Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Samankaltaiset tiedostot
Lapin ensi- ja turvakoti ry

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Turvakotien asiakkaat

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

TURVAKOTIPALVELUJEN TUOTTAMISTA KOSKEVA PUITESOPIMUS

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

TURVAKOTIPALVELUIDEN TUOTTAMISTA KOSKEVA PUITESOPIMUS. LUONNOS (Muutokset mahdollisia)

Päihteet ja vanhemmuus

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola

Lasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

HALLINTAA KAAOKSEEN - Suunnitelmallinen työskentely ja dialogi verkostossa

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

Kuopiossa laajaa yhteistyötä lähisuhdeväkivaltaa kokeneille

Kohtaamisia lastensuojelussa

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015

Lähisuhdeväkivalta potilasasiamiehen näkökulmasta. Eija Bärlund-Toivonen Potilasasiamies Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto 27.2.

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio LIITE Neuvotteleva virkamies Heidi Manns-Haatanen

Lapsen/Nuoren kysymykset

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Naisen väkivalta. Sari Nyberg, toiminnanjohtaja Maria Akatemia ry Emma Laine, ehkäisevän väkivaltatyön koordinaattori, Maria Akatemia ry

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Naiserityinen asunnottomuustyö. Leena Lehtonen Y-Säätiö Sari Rantaniemi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Ajankohtaiset terveiset väkivaltatyöstä

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

Ammattilaiset. lasten ja perheiden tukena. Me osaamme auttaa!

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Pirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018

MIESTYÖ. Miestyön keskus

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

Väkivallan riskialueena ensihoito vai onko?

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Väkivaltaa kokeneiden lasten auttamisen käytännöistä. Tuija Korhonen Psykologi Oulun ensi- turvakoti Avopalvelukeskus

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi turvakodeista ja valtion korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo Hki

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst klo Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

Turvakotipalvelut 2018

Esityksen aihe

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Väkivallan esiintyminen työssä

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapin ensi- ja turvakoti ry

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Trappan-malli. Ewa-Lotta Westerlund-Bergström & Janiina Mieronkoski

HYVIEN VUOROVAIKUTUS- JA ALAVUDEN VARHAISKASVATUKSESSA KAVERITAITOJEN VAHVISTAMINEN KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISYN JA PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI

Transkriptio:

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016

Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse 11 asiakaspaikkaa Lyhytkestoista kriisiasumista Suuntana turvakodin ulkopuolinen elämä Kriisityöskentelyä Apua ja neuvoja käytännön asioissa Lasten kanssa työskentelyä Vanhemmuustyöskentelyä

Turvakodin perustehtävä akuutti turvapaikka lähisuhteessaan väkivaltaa kohdanneille, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta väliaikainen, turvallinen asuminen ammattitaitoisen henkilöstön ympärivuorokautinen tuki Päämääränä vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja tukea häntä omien tavoitteidensa asettamisessa ja niiden saavuttamisessa. Keinot keskustelutukea väkivaltakokemusten läpikäymiseen, väkivallan ja sen muotojen tunnistamiseen ja neuvoja perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä tarpeen mukaan käytännön palveluohjausta ja apua asioiden hoitamiseen

Turvakotitoiminnasta turvakotitoiminta valtion rahoitusvastuulla v. 2015 alusta (Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle) asiakkaalle maksutonta kriisijakson pituuden arvioi turvakodin vastuuhenkilö yhdessä työryhmän kanssa kriisijakson jälkeisen ajan palvelun järjestäminen asiakkaan kotikunnan vastuulla kunnalla ei mahdollisuutta päättää asiakkaiden sijoittamisesta turvakoteihin asiakkaat voivat itse hakeutua turvakotiin sille paikkakunnalle, jossa heidän on oman turvallisuutensa kannalta parasta olla

