11..1 Vesiensuojelua vuodesta 193 KUOPIOTA YMPÄRÖIVIEN VESISTÖVESIEN SEURANTA JA TILA Ympäristöasiat Kuopiossa 1..1 Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Toiminnanjohtaja 1..1 Esityksen sisältö Vesien tilan seuranta ja velvoitetarkkailut Vesistöjen ekologinen tila Pääaltaiden vedenlaatu Vesien tilaan vaikuttavat tekijät Vedenlaatu ja sen kehitys Kallavedellä Talvivaaran vaikutukset Johtopäätökset 1
11..1 Vesien tilan seuranta ja velvoitetarkkailut Seurannat Viranomaisten suorittamat seurannat, seurantaverkot jne. Hydrologinen havainnointi Vesienhoitoasetuksen (VPD:n) mukainen pinta- ja pohjavesien seurantaohjelma Perusseuranta, toiminnallinen seuranta ja tutkinnallinen seuranta Biologinen seuranta sisältäen kalaston Toiminnallinen seuranta pääosin velvoitetarkkailua, mutta vain keskeiset havaintopaikat Velvoitetarkkailut Ympäristö- ja vesilainsäädön mukaisissa luvissa velvoitetaan toiminnanharjoittaja tarkkailemaan toiminnan ympäristövaikutuksia (yhdyskunnat, teollisuus, turvetuotanto) Velvoitetarkkailut tuottavat pääosan vesistöhavainnoista, SYKE:n ja ELY-keskusten seurannat täydentävät velvoitetarkkailua! Vesien tilan seuranta ja velvoitetarkkailut Seurannat Velvoitetarkkailut Muut Uimavesitarkkailut, levähaittaseuranta Kuntien seuranta Tutkimustoiminta Omaehtoinen seuranta
11..1 Vesien tilan seuranta ja velvoitetarkkailut havaintopaikkoja Kallaveden pääallas / Etelä-Kallavesi Vesien tilan seuranta ja velvoitetarkkailut Poistunut, UPM-Kymmene Kallaveden yhteistarkkailun havaintopaikat 3
11..1 Vesistöjen ekologinen tila Kuopio Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedote.1.13 Tarkastelualueet Pohjois-Savossa Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/1 Vesistöjen ekologinen tila Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedote.1.13 Lähde: Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 1/1
11..1 Pääaltaiden vedenlaatu Syväri Runsashumuksinen (väriarvo noin 8 mgpt/l) hyvässä tilassa oleva järvi Humuspitoisten vesien väriarvo > mgpt/l Pinta-ala 8 km Kokonaisfosforipitoisuus noin µg/l, lievästi rehevä Klorofyllipitoisuus noin 1 µg/l, rehevä Levätuotanto korkea suhteessa ravinteisuuteen Säännöstelyn vaikutukset, kaivosteollisuus Juurusvesi - Karhonvesi Hyvässä tilassa oleva suuri humusjärvi (väriarvo noin mgpt/l) Pinta-ala 9 km Kokonaisfosforipitoisuus noin µg/l, lievästi rehevä Klorofyllipitoisuus < 1 µg/l, lievästi rehevä Tila vakaa, vakiintunut Pääaltaiden vedenlaatu Pohjois-Kallavesi Hyvässä tilassa oleva suuri humusjärvi (väriarvo noin mgpt/l) Pinta-ala 111 km Kokonaisfosforipitoisuus hieman yli µg/l, lievästi rehevä - rehevä Klorofyllipitoisuus noin 1 µg/l, lievästi rehevä - rehevä Yläpuolisen Iisalmen reitin vaikutus, Ruokovirran fosforipitoisuus korkea x Syvänteiden happitilanne ongelmana, lahtialueiden vedenlaatu Kallavesi Hyvässä tilassa oleva suuri humusjärvi (väriarvo noin mgpt/l) Pinta-ala 31 km, Keski-Kallaveden saaristo Kokonaisfosforipitoisuus < µg/l, lievästi rehevä Klorofyllipitoisuus < 1 µg/l, alueellista vaihtelua, lievästi rehevä - rehevä Syvänteiden tila kohentunut merkittävästi, pääallas toimii terveesti Lahtialueiden vedenlaadun vaihtelut, rehevyys
