Viherympäristön aktivoivat vaikutukset palvelutaloyhteisössä



Samankaltaiset tiedostot
VIHERYMPÄRISTÖ JA HYVINVOINTI. Minna-Helena Malin (MMYO) Vanhamäki

Paimion palvelukeskussäätiö

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

LUONTOAVUSTEISUUS työpaja

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015

Psyykkinen toimintakyky

Ilo irti ympäristöstä!

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Suunnitelmista käytäntöön Sipoon Seniorikeskuksen liikunta- ja aistipiha

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Hyvinvointi ja liikkuminen

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti MMT Erja Rappe Marttaliitto

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka Anni Pentti

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Virittäytymistä. NDCBoqA

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Mielekästä ikääntymistä

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Toimintakyvyn edistäminen

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio /Mona Hägglund

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

Hoivapalvelut Onnenpisara

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, ESPOO puhelin ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset Määräaikaan klo mennessä tarjouksia on tullut yhteensä _ yritykseltä.

LEA robottirollaattori. Marjut Kiviahde, muistivalmentaja Oulun Seudun Muistiyhdistys

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Esteetön asuminen ja eläminen

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö

Transkriptio:

Kyl maar siin sit kesä aikaan rupee liikkumaan, ku siin on noit polkuikin tehty mies 87 v. Viherympäristön aktivoivat vaikutukset palvelutaloyhteisössä Minna-Helena Malin Maisteritutkielma 8.9.2011

TAUSTAA Suomen suuri tulevaisuuden haaste on väestön ikääntyminen - tarvittavan avun määrä kasvaa Työikäisten määrän vähentyminen väestössä työvoimapula ei tarpeeksi tukea ikääntyvälle väestölle vaikutuksia vanhusten elämänlaatuun Myös ikäihmisillä on oikeus mahdollisuuteen viettää ihmisarvoista elämää loppuun asti

Taustaa (2) Vanheneminen on luonnollinen osa ihmisen elinkaarta. - sopeutuminen luonnollisiin vanhenemismuutoksiin Vanhenemismuutokset tuovat usein mukanaan passiivisuuden lisääntymisen, jonka seurauksena käytetty lähiympäristö pienenee, toimintakyky alenee ja vaikuttaa usein hyvinvoinnin kokemukseen

Taustaa (3) Hyvinvoinnin kokemus on hyvin henkilökohtainen mutta siihen liittyy läheisesti terveys. Terveys on täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ei ainoastaan sairauden puuttumista (WHO) - geneettiset lähtökohdat, elämäntavat ja tilanne, sosiaaliset suhteet sekä suhde ympäristöön Ikäihmiset pitävät hyvinvointinsa kannalta tärkeinä asioina etenkin fyysistä toimintakykyä - mahdollistaa sosiaaliset suhteet, arkipäivästä suoriutumisen hyvinvoinnin kokemus lisääntyy

Taustaa (4) Erilaisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten aktiviteettien avulla voidaan vaikuttaa yksilön hyvinvoinnin kokemukseen Kaikki toiminta tapahtuu jossakin ympäristössä Etenkin vihreällä ympäristöllä on todettu olevan merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden kannalta -toimintakyky, käytös, yhteisöön kuuluvuuden tunne, itsenäisyyden tunne, itsetunto, henkinen jaksaminen, aistit, virkistys, mielenterveys, fysiologiset muutokset Ikäihmisten omatoimisuuden ja aktiivisuuden tukeminen tärkeää - ylläpitää ja edistää terveyttä - toimintakyky avun tarve vähenee

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Selvittää ja kartoittaa niitä viherympäristön tekijöitä, jotka motivoivat ikäihmisiä aktivoitumaan ulos. Selvittää millaiset ja miten pihan rakenteet ja sisällöt vaikuttavat ikäihmisten ulkona viihtymiseen Kartoittaa hyvinvointivaikutuksia, joita ikäihmiset kokevat saavansa ulkoilusta Onko tarkoituksenmukaisesti suunnitellulla pihalla vaikutuksia ikääntyneiden ulkoilutottumuksiin ja määriin.

AINESTO JA MENETELMÄT (1) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tutkimus toteutettiin Paimion palvelukeskussäätiön Paltanpuiston palvelukeskuksessa - tehostetun palveluasumisen yksikkö - 4 ryhmäkotia, joissa 28 asukaspaikkaa 21 hoitajaa Uusittu piha-alue, jonne jokaiselle vapaa pääsy - piha suunniteltu erityisesti ikäihmisten tarpeita ajatellen

AINESTO JA MENETELMÄT (2)

AINEISTO JA MENETELMÄT (3) OSALLISTUNEIDEN KUVAUS Tutkimukseen haastateltiin 9 asukasta - 8 vakituista asukasta, 1 intervalli asukas - valittiin hoitajien avustuksella - ikäjakauma 70-89 v. - muisti ja kunto vaihteli - MMSE -> keskivaikeaa dementiaa Hoitajat (21/13) Omaiset (21/7)

