HALLITUSTI VESIKASVEJA POISTAMAAN Vesikasvienpoistoo virkistyskäyttösyistä 5.6.2012/Tuorla
Illan ohjelma 17:15 Kurssin avaus, Sanna Tikander, VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus, - Omat vedet paremmiksi -kampanja - Vesikasvien poisto virkistyskäyttösyistä 18:00 Järvi ruon leikkuukokemuksia, Veli-Matti Jalli, ammattiopisto Livia 18:30 Kiskon-Perttelin Valkjärven suojeluyhdistyksen kokemuksia karvalehden poistosta, Matti Eskonen, Valkjärven suojeluyhdistys ry 19:00 Tutustuminen järviruokoa hyödyntävään biokaasulaitokseen, Veli-Matti Jalli ammattiopisto Livia 20:00 Päätös 7.6.2012 2
VELHO VELHO = Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Kytkeytyy Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivin sekä vesipolitiikan puitedirektiivin ja meristrategiadirektiivin tavoitteisiin Toteutusaika 1.7.2010-31.12.2013, toden teolla vuoden 2011 alusta Budjetti noin 3 milj. euroa EU-rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Toiminta-alue Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat Toteuttaja Varsinais-Suomen ELY-keskus, yhteistyökumppanit (vesienhoito-osio) Suomen ympäristökeskus ja Pyhäjärvi-instituutti 7.6.2012 3
VELHO -hanke edistää vesien- ja luonnonhoitoa VELHOssa etsitään käytännönläheisiä ratkaisuja vesien ja luonnontilan parantamiseen kehittämällä kunnostus- ja hoitomenetelmiä, suunnittelua, kustannustehokkuutta ja yhteistyötä Hanke koostuu kolmesta osiosta: 1. Vesienhoidon toteuttaminen vesistöalueilla 2. Natura 2000 -verkostoon kuuluvien kosteikko- ja ja vesistöalueiden osallistava hoitokäyttösuunnittelu 3. Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja ruovikoiden bioenergiahyödyntäminen 7.6.2012 4
Vesienhoidon toteuttaminen vesistöalueilla Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat käytännöntoimenpiteiksi 8 Lounais-Suomen vesistöaluetta Varsinais-Suomi Satakunta Sidosryhmäyhteistyön kanavina toimivat vesistöalueittaiset työryhmät Pro Saaristomeri- ja Satavesi -ohjelmat Toteutetaan mm. paikallisten vesienhoito- toimien suunnittelua, demonstraatioita, koulutusta ja tapahtumia 5
Omat vedet paremmiksi kampanja ja kummikoulutoimintaa Oman vesistön tarkkailua ja tietojen keruuta Vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäiviä mm. poistokalastus, ruoppaus, vesikasvien poisto, vedenpinnan nosto Yleisötilaisuuksia ja neuvontaa Koulutoimintaa vesistöopetuspäivien muodossa Materiaali kaikkien käytettävissä hankkeen Internet-sivuilla www.ymparisto.fi/velho Omat vedet paremmiksi myös facebookissa: http://www.facebook.com/omatvedetparemmiksi Kuva: Kati Javanainen 6
Vesistöjä tarkkailemaan! Voit havainnoida näkösyvyyttä, sinilevää, veden lämpötilaa ja korkeutta sekä kalastoa Näkösyvyyttä tarkkaillaan secchi-levyn avulla Ohjeet kansiossa, jotka vapaasti otettavissa Tarkkailua tehdään 1.6-30.9 välisenä aikana, jonka jälkeen havainnot toimitetaan lokakuussa VELHO-hankkeelle kansiossa oleva kirjekuori tai kati.javanainen@ely-keskus.fi skannattuna Kauden jälkeen arvotaan 2 melontalahjakorttia Aurajoelle Tulokset Internetissä: www.lounaispaikka.fi ja www.jarviwiki.fi sekä www.ymparisto.fi/prosaaristomeri Levävahti ja Secchi-3000 SYKEn vedenlaadun testilaite 30.9.2012 asti 7
Jokamiehen levätestejä sinilevän ja rihmamaisen levän erottamiseen Ota leväistä vettä purkkiin ja anna sen seistä tunnin verran liikuttamatta purkkia. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, kyseessä on todennäköisesti sinilevä. Koeta rannassa kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa kepillä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, on kyseessä rihmamainen levä, joka ei ole myrkyllistä. Jos massa koskettaessa hajoaa hiukkasiksi veteen, on kyseessä todennäköisesti sinilevä. 8
VELHO -hanke www.ymparisto.fi/velho www.ymparisto.fi/prosaaristomeri www.ymparisto.fi/satavesi http://www.facebook.com/omatvedet paremmiksi Sanna Tikander, koordinaattori, Turku sanna.tikander@ely-keskus.fi puh. 0295 022 950 Kati Javanainen, suunnittelija, Turku kati.javanainen@ely-keskus.fi puh. 0295 022 871 7.6.2012 9