11..1 Pääaltaiden vedenlaatu Suvasvesi Erinomaisessa tilassa oleva suuri vähähumuksinen järvi (väriarvo noin mgpt/l) Värittömät vedet -1 mgpt/l Pinta-ala 3 km, Suvasveden saaristot Kokonaisfosforipitoisuus noin µg/l, karu Klorofyllipitoisuus µg/l, karu - lievästi rehevä Erinomaisuudesta huolimatta tavoite kuitenkin hieman parempaan suuntaan Iisvesi - Virmasvesi Hyvässä tilassa oleva suuri vähähumuksinen järvi (väriarvo noin 3 mgpt/l) Pinta-ala 1 km Kokonaisfosforipitoisuus noin 1 µg/l, karu lievästi rehevä, Virmasvesi lievästi rehevä Klorofyllipitoisuus noin µg/l, lievästi rehevä Tila muuttumaton, mutta vaihtelua eri alueiden välilllä Vesien tilaan vaikuttavat tekijät, reitit
11..1 Vesien tilaan vaikuttavat tekijät, reittivedet Reittivesissä keskeisenä selittävänä tekijänä ravinnepitoisuuksille on kuormituksen ja vesistön ominaisuudet (viipymä, tilavuus) Esimerkkinä Kiuruvesi Savonlinna välinen ravinnetarkastelu Ruokovirta 193 kg/d 38 µg/l Vesien tilaan vaikuttavat tekijät, Kallavesi 1 kg/d 18 µg/l, kg/d µg/l Fosforin ainevirtaama kg/d Fosforipitoisuus µg/l 1 kg/d µg/l,1 kg/d, kg/d 3 µg/l kg/d % Kuva: Vesi-Eko Oy Pienemmät vesistöt yksilöitä ja vaativat yksityiskohtaisemman, pienipiirteisemmän tarkastelun 88 % fosforin ainevirtaamasta yläpuolisilta reiteiltä Reittien vedet yhtyvät Kelloselällä Lähivaluma-alueen osuus 8 % Pistekuormittajien osuus % Vaikutukset havaittavissa kesäaikana purkualueiden läheisyydessä, talvella laajemmalla alueella Ammoniumtyppipitoisuus, sähkönjohtavuus Fosforin pitoisuusmuutokset eivät havaittavissa Veden hygieeninen tila hyvä, bakteereja ei vapaudu sedimentistä Kallavesi sitoo noin % fosforista 1 kg/d µg/l 7
11..1 Toiminnanharjoittajat ovat selvittäneet jätevesien leviämistä kriittisenä talviaikana Jätevesivaikutusten havaintopaikat ja tutkimuslinjat Ammoniumtypen (NH-N) leviäminen Kallavedellä syvyysvyöhykkeellä 1-3 m. 8
11..1 Savon Sellun jäteveden talviaikaiset vaikutukset Lehtoniemen alueen talviaikaiset jätevesivaikutukset 9
11..1 Ammoniumtypen (NH-N) leviäminen Kallavedellä syvyysvyöhykkeellä 1-3 m. Kesäaikainen vaikutusalue Vedenlaatu Kallavedellä Pintaveden fosforin ja klorofyllin pitoisuudet Kallavedellä kesä syyskuussa 1, alueellinen tarkastelu 1
11..1 Vedenlaatu Kallavedellä Klorofyllin pitoisuudet Kallavedellä heinäkuussa 1, vuosittaiset havaintopaikat tilanne keskimääräinen alueelliset erot suhteellisen pieniä Vedenlaatu Kallavedellä Klorofyllin pitoisuudet Kallavedellä heinä-elokuun vaihteessa 1, alueellinen kartoitus alueelliset erot suuria korkeita pitoisuuksia myös ns. vertailualueilla Pohjois-Kallavedellä suhteellisen alhainen pitoisuus 11