AINEISTO JA MENETELMÄT (5) MENETELMÄT Tutkimusote oli laadullinen - päästään lähelle ihmistä Tutkimusmenetelmänä käytettiin menetelmätriangulaatiota - Useita tiedonkeruu menetelmiä: haastattelut, havainnointi ja kyselylomaketutkimus, hoitajien keräämä tieto asukkaiden ulkoilusta

AINESTO JA MENETELMÄT (6) Haastattelumenetelmänä asukkaille tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua - teema-alueet ennalta määrätyt ja kaikille haastateltaville samat, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys voi vaihdella haastateltavasta riippuen - keväällä perustietoja, syksyllä syvemmin nykytilannetta Omaisille ja henkilökunnalle haastattelut suoritettiin lomakehaastatteluilla - puoliavoimet kysymykset - kysymyksiä omaisten ulkoilusta, mielialasta, toimintakyvystä Havainnointi - osallistuvaa havainnointia eriasteisesti - aktiivisuus ja toimintakyky pihalla, mielenkiinnonkohteet, kulkureitit Zung-depressioskaala - testi, jonka avulla voi arvioida henkilöiden mielialaa ja masentuneisuutta Ulkoilutilastot - henkilökunnan keräämää

AINEISTO JA MENETELMÄT (4) KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Tutkimus toteutettiin huhtikuun 2009 ja marraskuun 2009 välisenä aikana Nauhoitettavat haastattelut otosryhmälle (9 asukkaalle) - kaksi kertaa tutkimuksen aikana (keväällä & syksyllä) - ~ 25 min Omaisten ja henkilökunnan haastattelut syksyllä postikyselynä - hoitajat 21/13, omaiset 21/7 Havainnointi Zung- haastattelut 9 + 11 asukkaalle - kaksi kertaa tutkimuksen aikana (keväällä & syksyllä) Ulkoilutilastot

MATERIAALIT JA MENETELMÄT (7) AINEISTON ANALYSOINTI Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysiä apuna käyttäen. - asukkaiden haastattelut sekä omaisten ja hoitajien vastaukset analysoitiin erikseen, mutta samoin periaattein 1. Auki kirjoitetuista aineistoista haettiin tutkimuksen aihealueen kannalta oleellisia asioita ja tutkimuksen kannalta epäoleelliset asiat rajattiin pois 2. Aineistosta haettiin samankaltaisuuksia ja niitä luokiteltiin alustavasti samankaltaisiin aihealueisiin 3. Aineistoa luokiteltiin yhä karkeammin ja lopputulokseksi saatiin kolme erillistä pääluokkaa

TULOKSET Pääsääntöisesti sekä asukkaiden että omaisten ja hoitajien haastatteluista nousi esiin hyvin samankaltaisia asioita - omien havaintojen tuki Tulosten perusteella uloslähtemisen syyt voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: turvallisuuteen, toiminnallisuuteen ja kokemuksellisuuteen - kaikki liittyvät oleellisesti toisiinsa ja niiden tarkka erottelu on vaikeaa Myönteisiä HYVINVOINNINKOKEMUKSIA (pääsääntöisesti)

TULOKSET(2) HYVINVOINTIVAIKUTUKSET Asukkaiden kokemus ulkoilun vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa Ulkoilulla oli asukkaiden mielestä monia vaikutuksia heidän kokemaan hyvinvointiinsa - suurin osa oli positiivisia kokemuksia ja hyvinvointia yleisesti lisääviä tekijöitä Vaikutusten nimeäminen vaikeaa - jokaisella oli vaikutuksia etenkin mielialaan ja siten luonnollisesti koko hyvinvoinnin kokemukseen Hyvän olon tunne virkeä mieli ja kiinnostuksen ylläpysyminen Toiminta- ja liikuntakyvyn yllä pysyminen ja jopa lisääntyminen.

TULOKSET (3) TURVALLISUUS Turvallisuudella tarkoitetaan ympäristöjä, joissa käyttäjien tapaturmille altistavat riskitekijät on minimoitu mahdollisuuksien mukaan - esteettömyys Turvallisuus on keskeinen tekijä, joka vaikutti asukkaiden ulos lähtemiseen ja pihan käyttöön - ulos oli ensin uskallettava lähteä ja sinne oli päästävä turvallisesti, ennen kuin pihaa voidaan muuten edes käyttää.