Vesikasvienpoisto virkistyskäyttösyistä
Vesikasvillisuus ilmentää rehevöitymistä Vesistön rehevöityessä ilmaversoiset kasvit mm. järviruokokasvustot leviävät ja tihenevät entisestään Myös osmankäämien määrä kasvaa Kelluslehtiset kuten esim. ulpukka- ja lummekasvustot tihenevät ja kasvien yksittäisten lehtien koko kasvaa Uposlehtisten kasvien kuten sätkimet, ärviät ja vidat lajisto muuttuu Pohjalehtiset kasvit, kuten nuottaruoho häviävät Irtokellujien ja -keijujien, kuten limaskojen, määrä kasvaa 11
Vesikasvien poiston hyötyjä Helpottaa vesistön yleistä virkistyskäyttöä Parantaa kalastuksen mahdollisuuksia Parantaa ranta-alueilla veden vaihtuvuutta ja matalimpien rantojen avaaminen auttaa hauen luontaista lisääntymistä Parantaa ranta-alueiden happitilannetta Vähentää ravinteita vedestä Parantaa linnuston elinoloja Avaa maisemaa Hyötyliikuntaa parhaimmillaan! Edullista niittoa voi tehdä viikatteellakin 12
Vesikasvien poiston haittapuolia Liian laaja-alainen kasvillisuudenpoisto voi heikentää järven tilaa ravinteita vapautuu mm. levien käyttöön Rannat altistuvat eroosiolle Niittojätteen karkaaminen voi aiheu ongelmia Koneellinen vesikasvienpoisto maks käsin tehtynä työlästä Kasvienpoistoa on uusittava usean v vuoden ajan Niittojätteen sijoittaminen ja käyttö haastavaa Vältä vesikasvienpoistoa peltovaltaisilta rannoilta ja ojien suistossa, koska kasvillisuus pidättäää ravinteita uttaa saa ja 13
Ilmaversoisten kasvien poisto Korte, osmankäämi, kaisla ja ruoko Niitto soveltuu hyvin Ensimmäisenä kesänä kasvillisuuden niitto kahteen kertaan, toisena kerran ja tämän jälkeen tarpeen mukaan Talviniitolla voidaan vähentää mätänevää vanhaa kasvillisuutta rannoilta Sopiva ajankohta heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin Jos niittoja on useampia, tehdään ensimmäinen juuri ennen kasvien kukkimista kesäkuun lopulla ja seuraavat 3-4 viikon välein Niitä kesällä mahdollisimman läheltä pohjaa ja poista niittojäte vedestä huolellisesti 14
Kelluslehtisten kasvien poisto Esim. lumme, ulpukka ja uistinvita Voidaan niittää, mutta ne kasvavat usein takaisin vahvan, ravinnepitoisen juurakkonsa avulla Niittoa tehokkaampi tapa kelluslehtisten kasvien hävittämiseen on juurakoiden poisto. Menetelmä on niittoa kalliimpi, mutta sen kustannukset ja haittavaikutukset jäävät ruoppaukseen verrattuna pieniksi, koska järvestä poistetaan vain juurakot, ei sedimenttiä. Onnistuneen juurakoiden poiston vaikutus kasvustoihin on useita vuosia. Työstä aiheutuvan tilapäisen samentuman ja mahdollisen ravinteiden vapautumisen takia työ tulee suorittaa syksyllä. 15
Kuvat: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/ uistinvita 7.6.2012 16
Uposkasvien poisto esim. ahvenvita, vesirutto ja karvalehti ei yleensä kannata niittää lisääntyvät verson palasista ja niitto saattaa kiihdyttää kasvua Pehmeitä kelluslehtisiä kasveja, joihin niitto ei tehoa, voi poistaa rajallisilta alueilta nuottaamalla tai haraamalla Pienialaisia kasvien poistoja voi tehdä pitkävartisilla haravoilla, pienellä nuotalla tai veneeseen kiinnitettyjen, usein itse tehtyjen haravointilaitteiden avulla. Jos käsiteltävä ala on useampia hehtaareja, on nuottauksessa käytettävä koneellista kalustoa. Kuva: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/ 17
vesirutto ahvenvita Kuvat: http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/ karvanlehti 18
Lupa-asiat Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus Vesilaki 3:2 ja 3:3 : Vesilain 3 luvun 2 :n nojalla vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön syvyyttä, virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä ja tämä muutos aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista, melkoisesti vähentää luonnon kauneutta tai vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön, aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille, aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vesiliikenteelle, loukkaa yleistä etua Yksityinen etu lupaviranomaisen lupa hankittava, jos mu uutos aiheuttaa edunmenetystä toisen vesialueelle, kalastukselle, maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle, eikä edunhaltija ole antanut hankkeelle kirjallista suostumustaan 19