11..1 Vedenlaadun kehitys Kallavedellä Pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet 1983-13 Pohjois-Kallave s i 33 Kok. P (x) Kallaves i 3 Kok. P (x) 3 3 3 µg/l µg/l 3 1 1 1 11 13 13 9 11 7 9 3 7 1 3 1 1989 1987 198 1983 13 11 9 7 3 1 1993 1991 1989 1987 1983 198 1 1 1993 1991 µg/l µg/l 3 1993 3 1991 1989 Kallaves i Kok. P (x) 8 18 1 1 1 1 8 198 Kallaves i 378 Kok. P (x) 1987 13 11 9 7 3 1 1993 1991 1989 1987 198 1983 1983 1 Vedenlaadun kehitys Kallavedellä Pintaveden klorofyllipitoisuudet 199-13 Pohjois-Kallave s i 33 Klorof.-a (x) Kallaves i 3 Klorof.-a (x) 1 18 1 1 1 1 1 µg/l µg/l 1 8 1 8 1 3 7 9 11 13 1 3 7 9 11 13 13 11 9 7 3 1 199 199 Kallaves i Klorof.-a (x) Kallaves i 37 Klorof.-a (x) 1 18 1 1 1 1 µg/l 1 8 8 13 11 9 7 3 1 199 199 µg/l 1 1
11..1 Vedenlaadun kehitys Kallavedellä Pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuudet maaliskuussa - 1 Kallavesi 3 Happi (x) 7,,, 3, 3, 1, 1, 8 Vertailualue 7 mg/l 1 7, 7,,, 3, 3, 1, 1, 1 1 1 8 1998 199 199 199 1 1 8 1998 199 Vertailualue mg/l 1 1 8 1998 199 199 199 199 1987 199 Kallavesi Happi (x) 7,,, 3, 3, 1, 1, 198 1988 198 13 11 9 7 3 1 1993 1991 1989 1987 Kallavesi 37 Happi (x) mg/l 3 198 mg/l Pohjois-Kallavesi 33 Happi (x) Talvivaaran vaikutukset Talvivaaran toiminta, esimerkkinä ilmoitukset vesimääristä SKVSY:n lausunto 11.9.1 Talvivaaran nykyinen allaskapasiteetti on alimitoitettu ja vesitaseen hallinta ei kaivosalueella ole ollut riittävää Toiminnan laajeneminen nykyisenkin luvan puitteissa aiheuttaa paineita vesistöön johdettavan vesimäärän lisääntymiselle. Talvivaaran selvitys Pohjois-Suomen AVI:lle 19.1.1 Kipsisakka-altaille ja avolouhokseen on varastoitu vuoden 1 runsaiden sateiden vuoksi runsaasti ylimääräisiä vesiä. Varastoidut vedet puhdistetaan ja käytetään kaivoksen prosesseissa käyttövetenä, osa vedestä johdetaan puhdistettuna luontoon ympäristöluvan sallimissa puitteissa Varastoiduista vesistä ei aiheudu ylimääräistä kuormitusta. Talvivaaran arvion mukaan vesivarastojen purkamiseen menee noin kaksi vuotta 13
11..1 Talvivaaran vaikutukset Yhtiön ilmoitus.1.13 Kainuun ELY:lle kaivoksella olevien ylimääräisten vesien johtamisesta kalkkikäsiteltyinä luontoon 3,8 milj. m3 1..-3..13 välisenä aikana, joka on 7-kertainen lupaehtoihin verrattuna Ilmoituksen poikkeuksellisia vesiä tulisi esitettyjen perusteiden mukaan olla kuitenkin hieman yli 1 milj.m3 eikä 3,8 milj.m3 1..13 Kainuun ELY:n päätös Lupa 1,8 milj. m3 sekä siirto AVI:lle Lupapäätöksen yhteydessä 1..13 varastoitua vettä on ilmoitettu olevankin 7 milj. m3 7.3.13 hakemukset lupamääräysten muuttamista siten, että vuosittainen juoksutuskiintiö poistettaisiin ja että ylimääräiset 3,8 milj.m3 vesiä voitaisiin poistaa kaivosalueelta Talvivaaran vaikutukset Lupakäsittelyt Pohjois-Suomen AVI:ssa Ilmoitusmenettelyn aikana kuormitus- ja