Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntopyyntö :

Kaupunginhallitus 43 02.02.2015 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntopyyntö ehdotuksista Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden tarkistetuiksi vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2016-2021 1151/00.04.00/2014 KH 43 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntopyyntö 29.9.2014: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimittaa ohessa mahdollista lausuntoanne varten linkit vesienhoidon asiakirjoihin Vesien tila hyväksi yhdessä Ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 ja Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016 2021. Lausunnot pyydetään toimittamaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon kirjaamo.kaakkois-suomi@ely-keskus.fi viimeistään 31.3.2015, käsittelyn nopeuttamiseksi mieluiten word-tiedostona (doc tai docx-muodossa). Muun palautteen voi antaa myös Internetissä vastaamalla vesienhoitoaluekohtaiseen kyselyyn. Palautelomake löytyy vesienhoitoalueiden verkkosivuilta: www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi/osallistuminen www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/kymijokisuomenlahti/ osallistuminen Vesienhoidon suunnittelua ohjaavat Suomessa laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006). Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että tila on vähintään hyvä. Vesienhoidon suunnittelu tapahtuu vesienhoitoalueilla, jotka on määritelty vesistöaluejakoon perustuen valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista (1303/2004). Vesienhoitoalueille laaditaan vesienhoitosuunnitelmat, joissa esitetään vesienhoidon

yleislinjaukset sekä määritellään tavoitteet ja toimenpiteet vesienhoitoalueella tehtävälle vesienhoitotyölle. Suunnitelma laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2015 on hyväksytty valtioneuvostossa v. 2009. Nyt valmistellaan vesienhoitosuunnitelmia toiselle kaudelle 2016-2021. Valmistelua varten on laadittu kuultavana ja lausunnoilla olevat ehdotukset vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmaksi vuosiksi 2016-2021 ja tarkempaa tietoa sisältävä vesienhoidon toimenpideohjelma. Lausuntopyynnön kohteena olevat asiakirjat Kaakkois-Suomen alueen itäosat kuuluvat Vuoksen vesienhoitoalueeseen ja läntiset osat Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Linkit ladattaviin asiakirjoihin löytyvät osoitteesta: www.ymparisto.fi/vesienhoito/kaakkois-suomi Lausuntojen käsittely Lausunnoissa esitettävät näkökohdat tulevat ELY-keskuksen ja sen alueella toimivan vesienhoidon yhteistyöryhmän käyttöön. Palaute otetaan huomioon tarkistettaessa suunnitelmaa ennen sen valtioneuvostokäsittelyä loppuvuodesta 2015. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan lausunto 16.12.2014: Taustaa Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (aiemmin la ki vesienhoidon järjestämisestä) 272/2011 edellyttää vesien hoi to suunni tel mien laatimista ve sien hoi to alueil le, jotka on määritelty valtioneuvoston ase tuk ses sa vesienhoito alueis ta (1303/2004). Vesien hoi to suun ni tel mis sa esitetään ve sien hoi don yleislinjaukset sekä mää ri tel lään tavoitteet ja toi men pi teet seuraavan kuuden vuo den aikana tehtävälle ve sien hoi to työl le. Ve sien hoi to suun ni tel mat vuoteen 2015 hy väk syt tiin valtioneuvostossa v. 2009. Vesien hoi to suun ni telmia ollaan päivittämässä vuo sil le 2016-2021. Ehdotus toi sen vesienhoitokauden vesienhoitosuun ni tel mak si on kuul ta va na 1.10.2014-31.3.2015 vä li se nä aikana. Vesienhoitosuunnitelmaehdotus ten lisäksi on mahdollisuus kommen toi da myös yksityiskohtaisempaa Kaakkois-Suomen ve sien hoidon toimenpideohjelmaehdotus ta. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen sisältöä Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, jois sa kin

