Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi turvakodeista ja valtion korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriölle STM003:00/2014 Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi turvakodeista ja valtion korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle Ensi- ja turvakotien liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä. Liitto pitää erittäin merkittävänä askeleena perheväkivallan vastaisessa työssä sitä, että valtio on ottamassa rahoitusvastuuta turvakotipalveluista. Liitto ja sen jäsenyhdistysten turvakodit haluavat jatkaa 35 vuoden kokemuksella ja siitä syntyneellä asiantuntemuksella työtään suunnitteilla olevassa turvakotiverkostossa. Lain tarkoitus (1 ) Lain tarkoituksena on kehittää valtakunnallisesti laadukkaat ja kokonaisvaltaiset turvakotipalvelut henkilöille, joihin kohdistuu lähisuhteessa väkivaltaa tai jotka elävät väkivallan uhan alla. Kun meillä ei ole tähän mennessä ollut lainsäädäntöä perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrien turvakotipalveluista, on tällä lausunnolla olevalla lailla keskeinen merkitys asiantilan korjaamisen alkumetreillä. Suomi on saanut riittävästi huomautuksia CEDAW - komitealta muun muassa turvakotipalvelujen vähäisyydestä naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille. Myös Istanbul-sopimus edellyttää asiantilan korjaamisen. Kuntien järjestämisvastuuta pidetään perustuslaista lähtevänä velvollisuutena, mutta käytännössä turvakotien ylläpito ja palvelujen tuottaminen on pääsääntöisesti jäänyt järjestöjen, erityisesti Ensi- ja turvakotien liiton, vastuulle. Olemme 35 vuoden aikana kehittäneet väkivaltatyöhön erikoistuneen turvakotiverkoston (tällä hetkellä 12 turvakotia), jonka rahoitus on perustunut pääosin asiakaskohtaisiin maksusitoumuksiin ja joillain paikkakunnilla lisäksi myös asiakkaan omavastuuosuuteen. Tämä rahoituspohja on tehnyt turvakotityöstä haavoittuvaa ja aiheuttanut yleishyödyllisen toimijan taloudenhoitoon jatkuvan epävarmuustekijän. Muistissa on varmasti kahden turvakodin sulkeminen 2013, koska kunnat irtisanoivat yhteistyön ja muuttivat perheväkivallan uhrien auttamisen turva-asuntopohjaiseksi. Olemme saaneet viestejä yhdistystemme kautta, että asiakkaat eivät koe turva-asuntoja riittävän turvallisiksi eikä muissa palveluissa tuotettu kriisityö ole riittävää. Valtion rahoitusvastuu selkeästi suunnattuna turvakotipalveluun on siis myönteinen askel. 1

2 Soveltamisala (2 ) Pykälä viittaa niihin perusteisiin, joita noudatetaan maksettaessa korvausta turvakotipalveluja tuottaville toimijoille. Kunnan ja yksityisen tuottamat turvakotipalvelut asetetaan samalle viivalle. Pidämme merkittävänä askeleena sitä, että kuntien ja yksityisten turvakotipalvelujen tuottajat joutuvat samojen valvontasäädösten alaisiksi. Tähän asti valvonta- ja lupakäytäntö on koskenut vain yksityisiä sosiaalipalvelujen tuottajia. Hyvä asia on myös se, että valtion varoista korvattavan turvakotipalvelun ohella toimijalla voi olla muuta toimintaa, kunhan se on eriytetty valtion korvaukseen oikeuttavasta toiminnasta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestöjen ylläpitämistä turvakodeista 6 toimii ensikodin kanssa rinnakkain, viidessä on oma turvakotiyksikkö ja kaksi on pelkästään turvakoteja (Vantaan ja Pääkaupungin turvakodit). Hyvä asia on se, että turvakoti on tulevaisuudessa asiakkaalle maksuton palvelu. Turvakoti (3 ) ja turvakotipalvelu (5 ) Hallituksen esityksen kohdassa yksityiskohtaiset perustelut, sivu 13, todetaan tämän pykälän yhteydessä, että turvakodin määritelmä on yhteneväinen Istanbul-sopimuksen turvakoteja koskevan määrittelyn kanssa 23. Artikla. Turvakodit. Artiklassa todetaan, että osapuolet perustavat lainsäädäntö- tai muin toimin riittävän määrän helposti saavutettavia turvakoteja. Yleissopimuksen selitysmuistiossa määritellään tarkemmin, minkälaisia palveluja turvakotien yhteydessä tulisi olla tarjolla. Sen mukaan turvakodit tarjoavat välitöntä kriisiapua, ympärivuorokautista turvattua asumista sekä psykososiaalista tukea, neuvontaa ja ohjausta. Tilapäismajoitus tai muut yleiset majoituspaikat eivät riitä, sillä ne