Nuorten siirtymät työmarkkinoille Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa

SYRJÄYTYMISRISKIEN KASAUTUMINEN VARHAISAIKUISUUDESSA

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Nuorten siirtymät työmarkkinoille Suomessa

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Maahanmuuttajataustaisten nuorten toisen asteen koulutusvalinnat

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys

Neet-nuorten tulkinnassa korjattavaa

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

HENKILÖAINEIS- TOT JA PAIKKATIETO

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Koulupudokkaiden työurat

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille tietoa ja käytännön vinkkejä mittaamiseen. Vamos palvelut Vesa Sarmia

Koulupudokkaiden työurat

Kvantitatiiviset menetelmät

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

Sosioekonomisten syrjäytymisriskien kasautuminen vuonna 1977 syntyneillä nuorilla aikuisilla

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Polut pois pitkäaikaiselta tuelta:

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Nivelvaiheessa olevat nuoret aikuisten tuki ja nuorten osallisuus

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Vuonna 1987 syntyneiden nuorten hyvinvointi kuusikkokunnissa

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

Yksin vietetty aika & ajankäytön muutokset Suomessa

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä

Köyhien lapsiperheiden vanhempien kokema luottamus

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

JOUKON TUTKIMUKSISTA KELA 2012_05_10

Lapsille ja nuorille vähemmän haasteita, enemmän hyvinvointia

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9.

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Kannustimet ja sanktiot työttömyysturvassa. Heikki Ervasti Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

Napsu.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Marraskuu 2012

Mikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijät, sijoitettujen pärjääminen ja sijoitusten kustannukset

Työkaluja tiedolla johtamiseen. Jussi Pyykkönen Me-säätiö

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

Huomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta

Nuorten aikuisten suhde uskontoon muuttuu entistä herkemmin

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

10 VUOTTA NUOREN ELÄMÄÄ: AIKUISTUMISEN YMMÄRTÄMINEN JA KEHKEYTYVÄ TUTKIMUSTIETO

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala Wanha Walimo

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Miten osoittaa hyvän taloudellista vaikutusta?

Lapsuuden SIB Vaikuttavuusinvestoiminen työkaluna elämänkaaren mittaiseen hyvinvointiin

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tulevaisuusodotukset

Raportti etsivästä nuorisotyöstä

Transkriptio:

Nuorten siirtymät työmarkkinoille Suomessa Työmarkkinauratyypit ja niihin vaikuttavat sosioekonomiset ja alueelliset tekijät Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineiston valossa. Elina Sutela, projektitutkija, Turun yliopisto Työelämän tutkimuspäivät 3. 4.11.2016

Tutkimuksen tausta Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä tutkimushanke Turun yliopistolla Hankkeessa kartoitetaan nuorten aikuisten syrjäytymisriskejä, painotus perustutkimuksessa Raportti yhteistyössä THL:n kanssa Syntymäkohortti 1987 aineistolla Laaja kiinnostus nuorten työmarkkinoita ja syrjäytymisen riskitekijöitä kohtaan. Työmarkkinasiirtymiä prosessina tutkittu Suomessa tilastollisesti yllättävän vähän.

Teoreettiset lähtökohdat Elämänkulkuteoria teoreettisena viitekehyksenä Koulutuksesta työmarkkinoille siirtyminen yksi keskeinen osa nuorten aikuisten elämänvaihetta Nuorten työmarkkinasiirtymien ymmärtäminen prosessina, joka vaihtelee maasta ja yksilöstä riippuen. Erilaisia tapoja tyypitellä nuorten työmarkkinasiirtymiä Mikro- ja makrotason tekijät sekä institutionaaliset tekijät vaikuttavat siirtymien sujuvuuteen. Ongelmat siirtymävaiheessa voivat näkyä nuoren työurassa myöhemmällä iällä. Nuoret kohtaavat työmarkkinasiirtymiin liittyvät riskit eriarvoisesti nuoren taustasta riippuen esim. sukupuoli, luokka, perhetausta, koulutus tai maahanmuuttajatausta vaikuttavat Erilaisten instituutioiden toiminnalla voidaan vaikuttaa, miten yksilölliset taustatekijät vaikuttavat nuorten siirtymiin. Lähteet: Shanahan 2000; Elder Jr, Johnson, & Cronsoe 2006; Furlong & Cartmel 2007; Brzinsky-Fay 2007; Quintini & Manfredi 2009; Buchmann & Kriesi 2011; Eurofound 2014; Ristikari ym. 2016