vesistövaikutusarvioissa todettiin suuria puutteita, jopa monikymmenkertaisia eroja 3..13 juoksutustarpeeksi ilmoitetaan jo 9 milj. m3 vuodelle 13 ja varastoon jää vielä milj.m3 Lupapäätös 31..13 sallitaan mm. lähes 1 tonnia suurempi sulfaattikuormitus kuin lupahakemuksessa haettiin vuonna 1 ylimääräisiä juoksutuksia jatketaan ja mm. sulfaattikuormitus on xsuurempi ja vastaavasti mangaanikuormitus 3xsuurempi kuin haettu perusteluissa Kivijärven pilaantuminen erotetaan tästä lupapäätöksestä Laakajärvessä haitallisten vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä Edellä esitetyn perusteella ympäristövaikutusten arviointi etenkin näin laajassa asiassa on riittämätöntä Sektoritutkimuslaitokset arvioimaan vaikutuksia ei onnettomuuksia 1
11..1 Talvivaaran vaikutukset Laakajärven tilanne Vuoden 1 lupamäärän mukaisella kuormituksella Laakajärven syvännealueilla sulfaattipitoisuus olisi yli mg/l, mikä aiheuttaa syvänteiden tilan heikkenemisen Vuoden 13 kuormitus on tähän verrattuna -kertainen ja vuonna 1 edelleen 1-kertainen Natriumpitoisuus nousee Laakajärvessä tasolle mg/l, joka estää veden käyttämisen kasteluvetenä Mangaanipitoisuus ylittää terveysperusteisen raja-arvon, mg/l Keväällä nikkelipitoisuudet ovat jo olleet yli µg/l Ainoastaan vertaamalla tulevaa tilannetta kestämättömään asiaa voidaan tarkastella positiivisesti Päätöksellä sallitaan pilaantumisen laajeneminen Kivijärven lisäksi koko Laakajärven alueelle, syvänteet Haitalliset vaikutukset ulottuvat yhä voimakkaammin alapuolisiin järvialtaisiin Talvivaaran vaikutukset Lupapäätös ei perustu ympäristönäkökohtiin, koska poikkeusjuoksutuksilla pahennetaan merkittävästi ympäristön tilaa, jonka jälkeen kuormitusta jatketaan edelleen ympäristön kannalta kestämättömällä tasolla Vuoksen vesistöalue ei kestä nykyistä eikä tulevaa kuormitusta vaan sitä on alennettava ja suhteutettava vastaanottavan vesistön sietokykyyn 1
11..1 Oulujärvi, luusua km, km Nuasjärvi km, 7 km Kallavesi, Jännevirta 1 km, km Savonlinna 3 km, km Merkittävä osa Vuoksen vesistöalueesta vaikutusalueena Nilsiän reitti Syvärille saakka, noin 1 km anturimittaus Riski sulfaatin haitallisille vaikutuksille tasolla mg/l, tilanne talvi 1 Kivijärvi n. mg/l Laakajärvi mg/l Laakajärvi mg/l Kiltuanjärvi mg/l Kallavesi 338A Sulfaatti (x) 1 11 1 Sälevä ei näytettä 9 7 Syväri 1 mg/l 3 1 1 13 1 11 1 9 8 7 3 mg/l 8 Taustataso Syvärin alueella mg/l Kallavesi 1 mg/l 1
11..1 Vesiensuojelu ja hoito jatkossa Tarkoituksenmukaisen perusvesiensuojelun lisänä suoritetaan vesistön hoitoa Päävesistöt - pienemmät Tietoa ja mittauksia on, tulosten hyödyntäminen Jatkuvatoimiset mittaukset ja kaukokartoitus Seurantojen yhteensovittaminen Tiedon saatavuus Ekologian rinnalla on edelleen huomioitava vesien käyttökelpoisuus Vettä ei omista kukaan, vesi on globaali yhteinen luonnonvaramme, huolehditaan siitä yhdessä Vesiensuojelua vuodesta 193 17