Liikelaitos Edupolin oppilaitoskohtainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Toimenpiteet ja ohjeistus 2011 2013
2
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien sisältö... 4 Suunnitelman tarkoitus... 4 Suunnitelman rakenne... 4 Suunnitelman laatijat ja suunnitelman hyväksyminen... 5 2. Toimintaohjeet... 5 Tiedonkeruu ja tiedottaminen... 5 Opiskeluun liittyvät asiat... 5 Syrjintä, häirintä ja kiusaaminen... 7 3. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen... 8 Vuosien 2008 2010 kartoituksen ja arvioinnin tulos... 8 Kartoituksen toteutus... 8 Kehittämisen painopisteet 2008 2010... 8 Kehittämistoimenpiteet vuonna 2011 2013... 9 Toimenpiteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi vuonna 2011 2013... 9 4. Käsitteiden määrittely... 10 lähteet... 11 3
1. Johdanto Edupolin tasa-arvosuunnitelma laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1999. Vuonna 2006 tasaarvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma yhdistettiin yhdeksi suunnitelmaksi siten, että sukupuolten välistä tasa-arvoa ja etnisten vähemmistöryhmien yhdenvertaisuutta käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Suunnitelmassa on huomioitu tasa-arvolain (L609/1986) ja yhdenvertaisuuslain (L21/2004) asettamat vaatimukset. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien sisältö Oppilaitosten kohdalla tasa-arvolaki sanoo ( 6b), että oppilaitoksen tulee vuosittain yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa laatia tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää oppilaitoksen tasa-arvotilanne ja siihen liittyvien ongelmien kartoitus sekä toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Lain mukaan ( 6) ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, mutta laki velvoittaa yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen vain silloin, kun se edistää etnistä yhdenvertaisuutta, ja siinä laajuudessa kuin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii ( 4). Etnisiä vähemmistöjä ovat Suomessa mm. romanit, juutalaiset, tataarit, vanhan venäläisyhteisön edustajat ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt sekä saamelaiset. Suunnitelmaan tulee sisällyttää nykytilanteen kartoitus ja arviointi, toimenpiteitä ja keinoja sekä positiivisia erityistoimia syrjinnän estämiseksi, toiminnan ja suunnitelman toteutuksen seurantatapoja ja aikarajoja sekä toiminnan arviointi. Suunnitelman tarkoitus Edupolin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoituksena on toteuttaa sukupuolten välisen tasa-arvon sekä etnisten vähemmistöryhmien yhdenvertaisuuden valtavirtaistaminen koko opetustoiminnassa. Edupoli haluaa koulutuksen järjestäjänä antaa opiskelijoille sellaisia ajatusmalleja, jotka edistävät erilaisuuden hyväksymistä oppimisympäristössä ja työelämässä. Oppilaitoksessa opiskelee myös paljon maahanmuuttajia ja satunnaisesti muiden vähemmistöryhmien edustajia, joilla tulee olla käytettävissään yhdenvertaiset palvelut enemmistöryhmien kanssa. Työpaikkakiusaamista ja henkistä väkivaltaa esiintyy työsuojeluviranomaisten tilastojen mukaan yleisemmin julkisen sektorin työyhteisöissä kuin yrityksissä. Sen takia suunnitelmassa pyritään myös korostamaan oppimisympäristössä mahdollisesti esiintyvien vähemmistöjen tai yksittäisten henkilöiden syrjinnän, kiusaamisen tai seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemisen tärkeyttä. Lisäksi on tarkoitus tuoda esille moninaisuuden antamia mahdollisuuksia ja hyötyjä työyhteisöissä. Tutkijoiden mukaan ne organisaatiot, jotka omaksuvat ihmisten erilaisuuden resurssina, ovat todennäköisempiä menestyjiä kuin ne, jotka yhdenmukaistavat erilaisuudet (Jonna Louvrier 2005). Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on keskeinen asia kestävässä kehityksessä, jossa painotetaan, että yhteiskunnan kaikki jäsenet kunnioittavat toisiaan. Niin miehillä kuin naisilla on yhtäläinen status sekä opiskelu- ja työolosuhteiden kannalta samat mahdollisuudet menestyä. Opetuksessa korostetaan osaamista ja asenteita, jotka vahvistavat kestävää kehitystä työpaikoillamme ja yhteiskunnassamme. Suunnitelman rakenne Suunnitelma on laadittu naisten ja miesten välisen tasa-arvolain 8.8.1986/609 ja siihen 17.2.1995/206 ja 15.4.2005/232 tehtyjen muu- 4
tosten sekä 20.1.2004/21 yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Suunnitelma on rajattu koskemaan naisia ja miehiä sekä etnisiä vähemmistöryhmiä, ensisijaisesti maahanmuuttajia. Suunnitelma koostuu kahdesta erillisestä osasta: A. Toimenpiteet ja ohjeistus 2011 2013 B. Tilannearvio 2008 2010 Toimintaohjeet linjaavat Edupolin toimintaa vastaamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain vaatimuksia. Lukijoiden informaatioksi toimintaohjeisiin on lisätty lakikohdat, joihin toimintaohje viittaa. Toimintaohjeiden jälkeen on arvioitu vuosina 2008 2010 tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet sekä selvitetty vuosina 2011 2013 toteutettavat kehittämistoimenpiteet ja toimenpiteille nimetyt vastuuhenkilöt. Yksityiskohtaisemmat kyselyn tulokset löytyvät Tilannearvio-osasta. Toimenpide- ja ohjeistusosa on julkinen ja kaikkien saatavissa. Tilannearvio-osa on sen sijaan vain henkilökunnan käytössä. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä julkaistaan myös Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymän henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja Amiston oppilaitoskohtainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelman laatijat ja suunnitelman hyväksyminen Edupolin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen on osallistunut sekä henkilökunnan että opiskelijoiden edustajia. Opiskelijoiden näkemykset ja kokemukset kerättiin kirjallisen kyselyn ja kehittämiskeskustelujen (vuosittainen sisäinen auditointi) kautta. Osaamispalvelutiimin jäsenet ja yksi opiskelijaryhmä ovat arvioineet suunnitelmaluonnosta. Myös koko henkilöstöllä ja kaikilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa. Liikelaitos Edupolin rehtori on hyväksynyt suunnitelman 13.12.2010. 2. Toimintaohjeet Tiedonkeruu ja tiedottaminen Toimintaohje 1: Tietoisuuden nostaminen Tietoa sukupuolten välisen tasa-arvon vaikutuksesta työympäristöön ja työssä viihtymiseen lisätään ottamalla opetuksessa esille tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymyksiä sekä herättämällä keskustelua näistä aiheista. (L609/86 6 b, 15.4.2005/232 ja L21/04 4) Toimintaohje 2: Tilannekartoitukset Vuosittain kartoitetaan nais- ja miesopiskelijoiden määrä maahanmuuttajien määrä kansalaisuuksittain ilmoitetut seksuaaliset häirinnät ja koulukiusaamiset sekä niiden syyt ja toimenpiteet. (L609/86 6 b, 15.4.2005/232 ja L21/2004 4) Toimintaohje 3: Tarkoitetun viestin perillemenon varmistaminen Edupolin julkaisemissa teksteissä sukupuolta ei korosteta, esim. ilmaisuja kuten naistoimitusjohtaja tai mieshoitaja ei käytetä. (L609/86 14, 6 b, 15.4.2005/232) Toimintaohje 4: Viestintä kuvien kautta Kuvituksissa naisten ammatillista asemaa vahvistetaan kuvilla, joissa naiset käyttävät työkaluja