Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009-2011. Talousarvio 2009

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009-2011 Talousarvio 2009

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009-2011 Talousarvio 2009 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 Kotisivu internetissä: www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi Kannen kuva: Pirjo Orava / Hämeen liitto Taitto: Mari Myllylä Julkaisu IB:66 ISBN: 978-952-9802-83-8 ISSN: 1236-4703

Sisällys A. HÄMEEN LIITTO 1. KATSAUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN EDELLYTYKSIIN 5 2. MAAKUNNAN LIITON TEHTÄVÄT 5 3. HÄMEEN LIITON STRATEGIA 6 B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA SEN PAINOPISTEET 2009 2011 TALOUSARVIOVUODEN 2009 TAVOITTEET 1. MAAKUNTAVALTUUSTO 8 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA 8 3. MAAKUNTAHALLITUS 8 4. HÄMEEN LIITON OPERATIIVINEN TOIMINTA...9 4.1. Operatiivisen toiminnan yhteiset tehtävät 9 4.1.1. Edunvalvonta ja yhteistyö 9 4.1.2. Ohjelmapolitiikka 10 4.1.3. Maakunnallinen ennakointi ja tietopalvelu 11 4.1.4. Maakuntasuunnitelma 11 4.1.5. Kansainväliset asiat 11 4.2. Maakuntaohjelman toteuttaminen 12 4.2.1. Yritykset ja innovaatiot 12 4.2.2. Osaaminen ja työllisyys 13 4.2.3. Kilpailukykyiset toimintaympäristöt 14 4.3. Tukitoiminnot ja sisäinen kehittäminen 17 4.3.1. Henkilöstön ja organisaation kehittäminen 17 4.3.2. Talous 18 4.3.3. Viestintä ja graafinen suunnittelu 18 5. HÄMEEN KESÄYLIOPISTO 18 5.1. Kesäyliopiston johtokunta 18 5.2. Kesäyliopistotoiminta 20 C. TALOUSARVIO VUODELLE 2009 JA SEN PERUSTELUOSA 1. KÄYTTÖTALOUSOSA 22 2. TULOSLASKELMAOSA 23 3. INVESTOINTIOSA 24 4. RAHOITUSOSA 24 5. TALOUSARVIOTAULUKOT 25 6. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 29 7. HÄMEEN LIITON HENKILÖKUNTA 30 A 3 3

Maakuntajohtajan saatesanat toimintavuodelle 2009 Hyvä Lukija! Maakuntahallitus ja kuntajohtajat ja Liiton operatiivinen johto ovat yhteisesti määritelleet vuoden 2009 liiton toiminnassa Muutoksiin valmistautumisen vuodeksi : Odotettavissa on haasteellinen vuosi. Miksi Liiton toimintaa tulisi sitten edelleen uudistaa ja kehittää? Siitä huolimatta, että olemme määrätietoisesti kehittäneet Liiton toimintaperiaatteita ja organisaatiotakin, meidän on vain lisättävä toimintamme muutokseen ja kehittämiseen vauhtia. Maakunnan liitolla on vastuu maakunnan kehittämisestä. Toimintaympäristössä tapahtuu turbulenttisia ja dramaattisia muutoksia: Maailmantalouden tilanne yrityssaneeraukset, PARAS- ja ALKU -hankkeet, maakuntien uudet yhteistoiminta-alueet ja strategisen yhteistyön aloittaminen niiden kanssa, uusi maakuntavaltuusto ja -hallitus aloittavat. Siinäpä sitä haastetta! Liiton profiili ja rooli ovat muutoksessa. Erityisen tärkeää on, että henkilöstömme löytää yhteisen sävelen muutoksiin valmistautumisen vuoden 2009 tulokselliseen toteutukseen. Se on suuri haaste meille muutosjohtajille! Hämeen liitto lähtee luottavaisena vuoteen 2009. Sillä on nyt vuosittain päivitettävät toimintastrategia sekä toiminnan vastuualueet ja tiimit. Henkilöstö kehittää itseään. Muutosvalmiutta on hiottu edellä kuvattujen muutoshaasteiden kohtaamiseksi. Lisähaasteita toimintamme tehostamiseksi ja tuottavuusohjelmamme toteuttamiseksi antavat ratkaisevasti vähentyneet EU:n rakennerahastorahat sekä kuntatalouden tilanne. Siitä huolimatta, että jäsenkuntamme viestittävät tyytyväisyyttään Hämeen liiton nykyistä toimintaa kohtaan, niillä ei ole valmiutta lisätä jäsenkuntien rahoitusosuutta liiton toimintaan kuin yleisen kustannustason nousua vastaavasti. Liiton on em. seikkojen vuoksi sopeutettava toimintansa ja henkilöstöpolitiikkansa vastaamaan käytössä olevia resursseja. Haaste on suuri, otamme sen vastaan ja onnistumme. Vuosi 2009 on muutoksiin valmistautumisen vuosi. Hämeenlinnassa 20. marraskuuta 2008 Juhani Honka maakuntajohtaja

