TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2015

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2015 1. YLEISTÄ Väliraportti nro 153-15-7473 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen kuuluvat suppeat tarkkailut elokuun puolivälissä sekä kahdesti syyskuussa (19.8., 7.9. ja 21.9.2015). Vuoden viimeinen näytteenotto oli lokakuun laaja tarkkailu (5. 6.10.2015). Vedenlaadun havaintopaikkoja oli merialueella 35, sillä Paraisten Kirkkoselkä (148) ja Haarlansalmi (201) eivät sisälly syksyn ohjelmaan (kuva 1). Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Neste Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) sekä vielä vuonna 2015 Maskun kunta jo lopetetun Lemun jätevedenpuhdistamon n.s. jälkitarkkailun osalta. Lisäksi tarkkailuun osallistuu ExxonMobil Oil Oy Ab. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto syksyn ja osin avovesikauden tuloksista. Kesällä 2015 otetut kasviplanktonnäytteet määritetään myöhemmin ja tulokset liitetään vedenlaatututkimuksen vuosiraporttiin. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Kesä- ja heinäkuu olivat tavanomaista kylmempiä ja sateisempia. Elokuun alkupuolella säätyyppi vaihtui, jolloin ilma lämpeni ja poutaantui. Lämmin jakso kesti elokuun lopulle saakka, ja kuun puolivälin jälkeen oli useita hellepäiviä. Ilmatieteen laitoksen mukaan Turussa kuun keskilämpötila oli noin asteen ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampi (16,0 ºC; vertailujakso vuodet 1981 2010) ja sademäärä (31 mm) pienempi kuin vertailujakson keskiarvo (80 mm). Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli lounaissaaristossa keskimääräinen, kun muualla keskilämpötila oli hieman tavallista alempi. Syyskuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi, sillä alkukuu oli kesäisen lämmin ja myös loppukuu lauha. Sademäärä oli lähellä keskimääräistä, ja Turussa suuri osa sademäärästä kertyi kahtena sateisena päivänä kuun alussa ja puolivälissä. Lokakuun alussa sää oli syksyinen mutta lauha. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) 238 1838 Y 1564941-9 vesi- ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 774822

2

3 Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsausten mukaan elokuussa jokien virtaamat kääntyivät laskuun, ja pieneneminen oli selvää erityisesti pienissä jokivesistöissä. Syyskuussa sateiden aikaan vesimäärät nousivat vähäksi aikaa, mutta pääosin virtaamat olivat pieniä. Päävesistöjen keskivirtaamat olivat enimmäkseen lähellä keskiarvoja tai niiden alapuolella lukuun ottamatta Pohjois-Suomea. Sekä elo- että syyskuun lopulla pintavesi oli ajankohtaan nähden tavanomaista lämpimämpää. Aurajoessa Halisissa virtaama nousi ajoittain kesä-heinäkuussa sateiden myötä. Heinä-elokuun vaihteessa ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (poiminta 26.10.2015) Aurajoen virtaama oli pieni (<5 m 3 /s). Virtaama laski edelleen elokuun alkupäivinä ja oli sen jälkeen elokuussa hyvin pieni (<1 m 3 /s). Syyskuussa ja lokakuun alussa virtaama oli alle 2 m 3 /s paitsi 20.- 21.9.2015 noin 5 m 3 /s. Turun vesilaitos ei enää vuonna 2015 johtanut Paimionjoesta vettä Aurajokeen. Ilmatieteen laitoksen vedenkorkeusmittausten mukaan Turussa meriveden korkeus oli heinäkuun lopulla noin +20 cm (korkeusjärjestelmä: teoreettinen keskivesi). Elokuun alussa vesi lähti hyvin nopeasti laskemaan, ja päätyi elokuun loppupuolella korkeuteen noin -25 cm. Syyskuussa korkeus vaihteli noin 0-linjan ja -20 cm välillä. Lokakuun alussa vesi laski nopeasti. 3. VESITUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Vesinäytteet otettiin ja analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC 17025 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: www.finas.fi kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin Turun merialueen tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 12). Ne on laadittu siten, että pinnan tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy:ssä.

4 Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa lähes kaikkialla oli silmin havaittava sinileväesiintymä. Syyskuun alussa pohjoisenpuoleinen tuuli oli kovaa ja haittasi Airistolla näkösyvyyden mittausta ja näytteenottoa. Syyskuun lopulla vesi oli ruskeaa Uittamon edustalla (havaintopaikka 180). Lokakuun alussa oli keijuvaa kiintoainetta tai sameutta Kuparivuoren ja Lapilan syvänteen pohjanläheisessä näytteessä (havaintopaikka 290 ja 308). Rikkivedyn haju tuntui Bläsnäsinlahden syvänteen pohjan näytteessä (havaintopaikka 140). Vesikasvillisuus on kesän mittaan lisääntynyt Raision lahden pohjukassa (havaintopaikka 250), ja lokakuun alussa vesialue oli umpeutumassa täysin. Elokuun puolivälissä (19.8.2015, liite 1) suppean tutkimuksen aikana ilman lämpötila oli noin 17 24 ºC ja taivas kirkas tai lähes pilvetön. Etelänpuoleinen tuuli oli heikkoa. Syyskuun alussa (7.9.2015) suppean tutkimuksen aikana ilman lämpötila oli noin 12 15 ºC ja taivas lähes täysin pilvessä. Pohjoistuuli oli navakkaa, mutta Airistoa lukuun ottamatta maa-alueet suojasivat tuulelta jonkin verran. Syyskuun puolivälissä (21.9.2015) suppean tarkkailun aikana ilman lämpötila oli noin 8 15 ja pilvisyys vaihtelevaa. Idän ja pohjoisen suunnalta puhaltanut tuuli oli heikkoa. Lokakuun alussa (5. 6.10.2015) laajan tutkimuksen aikaan ilmanlämpötila oli noin 3 13 ºC ja taivas lähes kirkas. Pohjoisen tai koillisen puoleinen tuuli oli heikkoa tai kohtalaista. 3.2. Veden lämpötila Elokuun puolivälissä suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) noin 19 21 ºC, ja vesi oli lämmennyt noin 2 ºC elokuun alun jälkeen. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa veden lämpötila oli 16 17 ºC ja syyskuun puolivälissä 15 16 ºC, joten vesi jäähtyi syyskuussa hitaasti. Lokakuun alkupuolella laajassa tutkimuksessa Aurajoen Halisissa jokiveden lämpötila oli noin 11 ºC. Merialueella veden pinnassa lämpötilat olivat noin 12 14 ºC, ja vesi oli viileintä Pitkässäsalmessa ja Raisionlahden pohjukassa. Intensiiviasemien (135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300) perusteella pinnassa veden lämpötila oli lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2005 2014). Syystäyskierto oli sekoittanut vettä, mutta syvänteissä vesi oli edelleen kerrostunutta. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren edustalla pinnan ja pohjan välillä lämpötilaero oli noin 6 7 ºC, ja harppauskerros oli 15 25 metrin syvyydessä. Rajakarilla, Airismaalla ja Lapilan edustalla lämpötilaero oli noin 3 4 ºC, ja muissa syvänteissä ero oli lähes tasoittunut.