ja työskentelevät. Heidät kuvataan työympäristössä ammattilaisina. Miehet ja naiset kuvataan myös jos mahdollista sukupuolelle ei-tyypillisissä ammateissa. Jos kuvat kohdennetaan tiettyihin etnisiin tai muihin vähemmistöryhmiin, on niiden eettinen ja kulttuurinen sisältö tarkistettava ko. ryhmän näkökulmasta. (L609/86 6 b, 15.4.2005/232 ja L21/04 6) Opiskeluun liittyvät asiat Toimintaohje 5: Opiskelijoiden asema koulutuksen aikana Edupolissa nais- ja miespuolisilla opiskelijoilla on sama asema opetuksessa riippumatta iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Kaikkien opiskelijoiden 5
Tasa-arvon käsitteestä Tasapuolisuuden ja tasa-arvon käsitteet sekoittuvat joskus keskenään. Käistteiden sisältöä on havainnollistettu kuvasarjassa. (Kuvat: Susa Heiska) 1 Kuva 1: Tasapuolisuus tarkoittaa sitä, että kaikki istuvat samanlaisissa tuoleissa riippumatta siitä, onko heillä mukava istua siinä. Kuvat 2 ja 3: Tasa-arvoisuus tarkoittaa sitä, että kullakin on mittoihinsa nähden sopiva tuoli ja siten mahdollisuus istua mukavasti. 2 3 on voitava hyötyä samanarvoisesti kaikista toiminnoista ja järjestelyistä, jotka ovat koulutuksen osana. (L609/86 8 b, 15.4.2005/232 ja L21/04 6) Toimintaohje 6: Työ- ja opiskeluolosuhteiden sopivuus Työ- ja opiskeluolosuhteet sopivat kummallekin sukupuolelle. Henkilön fyysiset ja psyykkiset kyvyt otetaan huomioon. Samoin huomioidaan mahdollisuuksien mukaan etnisten vähemmistöryhmien erityistarpeet siltä osin kuin ne liittyvät työn ja opiskelun suorittamiseen. (L609/86 8 b, 15.4.2005/232 ja L21/04 6) Toimintaohje 7: Opiskelijoiden koulutukseen hakeutuminen ja valinta Koulutukseen voivat hakeutua sekä miehet että naiset etnisestä taustasta riippumatta. Pääsyvaatimukset eivät suosi toista sukupuolta tai mitään kansanryhmää. Edupoli kuitenkin rohkaisee mainonnassaan naisia hakeutumaan perinteisesti miesvaltaisille aloille ja päinvastoin, jos se on hakijoiden etujen mukaista. Haastattelujen tarkoituksena on selvittää ha- 6
kijoiden motivaatio ja suunnitelmat. Hakijan terveydentilaa kysytään vain hänen työturvallisuutensa varmistamiseksi tulevissa tehtävissä ja koulutuksen aikana. Kysymykset raskaudesta ja perhesuunnitelmista eivät ole sallittuja. Opiskelijavalinnassa annetaan etusija vähemmistösukupuolen edustajalle edellyttäen, että hakijat ovat yhtä soveltuvia kyseiseen koulutukseen. (L609/86 14 ja 8 b, 15.4.2005/232 ja L21/04 6 ja 7) Toimintaohje 8: Ei-suomenkielisten suomen kielen taito Jos koulutus on suunnattu maahanmuuttajille ja osallistuminen edellyttää tietyn tason suomen kielen osaamista, on osaamisen taso ilmoitettava koulutuksen esitteissä ja ennakkotiedotuksessa. Jos koulutuksen opetuskielenä on suomi, hakijan suomen kielen taidon on oltava riittävä, jotta hän voisi suoriutua koulutuksesta. Hakijan suomen kielen taidon testaa suomen kielen opettaja. (L21/04 7) Toimintaohje 9: Oppimisesteiden vähentäminen Edupoli vahvistaa opiskelijan itseluottamusta ja itsetuntoa ottaen huomioon nais- ja miesopiskelijoiden sekä maahanmuuttajien ja muunkielisten erilaiset tarpeet. Opiskelija-analyysi tekee opiskelijan tietoiseksi kyvystään opiskella ja tavastaan oppia, mikä on tärkeä tuki oppimistaitojen kehittämisessä. Opiskelijoita, joilla on luki- tai muita oppimisvaikeuksia, autetaan mahdollisuuksien mukaan tukiopetuksella. Opiskelijat, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, voivat saada tukiopetusta suomen kielessä. Muun muassa kuraattori ja erityisopettaja tukevat erilaisia oppijoita