A. HÄMEEN LIITTO 1. KATSAUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN EDELLYTYKSIIN Maakunnan kehitys kokonaisuutena on edelleen jatkunut hyvin myönteisenä. Väestön kasvu vuonna 2008 tullee olemaan alkuvuoden tietojen perusteella edellisvuoden tasoa, noin 1500 henkeä. Myönteisestä väestön kehityksestä ovat olleet osallisina erityisesti Riihimäen ja Hämeenlinnan seudut. Forssan seudulla positiivinen muuttoliike on juuri ja juuri riittänyt kattamaan negatiivisen luonnollisen väestön vähenemisen. Monet taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat kansainväliset tekijät ovat vuoden 2008 aikana olleet rajussa muutoksessa kansatalouksien kannalta negatiiviseen suuntaan. Talouden kasvulukuennusteita on Suomenkin osalta laskettu useaan otteeseen vuoden aikana. Inflaatio on jo lähes 5 %:n kasvussa. Talouden laskusuhdannetta ennakoi myös kotitalouksien odotukset koko talouden ja oman taloutensa kehittymisestä. Kanta-Hämeessä kuluttajien usko taloudelliseen tilanteeseen on laskenut enemmän kuin missään muualla. Pitkästä aikaa Suomen kansantalous on joutumassa tilanteeseen, jossa sekä kansainväliset että kansalliset tekijät ovat yhtä aikaa hidastamassa kehittymistä. Tässä vaiheessa on kuitenkin kenenkään vielä vaikea ennustaa taantuman voimakkuutta tai kestoa. Laskusuhdanteella tai talouden taantumalla on 1990-luvun kokemusten perusteella väestön maassamuuttoa hidastava vaikutus. Tätä tulee voimistamaan tapahtunut kustannusten nousu ja epävarmuus korkomarkkinoilla, jotka tulevat hillitsemään kuluttajien velanottohaluja ja asunnonhankintoja. On todennäköistä, että myös maakunnan asuntotuotannon määrällinen huippu taittuu lähivuosiksi ja sen seurauksena myös muuttoliikkeestä aiheutuva väestön kasvu maakunnassa hidastuu. Laskusuhdanteen tai taantuman pitkittyminen tulee olemaan monelle alueelle, myös Kanta-Hämeelle, haasteellinen tai joillekin ehkä pelastus. Saman aikaan, kun talouden tekijät hidastavat alueiden välistä muuttoliikettä, väestön ikääntymisestä aiheutuva työvoiman kysyntä kasvaa joka puolella. Tämä eläköitymisestä johtuva korvaavan työvoiman tarve saattaa osaltaan edelleen hidastaa maassamuuttoa. Kanta-Hämeessä 64-vuotiaiden määrä eli potentiaalisten eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa kolmessa vuodessa lähes 50 prosentilla. Se on silloin, vuonna 2011, huipussaan, mutta tulee olemaan joka vuosi koko 2010-luvun lähestulkoon samaa tasoa. Nopeinta eläköityminen tulee olemaan Forssan seudulla, jossa 64-vuotiaiden määrä kasvaa 70 prosentilla jo kahden vuoden kuluttua tähän vuoteen verrattuna. Se, että eläköitymistä korvaavaa työvoimaa pitkällä aikavälillä maakunnassa tulee olemaan, edellyttää, että maakunnan nettomuutto pysyy positiivisena. 2. MAAKUNNAN LIITON TEHTÄVÄT Hämeen liiton toimintaa määrittelee jäsenkuntien ja liiton välinen perussopimus ja Suomen lainsäädäntö. Perussopimuksessa Hämeen liitolle on asetettu alueen kehittämis- ja suunnittelutehtäviä ja määrätty myös, että Hämeen liiton tulee ylläpitää Hämeen Kesäyliopistoa. Lainsäädännöllisesti maakuntien liittojen tehtävät perustuvat alueiden kehittämislakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin. Laeissa määriteltyjen liittojen tehtävien toteuttamiseksi laaditaan suunnitelmat, jotka hyväksytään jäsenkuntien valitsemissa demokraattisissa päätöksentekoelimissä ja jäsenkuntia kuullen. Maakunnan tavoitellun alueellisen kehityksen osoittamiseksi maakunnan liitossa laaditaan maakuntasuunnitelma. Maakunnan kehittämistä varten laaditaan maakuntaohjelma, jossa esitetään maakunnan kehittämisen tavoitteet. Lisäksi alueiden kehittämistä varten laaditaan Euroopan yhteisön alueellisia rakennerahasto-ohjelmia. Laissa määrätyn mukaisesti alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta kussakin maakunnassa vastaa aluekehitysviranomaisena maakunnan liitto. Liiton tehtävien toteuttamisessa, toteuttamisen suuntaamisessa ja menettelytavoissa liitto toimii jäsenkuntien ja maakunnan tahdon mukaisesti. Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä myös valtion viranomaisten kanssa. Maakuntaohjelman perusteella liitto valmistelee vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän valtion rahoitusta koskevan maakunnan valtionrahoitusesityksenä toimivan osan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa sekä hyväksyy ne. Liitto neuvottelee valtionrahoitusesityksenä 4 5

toimivasta osasta ministeriöiden kanssa. Liitto päättää myös kohdentamattomien valtiolta alueelle tulevien määrärahojen suuntaamisesta maakunnassa ja vastaa alueellisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta maakuntaa varten. Maakunnan liiton tulee huolehtia maakuntakaavan laatimisesta ja kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia aluevarauksia. Aluevarauksia osoitetaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Liitto edistää myös kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä alueiden kehittämisen kannalta keskeisten julkisja yksityisoikeudellisten toimijoiden kanssa. Liitto seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. Hämeen liitto on mukana seitsemän Etelä-Suomen maakunnan liittoumassa ELLIssä. uudistuva, maakunnallinen palveluorganisaatio, joka kokoaa ja jäsentää maakunnan kehittämisnäkemyksen ja toteuttamisvoiman. Kehittämisnäkemys perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon ja yhteiseen, demokraattiseen päätöksentekoon. Toteutusvoima kootaan mahdollisimman tehokkaasti siten, että kaikki voimavarat maakunnasta ja sen ulkopuolelta ovat käytössä. Hämeen liitto palvelee kuntia omistajiaan ja maakunnan muita toimijoita niiden tarpeista lähtien: liitto vetää strategiset linjat liitto kokoaa voimat ja luo suunnittelu- ja toteuttamisvalmiutta liitto palvelee toteuttajia. Hämeen liiton päätöksentekijät määrittelevät tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimintaprosessit, joita tarkistetaan jatkuvasti. 3. HÄMEEN LIITON STRATEGIA Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset haluavat ja voivat asua ja tehdä työtä Hämeessä, Etelä-Suomen suurimpien kaupunkien keskellä. Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon nojaava, asiantunteva ja

Hämeen liiton toiminta ja sen painopisteet 2009-2011. Talousarviovuoden 2009 tavoitteet. B 6 7