5 3.3. Meriveden suolaisuus ja sameus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 metri) 4,5 5,5. Suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ) vain Turussa jätevedenpurkupaikalla. Selvää alenemista (suolaisuus 5 5,4 ) oli Pitkässäsalmessa ja Vapparin pohjoisosasa sekä Väskin edustalla. Muissa paikoissa aleneminen oli lievää (suolaisuus yli 5,5 ). Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa pinnassa suolaisuus oli 4,9 5,6. Suolaisuus oli alentunut voimakkaasti vain Uittamolla. Selvää alenemista (suolaisuus 5 5,4 ) oli Turussa jätevedenpurkupaikalla, Pitkässäsalmessa, Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa ja Väskin edustalla. Syyskuun puolivälissä pinnassa suolaisuus oli 4,3 5,7, ja tilanne varsin samankaltainen kuin syyskuun alussa. Lokakuun alun laajassa tutkimuksessa veden suolaisuus pinnassa oli 4,7 5,9 (kuva 2). Makean veden suolapitoisuutta alentava vaikutus tuntui voimakkaana vain Raisionlahden pohjukassa. Suolaisuus oli alentunut selvästi Linnanaukon tuntumassa, Aurajokisuulla ja Pitkässäsalmessa sekä Raisionlahden keskiosaan saakka. Muualla suolapitoisuus oli alentunut enintään lievästi. Intensiiviasemista Uittamolla ja Pansion edustalla (asemat 180 ja 240) suolaisuus oli selvästi korkeampi kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet 2005 2014); valumavesien vaikutus oli ilmeisesti alueen sisäosissa tavanomaista pienempi. Sameusarvoja määritettiin elokuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 32 FNU. Merialueella sameusarvot olivat pinnassa 3 15 FNU (kuva 2). Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Pitkässäsalmessa, Pukinsalmen keskiosiin saakka ja Pohjoissalmen sisäosassa sekä Raisionlahdessa keskiosaan saakka. Missään sameusarvot eivät olleet lähellä Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) erinomaista luokkaa (<1,5 FNU). Intensiiviasemilla Pitkässäsalmessa, Kuuvannokalla, Pansion edustalla, Hahdenniemessä (asemat 175, 180, 210, 240, 260) sameus oli selvästi pienempi kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet 2005 2014), joten myös sameuden perusteella valumavesien vaikutus oli ilmeisesti alueen sisäosissa tavanomaista pienempi.

6 5,5 Merimasku 5,8 5,8 5,5 Luonnonmaa Rymättylä 5,8 5,6 5,7 Naantali 5,8 5,7 Raisio 4,7 5,7 5,4 5,6 Satava 5,4 5,6 5,8 5,6 5,6 Kakskerta 5,5 5,6 5,2 5,3 5,2 Kaarina Kuusisto 5,2 5,5 5,7 5,8 5,6 5,6 5,4 5,5 Suolaisuus ( ), pinta Lokakuu 2015 5,4 5,5 5,6 5,4 5,2 5,3 Airismaa 5,9 5,9 5,8 Parainen 5,7 5,8 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 >6 0 1 2 4 km 8,7 Merimasku 3,5 3,8 7,3 Luonnonmaa Rymättylä 3,7 8,2 6,7 Naantali 4,9 5,6 Raisio 11 6,2 11 8,4 Satava 14 12 5,9 7,9 9,7 Kakskerta 13 11 13 15 17 Kaarina Kuusisto 13 9,5 9,3 7,7 9,7 12 14 13 Sameus (FNU), pinta Lokakuu 2015 13 13 11 13 13 15 Airismaa 3,0 3,4 6,6 Parainen 7,3 5,6 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU 0 1 2 4 km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2015.

7 3.4. Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa. Matalilla alueilla happitilanne oli syyskierrosta johtuen hyvä myös pohjan läheisessä vesikerroksessa (kuva 3). Happi oli loppu Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla, ja Kirkkoherransaaren syvänteen pohjalla happitilanne oli hyvin heikko kuten molemmissa paikoissa koko alusvedessä. Pohjan lähellä ja alusvedessä hapenvajaus oli yhä voimakasta (happikyllästys <40 %) Saaronniemen edustalla, Rajakarilla, Airismaalla ja Lapilassa edustalla, ja pohjan lähellä myös Kotkanaukolla ja Ajonpäässä happikyllästys oli heikko. Monin paikoin vesipatsaan alaosassa ei ollut happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Hapen määrä ei ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla Turussa ja Paraisilla, mutta Naantalinsalmessa syvänteissä happea oli alle 7 mg/l. 89 Merimasku 28 41 75 Luonnonmaa Rymättylä 28 56 59 Naantali 26 45 86 93 93 92 95 92 87 Raisio 87 88 88 87 85 Kaarina 90 Kuusisto Satava Kakskerta 80 3 88 92 93 85 95 Happikyllästys (%) pohjan lähellä Lokakuu 2015 87 87 88 Airismaa 30 51 86 Parainen 84 <2 0 1 2 4 km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella lokakuussa 2015.