Tutkimusasetelma 1. Työmarkkinauratyyppien rakentaminen kuvaamaan 21 25-vuotiaiden nuorten erilaisia siirtymiä. Pohjana Nyyssölän (1997 & 1999) ja Järvisen & Vanttajan (2013) tutkimuksissa käytetty tyypittely Pääasiallisen toiminnan kaksiluokkainen tarkastelu: töissä tai opiskelemassa vai työtön tai työmarkkinoiden ulkopuolella Seuraaminen kolmena vuotena (2008, 2010 ja 2012), nuorten ollessa 21 25-vuotiaita. 8 kpl erilaisia työmarkkinauratyyppejä 2. Työmarkkinauratyyppeihin vaikuttavien taustatekijöiden (sosioekonomiset ja alueelliset muuttujat) tarkastelu. Keskittyminen siirtymävaiheeseen ja työelämään kiinnittymisen edellytysten hahmottamiseen. Tutkimuskysymykset Miten nuoret jakautuvat erilaisille työmarkkinauratyypeille? Miten sosioekonomiset ja alueelliset tekijät ovat yhteydessä eri uratyypeille sijoittumiseen?

Aineisto, muuttujat ja menetelmät Aineisto: Kansallinen syntymäkohortti 1987 THL:n ylläpitämä pitkittäinen rekisteriaineisto, johon koottu eri viranomaisrekisterejä Kattaa kaikki Suomessa v. 1987 syntyneet henkilöt (N=59 476) Kokonaisaineisto Tämän tutkimuksen analyyseissä mukana 57 641 nuorta Muuttujat Selitettävä muuttuja: Nuorten työmarkkinauratyypit Sosioekonomiset selittävät muuttujat: sukupuoli, nuoren koulutusaste v. 2008, vanhemman korkein koulutus, vanhemman saama toimeentulotuki Aluetta kuvaavat selittävät muuttujat: nuoren kotikunnan kaupunki-taajamamaaseutu luokitus v. 1994, nuoren asuinkunta v. 2008 (regressio) ja 2012 (ristiintaulukot). Menetelmät Ristiintaulukointi ja multinomiaalinen logistinen regressio.

Keskeiset tulokset

Nuorten jakautuminen työmarkkinauratyypeille Uratyyppi 2008 2010 2012 N % 1. Vakaa Työssä/opisk. Työssä/opisk. Työssä/opisk. 46 980 81,5 2. Keskeytynyt Työssä/opisk. Työssä/opisk. Työtön/muu 2 345 4,1 3. Epävakaa Työssä/opisk. Työtön/muu Työssä/opisk. 1 659 2,9 4. Pysähtynyt 1 Työssä/opisk. Työtön/muu Työtön/muu 1 343 2,3 5. Vakiintunut Työtön/muu Työssä/opisk. Työssä/opisk. 1 921 3,3 6. Juuttunut Työtön/muu Työssä/opisk. Työtön/muu 476 0,8 7. Kohentunut Työtön/muu Työtön/muu Työssä/opisk. 750 1,3 8. Pysähtynyt 2 Työtön/muu Työtön/muu Työtön/muu 2 167 3,8 Yhteensä 57 641 100,0 Uratyypeille jakautuminen syntymäkohortissa 1987.