tapauksissa vuoteen 2021 tai 2027 mennessä. Samal la hyvälaatuisten vesien tila ei saa heiketä Vesienhoidon keskeiset kysymykset Vuoksen vesienhoitoalu eel la jaksolle 2016-2021 ovat: Erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen tilan tur vaami nen Hajakuormituksen vähentäminen Pistekuormituksen aiheuttamien päästöjen hallinta Vesielinympäristöjen parantaminen Pohjavesien turvaaminen Ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksiin varautuminen Vesienhoidon toimeenpanon turvaaminen Kaakkois-Suomen vesienhoidon suunnittelusta vastaa Kaakkois-Suo men ELY-keskus, jonka toimialue ulottuu Vuok sen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille. ELY-kes kus huolehtii vastuuviranomaisena toimialueellaan pin ta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvittämisestä ja ihmis toi min nan vaikutusten arvioinnista, vesien tilan seuranta oh jel mas ta ja seurannasta, pintaja pohjavesien tilan luo kit te lus ta sekä toimenpiteiden suunnittelusta. Lappeenrannan kaupungin alueen pinta- ja pohjavedet ovat osa na sekä Vuoksen että pieneltä osin Kymijoen-Suomenlah den vesienhoitoaluetta. Vesienhoitosuunnitelmien päivitykseen vaikuttaa mm. se, mi ten ensimmäisen kauden toimenpiteet ovat toteutuneet se kä pinta- ja pohjavesien tilasta tehdyt uudet arviot. Aiempaa enemmän on kiinnitetty huomiota ilmastonmuutoksen mm. tulvariskien vaikutuksiin, vesiympäristölle hai tal li siin ja vaarallisiin aineisiin sekä taloudellisiin tarkasteluihin. Pal jon vesiä jäi ensimmäisellä suunnittelukierroksella tar kas te le mat ta. Nyt tarkasteluun on otettu mukaan aiempaa pie nem piä vesimuodostumia eli lähes kaikki yli 0,5 km 2 ko koi set järvet ja valuma-alueeltaan yli 50 km 2 suuruiset joet se kä hoitoalueeseen kuuluva merialue on luokiteltu. Vuoksen vesienhoitoalueella lähinnä maa- ja met sä talouden hajakuormitus sekä haja-asutus vaikuttavat pintavesien tilaan. Yhdyskuntien, turvetuotannon ja teollisuuden aiheutta ma pistekuormitus on paikoin merkittävää ja aiheuttaa eri tyi ses ti paikallisia vesiensuojeluongelmia. Säännöstely ja ra ken ta mi nen sekä kalojen vaellusesteet ovat Vuoksen ve sien hoi to alu eel la heikentäneet etenkin virtavesien tilaa vai kut taen etenkin lohikalojen lisääntymis ja elinoloihin.

Pohjavesille merkittävimmät riskit aiheutuvat asutuksesta ja maankäy tös tä, liikenteestä ja tienpidosta, maa-ainesten otos ta, maa- ja rautatiekuljetuksista, teollisuudesta ja yritystoi min nas ta, pilaantuneista maa-alueista sekä maa- ja met sä ta lou des ta. Varsinaisia pohjavesien pilaantumistapauksia on kuitenkin suhteellisen vähän. Vuoksen vesienhoitoalueella usealla toimialalla on tapahtunut myönteistä vesiensuojelun kehitystä toimenpiteiden toteu tuk ses sa (mm. metsätalous, vesistöjen kunnostus, poh ja ve den suojelusuunnitelmat ja tutkimus jne.). Osa toimen pi teis tä on aikataulun suhteen myöhässä (mm. maatalous, ha ja-asu tus). Ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta kriit ti siä ovat olleet erityisesti intensiivisen maatalouden kuor mit ta mat, mutta myös muut hajakuormituksen ja ih mis toi min to jen muuttamat vesimuodostumat. Rehevöityneen ve sis tön tilan paraneminen on kokonaisuutena hidas pro ses si ja paranemisaikataulua voidaan kuvata yleisesti pi kem min vuosikymmeninä kuin vuosina. Valtion ja kuntien viranomaisten on otettava soveltuvilta osin huomioon valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuun ni tel mat. Tämä merkitsee viranomaisten yleistä vel vol li suut ta toimia toimivaltansa puitteissa vesienhoi to suun ni tel man tavoitteiden saavuttamiseksi. Viranomaiset tekevät pää tök set muun aineellisen lainsäädännön perusteella, jon ka soveltamisessa vesienhoitosuunnitelmat tulee ottaa huo mi oon päätöksentekoon muuten liittyvänä aineistona. Toimenpideohjelman sisältöä Kaakkois-Suomen Vuoksen vesienhoitoalueen merkittävimpiä ongelmia Lappeenrannan alueella ovat Pien-Saimaan re he vöi ty minen ja Salpausselkien eteläpuolisilla pienillä ve sis tö alueil la sijaitsevien jokien ja järvien rehevöityminen. Hy vän ekologisen tilan saavuttaminen pintavesille edellyttää mm. seuraavia toimenpiteitä: Vesistöjen ravinnekuormitus tulee saada selkeästi alemmak si. Määrätietoista työtä maatalouden kuormituksen vä hen tä mi sek si jatketaan. Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja karuil la järvillä, karuilla latvavesillä sekä vedenhankintave sis töis sä. Erityistä varovaisuutta metsäta lous toi men pi tei den suunnittelussa ja toteuttamisessa tar vi taan erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien ve sis tö jen va lu ma-alueil la, jotta vesistöjen tila säilyisi ennal laan erinomaisena tai hyvänä. Kalojen elohopeapitoisuuksia on syytä jatkossa kartoittaa ja seurata.