8 3.5. Typpipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli 450 670 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 900 µg/l. Epäorgaanisen typen määrät olivat pieniä lukuun ottamatta nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärää Turussa jätevedenpurkupaikalla. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ja Naantalinsalmessa ei typpimäärissä näkynyt jäteveden vaikutusta. Syyskuun alussa suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuus oli 390 860 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 100 µg/l. Sekä nitraatti- ja nitriittitypen yhteismäärä että ammoniumtypen määrä oli hyvin korkea Turussa jätevedenpurkupaikalla ja muita paikkoja korkeampi myös Uittamolla. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ei typpimäärissä näkynyt jäteveden vaikutusta. Naantalinsalmessa epäorgaanista typpeä oli hieman enemmän kuin Viheriäistenaukolla tai Väskinedustalla. Syyskuun puolivälissä suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat 420 900 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 1 300 µg/l. Epäorgaanisen typen määrät olivat korkeita Turussa jäteveden purkupaikalla ja Pitkässäsalmessa, ja myös Paraisten purkupaikalla ja Naantalinsalmessa ne olivat korkeampia kuin muissa paikoissa. Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 1 500 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (700 µg/l, noin 47 %), mutta ammoniumtypen määrä (31 µg/l) oli varsin pieni. Merialueen laajassa tutkimuksessa kokonaistyppipitoisuudet pinnassa (1 m) olivat 320 740 µg/l (kuva 4). Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli samaa luokkaa kuin Pitkässäsalmessa ja Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosassa. Vapparilla, Viheriäistenaukolla ja Askaistenlahdella typpeä oli noin 400 500 µg/l sekä Airistolla ja Kotkanaukolla hieman alle 400 µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea vain samalla alueella kuin kokonaistyppikin, mutta ammoniumtypen määrä oli varsin pieni myös Turussa jätevedenpurkupaikalla (kuva 5). Intensiiviasemilla Pitkässäsalmessa, Pansion edustalla ja Hahdenniemessä pinnassa veden kokonaistyppimäärä oli selvästi pienempi kuin ajankohdan pitkäaikainen keskiarvo (vuodet 2005 2014). Myös Vapparin pohjoisosassa, Kuuvannokan edustalla, Viheriäistenaukolla, Kotkanaukolla ja Askaistenlahdella kokonaistyppeä oli keskimääräistä vähemmän. Vertikaalinäytteissä kokonaistypen määrät olivat suhteellisen korkeita vain Turun lähisalmissa alueilla, jossa vesi on hyvin matalaa. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä pohjan lähellä ja ilmeisesti myös alusvedessä typpipitoisuus oli erittäin korkea, sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi. Aurajoessa Halisissa veden kokonaistypen sekä nitriitti- ja nitraattitypen määrät olivat selvästi korkeampia kuin meressä pinnassa Turussa jätevedenpurkupaikalla

9 tai Aurajoen suulla, mutta ammoniumtypen määrä oli varsin pieni sekä joki- että merivedessä. Jätevesien vaikutus tuntui lokakuun alussa typpiyhdisteiden määrän perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla tavallista lievemmin ja ilmeisesti kohtalaisen suppealla alueella, mutta Aurajoen ja jäteveden vaikutusaluetta ei pystynyt erottamaan toisistaan typpiyhdisteiden määrän perusteella. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ei typpimäärissä erottunut jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa epäorgaanisen typen määrä oli hieman korkeampi kuin Viheriäistenaukolla tai Kuparivuoren edustalla, ja jäteveden vaikutus tuntui enintään lievänä.

10 430 Merimasku 380 320 430 Luonnonmaa Rymättylä 390 450 460 Naantali 380 440 Raisio 670 430 520 470 Satava 670 560 380 460 480 Kakskerta 520 640 720 660 720 Kaarina Kuusisto 740 540 470 450 480 560 670 520 Kok.typpi (µg/l), pinta Lokakuu 2015 680 690 640 680 720 660 Airismaa 370 390 420 Parainen 470 470 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 4. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2015. <3 Merimasku <3 <3 Luonnonmaa Rymättylä <3 <3 <3 Naantali Raisio 4 <3 4 Satava 10 <3 4 <3 <3 Kakskerta 23 27 11 Kaarina Kuusisto <3 14 <3 <3 10 <3 Ammoniumtyppi (µg/l), pinta Lokakuu 2015 10 6 23 18 27 11 Airismaa <3 Parainen 18 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 5. Ammoniumtyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2015.