eivät tarjoa tarvittavaa psykososiaalista tukea. Turvakotipalvelun tavoitteena on uhrin turvallisuuden takaaminen, väkivaltakierteen katkaiseminen ja sen aiheuttamien kriisien ja muiden ongelmien hoitaminen. On myös huomattava, että turvakotiin tulee usein väkivaltaa kokeneen aikuisen mukana lapsia. Näin ollen lapset ovat myös turvakotipalveluiden asiakkaita. Turvakodin ja turvakotipalvelun määrittelyt kaipaavat selkiyttämistä. On hyvä, että turvaasunnot ja turvatalot on selkeästi todettu olevan tämän lain ulkopuolella. Vai onko turva-asunto luokiteltavissa tämän lain piiriin, jos sillä on yhteys keskusturvakotiin vuorokauden ympäri ja mahdollisuus tavata kriisityöhön erikoistunutta henkilöstöä? Myös akuuttikriisityö täytyy määritellä niin, että asiakkaita ei taloudellisten intressien vallitessa laiteta liian aikaisin pois turvakodista kunnan avopalveluun. Miten valtio ja kunta jakavat rahoitusvastuunsa laitos- ja avotyön välillä? Kuka päättää siirtymistä niin, että asiakkaalle ei tule katkoksia palveluketjussa? Kuten artiklastakin havaitaan, määrittelyssä kuvataan enemmän palveluja kuin yksikköjä. Onko tarkoitus, että päästäkseen sopimusturvakodiksi tulee täyttää Kansallisten turvakotipalvelujen laatusuositusten (sivu 27) mukaiset suositukset yksikön, huonekoon, yleisten tilojen, saniteettitilojen yms. suhteen? Vai millaisin kriteerein suhteessa rakenteisiin 2

3 tehdään sopimuksia ja miten huomioidaan nykytila? Teksteistä voi saada käsityksen, että kansallisista turvakotipalvelujen laatusuosituksista on tullut yhtäkkiä minimivaatimukset, vaikka niiden tarkoitus oli määritellä tavoitetaso. Mikäli asetetaan tiukat vaatimukset mm. tilojen suhteen, joudutaan usea turvakoti sulkemaan. Siksi on välttämätöntä vuoden vaihteen lähestyessä määritellä turvakotiyksikön suhteen vaatimukset sekä tässä muutostilanteessa että pitkällä tähtäyksellä ja turvata olemassa olevien turvakotien toimintamahdollisuudet myös ensi vuoden alussa. Olemassa olevia palveluja ei saa nyt romuttaa liian tiukoilla laatuvaatimuksilla. Toimintojen uudelleen käynnistäminen tulee kalliiksi ja osaaminen menetetään. Jatkossa turvakotiin voi tulla nimettömänä ilman lähetettä ja kunnan maksusitoumusta. Tämä on omiaan madaltamaan turvakodin kynnystä. Nimettömyys aiheuttaa ongelmia silloin, kun turvakodin on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Istanbul-sopimuksen artikla määrittelee lapsen turvakotipalvelun asiakkaaksi. Hallituksen esityksessä todetaan, että turvakotipalvelujen tulee olla avoimia yksin tuleville ja lapsen kanssa tuleville aikuisille ja lapset mielletään aikuisen mukana tuleviksi. Kokemuksemme turvakotityöstä kertoo, että perheväkivaltaa ja sen uhkaa kokeneet lapset ovat oma erityinen kohderyhmänsä, jonka kanssa työskentely vaatii oman osaamisen ja myös erikoistuneen työntekijän. Lapset tulee nostaa lakitekstissä palveluun oikeuttaviksi. Lapset, jotka kohtaavat perheessään väkivaltaa, ovat oikeutettuja tukeen ja apuun samalla tavalla kuin aikuiset. Lapsiin voi kohdistua suoraan väkivaltaa tai he altistuvat sille väkivaltaa käyttävissä perheissä. Tästä johtuen lasten tulee saada yksilöllistä tukea selviytyäkseen väkivallan aiheuttamasta kriisistä ja turvallisuuden horjumisesta. Käsitemäärittelyyn on ilmaantunut uusia käsitteitä: keskusturvakoti ja etäturvakoti. Tarvitaan kiireesti määrittelyt millä kriteereillä turvakodit luokitellaan ja miten valtion rahoitus suhtautuu erilaisen statuksen saaneisiin turvakoteihin. Turvakodin muuttaminen etäturvakodiksi saattaa edellyttää hallinnollisia ja sääntöpohjaisia muutoksia mm. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten turvakodeissa. Turvakotipalvelun tuottamiselle asetettavat edellytykset (8 ), sopimukset (9 ), maksettava korvaus (10 ) Turvakotipalvelun nykyisen tuottajan näkökulmasta liian monta kysymystä on auki. Epäselvää on, miten THL:n vahva rooli sopimusten tekijänä, turvakotien valitsijana, valvojana, koordinoijana ja kouluttajana rahoitetaan ja resurssoidaan. Otetaanko se nykyisessä valtion budjetissa olevasta 8 miljoonan euron määrärahasta ja jos otetaan, niin millä perusteilla ja kuinka paljon? Epäselväksi jää resurssien rahoituksen lisäksi se, millaiset valtuudet THL:lle lakiin kirjataan puuttua turvakotien toimintaan. Valvova viranomainen on Valvira. Muuttaako laki valvontavelvoitteet ja miksi? Jo nyt tiedetään, että budjettirahoitus ei tule riittämään nykyisen 20 turvakodin ylläpitoon ja kun lakiesitys kehottaa turvakoteja sopeuttamaan toimintansa olemassa olevaan määrärahaan, 3