Jätevesien häiriöpäästöjen hallinta. haitallisten aineiden ja lääkeaineiden seuranta. sisäisen kuormituksen vähentäminen puhdistamojen vuotovesien vähentäminen jätevesien hygienisointi Pohjavesien suojeluun on esitetty mm. seuraavat toimenpiteet ja ohjaus kei not: Ehkäistään jätevesistä aiheutuvia riskejä pohjavesialueilla vie märi ver kos to jen ja jätevesipumppaamojen kunnon tarkastuksilla ja saneerauksilla sekä haja-asutusaluei den kiinteistökohtais ten jätevesijärjestelmien saattamisella asetuksen ja kun tien ym pä ristön suo je lu mää räys ten mukaiseen kuntoon. Pidetään kuntakohtaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat ajan ta sal la. Kiinnitetään huomiota hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen pohja ve si alueil la erityisesti teollisuus- ja logistiikka-alueiden osalta. Edistetään kemikaali- ja öljysäiliöiden ris kin hal lin ta toi mia esim. suo je lu suun ni tel ma menettelyn kautta. Noudatetaan maalämpöjärjestelmien asentamisessa ja lu vi tukses sa Energiakaivo -oppaan ohjeita ja suosituksia. Pohjavesialueille ei sijoiteta uuspohjavedelle riskiä aiheut ta via toimin to ja kuten kaatopaikkoja, hautausmaita, golfkenttiä, ampumaratoja tai moottoriurhei lu ra to ja. Lausunto Lappeenrannan alueella tai alueen vesistöihin vaikuttaen on to teu tettu kuluvana vesienhoidon suunnittelukaudella 2009-2014 useita vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideoh jel man mukaisia vesienhoitotoimenpiteitä. Haja-asutusalueella on toteutettu jätevesijärjestelmien pa ran nustoi men pi tei tä yhteensä 174 kpl. Lisäksi jätevesi jär jes tel mien tehostamiseksi on kaupunki osallistu nut neu von ta pro jek tiin Pien-Saimaan valuma-alu eel la. Kiinteistökohtaista neuvontaa on annettu vuosien 2011-2014 aikana 1910 kiinteistölle. Maatalouden kuormituksen vähentämiseksi on rakennettu 26 kosteikkoa Pien-Saimaan valuma-alueella, viljelijöil le ja maanomistajille on järjestetty vesiensuojelukou lu tus ta ja kar jasuo jiin sekä hevostiloille on koh dis tet tu ympäristönsuojelutarkastuksia. Haapajärven kunnostushanke toteutettiin vuosina 2011-2013 ja Pien-Saimaan kunnostushanke on jat ku nut vuo des ta 2009 (mm. toimenpiteet valuma-alueella,vesiensuojelusuunnitelmat, hoitokalastus, Ki vi sal men pumppaamohanke). Yhdyskunnan vesistökuormitusta on pyritty vähentämään ra kenta mal la 6 kpl hulevesikosteikkoa ja hulevesiver kos toa on saneerattu.