ohjauksellisilla toimenpiteillä. (L609/86 5, 15.4.2005/232 ja L21/04 4) Toimintaohje 10: Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet Opiskelija, jonka koulutus kestää vähintään 80 h, voi vaikuttaa opiskeluunsa liittyviin asioihin henkilökohtaistamissuunnitelman tai henkilökohtaisen opiskeluohjelman kautta. Kaikki opiskelijat voivat vaikuttaa opiskeluoloihinsa ja yleisten käytäntöjen kehittämiseen antamalla kehittämisehdotuksen tai palautteen Edupolin toimintajärjestelmän mukaisesti. (L609/86 6 b, 15.4.2005/232 ja L21/04 4) Syrjintä, häirintä ja kiusaaminen Toimintaohje 11: Koulukiusaaminen, seksuaalinen häirintä Sukupuolista tai muuta häirintää työpaikalla ei sallita. Jos syrjintää, häirintää tai kiusaamista esiintyy, johdon tai kouluttajien on ryhdyttävä toimenpiteisiin lisähäirinnän estämiseksi. (L609/86 6 b ja 8 b,15.4.2005/232 ja L21/04 6) Erilaisuus tuo samanlaisuuden esille. Kuva: istockphoto.com 7
3. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Vuosien 2008 2010 kartoituksen ja arvioinnin tulos Kartoituksen toteutus Nykytilanteen kartoitus suoritettiin siten, että opiskelijoiden profiili laadittiin tilastotietojen pohjalta. Profiilin tarkoitus on kuvata sitä kontekstia, jossa kehittämistoimenpiteet tehdään, ja siten edesauttaa kyselyn tulosten tulkintaa. Opiskelijoita on tarkasteltu ainoastaan sukupuolinäkökulmasta, koska erilaisia vähemmistöryhmiä on vähän ja niiden tietoja ei ole käytettävissä. Opiskelijoiden profiilin kuvaamiseksi määriteltiin miesten ja naisten henkilömäärä ja prosentuaalinen määrä. Lisäksi selvitettiin maahanmuuttajien määrä ja kansallisuudet. Profiili sisälsi myös lukuja opiskelijoiden ammatinvalinnasta sukupuolen mukaan sekä miesten ja naisten keskeyttämisprosentit. Nykytilanteen kartoitukseen sisällytettiin myös kysely Edupolin kaikille opiskelijoille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten opiskelijat kokevat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen Edupolissa, ja mitä mahdollisia ongelmakohtia esiintyy. Kyselyyn vastasi yhteensä 164 henkilöä: 103 naista ja 61 miestä. Tilannekartoituksen yhteenveto ja arviointi Yhteenvetona tilannearvio-osassa esitetystä nykytilanteen kartoituksesta voidaan todeta, että ainoastaan 41 henkilöä on tutustunut oppilaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Vuonna 2007vastaava luku oli 81. osa opiskelijoista ei ole tietoisia tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioista. monet opiskelijat kokevat opikeluympäristönsä varsin tasa-arvoiseksi ja monikulttuuriseksi. kolme henkilöä on ollut syrjinnän, kiusaamisen tai muun häirinnän kohteena viimeisen vuoden aikana. Tapahtuneen laatu ei käynyt selvästi ilmi vastauksista. Vuonna 2007 luku oli 6. valtaosa vastaajista koki, että he ovat saaneet riittävästi ja helposti ymmärrettävää tietoa koulutuksesta ja siihen hakemisesta ja, että aloittaminen oli helppoa. Kehittämisen painopisteet 2008 2010 Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisen painopisteet vuosina 2008 2010 ovat opiskelijoiden osalta olleet 1) moninaisen ja tasa-arvoisen yhteisön merkitys ja 2) koulukiusaaminen. Moninaisen ja tasa-arvoisen yhteisön merkitys Toimenpiteet: Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkitystä työ- ja opiskeluyhteisössä on korostettu pitämällä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma kaikkien saatavissa Internetissä. Eri kyselyjen yhteydessä opiskelijoilta kysytään tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita. Kyselyjen tarkoitus