinoja tukea asiakkaan kommunikointia ja ymmärretyksi tulemista motivointikeinojen puutteellisuus, vaikeavammaisen saaminen mukaan valinta- ja päätöksentekotilanteisiin tarvittavan materiaalin tai niiden käytön hallinnan puutteellisuus liiallinen puolesta tekeminen tai liiallinen johdattelu ympäristön häiriötekijät, huono ilmapiiri, huonot rutiinit, monipuolisten vaihtoehtojen puuttuminen asiakkaan elinympäristöstä riittävät resurssit (aika, avustajat ja tukihenkilöt, raha)

8. Onnistuneita päätöksenteko -prosesseja Kommunikoinnin puutteet eivät estäneet henkilökohtaisen avun myöntämistä, koska riittävän tuen ja vaihtoehtoisten menetelmien avulla asiakas pystyi kertomaan toiveensa. Erilaisten menetelmien avulla on saatu asiakkaan toiveet esille. Vaikeita tilanteita on käyty etukäteen läpi mm. tukikeskustelujen ja sosiaalisten tarinoiden avulla. Asiakkaan kokemaa menetystä ja siitä aiheutuvia tunteita on työstetty onnistuneesti kuvien ja toiminnallisten menetelmien avulla. Riittävän tiedon antaminen ja valmennus muutoksiin, mahdollisten riskien kartoitus sekä kannustus pitää kiinni omista päätöksistä antaa asiakkaalle hyvät mahdollisuudet elää oman näköistä elämää ja kokea oman elämän hallintaa. 9. Asiakkaiden osallisuus omaa elämäänsä koskevissa palavereissa Asiakkaat osallistuvat useimmiten ja aikaisempaa enemmän häntä koskeviin palavereihin. Heille tarjotaan mahdollisuus osallistua myös osan aikaa, jos ei ole riittävästi edellytyksiä olla läsnä koko aikaa. Palavereissa käsiteltäviä asioita valmistellaan yhä enemmän jo etukäteen mm. oman ohjaajan kanssa ja näissä tilanteissa voidaan kysyä keitä henkilöitä tilaisuuksiin halutaan kutsuttavan. 10. Asiakkaan omaa elämää koskevien suunnitelmien ja oppaiden selkokielisyys ja ymmärrettävyys Monet oppaat ovat vielä yleiskielellä ja ilman kuvia, mutta halukkuus tilanteen kehittämiseksi näkyy vahvana. Asiasisältö haluttaisiin selkokieliseksi ja mahdollisuuksien mukaan kuvien käyttöä sekä keskustelua halutaan enemmän ymmärtämisen tueksi. Osa asiakkaista tarvitsee aina avustajaa kertomaan sisällön ja silti osa siitä jää ymmärtämättä. Osaa oppaista ollaan jo päivittämässä asiakkaille sopivammaksi ja siihen toivotaan hyviä käytännön vinkkejä. Palvelusuunnitelmaa toivotaan enemmän asiakkaan näköiseksi.

Terveisin, Maarit Mykkänen Virpi Puikkonen Projektipäällikkö Projektiohjaaja Ylä-Savo talo, Kankaankatu 1 Saattotie 1 74120 Iisalmi 50130 Mikkeli p. 044-3587415 p. 0440-363501 maarit.mykkanen@savas.fi virpi.puikkonen@savas.fi Savon Vammaisasuntosäätiö / Tuetusti päätöksentekoon-projekti/ www.savas.fi/tuetusti_paatoksentekoon/