Metsätalouden osalta on maanomistajille ja metsäammat ti lai sil le järjestetty vesiensuojelukoulutusta ja ve sien suo je lu on huomioitu metsätalouden maisematyö lu vis sa. Lappeenrannassa laadittiin pohjavesien suojelusuunnitel ma tärkeil le 1. luokan pohjavesialueille ja poh ja ve den tarkkailua se kä selvitystarvetta on lisätty mm. ym pä ris tö lu pa vel vol li sis sa sekä muissa mahdollista riskiä ai heut ta vis sa kohteissa. Ympäristönsuojelutarkastuk sia on priorisoitu pohjavesialu een toimintojen osalta. Polt to nes tei den jakelu ase mien siirto tär keil tä poh ja ve si alueil ta on huomioitu ym pä ris tö lu pien tar kas te lus sa. Pilaantuneiden maiden osalta riskikohteiden päivitys- ja täy dennys han ke on suunnitteilla. Suunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa on huomioitava, et tä Joutsenonkangas A:n pohjavesialueen hyvää tilaa ei tul la saa vut tamaan 2015 mennessä, joten riittävät toimenpiteet (mm. rakenneselvitykset- ja mallinnukset, toimintojen li sä tark kai lu) hyvän tilan saavuttamiseksi on käynnistettävä mah dol li sim man pian. Turvetuotannon ympäristönsuojelun painopistealueeksi tulisi lisätä myös Taipalsaaren Maaveden valuma-alue. Maa ve den vedenlaadulla on vaikutusta Läntisen Pien-Saimaan ti laan ja sen tavoitteisiin hyvän tilan saavuttamiseksi. Metsätaloudelle toimenpideohjelmassa esitetyt vesiensuojelu toi menpi teet ovat hyviä, mutta niiden lisäksi toi men pi tei den toteutumisen valvontaan sekä vaikutusten seurantaan tu li si myös asettaa tavoitteita. Tältä osin on myös tar kas tel ta va nykyisen lainsäädännön riittävyyttä sekä sen soveltamista mm. hakkuita koskevien maisematyölupien käsittelyssä ja valvonnassa. Yj Ympla Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää antaa ve sienhoi to suun ni tel mien ja toimenpideohjelmien tarkistamisesta kau del le 2016-2021 edellä esitetyn mukaisen lausunnon. Hyväksyttiin. Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n lausunto 26.1.2015: Lappeenrannan Energia-konsernin vesihuollon toimiala on käytännössä mukana joko päätoteuttajana tai yhteistyötahona monissa ja mittavissa Vuoksen vesienhoitoalueen toimenpiteissä ja hankkeissa, jotka vesiensuojelua edistävät. Vuoksen vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt ehdotukset yhdyskuntia koskeviksi perustoimenpiteiksi ja täydentäviksi toimenpiteiksi ovat

yleisesti ottaen asianmukaisia ja osin normaalitoiminnan tavoitteita vesihuoltolaitoksen kannalta. Haasteeksi voivat nousta erityisesti laitosten prosessimuutoksiin liittyvät toimenpiteet, joiksi on esitetty tehostettua kokonais- ja ammoniumtypen poistoa ja jätevesien hygienisointia. Suunnitelmassa on syytä tuoda esille, että näiden toimenpiteiden toteutuminen esitetyssä laajuudessa voi ennakkosuunnittelusta huolimatta riippua kokonaan tai siirtyä vasta seuraavalle suunnittelukaudelle monista eri syistä. Hankkeiden toteutumista voivat estää tai hidastaa taloudellisten resurssien kiristyminen, valtion tukipolitiikan mahdolliset muutokset tai lupamenettelyihin liittyvät viiveet. Lisäksi on syytä korostaa, että mainittuihin prosessimuutoksiin liittyvät toimenpiteet tulee joka tapauksessa tarkastelluksi aina tapauskohtaisesti ja kohdistettuina niille laitoksille, joilla siihen on perustellusti tarvetta. Vesienhoitosuunnitelmaan on toimenpide-ehdotusten lisäksi linjattu yhdyskuntia koskevia ohjauskeinoja, joiden voidaan nähdä pääosin hyvin edistävän ja tukevan vesienhuollonkin toiminnan yleisiä päämääriä. Haitallisten ja vaarallisten aineiden osalta tulee kuitenkin ohjauskeinoja tarkastella kokonaisvaltaisemmin kuin ainoastaan jätevedenpuhdistamoiden lupien kautta. Viranomaistoimenpiteitä, rajoitteita ja velvoitetarkkailua, vesistövaikutustenkin osalta, tulee ohjata ensisijaisemmin päästön alkulähteille. Toimenpiteitä ei tule kohdistaa vain puhdistamoille, missä ne johtaisivat kallisiin jälkikäsittelyinvestointeihin, joiden kustannushyötysuhdetta ei toistaiseksi ole selvitetty tarkemmin. Pohjavesien suojelun osalta vesisenhoitosuunnitelmassa on ehdotettu Taipalsaaren Pönniälänkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelman laatimista sekä yhteistarkkailun järjestämistä Lappeenrannan Joutsenonkankaan ja Lappeenrannan meijerin pohjavesialueella. Lappeenrannan Energian vesihuollon toimiala ei ole toistaiseksi resurssoinut eikä suunnitellut panostusta näihin hankkeisiin. Tämä ei estä ehdotusten mukanaoloa tässä kuuden vuoden suunnitelmassa, vaan nämäkin toimenpiteet on tarpeellista esiin tuoda, vaikka sitten toimenpiteiden konkreettinen toteutuminen mahdollisesti jäisikin vielä puutteelliseksi tällä suunnittelukierroksella. Käytettävissä olevana vedenoton yhtenä toimenpiteenä on ehdotettu vesilain mukaisten suoja-alueiden perustamista vedenottamoille. Tämän lakisääteisen menettelyn vaihtoehtoisena tapana voisi mainita lisäksi sen, että monipuoliset ja kattavat suoja-alueiden