on palautteen keräämisen ohella aktivoida vastaajat pohtimaan kyseisiä asioita. Tulosten julkaisemisella on sama tarkoitus. Edupolissa asioita on pohdittu niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden kanssa vuosittaisten pedagogisten kehittämiskeskustelujen yhteydessä. Myös maahanmuuttajien edustajat ovat osallistuneet keskusteluihin. Lisäksi kouluttajia on kehotettu ottamaan opetuksessa esille tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita. estudiossa (verkko-oppimisympäristö) on julkaistu tasa-arvo-opetukseen liittyviä materiaaleja. Lisäksi Edupolin kolmessa toimipisteessä on järjestetty monikulttuurisuusiltapäiviä. Iltapäivien tarkoitus on ollut lisätä suvaitsevuutta työyhteisössä. Maahanmuuttajaopiskelijat ovat esitelleet omaa kulttuuriaan, esimerkiksi eri maiden ruokia on ollut tarjolla. Edupolissa on myös toteutettu laaja ESR-rahoitteinen monikulttuurisuushanke, johon sisältyi koulutuksia ja tietoutta monikulttuurisuusasioista. Lisäksi on toteutettu projekti, jonka tavoitteena on mm. saada aikaan keinoja maahanmuuttajaopiskelijoiden ja kouluttajan/työpaikkaohjaajan välisen kommunikaation parantamiseen ja asennemuutoksen edistämiseen eri oppimisympäristöissä. 8
Edupolin pääkaupunkiseudun toimipisteissä on kehitetty opiskelijoiden taukotiloja heidän tarpeitaan vastaaviksi. On esimerkiksi perustettu hiljentymishuoneita. Vastaavia parannuksia on suunnitteilla Porvoon toimipisteeseen. Tuloksen arviointi: Toimenpiteet olivat riittämättömiä levittämään tietoa Edupolin tasa-arvosuunnitelmasta, koska vain n. 25 % kyselyyn vastanneista oli tutustunut tasa-arvosuunnitelmaan. Toisaalta tasa-arvo- ja monikulttuurisuustietoisuus on silti lisääntynyt oppilaitoksessa, koska yhä useampi vastaaja katsoi, että opiskeluympäristön tasa-arvoisuus ja monikulttuurisuus oli hyvä. Tulos osoittaa, että suunta on oikea, mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisää ja tehokkaampia toimenpiteitä. Koulukiusaaminen Toimenpiteet: Koulu- ja työpaikkakiusaamisen estämiseksi on laadittu toimintaohjeet. Ohjeet on otettu käyttöön syksyllä 2006 ja ne ovat myös opiskelijoiden saatavissa estudiossa. Opiskelijoiden keskeyttämisten syitä on pyritty selvittämään, mutta mitään yleisesti pätevää yhteyttä koulukiusaamisen ja keskeyttämisen välillä ei ole havaittu. Koulukiusaamisesta ei ole järjestetty suunnitelman mukaista koulutuspäivää. Tuloksen arviointi: Koulukiusaamistapaukset ovat vähentyneet, mutta ei ole näyttöä ohjeiden vaikutuksesta myönteiseen kehitykseen. Seuranta on liian suppeaa johtopäätösten tekemiseen. Lisäksi nykyinen kysely ei anna riittävän yksilöityä tietoa häirinnän laadusta, jotta kehittäminen voitaisiin kohdentaa varsinaiseen ongelmaan. Joskus erehdymme luulemaan peilikuvaa todellisuudeksi. Kuva: istockphoto.com Kehittämistoimenpiteet vuonna 2011 2013 Toimenpiteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi vuonna 2011 2013 Tiedonkeruu ja tiedottaminen Vuosittain järjestetään Porvoon, Helsingin ja Vantaan toimipisteissä teemapäivä, jossa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita käsitellään esim. luennoin sekä oppilastöiden ja näyttelyiden kautta. (Osaamispalvelutiimi 2011 2013) estudioon kerätään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusmateriaaleja opetuskäyttöön. (Opetuspäällikkö 2011 2013) Opiskeluun liittyvät asiat Porvoossa suunnitteilla olevat korjaustyöt opiskelijoiden taukotiloihin ja hiljentymishuoneen rakentaminen toteutetaan. (Hallintopäällikkö 2011). Laaditaan monikulttuurinen strateginen suunnitelma. (Osaamispalvelutiimin puheenjohtaja 2011) 9