B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA SEN PAINOPISTEET 2009 2011. TALOUSARVIOVUODEN 2009 TAVOITTEET. 1. MAAKUNTAVALTUUSTO Hämeen liiton ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto. Jäsenkuntien edustajainkokous valitsee alkuvuonna 2009 uuden 54 -jäsenisen maakuntavaltuuston kunnallisvaalikaudeksi 2009-2012. Maakuntavaltuutettujen määrä vähenee kymmenellä valtuutetulla Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kuntien yhdistyttyä Hämeenlinnaan 1.1.2009 alkaen. Perussopimuksen mukaan kunnan valtuutettujen äänimäärä ja lukumäärä on vähintään 2 ja enintään 13. Hämeenlinnan valtuutettujen määrä on 13 kunnallisvaalikaudella 2005-2008. Maakuntavaltuutettujen ja varavaltuutettujen tulee olla omissa kunnissaan syksyn 2008 kunnallisvaaleissa kunnanvaltuustoon valittuja valtuutettuja ja maakuntavaltuuston kokoonpanon tulee noudattaa kunnallisvaalien poliittista äänijakaumaa maakunnassa. Edustuksellisuudessaan liitto poikkeaakin monista muista maakunnan toimijoista. Maakuntavaltuuston keskeinen tehtävä on hyväksyä maakunnan kehittämistä ohjaavat strategiset linjaukset, suunnitelmat ja toimenpideohjelmat sekä asettaa liiton toiminnalle niiden mukaiset ylätason tavoitteet. Maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy vuosittain liiton toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion sekä tilinpäätöksen, johon sisältyy toimintakertomus. Vuonna 2009 maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen vuosille 2009-2010 sekä tarkastuslautakunnan, kesäyliopiston johtokunnan ja tilintarkastusyhteisön vuosille 2009-2012. Budjetti v. 2009: 52 600. Rahoitus jäsenkuntien maksuosuuksilla. 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta vastaa liiton hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Tarkastuslautakunta kontrolloi sitä, että kuntayhtymän tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla ja että tilintarkastuksessa arvioidaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen. Vuonna 2009 aloittava uusi maakuntavaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan neljä jäsentä kunnallisvaalikaudelle 2009 2012. Tarkastussäännön mukaisesti sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat maakuntavaltuuston jäseniä. Tarkastuslautakunta kilpailuttaa tilintarkastuksen, minkä perusteella uusi maakuntavaltuusto valitsee tilintarkastusyhteisön, jolta tilintarkastuspalvelut ostetaan kunnallisvaalikaudella 2009-2012. Budjetti v. 2009: 13 430. Rahoitus jäsenkuntien maksuosuuksilla. 3. MAAKUNTAHALLITUS Maakuntahallitus on 11-jäseninen. Maakuntavaltuusto valitsee kevätkokouksessaan maakuntahallituksen jäsenet seuduittain niiden edellisen vuoden lopun väestömäärien suhteessa toimikaudeksi 2009-2010. Maakuntahallituksen kokoonpanon tulee noudattaa syksyn 2008 kunnallisvaalien poliittista äänijakaumaa maakunnassa ja tasa-arvolakia. Maakuntahallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Maakuntahallituksen tehtävänä on valmistella ja tehdä esitykset valtuustolle kaikista keskeisistä Häme 2030 -vision toteuttamiseksi tehtävistä toimista ja muista valtuustokäsittelyyn menevistä asioista. Maakuntahallitus valmistelee liiton toiminta- ja taloussuunnitelman ja tekee siitä esityksensä valtuustolle. Maakuntahallitus vastaa myös valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Maakuntahallitus määrittelee liiton toiminnan painopisteet ja tulostavoitteet ja ohjaa päätöksenteoillaan liiton toimintaa valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Hallitus seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja seurantaa varten hallitukselle raportoidaan määräajoin liiton toiminnasta ja taloudesta. Maakuntahallituksen tehtävänä on myös valvoa liiton etua. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet edustavat Hämeen liittoa erikseen päätettävissä kotimaisissa ja ulkomaisissa tilaisuuksissa. Budjetti v. 2009: 69 280. Rahoitus jäsenkuntien maksuosuuksilla.

Maakuntavaltuuston asettamat sitovat tavoitteet Hämeen liiton toiminnalle vuodelle 2009: 1. Liitto on toiminut aluehallinnon uudistamisessa ja PARAS -hankkeessa aktiivisesti Kanta-Hämeen maakunnan parhaaksi 2. Liiton toimintatapa on tarkistettu vastaamaan aluehallinnon uudistuksen vaatimia muutoksia maakunnan liittojen roolissa ja vastuutehtävissä (maakunnan liittojen uudet yhteistoiminta-alueet) 3. Liitto toimii aktiivisesti ja näkyvästi alueensa kokoavana voimana 4. Liitolla on strategiansa mukaiset päivitetyt toimintasuunnitelmat maakunnan positiivisen kehittymisen varmistamiseksi Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet Hämeen liiton toiminnalle suunnitelmakaudelle 2010 2011: 1. Liitolla on lainsäädännön edellyttämät ja demokraattisissa päätöksentekoelimissä hyväksytyt strategiset suunnitelmat ja resurssit Häme 2030 -vision toteuttamiseksi 2. Liitolla on kyky toimia jäsenkuntiensa ja maakunnan hyväksi 3. Liitolla on merkittävä asema maakunnan kehittäjätoimijoiden joukossa 4. Liitto on mukautunut ALKU -hankkeen edellyttämiin roolimuutoksiin yhtenä kärkiliittona (muutoksen veturina) 4. HÄMEEN LIITON OPERATIIVINEN TOIMINTA Hämeen liiton operatiivinen toiminta tähtää siihen, että valtuuston ja hallituksen strategiset päätökset ja linjaukset toteutetaan. Liiton toiminta tähtää Häme 2030 -vision toteutumiseen. Hämeen liiton toiminta on tällä hetkellä organisoitu vastuualueisiin ja tiimeihin. Niiden lisäksi osana Hämeen liittoa toimii Hämeen kesäyliopisto. Liiton virastoa johtaa maakuntajohtaja. Maakuntajohtajan apuna toimii johtavista viran- ja toimenhaltijoista koottu johtoryhmä. 4.1. Operatiivisen toiminnan yhteiset tehtävät Maakuntahallituksen asettamat tavoitteet vuodelle 2009: 1. Uuden EU-ohjelmakauden hankkeita on toteutuksessa ja ne tukevat maakuntaohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista 2. Tulevan KOKO-ohjelman toteuttamisen valmistelu on tehty liiton toimien osalta 3. Maakunnallinen ennakointiverkosto toimii Häme Open Campus (HOC) -konseptin puitteissa, Hämeen liiton tietopalvelu vastaa maakunnan ja liiton oman kehittämistyön tarpeisiin 4. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakunnan tarkistetuksi strategiaksi maakuntasuunnitelman syksyllä 2009 5. Hämeen liiton kansainväliset hankkeet ja muut toimet tukevat maakunnan yrityselämän kansainvälistymistä 6. Hämeen liitto toimii yhtenä kärkiliittona ALKU -hankkeen toteutuksessa ja maakunnan littojen rooliuudistuksessa 4.1.1. Edunvalvonta ja yhteistyö Hämeen liiton keskeisempiä tehtäviä on maakunnan ja jäsenkuntien edunvalvonta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Edunvalvontaa ja yhteistyötä tehdään niin yksittäisten asioiden kuin laajempien asiakokonaisuuksien edistämiseksi. Maakuntahallitus on edunvalvonnassa keskeisessä roolissa mm. aloitteiden tekijänä, lausuntojen antajana valtiohallinnon keskusja aluehallinnolle, sekä maakunnassa tehtävän ohjelmatyön ohjaajana. Edunvalvontaa ja yhteistyötä varten pidetään säännöllisesti maakunnan yhteistyöryhmien ja niiden sihteeristöjen, kunnanjohtajien sekä vaalipiirin kansanedustajien ja poliittisten puolueiden piirin toiminnanjohtajien kokouksia. Maakunnan ja liiton jäsenkuntien edunvalvontaa hoidetaan lisäksi mm. tiiviillä yhteydenpidolla eri ministeriöihin erityisesti TEM, LVM, VM, MMM ja YM sekä valtion aluehallitusviranomaisiin kuten Hämeen tiepiiriin, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukseen ja Hämeen ympäristökeskukseen. Aluehallinnon uudistus ALKU -hanke ALKU -hanke tullee vaikuttamaan erittäin merkittävästi maakunnan liittojen rooliin maakunnan ja liiton jäsenkuntien edunvalvojana. Loppuvuoden 2008 aikana selvinnee kuinka maakunnan liittojen tehtäviä lisätään ja roolia maakunnan kehittämisestä vastaavana vah- AB 8 9