Uratyyppien tiivistäminen Jatkotarkasteluja varten uratyypit tiivistettiin kolmeen (vrt. Järvinen & Vanttaja 2013) 1. Vakaa 2. Katkonainen (yhdistetty uratyypit keskeytynyt, epävakaa, vakiintunut, juuttunut ja kohentunut) 3. Pysähtynyt (yhdistetty uratyypit pysähtynyt 1 ja 2). Uratyyppi N % 1. Vakaa 46980 81,5 2. Katkonainen 7151 12,4 3. Pysähtynyt 3510 6,1 Yhteensä 57641 100,0

Sosioekonomisten taustatekijöiden yhteys uratyyppeihin Taustamuuttuja N 1. Vakaa 2. Katkonainen 3. Pysähtynyt Yht. Sukupuoli Nainen 28 120 81,6 12,3 6,1 100,0 Mies 29 521 81,4 12,5 6,1 100,0 Nuoren koulutus v. 2008 Perusaste 10 063 53,6 24,8 21,7 100,0 Keskiaste (pl. ylioppilas) 19 777 81,7 13,6 4,7 100,0 Ylioppilas tai korkeakoulu 27 801 91,5 7,1 1,5 100,0 Vanhemman koulutus Perusaste 3 964 68,8 18,2 12,9 100,0 Keskiaste 24 922 77,6 14,8 7,6 100,0 Alin korkea-aste 13 892 85,4 10,3 4,2 100,0 Korkeakoulu 14 863 87,8 8,8 3,5 100,0 Vanhemman toimeentulotuki Vanhempi saanut toimeentulotukea 21 861 72,6 17,0 10,4 100,0 Vanhempi ei saanut toimeentulotukea 35 780 86,9 9,6 3,5 100,0 Kaikki 57 641 81,5 12,4 6,1 100,0 Eri uratyypeille sijoittuminen sosioekonomisten taustatekijöiden perusteella syntymäkohortissa 1987 (N= 57 641).

Alueellisten tekijöiden yhteys uratyyppeihin Asuinkunta v. 2012 N 1. Vakaa 2. Katkonainen 3. Pysähtynyt Yht. Helsinki 9 004 88,5 8,2 3,3 100,0 Espoo 2 607 86,7 9,0 4,4 100,0 Vantaa 2 137 82,7 11,8 5,5 100,0 Turku 3 033 86,4 9,9 3,7 100,0 Tampere 4 056 83,6 11,5 4,9 100,0 Oulu 2 979 79,9 13,5 6,6 100,0 Muut kunnat 33825 78,6 14,1 7,3 100,0 Koko maa 57 641 81,5 12,4 6,1 100,0 Eri uratyypeille sijoittuminen kuusikkokunnissa ja muissa kunnissa syntymäkohortissa 1987 vuoden 2012 kuntatiedon mukaan (N=57 641). Kuntaluokitus 1994 N 1. Vakaa 2. Katkonainen 3. Pysähtynyt Yht. Kaupunki 30 731 81,2 12,5 6,4 100,0 Taajama 11 506 82,1 12,1 5,7 100,0 Maaseutu 15 317 81,9 12,4 5,7 100,0 Koko maa 57 554 81,5 12,4 6,1 100,0 Uratyypeille sijoittuminen syntymäkohortissa 1987 vuoden 1994 kaupunki-taajama-maaseutu -luokituksen mukaan (N=57 554).

Taustamuuttujien vaikutukset uratyyppeihin 1. Vakaa uratyyppi 95 % luottamusväli Riskisuhde Ala Ylä 2. Katkonainen Nainen 1,066* 1,013 1,123 Mies Ei tutkintoa 2008 3,525*** 3,324 3,739 On tutkinto 2008 Vanhem. ei tutkintoa 1,252*** 1,143 1,371 Vanhem. on tutkinto Vanhem. toimeentulotuki 1,635*** 1,550 1,724 Vanhem. ei toimeentulotuki Taajama tai maaseutu 1994 0,933* 0,884 0,985 Kaupunki 1994 Ei asunut kuusikoissa 2008 1,507*** 1,421 1,598 Asunut kuusikoissa 2008 3. Pysähtynyt Nainen 1,189*** 1,105 1,280 Mies Ei tutkintoa 2008 10,114*** 9,361 10,928 On tutkinto 2008 Vanhem. ei tutkintoa 1,430*** 1,278 1,600 Vanhem. on tutkinto Vanhem. toimeentulotuki 2,061*** 1,906 2,229 Vanhem. ei toimeentulotuki Taajama tai maaseutu 1994 0,909* 0,841 0,983 Kaupunki 1994 Ei as. kuusikoissa 2008 1,649*** 1,514 1,796 Asunut kuusikoissa 2008 Nagelkerken selitysaste = 0,164 Uratyypeille sijoittumisen yhteys sosioekonomisten taustamuuttujien, lapsuuden asuinpaikan ja vuoden 2008 asuinkunnan mukaan, kun vertailuluokkana uratyyppi 1. Vakaa. Multinomiaalinen logistinen regressioanalyysi.