11 3.6. Fosforipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 24 88 µg/l. Pitoisuus oli korkein Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta samaa tasoa kuin Uittamolla. Myös Raisionlahdessa Hahdenniemessä ja Pitkänsalmen eteläpäässä pitoisuus oli korkeampi kuin muilla alueilla. Fosfaattifosforin pitoisuus oli <2 18 µg/l, ja määrä oli korkein Hahdenniemessä. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä fosforipitoisuudet olivat 22 110 µg/l. Pitoisuus oli selvästi korkein Hahdenniemessä, ja Pitkässäsalmessa pitoisuus oli korkeampi kuin Turussa jäteveden purkupaikalla. Airismaalla ja Kotkanaukolla pitoisuus oli noin 20 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli <2 57 µg/l. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä fosforipitoisuudet olivat 26 93 µg/l. Pitoisuus oli selvästi korkein Uittamolla, ja Papinsaaressa pitoisuus oli samaa tasoa kuin Turussa jäteveden purkupaikalla. Rajakarilla ja Kotkanaukolla pitoisuus oli hieman alle 30 µg/l. Fosfaattifosforin pitoisuus oli 6 45 µg/l. Lokakuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 150 µg/l ja fosfaattifosforin määrä 98 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli 21 96 µg/l (kuva 6). Pitoisuus oli korkein Raisionlahden pohjukassa. Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosiin saakka pitoisuus oli noin 40 50 µg/l, ja Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli samaa luokkaa kuin Linnanaukolla. Askaistenlahdessa, Naantalin edustalla ja Vapparilla pitoisuus oli noin 30 40 µg/l ja Airistolla noin 20 25 µg/l. Osalla paikoista määritettiin fosfaattifosfori, ja pinnassa määrät olivat 7 22 µg/l. Intensiiviasemien perusteella pinnassa veden kokonaisfosforin määrä oli ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa (vuodet 2005 2014) selvästi pienempi Uittamolla ja Pansiossa sekä Hahdeniemessä. Myös muilla intensiivipaikoilla fosforimäärä oli keskimääräistä pienempi. Vesipatsaan fosforipitoisuuksissa ei ollut syvyyssuunnassa juurikaan eroja paikoissa, joissa vesi ei ollut kerrostunut. Pohjan lähellä fosforipitoisuus oli erittäin voimakkaasti kohonnut (>>100 µg/l) heikon happitilanteen vuoksi Bläsnäsinlahden syvänteen alusvedessä. Myös Kirkoherransaaren edustalla ja Lapilassa pitoisuus oli voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l). Lokakuun alussa Turussa jäteveden purkupaikalla veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli pienempi kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä. Pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin Aurajokisuulla. Turussa jätevesien aiheuttama fosforikuormitus peittyi Linnanaukolla jokivesien vaikutukseen. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforimäärissä erottunut jätevesien vaikutusta.

12 33 Merimasku 21 23 30 Luonnonmaa Rymättylä 23 33 31 Naantali 24 28 Raisio 96 30 59 30 Satava 49 38 25 31 36 Kakskerta 43 43 49 50 52 Kaarina Kuusisto 49 40 42 37 36 38 49 43 Kok.fosfori (µg/l), pinta Lokakuu 2015 48 46 43 49 49 50 Airismaa 23 24 34 Parainen 41 37 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 6. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2015. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus. 3.7. Klorofyllipitoisuus Elokuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 5,3 31 µg/l. Suurin pitoisuus oli Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta monin paikoin klorofyllipitoisuus oli yli 10 µg/l. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 6,6 23 µg/l. Klorofyllimäärä oli >20 µg/l Pitkäsalmen eteläosassa ja Hahdenniemessä, mutta myös Pohjoissalmessa Pansion edustalla pitoisuus oli lähes yhtä suuri. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 6,9 17 µg/l. Pienin pitoisuus oli Kotkanaukolla. Rajakarilla klorofylliä oli noin 9 µg/l, mutta muualla pitoisuus oli yli 10 µg/l. Lokakuun alun laajassa tarkkailussa klorofylli määritettiin vain kolmelta havaintopaikalta eli Kuuvannokalta, Rajakarilta ja Pohjoissalmesta Pansion edustalta (havaintopaikat 210, 220 ja 240), joista otettiin tuotantokerroksen kokoomanäyte. Klorofyllipitoisuudet olivat 8,2 16 µg/l, joten määrät olivat edelleen korkeita.

13 3.8. Veden hygieeninen tila Veden hygieenistä tilaa kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa kaikilla tutkimuskerran havaintopaikoilla. Aurajoen Halisissa jokivedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 10 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa (1 m) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 110 kpl/100 ml (kuva 7). Korkeimmat tulokset olivat Linnanaukon tuntumassa (noin 100 kpl/100 ml). Hygieeninen tila ei ollut missään huono. Välttävään tai tyydyttävään luokkaan kuului Pohjoissalmi keskiosiin asti, Pukinsalmen sisäosa sekä Pitkäsalmi. Muualla tilanne oli erinomainen tai hyvä. Turussa jäteveden purkupaikalla ja lähialueilla jätevedet todennäköisesti heikensivät hygieenistä tilaa jonkin verran. Naantalinsalmessa tila heikkeni erinomaisesta hyväksi mahdollisesti jätevesien vuoksi. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ei näkynyt jätevesien vaikutusta. Merimasku 0 0 1 3 14 Naantali 8 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä 3 Raisio 32 6 19 9 Satava 94 32 2 26 89 Kakskerta 31 76 72 77 76 Kaarina Kuusisto 78 6 1 0 89 32 94 31 Hygieeninen tila pinnassa Lokakuu 2015 94 110 76 110 72 77 Airismaa 1 1 1 Parainen 4 2 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 7. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella lokakuussa 2015. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