valtionrahoitukseksi ja rahoituksen suuntaamisesta maakunnan kehittämistä varten. Sen sisältämien esitysten pohjalta käydään myös maakuntien ja ministeriöiden väliset neuvottelut. Toteuttamissuunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet ja hankkeet, jotka ovat keskeisiä maakunnan kehittämisen kannalta. Hämeen liiton rooli EU:n kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR -ohjelman toteuttamisessa on keskeinen. Liiton johdolla laaditaan vuosittain ohjelman toteuttamista ja rahoitusresurssien kohdentamista ohjaava maakunnan yhteistyöasiakirja. EAKR -toimenpideohjelman merkitys maakuntaohjelman toteutuksessa etenkin haasteellisilla alueilla, Forssan ja Riihimäen seuduilla, on edelleen huomattava vaikkakin rahoitus edelliseen ohjelmakauteen verrattuna on vähentynyt. EAKR -ohjelman temaattisessa osiossa myös Hämeenlinnan seutukunnalla on mahdollisuus saada ohjelmarahoitusta. Koska ohjelmassa edellytetään aiempaa enemmän kuntarahoitusta, jopa 35 % julkisesta rahoituksesta, liiton tehtävänä on myös varmistaa ohjelman edellyttämän kuntarahan kertyminen. ESR -ohjelmassa ja alueellisessa maaseutuohjelmassa liiton tehtävänä on varmistaa sekä riittävän hankerahoituksen kohdentuminen maakuntaan että maakuntaohjelmaa toteuttavien hankkeiden syntyminen. Liitto hoitaa rakennerahastolain edellyttämät EUohjelmien toteuttamiseen sekä maakunnan yhteistyö- Kuva: Pirjo Orava vistetaan. Vuosi 2009 tulee olemaan uuteen rooliin valmistautumisen vuosi. Tulemme suunnittelemaan ja vahvistamaan yhteistyötä sen maakunnan (niiden maakuntien) kanssa jonka (joiden) kanssa muodostamme uudentyyppisen maakuntien yhteistoiminta-alueen alueen, jonka maakunnat tekevät ylimaakunnallista strategista yhteistyötä. Tämän yhteistoiminta-aluejaon ennakoidaan tarkoittavan tulevaa maakuntajakoa. Kun valtion aluehallinto organisoidaan uudelleen vuoden 2009 aikana kahdeksi aluehallintoviranomaiseksi (ALLU ja ELLU), korostunee maakunnan liiton rooli edunvalvonta-asioissa erityisesti ELLU:n vastinparina. Kaikki edellä kuvattu tarkoittaa myös Hämeen liitossa suuria muutoksia mm. maakunnan ja sen jäsenkuntien edunvalvontatehtävien hoidossa. Hämeen liitto ja PARAS -hankkeen toteutus Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) on toteutusvaiheessa. Liitto tukee resurssiensa puitteissa jäsenkuntiensa ja seutukuntien uudistustyötä jäsenkuntien kanssa sovitulla/sovittavalla tavalla. Liitto varautuu ottamaan myös nykyistä suuremman vastuun PARAS -hankkeen toteutuksesta, mikäli valtiovallan taholta tehdyt linjaukset niin edellyttävät. 4.1.2. Ohjelmapolitiikka Liitto laatii yhteistyössä kuntien ja valtion aluehallintoviranomaisten kanssa vuosittain maakuntaohjelman totuttamissuunnitelman. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma toimii maakunnan talousarvioesityksenä Kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR- ja ESR -ohjelmat sekä alueellinen maaseutuohjelma 8 10

