Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen
Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän ja ympäristötietoisen käytön, puun käytön eri muodoissaan (uusiutuvana raaka-aineena, energiana, hiilen sitomisessa), monimuotoisuuden suojelun, erilaiset tuotettavat monikäyttö- ja ekosysteemihyödyt, uusiutuvan energian sekä näihin liittyvän osaamisen ja palvelut. 2
Tausta työlle Ilmasto lämpenee Syynä ihmisperäiset kasvihuonekaasut CO 2, CH 4 ja N 2 O Päästöjen vertailu GWP:n avulla (yleensä 100 vuotta) 3
Suomen kasvihuonekaasutaseeseen metsillä suuri merkitys Kasvava puusto Kansallisen raportoinnin lisäksi mielenkiinto herännyt alueelliseen raportointiin, johon metsien nielut mukaan Seinäjoen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2010 2012 Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki 30 % metsäkeskusalueesta Tavoitteena hillitä ilmastonmuutosta sekä sitouttaa alueen kunnat ja toimijat ilmastotyöhön strategian laadinnan kautta 4
Metsäkeskus Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä kolme kuntaa Pohjanmaan maakunnasta Metsätalousmaata 1,5 milj. ha Ojitettuja soita 531 000 ha Pääosin pitkälle kehittyneitä Karuhkoja (suuri osa puolukkaja varputurvekankaita) Mänty valtapuulaji n. 80 % puustosta 5
Kasvihuonekaasutaseen laskenta Metsäkeskus-alueelle sekä Seinäjoen kaupunkiseudulle Puusto- ja pinta-alatiedot VMI-tiedoista sekä Metsäkeskuksen aluesuunnitelmatiedoista Kunnittaiset hakkuutiedot Metsäntutkimuslaitokselta Puusto (m 3 ) biomassan muunnoskertoimilla (BEF) biomassaksi Kivennäismaan ja ojitettujen soiden maaperän tase omilla päästökertoimillaan Ojittamattomat suot katsottu ihmistoiminnasta riippumattomiksi, ei laskentaa Metsänhoitotöiden vaikutusten selvittäminen Metsäkeskusalueelle 6
Kasvihuonekaasut metsämaassa Hiilen kierto Puuston hiili lisääntyy, kun kasvu ylittää poistuman (luonnonpoistuma + hakkuut) Maaperän hiilivarasto kasvaa, jos maahan tulevan hiilen massa (karikesyöte) suurempi kuin maaperässä tapahtuva hajotus Hapellisissa oloissa hiili hajoaa hiilidioksidiksi, hapettomissa metaaniksi Soiden ojituksessa muutetaan olosuhteita CH 4 -päästöt vähenevät, CO 2 lisääntyy 7
Typen kierto Typpioksiduulia syntyy maaperässä, kun nitraatti pelkistyy (denitrifikaatio) tai ammonium hapettuu (nitrifikaatio). Typpilaskeuman lisäksi metsässä tehdyt toimenpiteet, kuten avohakkuu, maanmuokkaus ja lannoitus lisäävät typpioksiduulipäästöjä. Ravinteikkaassa kivennäismaan metsämaassa päästö hakkuita seuraavana vuonna suuri, mutta laskee sen jälkeen nopeasti keskimäärin 0,1 0,3 kg N 2 O/ha/v (Savolainen 1996). Soiden ojitukset lisäävät turvemaiden N 2 O-päästöjä. 8
Metsien kasvihuonekaasutase Puusto Gg CO 2 /v 0-500 -1000-1500 -2000 kiv. suo kiv. suo kiv. suo kiv. suo Kaikki Mänty Kuusi Lehtipuut Yhteensä yhteensä -2500-3000 50 Alavus Ilmajoki Jalasjärvi Kauhava Kuortane Kurikka Lapua Seinäjoki Yht. 25 0 Gg CO 2 /v -50-100 -150-18 -16-25 -26-12 -51-90 -200-250 -214 9
Gg CO 2 -ekv./v Ojitettujen soiden maaperän päästöt sekä metaanipäästöt ojitetuilta soilta 160 140 120 100 80 60 40 20 0 CO2 CH4 N2O DOC Seinäjoen kaupunkiseutu 26 30 36 46 Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 65 70 116 156 Gg CO 2 -ekv./v 80 60 40 20 0-20 -40 Ojikko Muuttuma Turvekangas Yhteensä CH4-tase (ilman ojia) 5 61-21 45 Ojien vaikutus 1 10 15 25 Kokonaistase 6 71-7 70 10
Maaperän kasvihuonekaasutase kivennäismaalla 60 40 20 Gg CO 2 -ekv./v 0-20 -40-60 -80-100 CO2 CH4 N2O Yhteensä Metsäkeskus Etelä-Pohjanmaa -84-40 48-76 Seinäjoen kaupunkiseutu -31-15 18-28 11
Kokonaistase 500 0-500 Maaperä Puusto Maaperä Puusto Turvemaa Kivennäismaa Yhteensä Gg CO 2 -ekv./v -1000-1500 -2000-2500 -3000 Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueen kasvihuonekaasutase turve- ja kivennäismaan maaperässä ja puustossa (Gg CO 2 -ekv./v). 12
150 100 50 Gg CO 2 -ekv./v 0-50 -100-150 -200-250 Ojitettujen soiden maaperän (punainen), kivennäismaan maaperän (violetti) ja puuston (vihreä) kasvihuonekaasutase sekä kokonaiskasvihuonekaasutase (sininen) Seinäjoen kaupunkiseudulla kunnittain (Gg CO 2 -ekv./v) 13
Metsänhoitotöiden vaikutus kasvihuonekaasutaseeseen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäkeskusalueella (Gg CO 2 -ekv./v) 14
Tulosten tarkastelu Puuston hiilen muutos riippuvainen hakkuista Seinäjoen kaupunkiseudulla intensiivistä metsänkäyttöä Hiilen sitoutuminen pienempää kuin metsäkeskusalueella Metsänhoitotöiden vaikutus? Puuston kasvu lisääntyy enemmän kuin päästöjä syntyy Ei vertailtavissa kokonaistaseeseen Maaperän mallissa metsänhoitotöiden vaikutus puuston kasvuun mukana, mutta ei päästöt Ojitetuilla soilla suuret kasvihuonekaasupäästöt Puuston kasvuun sitoutunut hiili kompensoi Ojien päästöillä suuri vaikutus Laskennassa suuria epävarmuustekijöitä Eri tietolähteiden yhteensovittaminen alueellisessa taselaskennassa VMI- tieto vs. metsäkeskuksen aluesuunnitelmatiedot 15
Kiitoksia mielenkiinnosta! 16