14 3.9. Avovesi- ja kesäkauden tutkimusten keskiarvoja Pääosa Turun merialueen velvoitetarkkailututkimuksen näytteenotoista tehtiin touko lokakuussa (11.5. 6.10.2015). Eri ajankohtina näytteitä otettiin havaintopaikoista ja syvyyksistä eri tavoin, joten kausittaisten keskiarvojen laskentatapa vaihteli. Intensiiviasemilla sekä Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin touko-syyskuussa yhdeksän kertaa (havaintopaikat 135, 175, 180, 210, 220, 225, 240, 260, 275, 285, 297 ja 300 sekä TKUPUR ja PARPUR). Näillä paikoilla kesäkauden ravinne- ja klorofyllikeskiarvot laskettiin kesä syyskuun kahdeksasta tuloksesta. Muilla paikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin kolmesti (kesä-, heinä- ja elokuun alku), joten kesäkauden keskiarvot laskettiin kolmen näytteenoton tuloksista. Keskiarvokuvissa on esitetty keskiarvot laskentatavasta riippumatta, ja intensiiviasemien ja muiden paikkojen välillä saattaa olla näytteiden lukumäärästä ja ajankohdasta johtuvia eroja. Hygieenistä tilaa tutkittiin pinnassa (1 m) kesä-lokakuussa neljä kertaa, ja näistä neljästä tuloksesta laskettiin avovesikauden keskiarvo. Poikkeuksen tekivät Paraisten Kirkkoselkä ja Haarlansalmi (havaintopaikat 148 ja 201), jotka eivät kuulu ohjelmaan loppusyksyllä, ja keskiarvon laskennassa käytettiin siten kolmea tulosta. 3.9.1. Typpiyhdisteet Kesäkauden kasviplanktonin tuotantokerroksen kokonaistyppituloksista lasketut keskiarvot olivat 420 2 300 µg/l (kuva 8). Selvästi suurin keskiarvo oli Turussa jätevesien purkupaikalla, ja myös Linnanaukolla Kanavaniemestä länteen ja Pohjoissalmen sisäosassa keskiarvo oli erittäin korkea (>1 000 µg/l). Pitkänsalmen kautta Lemunaukolle sekä Pukin- ja Pohjoissalmen keskiosiin ja Raisionlahden pohjukassa keskiarvo oli noin 600 800 µg/l. Tutkimusalueen muissa osissa keskiarvo oli 400 600 µg/l. Epäorgaanisen typen eli ammoniumtypen ja nitraatti-nitriittitypen yhteismäärä oli tuotantokerroksen kesäkauden keskiarvona selvästi suurin Turussa jätevesien purkupaikalla (kuva 9). Keskiarvo oli korkea (>100 µg/l) Pitkässäsalmessa sekä Pukinja Pohjoissalmen keskiosiin saakka. Paraisilla sekä kokonaistypen että epäorgaanisen typen keskiarvo oli samaa luokkaa kuin kuin Vapparin pohjoisosan intensiivipaikalla. Naantalinsalmessa epäorgaanisen typen keskiarvo oli hieman suurempi kuin Viheriäistenaukon intensiivipaikassa. Intensiivipaikkoilla kokonaistyppimäärän kesäkauden keskiarvo oli suurempi kuin kesäkauden pitkäaikaiskeskiarvo (vuodet 2005 2014) lukuun ottamatta Raisionlahden Hahdenniemeä, jossa typpikuormitus laski vuoden 2009 jälkeen jätevesikuormituksen päätyttyä. Nitraatti-nitriittitypen yhteismäärän keskiarvo oli Vapparin pohjoisosassa sekä Pitkässä- ja Pohjoisalmessa korkeampi kuin pitkäaikaiskeskiarvo. Ammoniumtypen keskiarvot olivat lähellä pitkäaikaiskeskiarvoja.

15 Jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesä-syyskuun keskiarvojen perusteella voimakkaana Turussa purkupaikalla ja Linnanaukolla. Myös Aurajoki toi Turussa kesä- ja heinäkuussa purkualueelle kuormitusta, mikä todennäköisesti nosti osaltaan keskiarvoa. Paraisilla jätevedenpurkupaikalla ei kauden keskiarvon perusteella erottunut jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa jätevedet mahdollisesti nostivat lievästi purkupaikalla epäorgaanisen typpipitoisuuksia. 3.9.2. Kokonaisfosfori Kesäkauden 2015 tuotantokerroksen kokonaisfosforituloksista lasketut keskiarvot olivat 25 130 µg/l (kuva 10). Vain Raisionlahden pohjukassa keskiarvo oli hyvin korkea (>100 µg/l). Turussa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo oli hieman korkeampi kuin lähialueilla mutta samaa luokkaa kuin Uittamolla tai Pohjoissalmen itäpäässä. Pohjois- ja Pitkässäsalmessa sekä Pukinsalmen keskiosiin asti sekä Raisionlahden keskiosassa keskiarvo oli noin 50 80 µg/l. Vapparilla ja Askaistenlahdella keskiarvo oli noin 30 40 µg/l ja Airistolla hieman alle 30 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2005) fosforiraja-arvojen perusteella vesi oli huonoa Raisionlahden pohjukassa. Raisionlahti sekä Turun-Kaarinan lähisalmet olivat luokaltaan lähinnä välttäviä. Avoimemmat alueet olivat laadultaan tyydyttäviä, eikä hyvään tai erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ollut. Rehevyystasoluokituksen mukaan kokoomanäytteen vesi oli fosforipitoisuuden keskiarvona rehevää (P 23 80 µg/l), ja Raisionlahden pohjukka oli luokiteltavissa erittäin reheväksi (P>80 µg/l). Lievästi reheviä (P 12 23 µg/l) alueita ei keskiarvon perusteella ollut. Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden fosforikeskiarvo oli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2005 2014) yleisesti hieman korkeampi. Jätevesien vaikutus ei näkynyt kokonaisfosforitulosten keskiarvon perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla, ja salmialueilla vaikutus sekoittui jokiveden ja savisameuden vaikutukseen. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo oli hieman pienempi kuin lähimmän intensiivipaikan keskiarvo.

16 440 Merimasku 440 430 460 Luonnonmaa Rymättylä 430 430 460 Naantali 480 500 Raisio 790 510 580 560 Satava 930 820 510 640 610 740 Kakskerta 1100 2300 900 950 800 Kaarina Kuusisto 740 600 550 500 740 820 930 1100 1300 990 2300 Kok.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka 2015 900 900 950 Airismaa 420 450 520 Parainen 500 460 440 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 8. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun keskiarvona 2015. Merimasku 7 9 14 13 26 Naantali 13 Luonnonmaa 10 9 Rymättylä 9 Raisio 43 16 5 17 Satava 400 270 37 40 85 140 Kakskerta 380 1600 340 350 220 Kaarina Kuusisto 160 67 42 43 140 270 400 380 690 470 1600 Epäorg.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka 2015 350 340 350 Airismaa 5 7 36 Parainen 17 18 8 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 9. Epäorgaanisen typen (NH 4 -N + NO 23 -N) pitoisuudet (µg/l) kesä-syyskuun 2015 tulosten keskiarvona tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella.