ryhmän ja sen sihteeristön toimintaan liittyvät tehtävät. Ohjelmien toteuttamiseen tarvitaan työpanosta kaikilta Hämeen liiton vastuualueilta ja valtiolta tulevaa ohjelmarahoitusta maakunnan yhteistyöasiakirjassa päätettävä määrä. Maakunnan kehittämisraha Maakunnan kehittämisrahaa käytetään maakuntaohjelman toimintalinjoja tukevien määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Kehittämisraha on käytettävissä koko maakunnan alueella ja sitä voidaan käyttää elinkeinotoimintaan sekä muuhun toimintaan liittyviin kehittämishankkeisiin. Vuonna 2008 liitolla oli käytettävissä maakunnan kehittämisrahaa 530 000 euroa ja tavoitteena on suurempi kehittämisrahan määrä. Aluekeskusohjelma ja alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma Aluekeskusohjelmaa toteutetaan Kanta-Hämeen kaikissa seutukunnissa vuoden 2009 loppuun. Ohjelman tavoitteena on kehittää alueen vahvuuksia, erikoistumista ja yhteistyötä. Hämeen liitto vastaa aluekeskusohjelmaan osoitetulla maakunnan kehittämisrahalla Forssan ja Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelmien perusrahoituksesta, ja liitto myös varmistaa ohjelmien suunnitelmien mukaisen toteutumisen. Ohjelmien muun kuin perusrahoituksen toteutuminen varmistetaan osaltaan mm. kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR- ja ESR -rahoituksella sekä mahdollisuuksien mukaan vapaalla maakunnan kehittämisrahalla. Vuoden 2010 alusta käynnistyy alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO), johon nykyiset aluekeskusohjelmat sulautuvat. Ohjelmakausi tulee olemaan 2010-2013. KOKO -ohjelman tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista. Hämeen liitto ohjaa KOKO:n toteutusta alueellisella tasolla. Paikallisten toiminta-alueiden ja verkostojen varojen seuranta ja tarkastus tapahtuu maakunnan liitossa. Hämeen liitto raportoi paikallisten toiminta-alueiden toiminnasta ja tuloksista työ- ja elinkeinoministeriölle. Toteuttamiseen tarvitaan työpanos koordinointia varten ja valtion alueelle ohjaama maakunnan kehittämisraha. Osaamiskeskusohjelma Uudenlaiseen klusteriajatteluun perustuvan osaamiskeskusohjelman toimintamallin kautta pystytään kehittämään maan sisäistä työnjakoa ja erikoitumista. Kanta- Häme on mukana kaikkiaan neljässä osaamisklusterissa, ja näissä kahden alueellisen osaamiskeskuksen perusrahoituksesta vastaa Hämeen liitto. Toteuttamiseen tarvitaan työpanos koordinointia varten ja valtion alueelle ohjaama maakunnan kehittämisraha. 4.1.3. Maakunnallinen ennakointi ja tietopalvelu Tietopalvelu ja ennakointi ovat Hämeen liiton avaintehtäviä koottaessa ja jäsennettäessä maakunnan kehittämisnäkemystä. Hämeen liitto palvelee kuntia ja maakunnan muita toimijoita hankkimalla, jalostamalla ja julkaisemalla tilasto-, paikka- ja muita tietoaineistoja. Aluekehityksen seuranta ja tilastojen ajan tasalla pito on jatkuvaa. Analysoidun tiedon näkyvyyttä lisätään mm. tilastollisten internet-sivujen välityksellä. Työ on käynnistynyt ja saatetaan loppuun vuoden 2009 aikana. Ennakointia ja siihen liittyvää tietoaineiston keräystä ja jalostamista tehdään useissa maakunnan organisaatioissa. Yksi Häme Open Campus (HOC) -hankkeen tavoitteista on maakunnallisen ennakoinnin verkoston ja toimintatavan luominen ja vahvistaminen. Hämeen liiton erityisiä ennakoinnin painopisteitä ovat maakunnan strategisen kehityskuvan muodostaminen, koulutustarpeen ennakointi sekä elinkeinoelämän tarpeiden huomiointi. Resurssit: Tietopalveluun liiton henkilöstön työpanosta sekä vuosina 2009-2011 tutkimusaineistoon 30 000 euroa/vuosi. HOC-hankkeen resurssit on käsitelty omassa luvussaan 4.2.2. 4.1.4. Maakuntasuunnitelma Hallitusohjelman mukaan kehittämispoliittista toimivaltaa siirretään kansanvaltaiseen ohjaukseen. Maakuntasuunnitelman rooli maakunnan kehittämissuunnan osoittavana strategisena suunnitelmana vahvistuu. Hämeen maakuntasuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään hyväksyttäväksi maakuntavaltuuston syyskokouksessa 2009. Tarvittavat resurssit: Työpanosta kaikilta Hämeen liiton vastuualueilta vuonna 2009; HäMePro, Häme AB 10 11

Open Campus (HOC), maakunnan koulutusstrategia ja maankäytön kehityskuvat ovat tärkeitä rinnakkaisia toimia tuottaen sisältöä maakuntasuunnitelmaan. 4.1.5. Kansainväliset asiat Hämeen liiton kansainvälinen toiminta painottuu tulevaisuudessa entistä enemmän yritysten kansainvälistymisen edistämiseen yhteistyössä maakunnan muiden toimijoiden (mm. seutujen kehittämisyhtiöt, HAMK) kanssa. Hämeen liitto toimii kansainvälisen yhteistyön, rahoitushakemusten ja hankehallinnon asiantuntijana. Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Hämeen liitto on mukana kahdessa EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmiin jätetyssä hankehakemuksessa, jotka voivat käynnistyä vuoden 2009 alussa: CREATOR (Interreg IV C, ikääntymisen mahdollisuudet yrittäjyydelle) ACCR (Itämeren alueen ohjelma, ilmastomuutokseen reagoiminen alue- ja paikallistasolla) Vuonna 2009 jätetään aiemmin toteutetun STIMENTohjelman (yrittäjyys ja kansainvälistyminen) tuloksien ja vahvuuksien hyödyntämiseen tähtäävä Move and Change -hankkeen hakemus Interreg IVC -ohjelmaan. Kaikki nämä hankkeet tukevat ja edistävät toteutuessaan maakunnan muiden toimijoiden kansainvälistymistä. Hämeen liitto toimii jäsenenä Euroopan alueiden järjestössä (AER) sekä Itämeren aluehallintojen yhteistyöverkostossa (BSSSC). Hämeen liitto ylläpitää Brysselissä EU-toimistoa yhdessä Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan kanssa. Vuonna 2009 painopisteenä on kansainvälisen hankevalmistelun tukeminen. Toimisto tiedottaa rahoitusmahdollisuuksista ja avustaa verkostoitumisessa, hankekumppaneiden löytämisessä sekä hakuprosessissa. Toimiston palveluja käyttävät Hämeen liiton lisäksi ja ennen kaikkea maakunnan muut toimijat. Resurssit: Hankkeille varataan omarahoitusosuus tutkimus- ja kehitysrahastosta (ACCR ja Move and Change n. 5000 /v kumpikin, Creator 0 /vuosi). Hankkeiden toteutuessa niihin käytetään liiton henkilöstön työpanosta. Hämeen liiton osuus Brysselin toimiston kustannuksista on 40 %; vuonna 2009 noin 50.000. 4.2. Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakuntahallituksen asettamat tavoitteet vuodelle 2009: Yritykset ja innovaatiot 1. Hämeen keskeiset kehittäjätoimijat edistävät ja toteuttavat yhdessä sovittuja strategisia linjauksia HäMePro-työhön perustuen 2. Hämeen liitto toimii maakunnallisen markkinoinnin koordinoijana, painopisteitä ja kohderyhmiä tiivistäen Osaaminen ja työllisyys 1. Maakunnan koulutusstrategia on päivitetty 2. Häme Open Campus (HOC) on käynnistynyt ja toimii maakunnan avoimena koulutus- ja tutkimustoiminnan verkostona 3. Hämeen liiton rooli ja vastuu maakunnan koulutusasioiden kehittämisessä on kirkastettu Kilpailukykyiset toimintaympäristöt 1. Maakuntakaavan päivityksen edellyttämät selvitykset ovat valmistuneet siten, että maakuntavaltuusto voi syyskokouksessaan päättää maakuntakaavan tavoitteista. 2. Asumisen maakunnallinen strategiatyö on käynnissä laajassa yhteistyössä. 3. Valtatie 2:n nopeustasoa voidaan nostaa 4. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan perustuva aiesopimus on allekirjoitettu ja sitä toteutetaan sopimuksen mukaisesti 5. Liiton ohjauksessa olevat maakunnalliset kehittämisen suunnitelmat valmistuvat aikataulussaan 4.2.1. Yritykset ja innovaatiot HäMePro HäMePro on Hämeen keskeisten kehittäjätoimijoiden luoma maakunnan kehittämisen ammattimainen toimintamalli, joka on pysyvä ja uudistuva. Tavoitteena on että kehittäjien työ helpottuu ja vaikuttavuus lisääntyy. Hämeen liiton vetämään ja koordinoimaan työhön osallistuvat mm. seutujen kehittämisyhtiöt, teknologiakeskukset, Hämeen matkailu, oppilaitokset/tutkimus- 10 12