ohjeistukset ja tavoitteet pohjavesien suojelemiseksi voi nimenomaan sisällyttää pohjavesien suojelusuunnitelmiin. Lausuntopyynnön toinen asiakirja, Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma sisältää runsaasti yksityiskohtaista alueellista tietoa. Haasteeksi nousee niiden ajan tasalla pito ja päivitysten kattavuus läpi koko asiakirjan. Toimenpideohjelmaan voi päivittää Lappeenrannan jätevesiratkaisun osalta tilanteen, että ympäristölupaa on haettu joulukuussa 2014 uudelle Hyväristönmäen puhdistamolle purkupaikkana Rakkolanjoki. Tämä ratkaisu on tuotava esiin ja tarkistettava sen merkitys toimenpideohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin nähden. Toimenpideohjelmassa on hyvä esittää selventävämmin, mihin perustuu mm. arvio järvimuodostumien tilan parantamistarpeesta fosforin osalta, ja mistä johtuvat tavoite-erot esim. samantyyppisiksi vesimuodostelmiksi luokiteltujen Hanhijärven ja Haapajärven kesken. Kuntasektorilla ja yhtiötasolla tapahtuneet fuusiomuutokset tulee päivittää toimenpideohjelman kohtaan toimintaympäristön nykytila. Joutsenon kaupunki, Ylämaan kunta ja Lappeenrannan Vesi Oy on vaihdettava Lappeenrannan Lämpövoima Oy:ksi, joka nykyisin mainitut puhdistamot omistaa. Vesihuoltolaitoksille kohdistuvissa esityksissä on huomioitava, että laitosten on tehtävä viime kädessä toimenpiteiden priorisointi ja hankkeiden toteutusten arviointi vaihtuvien vuosittaisten olemassa olevien resurssien ja pakollisten velvoitteiden, kuten lupamääräysten että omistajaohjauksen puitteissa. Toimenpideohjelmassa mainittu ohjauskeino ja toimenpide, jonka mukaan viemäriverkoston saneerausinvestoinnit tulee monissa kunnissa kaksinkertaistaa tai jopa kymmenkertaistaa nykytasosta, voi olla käytännössä haasteellista saavuttaa. Toimenpideohjelmassa tulisi tuoda esiin yhtenä ohjauskeinona, että on myös mahdollista harkita uuden, aiempaa paremman puhdistustuloksen mahdollistavan tekniikan käyttöönottoa erityisesti jätevesien käsittelyn keskittämisen ja vuotoriskejä nostavien pitkien siirtolinjojen sijaan. Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää pinta- ja pohjavesien hyvälaatuisen tilan heikkeneminen ja pyrkimyksenä kaikkien vesien vähintään hyvän tilan saavuttaminen. Toimenpideohjelmassa on päivitettävä tilanne huonossa tilassa olevien pohjavesialueiden hyvälle tilalle asetettujen aikatavoitteiden osalta. Joutsenonkangas A pohjavesialueella ei toteudu hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015

mennessä ja on huomattava, että on hyvinkin riski, ettei se toteudu tulevalla suunnitelmakaudellakaan. Vesihuoltolaitoksen kannalta on korostettava, että ympäristötarkkailujen ja selvitysten tekemiseen on tulevalla vesienhoitokaudella pyrittävä sitouttamaan aiempaa paremmin mukaan nimenomaan niitä tahoja, jotka synnyttävät vesien laatua heikentäviä päästöjä tai riskejä. Pinta- että pohjavesien laajamittaisten tarkkailuvelvoitteiden, haitallisten aineiden selvitysten, pohjavesien suojelusuunnitelmien laadinnan tai likaantuneiden pohjavesien selvitysten kustannusten jakamista tulee ohjauskeinoin edistää siten, että myös riskitoimijoita saadaan osallistumaan nykyistä laajamittaisemmin yhteistarkkailuihin ja selvityksiin. Teknisellä toimella ei ole asiassa lausuttavaa. (JW) Kj Kh Kaupunginhallitus saattaa edellä olevat lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle huomioon otettavaksi ao. vesienhoitosuunnitelmien käsittelyssä. Hyväksyttiin.