17 28 Merimasku 26 25 30 Luonnonmaa Rymättylä 27 26 30 Naantali 27 33 Raisio 130 35 74 44 Satava 55 51 32 48 43 54 Kakskerta 75 76 66 77 65 Kaarina Kuusisto 58 39 40 32 54 51 55 75 62 57 76 Kok.fosfori (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka 2015 63 66 77 Airismaa 25 27 34 Parainen 37 30 36 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 10. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2015 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus. 3.9.3. Klorofylli Kesäkauden klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 7,0 31 µg/l (kuva 11). Suurin keskiarvo oli Pohjoissalmen sisäosassa. Keskiarvot olivat korkeita (>10 µg/l) Turun-Kaarinan salmialueilla, Vapparilla ja Raisionlahdesta Viheriäistenaukolle. Askaistenlahdella klorofyllin keskiarvo oli noin 7 µg/l ja Airistolla noin 9 10 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2005) klorofylliraja-arvojen perusteella Pohjoissalmen sisäosa kuului huonoon luokkaan (kuva 11). Raisionlahti, Viheriäistenaukko, Pitkänsalmi, Pohjois- ja Pukinsalmi sekä Vappari olivat keskiarvon perusteella luokaltaan välttäviä. Muu osa tutkimusalueesta oli klorofyllikeskiarvojen perusteella laadultaan tyydyttävää. Hyvään tai erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut. Rehevyystasoluokituksen perusteella tutkimusalue oli rehevä (5 25 µg/), ja Pohjoissalmen itäosassa keskiarvo oli erittäin rehevällä tasolla (klorofylli>25 µg/l). Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden klorofyllikeskiarvo oli pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2005 2014) selvästi pienempi vain Raisionlahdessa ja lähellä keskiarvoa Uittamolla ja Naantalinsalmessa. Muissa paikoissa keskiarvo oli selvästi tavanomaista korkeampi.

18 Turussa jätevedet saattoivat lisätä klorofyllimäärää purkupaikalla ja sen ympäristössä, mutta klorofyllikeskiarvo ei eronnut Turun-Kaarinan salmialueiden intensiiviasemien keskiarvosta. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevesien purkualueella jätevesien vaikutusta ei ollut havaittavissa klorofyllikeskiarvojen perusteella. 7,4 Merimasku 11 8,1 7,0 Luonnonmaa Rymättylä 8,7 7,1 8,5 Naantali 10 14 Raisio 21 12 16 16 Satava 21 22 12 23 17 23 Kakskerta 31 20 18 15 20 Kaarina Kuusisto 20 19 14 12 23 22 21 31 23 20 20 Klorofylli (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka 2015 21 18 15 Airismaa 8,7 9,3 13 Parainen 12 10 8,7 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 11. Klorofyllipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2015 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

19 3.9.4. Hygieeninen tila Avovesikauden tutkimusten (kesä-lokakuu) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärien keskiarvot olivat 0 710 kpl/100 ml (kuva 12). Keskiarvon perusteella hygieeninen tila ei ollut missään huono. Välttäviä olivat Turussa purkupaikka ja Linnanaukko. Tyydyttäviä olivat Pitkä-, Pohjois- ja Pukinsalmien sisäosat. Muualla hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Jätevesien vaikutus tuntui keskiarvon perusteella jonkin verran Turussa jätevesien purkupaikan tuntumassa. Paraisilla ja Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus ei kesäkauden keskiarvon perusteella heikentänyt hygieenistä tilaa. Merimasku 1 2 2 4 6 Naantali 3 Luonnonmaa 1 0 Rymättylä 2 Raisio 43 3 12 7 Satava 76 24 40 8 1 35 Kakskerta 69 710 82 59 32 Kaarina Kuusisto 28 5 2 1 35 24 76 69 170 79 710 Hygieeninen tila pinnassa avovesikauden ka 2015 300 82 59 Airismaa 1 1 1 Parainen 2 1 2 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 12. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella avovesikauden keskiarvona (kesä-lokakuu ka) 2015. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