laitokset (HAMK, MTT, HY), valtion kehittäjätoimijat (TE-keskus, Tiepiiri, Ympäristökeskus), kunnat, järjestöt (kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt, ProAgria) sekä yksityisiä yrityksiä. HäMeProssa muotoutuu vuoden 2008 aikana maakunnan keskeisten kehittäjien yhteinen, elinkeinopainotteinen HäMepro-strategia, jossa ilmaistaan yhteinen tahto ja toiminnalliset tavoitteet sellaisissa asioissa, joissa maakunnan yhteinen tekeminen on onnistumisen edellytys. Tärkeimmiksi asioiksi prosessin tässä vaiheessa on katsottu: tuotantoklusterien ja innovaatioympäristön kehittäminen työvoiman saatavuus saavutettavuuden hyödyntäminen maakunnan kansainvälistäminen Häme-brändin rakentaminen ja markkinointi. Vuonna 2009 HäMePro jatkuu valittujen teemojen toteutuksena. Hämeen liiton rooli on voimia kokoava ja tavoitteita tarkentava. HäMepro-prosessiin liitetään myös myös asumisen HäMePro, jossa tavoitellaan laadultaan kansallisesti vetovoimaista asunto- ja palvelutarjontaa. HäMeProssa muodostuu siten maakunnan vetovoiman kannalta kaksi toisiaan tukevaa linjaa: työpaikkojen synty ja kehitys sekä asuntotarjonnan ja asukkaan palvelujen laatu ja laajuus. Asumisen edellytysten ja kilpailukyvyn vahvistamista kuvataan myös kohdassa 4.2.3. HäMePron teemat sisällytetään mm. maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. Resurssit: Liiton henkilöstön työpanosta, asiantuntijatililtä 5 000 euroa vuodelle 2009. Tuotantoklusterien ja innovaatioympäristön kehittäminen Teollisten tuotantoklusterien kehittämistä jatketaan seutukuntia kokoavana yhteistyönä ainakin metalli- ja elintarvikealoilla sekä ympäristöliiketoiminnassa. Palvelualoilla tavoitteena on hyvinvointiklusterin vähittäinen muotoutuminen hoiva-, kulttuuri- ja matkailualan yrityksistä ja kehittäjätahoista. Innovaatioympäristön kehitystä jatketaan vuonna 2008 laadittujen strategisten tarkastelujen pohjalta ja tarvelähtöisen periaatteen mukaisesti. Maakunnan innovaatioympäristöön kuuluvien tutkimus-, koulutus- ja kehittäjäorganisaatioiden muodostama Ideamaakuntaryhmä kytketään osaksi Häme Open Campusta (HOC). Maakunnallinen markkinointi 2009 Tärkeimpänä tavoitteena on tukea strategiassa määriteltyä tavoitetta; uudistaa ja nostaa maakunnallinen markkinointi uudelle, entistä korkeammalle tasolle. Vuonna 2009 markkinoinnin painopisteitä tiivistetään. Matkailun ja rekrytoinnin ohella painotetaan asumista silloin kuin se on tarkoituksenmukaista. Markkinointikampanjoihin ja näkyvyyteen varataan riittävästi panoksia. Matkamessut ja matkailun brändiesite sisältyvät vuoden 2009 toimiin. Yleisen imagomarkkinoinnin lisäksi panostetaan tiiviisiin kohderyhmiin. Tutkimusta ja Kuva: Pirjo Orava internetin (www.hame.fi) hyödyntämistä vahvistetaan. Pitkäjänteistä markkinoinnin suunnittelua jäntevöitetään. Markkinointitoimenpiteiden yksityiskohdat päätetään ohjausryhmässä, jossa on seutukuntien nimeämän edustuksen lisäksi Hämeen Matkailun, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä työvoimaviranomaisen edustajat. Hanketta käsitellään vuoden mittaan useissa kunnanjohtajakokouksissa ja maakuntahallituksen kokouksissa. Resurssit: Vuosina 2009-2010 maakunnan kehittämisrahaa 170.000 euroa vuodessa sekä seutukuntien kehittämisyhtiöiden kautta kanavoituvaa kuntarahoitusta 170.000 euroa vuodessa. Lisäksi tavoitellaan vähintään 110.000 euroa yksityistä rahoitusta vuodessa. AB 13 12 13