4 Yhteenveto on ennustettavissa turvakotitoiminnan supistuminen, ei edes nykyisen paikkaluvun ylläpito. Lakiesityksen ja Istanbul sopimuksen lähtökohtana on kuitenkin ollut varmistaa turvakotien saavutettavuus, näyttää pienempien paikkakuntien turvakotien toiminta jopa vaarantuvan. Esimerkkinä voi mainita, että Pääkaupungin turvakodin vuosibudjetti on 1,1, miljoonaa euroa. Mikäli valtion rahoitus jaetaan tasapäisesti paikkaluvun suhteessa tai keskimääräisesti arvioidun huonehinnan (163 euroa) mukaan, tulee ko. turvakoti saamaan n euroa valtion korvausta. Muuta rahoitusta laitoshoidolle ei ole tulossa. Pykälä 10 kohdassa 3 todetaan, että valtion korvauksen jaon perusteena käytetään toimialueen asukaslukua, pinta-alaa, poliisin tietoon tulleiden lähisuhdeväkivaltatapausten määrää sekä turvakotipalvelujen käyttöä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden käyttöastetta. Painoarvoista säädetään myöhemmin. Tarkoittaako tämä todella sitä, että vuoden 2013 luvut ovat vuoden 2015 käytettävissä olevan valtion korvauksen turvakotikohtaisia lähtölukuja? Ensi- ja turvakotien liitto pitää lähtökohtaisesti positiivisena sitä, että hallituksen esitys on saatu valmiiksi. Tekstistä ilmenee, että valmistelussa on ollut kiire eikä työryhmätyöskentelylle ole annettu mahdollisuutta. Tällä olisi voitu valmisteluvaiheessa poistaa virheet, tarkentaa käsitteet, selkiyttää toimintatavat ja hälventää turhaa huolta, joka nyt on syntynyt nykyisten toimijoiden keskuudessa. Hyvä asia on myös se, että kaikkia turvakoteja tulee koskemaan samat lupa- ja valvontakäytännöt sekä se, että turva-asunnot, hotellimajoitus tai turvatalot eivät kuulu tämän valtionavustuksen piiriin. Turvakoti vastaa lähtökohtaisesti pelon ja turvattomuuden kokemuksiin, auttaa katkaisemaan väkivallan, vakauttaa arjen, antaa pohjan väkivaltakokemusten käsittelylle sekä perustan selviytymiselle. Tämä prosessi mahdollistuu ammattitaitoisen henkilöstön jatkuvalla läsnäololla, kokonaisvaltaisella, myös lapsen, huomioivalla työotteella, palvelujärjestelmän ja verkostojen tuntemuksella, vertaistuella sekä viimeiseen tietoon perustuvien työmenetelmien käytöllä. Tästä osaamisesta on nyt pidettävä huolta. Huolenaiheena on määrärahan riittämättömyys nykytoiminnan ylläpitoon, saatikka palvelun laajentamiseen ja turvakotipaikkojen lisäämiseen. Huolta aiheuttaa myös valtava kiire, joka tulee täytäntöönpanovaiheeseen. Kaikilla toimijoilla pitää olla rahoitus palkkojen maksuun ja monta käytännön ongelmaa odottaa vielä ratkaisua. Kunnat ovat vetäytymässä turvakotipalvelujen ostosta laitoshoidonosalta eivätkä välttämättä varaa vuoden 2015 budjetteihinsa rahoitusta. Yleisperusteluissa todetaan (sivu 4), että kuntien vaihtelevat käytännöt ja lyhytjännitteinen toimintapolitiikka on vaikuttanut rahoituspohjan epävarmuuteen. Osittain tästä syystä ei ole syntynyt kilpailevia markkinoita. Tulkinta on yksipuolinen. Voidaan todeta, että turvakotipalvelu on niin erityistä osaamista ja henkilöstöä vaativaa palvelua, että yritystoiminnalle ei ole ollut voittoja näkyvissä. Liitto esittää, että turvakotipalvelujen osalta harkittaisiin voiko julkisen palvelun velvoitetta antaa muutamalle palveluntuottajalle, koska turvakotipalvelujen saatavuutta ei voida yhdenvertaisesti turvata ja palvelua tuottaa nyt muutama palveluntuottaja. 4

5 Liitto esittää, että asetuksen valmistelu käynnistetään välittömästi ja valmistelussa otetaan huomioon, että nyt toiminnassa olevat turvakodit ovat osallisia valmisteluprosessissa. Ritva Karinsalo Toimitusjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto Asiantuntijat: Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, turvakodit, laatusuositukset Miia Pitkänen, kehittämispäällikkö, perheväkivallan ehkäisy, lastensuojelu 5