20 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2015 veden laadun tarkkailu jatkui loppukesällä ja syksyllä suppeilla tarkkailuilla elokuun puolivälissä ja kahdesti syyskuussa (19.8., 7.9. ja 21.9.2015). Vuoden viimeinen vesitutkimuskerta oli laaja tarkkailu lokakuun alussa (5. 6.10.2015). Kasviplanktonnäytteet määritetään myöhemmin ja tulokset liitetään vedenlaatututkimuksen vuosiraporttiin. Kesän eli kesä-elokuun sääolot olivat vaihtelevat, sillä kesä- ja heinäkuu olivat viileitä ja sateisia, mutta elokuu oli lämmin. Syyskuun alku oli kesäisen lämmin ja ja loppukuu lauha, ja lokakuun alku oli syksyinen mutta varsin lauha. Aurajoessa Halisissa virtaama nousi ajoittain kesä-heinäkuussa sateiden myötä. Heinä elokuun vaihteesta lokakuun alkuun virtaama oli pitkiä aikoja hyvin pieni (<1 m 3 /s) ja korkeimmillaankin vain noin 5 m 3 /s. Merivesi lämpeni elokuun loppupuolta kohti, ja syyskuussa jäähtyminen oli hidasta. Lokakuun alussa merialueella veden pinnassa lämpötilat olivat noin 12 14 ºC, ja vesi oli viileintä Pitkässäsalmessa ja Raisionlahden pohjukassa. Intensiiviasemien perusteella pinnassa veden lämpötila oli lähellä ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2005 2014). Syystäyskierto oli sekoittanut vettä, mutta Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren edustalla pinnan ja pohjan välillä lämpötilaero oli noin 6 7 ºC. Rajakarilla, Airismaalla ja Lapilan edustalla lämpötilaero oli noin 3 4 ºC, ja muissa syvänteissä ero oli lähes tasoittunut. Lokakuun alussa happitilanne oli hyvin huono sekä Bläsnäsinlahden että Kirkkoherransaaren syvänteen alusvedessä. Pohjan lähellä ja alusvedessä hapenvajaus oli yhä voimakasta (happikyllästys <40 %) Saaronniemen edustalla, Rajakarilla, Airismaalla ja Lapilassa edustalla, ja pohjan lähellä myös Kotkanaukolla ja Ajonpäässä happikyllästys oli heikko. Monin paikoin vesipatsaan alaosassa ei ollut happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Hapen määrä ei ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla Turussa ja Paraisilla, mutta Naantalinsalmessa syvänteissä happea oli alle 7 mg/l. Loppukesällä ja syksyllä pinnassa suolaisuus oli alimmillaan noin 4,3, ja valumavesien vaikutus oli alueen sisäosissa ilmeisesti tavanomaista pienempi. Pinnassa fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 110 kpl/100 ml; Hygieeninen tila ei ollut missään huono vaan pääosin erinomainen tai hyvä. Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 1 500 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (700 µg/l, noin 47 %), mutta ammoniumtypen määrä (31 µg/l) oli varsin pieni. Merialueen laajassa tutkimuksessa kokonaistyppipitoisuudet pinnassa olivat 320 740 µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea vain samalla alueella kuin kokonaistyppikin, mutta ammoniumtypen määrä oli pieni myös Turussa jätevedenpurkupaikalla (23 µg/l). Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 150 µg/l ja fosfaattifosforin määrä 98 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli 21 96 µg/l. Pitoisuus oli korkein Raisionlahden pohjukassa. Pitkässäsalmessa sekä Pukin- ja Pohjoissalmen sisäosiin saakka pitoisuus oli noin 40 50 µg/l, ja Turussa jäteveden purkupaikalla

21 pitoisuus oli samaa luokkaa kuin Linnanaukolla. Alusvedessä tai pohjan lähellä ravinnepitoisuudet olivat hapettomuuden vuoksi voimakkaasti kohonneita Bläsnäsinlahdella, Kirkoherransaarella ja Lapilassa. Kesäkauden (kesä-syyskuu) ravinnetulosten keskiarvot olivat yleisesti hieman pitkäaikaiskeskiarvoja (vuodet 2005 2014) korkeampia. Keskiarvojen perusteella kasviplanktonin tuotantokerros oli vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan laadultaan huono fosforin osalta Raisionlahden pohjukassa ja klorofyllin osalta Pohjoissalmen sisäosassa. Muutoin Raisionlahti ja Turun-Kaarinan lähisalmet olivat fosfori- ja klorofyllikeskiarvon perusteella luokaltaan välttäviä, ja muu osa tutkimusalueesta oli laadultaan välttävää tyydyttävää. Hygieeninen tila oli kesälokakuun keskiarvon perusteella suurelta osin hyvä tai erinomainen, ja vain Turussa Pitkä-, Pohjois- ja Pukinsalmien sisäosissa tila oli tyydyttävä tai välttävä. Lokakuun alussa jokivesien tuoma kuormitus oli pieni. Turussa jäteveden purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui typpituloksissa tavallista lievemmin ja ilmeisesti kohtalaisen suppealla alueella. Aurajoen ja jäteveden vaikutusaluetta ei pystynyt erottamaan toisistaan typpitulosten perusteella, ja fosforitulokset olivat purkupaikalla pienempiä kuin Aurajokisuulla. Turussa purkupaikalla ja lähialueilla jätevedet todennäköisesti heikensivät hygieenistä tilaa jonkin verran. Paraisten jätevedenpurkupaikalla ei ravinnemäärissä tai hygieenisessä tilassa erottunut jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa jätevedet nostivat mahdollisesti epäorgaanisen typen määrää enintään hyvin lievästi, ja hygieeninen tila heikkeni erinomaisesta hyväksi mahdollisesti jätevesien vuoksi. Kesäkauden keskiarvojen perusteella jätevesien vaikutusta ei ollut erotettavissa kokonaisfosforimäärissä. Typpiyhdisteiden keskiarvossa jätevedet tuntuivat voimakkaana Turussa purkupaikalla ja Linnanaukolla. Myös Aurajoki toi Turussa kesä- ja heinäkuussa purkualueelle kuormitusta, mikä todennäköisesti nosti osaltaan keskiarvoa merialueella. Paraisilla jätevedenpurkupaikalla ei kauden keskiarvon perusteella erottunut jätevesien vaikutusta. Naantalinsalmessa jätevedet mahdollisesti nostivat lievästi purkupaikalla epäorgaanisen typpipitoisuuksia. Hygieenistä tilaa jätevedet heikensivät Turussa purkupaikan tuntumassa. Paraisilla ja Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus ei kesäkauden keskiarvon perusteella heikentänyt hygieenistä tilaa. Turussa 2. marraskuuta 2015 Reetta Räisänen biologi