4.2.2. Osaaminen ja työllisyys Maakunnan koulutusstrategia ja koulutuksen ennakointi Vuonna 2003 laaditun maakunnan koulutusstrategian linjaukset päivitetään vuoden 2009 aikana. Koulutusstrategian tarkistamisessa otetaan huomioon etenkin Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007-2012 sekä parhaillaan käynnissä oleva aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Koulutusstrategian päivittäminen palvelee myös maakuntasuunnitelmatyötä sekä syksyllä 2009 käynnistyvää maakuntaohjelmatyötä. Strategiatyön keskeisenä tavoitteena on selkeyttää koulutuksen järjestäjien aluekehittämistehtävää. Työhön sisältyy aluekehitystyön prosessien kirkastaminen koskien koulutuksen ennakointia, koulutuksen ja työelämän yhteistyötä, työelämän kehittämistä ja yrittäjyyttä sekä innovaatiotoiminnan edistämistä. Maakunnan liitoille on selkeästi määritelty päävastuu koulutuksen pitkän tähtäimen ennakointityön vetämisestä ja kehittämisestä. Koulutuksen ennakointi- hankkeessa tehtyä ennakoinnin kehittämistyötä jatketaan maakunnan liiton johdolla osana HOC -hanketta siten, että maakunnassa on valmius määritellä koulutuksen määrälliset ja laadulliset tavoitteet vuonna 2010 tehtävässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman välitarkistuksessa. Hämeen liiton rooli ja vastuut maakunnan koulutusasioiden hoidossa kirkastetaan. Resurssit: liiton henkilöstön työpanosta sekä vuosina 2009-2011 tarvittaessa tutkimus- ja kehittämisrahastosta 15 000 euroa / vuosi. Häme Open Campus (HOC) toimii verkostomaisena oppimis- ja kehitysympäristönä Kanta-Hämeessä ollaan suunnittelemassa ja rakentamassa avointa innovaatio- ja yhteistyöverkostoa korkeakoulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rungoksi. Häme Open Campuksessa ovat valmisteluvaiheen aktiivisina toimijoina olleet mukana mm. Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen kesäyli opisto, Helsingin ja Tampereen yliopistot sekä alueella sijaitsevat koulutusja tutki muslaitokset, esim. Maa- ja elin tarviketalouden tutkimuskeskus. HOCin avulla yhteistyössä korkeakoulujen ja alueen toimijoiden kanssa pystytään: tarjoamaan korkeatasoista koulutusta ihmisten ja yritysten tarpeisiin sekä kehittämään konsepteja ja sisältöjä koulutusmarkkinoille vahvistamaan korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa tukemaan osaa misen kehittymistä, innovaatioita ja yritysten menestymistä tukemaan ja kehittämään korkeakoulujen osaamisen näkyvyyttä, verkostoja ja kan sainvälisiä suhteita mm. konferenssitoimintaa aktivoimalla tarjoamaan yhteinen ja avoin työskentely-ympäristö monien eri tahojen yhteistyötä vaativille maakunnallisille kehittämisasioille, kuten maakunnalliselle ennakoinnille Hämeen liitto on myös aktiivisesti mukana Häme Open Campuksen suunnittelu- ja valmistelutyössä ja pyrkii omalta osaltaan edesauttamaan ja vauhdittamaan toiminnan tuloksekasta käynnistymistä. Resurssit: Maakunnan kehittämisrahaa 70.000 vuonna 2009 ja 2010, omaa rahoitusta asiantuntijatililtä 10.000 vuodessa, liiton omaa työpanosta suunnitteluun, valmisteluun ja toteuttamisen tukemiseen vähintään 10.000 vuodessa. 4.2.3. Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava vahvistui 28.9.2006, jolloin se astui voimaan. Maakuntakaava laadittiin kokonaismaakuntakaavana, josta loppuvaiheessa poistui pääosa turvetuotantoalueista. Maakuntakaavoitus on jatkuvaa. Maakuntakaavan toteuttamista edistetään ja seurataan. Toteutumisesta laaditan seurantaraportti. Varaudutaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen perusteltuihin muutostarpeisiin valmistelemalla maakuntakaavan päivitystä siten, että se on valmis päätettäväksi maakuntavaltuustossa viimeistään vuonna 2012. Maakuntakaavan päivityksen laajuus, sisältö ja aikataulu arvioidaan kuntien ja sidosryhmien kanssa ja tuodaan sen pohjalta maakuntahallituksen käsittelyyn. Vuonna 2009 käynnistetään maakuntakaavan päivityksen edellyttämät selvitykset, joita ovat muun muassa: pääradan kehittämisen: Kerava Riihimäki - Hämeenlinna Tampere yhteysvälin kapasiteetin 12-13