Tilastot 2015 338 henkilöä naisia 150 miehiä 8 lapsia 180 asiakkuuden keskimääräinen pituus 23 vrk kantaväestön lisäksi 26 eri maan kansalaisia, jotka puhuivat 24 eri kieltä kantasuomalaisten asiakkaiden osuus 78% yli 95 % kertoi kokeneensa henkistä väkivaltaa fyysistä väkivaltaa oli kokenut 80 % asiakkaista väkivallan kesto yleisimmin 3-4 vuotta, mutta yli 10 vuotta jatkuneesta väkivallasta kertoi 10 % asiakkaista. V. 2015 palvelun ulkopuolelle jäi talon ollessa täysi 348 aikuisasiakasta + heidän lapsensa

Tilastot / aikuiset

Tilastot / aikuiset Ikäjakautuma / naiset 18-24 v.

Tilastot / aikuiset Ikäjakautuma / miehet 18-24 v. 25-29 v. 30-34 v. 35-39 v. 40-44 v. 45-49 v. 50-54 v. 55-59 v. yli 60 v.

Turvassa muulta maailmalta Neuvotaan turvakodille lähtötilanteessa Yhteystiedot helposti saatavissa Pyritään suunnitelmallisuuteen vähintään aikataulujen osalta Mahdollisuus varmistaa, että henkilökunnalla on aikaa tulokeskusteluun ja talon esittelyyn Kuulluksi ja uskotuksi tulemisen kokemuksen tarjoaminen asiakkaalle Turvalliset tilat käydään läpi sisääntulo, ovien avaaminen Talon sääntöjen perusteena turvallisuus

Turvaa toimintatavoista Kriisikeskustelut säännöllisesti ja sovitusti Asiakaslähtöisesti, työryhmässä suunnitellusti Asiakkaan omien ratkaisujen hahmottelu Vaihtoehtojen tarjoaminen Viranomaisneuvottelut Avun vastaanottamiseen kannustaminen Luottamuksen rakentaminen Yhteinen suunnitelma Jatkotuen varmistaminen

Turvaa toimintatavoista Vanhemmuustyö Lapsityön työskentely lasten kanssa Tuki kasvatukseen arjen tilanteissa Vanhemmuuskeskustelut Vertaistuki Isätyö työskentely kotiin jääneen vanhemman kanssa Jussi-työ Yhteydenpidosta huolehtiminen, tapaamisjärjestelyt Turvatut tapaamiset tarvittaessa Paritapaamiset Suunniteltu tapaaminen, jossa mahdollisuus ottaa esiin vaikeita asioita turvallisessa ympäristössä Vanhempi mukana myös puheessa

Turvassa turvakodissa Väkivallan uhan pitäminen ulkona tekijä ei tule taloon kuin järjestettyyn tapaamiseen Lapseen kohdistuvan väkivallan ennakointi, riittävä informaatio viranomaisilta tulosyistä Alkuhaastattelu mahdollisimman pian Myös lasta kuullaan Tilanteisiin puuttuminen, väkivallan puheeksi ottaminen

Tilastot / lapsityö Lasten ikäjakautuma Lapsia 180 77 tyttöä 103 poikaa 0-3 vuotta 4-6 vuotta Ikäjakautuma: 7-12 vuotta 0-3 v. 45 % 13-17 vuotta 4-6 v. 22 % 7-12 v. 24 % 13-17 v. 9 % HUOM: alle kouluikäisiä 67 %!

Tilastot 2015 Lapsista 70 % altistunut väkivallalle Lapsista 30 % väkivallan kohteena Yleisintä psyykkinen väkivalta Nimittely, haukkuminen, mitätöinti, ikävä kohtelu Myös eron jälkeinen vaino ja väkivallan uhan kokemukset näkyvät Lapsityön pyrkimyksenä tavata kaikki lapset ja tarjota lapselle mahdollisuus kokemuksistaan kertomiseen. haasteena lapsen ikä, kielitaito, aikataulut (lapsi päivähoidossa / koulussa), asiakkuuden lyhyt keston