22 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Maskun kunta/tekninen osasto/marika Nurmikko Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Oy/Gunilla.Hagman@dupont.com Kaarinan kaupunki/jouni.saario@kaarina.fi Naantalin kaupunki/marjut.taipaleenmaki@naantali.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@pargas.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jouko.tuomi@turku.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 1/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 19.8.2015 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:50; Näytt.ottaja RM, RR; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,0 920 5,3 0-2 590 <5 <3 39 2 12 P 19.8.2015 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 15:40; Näytt.ottaja RM, RR; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. W; 1 21,0 890 5,1 0-2 640 <5 4 51 5 17 P 19.8.2015 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 15:55; Näytt.ottaja RM, RR; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,9 880 5,0 0-2 670 <5 <3 76 13 20 P 19.8.2015 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,1 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja RM, RR; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,0 960 5,5 0-2 500 <5 <3 33 3 9,3 P 19.8.2015 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja RM, RR; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,1 930 5,4 0-4 470 <5 <3 25 <2 6,5 P 19.8.2015 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja RM, RR; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,1 970 5,6 0-4 450 <5 <3 24 <2 5,3 P 19.8.2015 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 16:40; Näytt.ottaja RM, RR; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 19,9 950 5,4 0-2 550 <5 <3 37 4 10 P 19.8.2015 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 16:50; Näytt.ottaja RM, RR; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 20,1 940 5,4 0-2 540 <5 <3 67 18 9,7 P 19.8.2015 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja RM, RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,0 950 5,5 0-2 670 <5 10 36 3 8,7 P 19.8.2015 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja RM, RR; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,1 950 5,5 0-4 550 <5 10 37 3 12 P 19.8.2015 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja RM, RR; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,7 960 5,5 0-4 530 <5 <3 28 <2 9,2 P 19.8.2015 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja RM, RR; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,8 920 5,3 0-4 550 <5 9 25 <2 6,2 P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 2/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 19.8.2015 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 16:15; Näytt.ottaja RM, RR; Ilm.lt. 24 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. W; 1 18,0 790 4,5 0-2 1900 1100 12 88 11 31 19.8.2015 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja RM, RR; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. <1 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,2 950 5,4 0-2 560 <5 <3 36 3 12 7.9.2015 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja JS, RR; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,5 960 5,5 0-2 480 7 17 41 16 9,7 7.9.2015 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. N; 1 16,4 870 5,0 0-2 750 56 18 72 12 23 7.9.2015 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,3 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 16,8 870 4,9 0-2 860 250 68 73 38 8,2 7.9.2015 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,1 970 5,6 0-2 440 5 6 31 6 9,8 7.9.2015 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,1 980 5,6 0-2 440 8 <3 31 7 9,3 7.9.2015 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,4 980 5,6 0-4 390 <5 <3 22 <2 6,8 7.9.2015 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,0 920 5,2 0-2 630 69 10 51 13 17 7.9.2015 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. N; 1 16,3 900 5,1 0-2 630 <5 <3 110 57 22 7.9.2015 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 12 C; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,3 970 5,6 0-2 470 5 8 35 10 12 7.9.2015 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,3 960 5,5 0-2 480 13 8 34 6 10,0 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 3/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 7.9.2015 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JS, RR; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,6 970 5,6 0-2 410 <5 <3 21 2 6,6 7.9.2015 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,4 950 5,4 0-2 460 <5 <3 34 7 9,1 7.9.2015 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,2 900 5,2 0-2 1100 460 130 57 28 7,6 7.9.2015 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja JS, RR; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,7 960 5,5 0-4 480 <5 <3 36 5 12 21.9.2015 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja JH, RR; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15,8 990 5,7 0-2 480 <5 6 49 14 14 21.9.2015 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. <1 m/s; 1 15,4 900 5,1 0-2 690 130 27 69 26 16 21.9.2015 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. <1 m/s; 1 15,1 770 4,3 0-2 900 300 63 93 45 11 21.9.2015 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja JH, RR; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15,6 980 5,6 0-2 480 31 <3 35 7 13 21.9.2015 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja JH, RR; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15,4 990 5,7 0-2 430 9 4 29 6 9,2 21.9.2015 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JH, RR; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15,3 990 5,7 0-2 450 <5 <3 35 8 12 21.9.2015 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 14,7 900 5,1 0-2 650 140 14 54 15 17 21.9.2015 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja JH, RR; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15,4 950 5,5 0-2 510 <5 <3 54 17 17 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia LIITE 1, sivu 4/4 Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Levä kvane Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 21.9.2015 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 09:05; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15,3 970 5,6 0-2 480 20 6 37 8 12 21.9.2015 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15,4 970 5,6 0-2 480 22 27 33 9 10 21.9.2015 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. E; 1 15,4 980 5,6 0-4 420 9 4 26 6 6,9 21.9.2015 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja JH, RR; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 15,2 940 5,4 0-2 460 <5 3 36 7 12 21.9.2015 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JH, RR; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N; 1 15,1 840 4,8 0-2 1300 650 87 64 29 11 21.9.2015 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JH, RR; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1 15,6 980 5,6 0-2 530 33 43 45 13 13 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 6.10.2015 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,4 9,1 90 9,3 990 5,7 7,9 470 12 14 42 16 1 5 13,4 9,0 990 5,7 10 13,4 9,0 1000 5,7 7,9 450 6 17 40 17 20 13,3 8,9 88 1000 5,7 470 10 13 48 24 6.10.2015 TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,5 8,1 81 6,6 1010 5,8 8,0 420 34 1 5 13,5 6,5 1010 5,8 10 13,5 6,5 1010 5,8 8,0 430 33 21 13,5 8,6 86 1010 5,8 430 34 6.10.2015 TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,4 9,2 92 7,7 1000 5,8 7,9 450 37 0 5 13,4 7,6 1000 5,8 10 13,5 7,7 1010 5,8 7,9 440 40 19 13,5 9,2 92 1000 5,8 460 40 6.10.2015 TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JaLa, HnrH; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 13,5 8,8 88 5,6 1000 5,8 7,9 470 37 2 5 13,5 5,6 10 13,4 9,0 89 5,9 1000 5,8 7,9 460 38 20 9,4 1,7 15 990 5,7 1100 200 25 6,3 <0,2 <2 1000 5,8 28 6,3 <0,2 <2 990 5,7 2400 1400 5.10.2015 TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JaLa/HnrH; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 13,9 9,0 91 3,4 1020 5,9 7,9 390 24 1 5 14,0 3,4 1020 5,9 10 14,0 3,5 1010 5,8 7,9 390 23 20 14,2 8,0 81 1050 6,0 390 28 27 13,3 5,1 51 1050 6,1 520 66 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy LIITE 2, sivu 1/7