TULOKSET (4) Turvallisuus Apuvälineet - rollaattorit Siirtymätilat - ovet, kynnykset Rajattu alue - aidat, lukitut portit Reitit - pinnoitteet Istuimet - riittävän tiheään Muut ihmiset - tieto avun saannista

TULOKSET (5) TOIMINNALLISUUS Pitää sisällään erilaiset harrasteet ja muut aktiviteetit, jotka liittyvät erityisesti toimintakykyyn Ihmisten ikääntyessä toimintakyky yleensä alenee ja ulkona liikkuminen vähenee -> viherympäristöistä nauttimisen muutos osallistuvasta passiiviseksi

TULOKSET (6) Toiminnallisuus Apuvälineet Reitit - monipuolisuus, pääreitit Muut ihmiset - seura, houkuttelu Ikkunanäkymät Sää ja vuodenajat - kaunis ilma, muutokset ympäristössä Kokoontumispaikat - tapahtuu paljon, ovien läheisyys Kasvillisuus, eläimet - perinteisyys -> Kiinnostavuus, mahdollisuus erilaisiin aktiviteetteihin ja yhteisiin harrasteisiin, sosiaaliset kontaktit

TULOKSET (7) KOKEMUKSELLISUUS Pitää sisällään ihmisen omaan kokemukseen liittyvät asiat, miksi ulos halutaan - henkilökohtaisia asioita, joita muiden vaikea määrittää - liittyvät tunteisiin Ulos lähteminen ja ulkoilu olivat lähes aina kytköksissä asukkaiden mielialaan Vapauden ja itsenäisyyden tunne - Itsenäisyyden tunteeseen vaikutti esimerkiksi se, että ulos päästiin lähes aina kun mieli teki Aistikokemukset, muistot, nautinnon kokeminen, viihtyisyys Toisten seura Yhteys luontoon Itsensä toteuttamisen tarve - kun asukkaat voivat toteuttaa omia tarpeitaan, saivat he mielihyvän kokemuksia ja siten ulkoiluinnostuskin parani - tutut toimet Oleskelualueet, reitit, esteettömyys, maisemat, sää, siisteys, tutut asiat, luonnollisuus, paljon kiinnostuksen kohteita, muut ihmiset, kasvillisuus

Tämän tutkimuksen mukaan ulospääsyllä ja viherympäristöllä on merkittäviä vaikutuksia ikäihmisten terveydelle sekä hyvinvoinnille ja kokemukselle siitä - elinehto ihmisten hyvälle elämänlaadulle Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa, joka vaikeuttaa niiden toisistaan erottamista Turvallisuus, toiminnallisuus ja kokemuksellisuus tuottavat kaikki mahdollisuutta hyvinvoinnin kokemukseen JOHTOPÄÄTÖKSET

Johtopäätökset (2) Tässä tutkimuksessa keskeisimmiksi syiksi ulos lähtemiselle nousivat itsenäisyyden tunteen saavuttaminen, erilaiset kiinnostuksen kohteet sekä mahdollisuus yhteisöllisyyteen ja toiminnallisuuteen - ei niinkään aineelliset tekijät -> viherympäristö tarjoaa monia eri keinoja Asukkaiden mahdollisuus toteuttaa omia tarpeitaan mielihyvän kokemuksia ulkoiluinnostus kasvaa? Ihminen siis tarvitsee tiettyä toimintakykyä voidakseen saavuttaa enemmän hyvinvointikokemuksia

JOHTOPÄÄTÖKSET(3) Turvallisuustekijät olivat yksi merkittävä peruste, miksi pihaa tuli käytettyä. - apuvälineet, kulkuväylät, istuimet, aidat, kunnossapito, hoitohenkilökunta - ulos pääsyn helppous ja vaivattomuus lisää ulkotilojen käyttöä

JOHTOPÄÄTÖKSET (4) Luonnollinen piha - paljon katseltavaa - kasvit, suihkulähde ja tikkataulu - luonnonympäristön ei tarvitse olla mitenkään ihmeellinen, kunhan se vain on lähellä ja tarjoaa miellyttävyyttä katsojalleen Vaihtelevuus ja kiinnostavuus - houkutteleva hoitokodin asukkaita ulos ja siten ennaltaehkäisee masennusta ja kyllästymistä

JOHTOPÄÄTÖKSET (5) Ikkunanäkymät - avoimuus, miellyttävyys, vihreys - mahdollisuuden luonnonläheisyyteen, vaikka eivät konkreettisesti ulos menisikään - kasvien ei siis tarvitse olla edes fyysisesti läsnä Kasvillisuus ja rakenteet - perinteiset kasvit, suuret puut - tuoksut, muistot

JOHTOPÄÄTÖKSET(6) Vaikka ulos lähtemiselle ilmenikin tutkimuksessa monia eri syitä ja innokkeita oli tärkein lopputulos lähes poikkeuksetta iloinen ja pirteä mieli Asukkaat siis saatava aktivoitumaan ulos, jotta tämä on mahdollista saavuttaa

Taa turvallisuus Hoitajat tärkeässä roolissa ulkoiluaktiivisuudessa - Houkuttelu, lahjonta, kiristys, uhkailu Tue toiminnallisuutta Herätä haaveilemaan

KIITOS!