Lupa-asiat Vesilaki 2:6 Haitan poistaminen ja ruoppausmassan sijoittaminen Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa ilman vesialueen omistajan suostumusta suorittaa haitan poistamiseksi tarpeellisen toimenpiteen vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Oikeuden edellytyksenä on, että toimenpide ei 3 luvun 2 tai 3 :n nojalla edellytä lupaa eikä työn suorittamisesta aiheudu omistajalle huomattavaa haittaa tai ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua ympäristön pilaantumista vesialueella. Edellä 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä ja työn suorittamistavasta on ilmoitettava vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen suorittamista. Yhteisen alueen järjestäytymättömälle osakaskunnalle ilmoitus voidaan toimittaa yhteisaluelain 26 :n 3 momentin mukaisesti tai toimittamalla ilmoitus kaikille tiedossa oleville osakkaille. Toimenpiteestä on myös ilmoitettava valtion valvontaviranomaiselle siten kuin tämän luvun 15 :ssä säädetään. 20
Lupa-asiat Vesikasvien niiton osalta luvantarve on syytä varmistaa ELY-keskukselta tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, jos niitettäväksi suunniteltu pinta-ala on vähäistä suurempi (käytännössä omaa rantaa suurempi alue) Maria Timonen, suunnittelija +358 295 022 951 maria.timonen@ely-keskus.fi Kari Nieminen, rakennusmestari +358 295 022 916 kari.nieminen@ely-keskus.fi Laajempaan niittämiseen tarvitaan vesialueen omistajan suostumus. Yhteisen vesialueen omistaja on osakaskunta. Suojelualueilla tai niiden läheisyydessä vesikasvienpoistot tulee suunnitella viranomaisten kanssa yhteistyössä. Katso rauhoitusmääräykset. Jos rauhoitusmääräyksissä niitto ei ole sallittu, tarvitaan ELY-keskuksen lupa poiketa rauhoitusmääräyksistä. 21
Mikäli kyse on koneellisesti uivalla kalustolla tehtävästä niitosta, siitä tulee tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle vähintään kuukautta ennen työn aloittamista. Ilmoituksen tekemiseen voidaan käyttää Ilmoitus vesirakennustyöstä" lomaketta. On huomattava, että vesikasvillisuus on myös maisemallinen tekijä ja näkösuoja, joten kaiken kasvillisuuden poistamisesta ranta-alueelta saattaa aiheutua vesilain tarkoittamaa haittaa yksityiselle. Niitetty kasvillisuus on kerättävä pois vedestä ja läjitettävä maalle. Läjityspaikan tulee olla niin etäällä vesistöstä, ettei kasvimassa esimerkiksi vedenkorkeuden vaihtelun seurauksena kulkeudu takaisin vesistöön. Niittojätteen läjittämiseen toisen maalle on saatava maanomistajan suostumus. 7.6.2012 22
Niittäjän muistilista Huomioi naapurit ja keskustele suunnitelmista Tarkista lupa-asiat esimerkiksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta tai ELY-keskuksesta Suojelualueet tai vaikutukset niihin Vältä suoraviivaisia rajauksia pelkästään maanomistusrajojen mukaan Huomioi mahdollisten näköesteiden jättäminen Jätä linnuille suojapaikkoja Laajoissa ruovikoissa rannanmyötäinen 5-10 m leveä niitetty käytävä tai aukkopaikat edistävät ahvenen ja hauen elinympäristöä. Läjitä niittojäte riittävän kauaksi rannasta Hyötykäytä niittojäte puutarhassa, jos vain mahdollista 23
Niittojäte hyötykäyttöön Kompostoituna maanparannusaineeksi puutarhaan Silputtuna kompostiin tai katteeksi puutarhaan Kattomateriaalina (ruoko) Rakennusmateriaalina (ruoko) Askartelumateriaalina (ruoko) Suuressa mittakaavassa energiana Poltto tai biokaasutus, Kuvat: Terhi Ajosenpää, Sannaa Tikander 24
Yhdessä toimimalla saadaan enemmän aikaan. Perusta vesistöllesi suojeluyhdistys tai liity jo olemassaa olevaan. Muista, että mittavatkaan hoitotoimet eivät paranna vesistöä hetkessä. Pitkäaikaisilla toimilla ja eri tahojen yhteistyöllä saadaan tehokkaimmin aikaan pysyviä muutoksia. 25 Kuva: Johanna Rinne