Yhteenveto 1. Suurimmalle osalle työmarkkinasiirtymät näyttäytyvät sujuvina, mutta osa nuorista kohtaa pitkiä katkoksia siirtymävaiheessa. 2. Nuoret kohtaavat siirtymiin liittyvät riskit eriarvoisesti nuoren taustatekijöistä riippuen. 3. Voimakkaimmin työmarkkinasiirtymiin vaikutti nuoren oma koulutusaste koulutus työmarkkinoille kiinnittymisen resurssina; miten tuetaan koulunkäynnissä vaikeuksia kohtaavia nuoria? 4. Perhetaustan vaikutus tukee havaintoja siitä, että syrjäytymisen riskitekijät juontavat jo lapsuudesta. 5. Viitteitä alueellisista eroista kaupunkien ja muiden kuntien välillä, mutta erojen syyt vaativat jatkotutkimusta.

Kirjallisuus Albaek, K., Asplund, R., Barth, E., Lindahl, L., von Simson, K., & Vanhala, P. (2015) Youth unemployment and inactivity: A comparison of school-to-work transitions and labour market outcomes in four Nordic countries. TemaNord 2015:548. Kööpenhamina: Nordic Council of Ministers. Brzinsky-Fay, C. (2007) Lost in transition? Labour market entry sequences of school leavers in Europe. European Sociological Review, 23(4), 409 422. Buchmann, M. C., & Kriesi, I. (2011) Transition to adulthood in Europe. Annual Review of Sociology, 37, 481 503. Bynner, J. (2013) School to work transitions and wellbeing in a changing labour market. Teoksessa H. Helve, K. Evans, H. Helve, & K. Evans (toim): Youth and work transitions in changing social landscapes (s. 31 44). London: Tufnell Press. Elder Jr, G. H., Johnson, M. K., & Cronsoe, R. (2006) The emergence and development of the life course theory. Teoksessa M. J. Shanahan & J. T. Mortimer (toim.), Handbook of the life course (s. 3 19). New York: Kluwer Academic/Plenum Publishers. Furlong, A., & Cartmel, F. (2007) Social change and labour market transitions. Teoksessa A. Furlong & F. Cartmel (toim.): Young people and social change : new perspectives (2. painos, s. 34 52). Maidenhead: McGraw-Hill/Open University Press. Järvinen, T., & Vanttaja, M. (2013) Koulupudokkaiden työurat. Vuosina 1985 ja 1995 koulutuksen ja työn ulkopuolella olleiden nuorten urapolkujen vertailua. Yhteiskuntapolitiikka, 78(5), 14 22. Karvonen, S., & Kestilä, L. (2014) Nuorten aikuisten syrjäytymisvaaraan liittyvä huono-osaisuus. Teoksessa M. Vaarama, S. Karvonen, L. Kestilä, P. Moisio, & A. Muuri (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2014 (s. 160 177). Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Myrskylä, P. (2011) Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys, 12/2011. Myrskylä, P. (2012) Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret. EVA Analyysi, 19/2012. Nyyssölä, K. (1999) Youth unemployment and marginalisation - Changes in the labour market status of Finnish young people in the years 1980-1993. Young, 7(3), 2 20. Scarpetta, S., Sonnet, A., & Manfredi, T. (2010) Rising youth unemployment during the crisis. OECD social, employment and migration papers no. 106. Shanahan, M. J. (2000) Pathways to adulthood in changing societies: Variability and mechanisms in life course perspective. Annual Review of Sociology, 667 692. Suomen virallinen tilasto (SVT) (2016) Pääasiallinen toiminta. [online] <URL http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/tyovoima_ulkopu.html, luettu 13.10.2016. THL (2015) Kansallinen syntymäkohortti 1987. [online] <URL https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/kansallinen-syntymakohortti-1987, luettu 13.10.2016.

Kiitos! Elina Sutela, projektitutkija Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos E-mail: elisut@utu.fi