Syrjintä, häirintä ja kiusaaminen Kyselylomakkeen kysymyksiä muutetaan siten, että vastauksista voidaan erotella koulukiusaaminen, syrjintä ja seksuaalinen häirintä. (Apulaisrehtori 2011) Toimintaohjeistus syrjinnän, häirinnän ja kiusaamisen varalta päivitetään ja opiskelijoille tiedotetaan päivitetystä ohjeistuksesta. (Apulaisrehtori 2011) Kehittämistarpeet tarkistetaan vuosittain. 4. Käsitteiden määrittely Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjaus-, neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Positiiviset erityistoimet ovat käytännöllisiä toimia etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien saattamiseksi tasavertaiseen asemaan viranomaisen suunnittelemien, ohjaamien ja/tai tuottamien palvelujen käyttäjinä. Tällaisia voivat olla mm. neuvontapalvelut, eri kielillä valmistetut esitteet ja muu informaatio, omakieliset palvelut ja informaatiotilaisuudet sekä vähemmistöihin liittyvien kulttuurikysymysten ja erityistilanteiden huomioiminen viranomaisen toiminnassa ja palvelutarjonnassa. Positiivisiin erityistoimiin voidaan myös laskea opiskelutaitojen valmennus opiskelu- ja elämähallintataidoiltaan heikoimmille henkilöille, jotta he pystyvät suorittamaan koulutuksen. Sukupuoli (engl. gender) viittaa miesten ja naisten välisiin sosiaalisiin eroihin (ei biologisiin eroihin, engl. sex), jotka ovat opittuja, mutta jotka muuttuvat ajan mukana ja vaihtelevat kulttuurien välillä. Erilaisuus on YES! Kuva: Laila Erävalo Tasa-arvo miesten ja naisten välillä (sukupuolten välinen tasa-arvo) tarkoittaa, että ihmiset voivat kehittyä ja tehdä valintoja ilman tiukkoja rajoituksia sukupuolen takia ja, että miesten ja naisten eri tavat, pyrkimykset ja tarpeet ovat yhtä arvostettuja ja samassa asemassa. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen tarkoittaa, että pyrkimykset edistää tasaarvoa eivät rajoitu naisiin kohdistuviin erityistoimenpiteisiin, vaan että sukupuoli ja tasa-arvo otetaan huomioon kaikissa käytännöissä ja toiminnoissa, ts. suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja arvioinnissa. Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. 10
lähteet Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelma, Helsingin kaupunki, Tammikuu 2000 Implementing Mainstreaming into the Educational Services in Edupoli, Partial GEM-report no 3. Edupoli, toukokuu 2000 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, 8.8.1986/609, www.finlex.fi Louvrier, Jonna (2005). Mångfald på arbetsplatsen en nödvändighet med potential. Forum 5/05. Opas sukupuolivaikutusten arvioinniksi, 1997 Reinboth, Camilla (2006). Tunnista ja torju työpaikkakiusaaminen. Helsinki. Yrityskirjat Oy Salmenkangas, Mai (2005). Muutu. Puutu. Oppilaitoksen yhdenvertaisuusopas. Helsinki. Edita Prima Oy. Tasa-arvoasiamiehen toimisto, Tasa-arvosuunnittelu työpaikoilla, www.tasa-arvo.fi/english-workplaces.html. 19.5.2000 Tasa-arvotoimisto, Tasa-arvon työkalupakki, Työpaikan tasa-arvosuunnittelu. Tasa-arvoesitteitä 1/1998. Työministeriön yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi. Kirje 9.9.2004, 1100/009/2004TM Tasa-arvon tikapuut, www.join.fi Tasa-arvosuunnittelun miksi, mitä, miten? Sosiaali- ja terveysministeriö. Esitteitä 2005:6 Yhdenvertaisuuslaki, 20.1. 2004/21, www.finlex.fi 11
Lämmittäjänkatu 2 A, 00880 Helsinki Kumitehtaankatu 5 B, 04260 Kerava Ammattitie 1, 06450 Porvoo Virnatie 5 A, 01300 Vantaa www.edupoli.fi puh. 0205 1311