lisäystarve ja mahdollisuudet, 3. ja 4. raiteen tarve ja maankäytölliset edellytykset esiselvitys yhteistyössä RHK:n, Pirkanmaan ja Uudenmaan liittojen kanssa. maakunnan kestävä yhdyskuntarakenne ja sen kehittämisen rakenteelliset linjavaihtoehdot turvealueiden luontoinventoinnit lentokenttien aluevaraustarpeet, huomioon ottaen Humppilaan suunnitteilla oleva lentokenttä ja muutostarpeet kaupunkiseutujen lentokenttien aluevarauksissa Resurssit: oma työ + asiantuntijamääräraha konsultin käyttöön, alustava arvio tarvittavasta asiantuntijamäärärahasta 15 000 e. Asumisen edellytysten ja kilpailukyvyn vahvistaminen Käynnistetään Asumisen Häme hanke. Hankkeessa täsmennetään, konkretisoidaan ja syvennetään asumisen maakunnallista kehitystyötä yhteistyössä alan toimijoiden ja kuntien kanssa. Lähtökohtana ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa hämäläinen asuminen on parasta Suomessa. Tavoitteena on monipuolinen ja laadukas tontti- ja asuntotarjonta, hyvä hinta-laatusuhde, viihtyisä elinympäristö ja toimivat asumisen tukipalvelut. Hankkeella on kiinteä yhteys maakunnan hyvää asumista koskevaan markkinointiin. Resurssit: Työpanosta ja mahdollisesti MKR-rahoitusta, jos työtä varten muodostetaan hankekokonaisuus Maankäytön kehityskuvat Hämeenlinnan seudulla maankäytön kehityskuvatyö on käynnissä ja valmistuu vuoden 2008 aikana. Riihimäen Hyvinkään seudulla työ käynnistyy vuonna 2008 jatkuen vuonna 2009. Forssan seudulla käynnistyminen on vielä avoin ja kuntien käsittelyssä. Kuntien yhteinen maankäytöllinen tarkastelu pyritään saamaan käyntiin myös Forssan seudulla, jolloin seuduttaiset tarkastelut kattaisivat koko maakunnan. Liikenne Maakuntahallitus käynnisti Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä 2007. Suunnittelualue käsittää jäsenkuntien lisäksi Hyvinkään kaupungin. Työn yhteydessä on tehty joukkoliikennettä, logistiikkaa ja ilmastomuutoksen hillintää koskevat erillisselvitykset, jotka valmistuivat keväällä 2008. Suunnitelma julkistetaan ja aiesopimus allekirjoitetaan tammikuussa 2009. Liitto koordinoi ja johtaa hanketta. Liitto vastaa suunnitelman seurannasta ja aie-sopimuksen päivityksestä jatkossa. Kanta-Hämeen junaliikenteen kehittämismahdollisuuksia edistetään kehittämällä päärataa TEN-T -prioriteettikohteena osana eurooppalaista ja kansainvälistä liikenneverkkoa. Junaliikenteen palvelutason kehittämisen edellytyksenä on sen välityskyvyn parantaminen. Liitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että suunnitelmakaudella käynnistetään pullonkaulojen poisto Helsinki-Riihimäki rataosalla sekä Riihimäen asemalaituri- ja ratapihajärjestelyt, jotka sisältyvät liikennepoliittisen selonteon hankeohjelmaan. Ratahallintokeskuksen sekä Uudenmaan ja Pirkanmaan liittojen kanssa käynnistetään Pääradan kapasiteetin lisäämistä ja lisäraiteiden edellyttämää tilatarvetta koskeva yhteisselvitys. Myös Turku-Toijala rataosan välityskykyä parannetaan ja päivitetään tasoristeysten poistamista koskevat suunnitelmat maakuntakaavan periaatteiden mukaisiksi. Tieosan Hämeenlinna- Tuulos-Lahti parantamista edistetään pitkällä tähtäimellä valtateiden 10 ja 12 kehittämisvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia koskevan selvityksen 2007 mukaisesti. Tieyhteyden kehittäminen sisältyy liikennepoliittisen selonteon hankeohjelmaan vuoden 2011 jälkeen. Yhteysvälille laaditun kehittämissuunnitelman 1. kiireellisyysluokan hankkeita voidaan käynnistää aikaisemmin erillisinä perustienpidon kohteina tai teemahankkeina. Itä-länsisuuntaisten yhteyksien kehittäminen edellyttää myös kantatien 54 parantamisen 2. vaiheen tarveselvityksen päivitystä ja kiireellisempien toimenpiteiden käynnistämistä suunnitelmakaudella. Valtatien 2 Helsinki-Pori kehittämisen lähiajan tavoitteena on Forssan ja pääkaupunkiseudun välisen yhteyden parantaminen siten, että liikenteen nopeustaso voidaan nostaa 100 km/h:iin. Valtatien parantamisen 2. vaiheen suunnittelu käynnistetään suunnitelmakaudella, jotta koko yhteysväli Vihti-Pori saadaan vastaamaan kasvavan liikenteen tarpeita. Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liittojen kanssa vuonna 2008 laadittua liityntäpysäköinnin kehittämisohjelmaa jatketaan vuonna 2009 siten, että se kokonaan AB 15 14 15

Resurssit: oma työ + asiantuntijamääräraha konsultin käyttöön, alustava arvio tarvittavasta asiantuntijamäärärahasta 10 000 e. Kuva: Pirjo Orava kattaa maakunnan alueen. Merkittäviä maakunnan logistista asemaa hyödyntäviä hankekokonaisuuksia on vireillä. Hämeenlinnan seudulla Moreenia ja sen eteläpuolella sijaitsevaa Rastikankaan aluetta kehitetään yhtenäiseksi logistiseksi kokonaisuudeksi. Riihimäen aseman seutu on nopeasti kehittymässä ja matkakeskus rakentumassa samanaikaisesti uuden kauppakeskuksen kanssa. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistamiseksi maakunnan ja Helsinki-Vantaan lentoasemaan sekä Vuosaaren uuden sataman välillä toimii liitto edunvalvojana liikenneviranomaisten suuntaan ja osallistuu niiden kehittämistä koskeviin selvityksiin. Liitto osallistuu Forssan seudun lentokentän liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Suunnitelma valmistuu vuoden 2009 alussa. Vesihuolto Seudulliset vesihuollon kehittämissuunnitelmat ovat valmistuneet kaikille seuduille, Hämeenlinnan seudulle viimeksi vuonna 2008. Tällöin pääpaino on suunnitelmien toteuttamisessa ja niihin liittyvien maakunnallisten ja seudullisten investointien edistämisessä ja myös maankäytöllisten ratkaisujen selkiyttämisessä maakuntakaavaa varten. Keskeinen vesihuollon kehittämisen tavoite on vesihuollon järjestelmien toimintavarmuus kaikissa olosuhteissa. Tätä tavoitetta liitto pyrkii edistämään tiiviissä yhteistyössä kuntien, vesilaitosten ja ympäristökeskuksen kanssa. Forssan seudun vedensaannin turvaamiseksi liitto pyrkii osaltaan vaikuttamaan ja toimimaan siten, että tarvittavat selvitykset valmistuvat vuoden 2009 aikana, jotta vedenhankinnan investoinnit olisivat toteuttamiskelpoisia vuonna 2010. Forssan seudulla jätevesien käsittelyn ja johtamisen yhteistyösuunnat pyritään selkiyttämään myös vuoden 2009 aikana. Ensisijaisia toimijoita näissä ovat kunnat, liitto pyrkii omilla toimillaan tukemaan ja edistämään kuntien linjaamien ratkaisujen toteutumista. Maakunnassa on runsaat pohjavesivarat. Rakentaminen on vilkasta ja kohdistuu osin samoille alueille kuin pohjaveden otto tulevaisuudessa. Maakuntakaavan valmisteluun liittyen sovitetaan yhteen mahdolliset

maankäytölliset intressikysymykset ja arvioidaan pohjavesien suojelun ja toisaalta tarkentavien pohjavesitutkimusten tarve. Vesihuolto on keskeinen kysymys myös maaseudun asumisen edellytysten luojana. Selkiinnytetään maaseudun vesihuollon rakenteen ja suuntautumisen linjaukset yhteistyössä kuntien ja ympäristökeskuksen kanssa. Tavoitteena on selkeyttää kuvaa siitä, mitkä alueet tulevat vesihuollon verkostojen piiriin ja millä alueilla ratkaisut ovat paikallisia. Maaseudun asutusrakenteen kehittämisessä on tärkeätä ottaa huomioon muun muassa valokaapeli-valmiuden luominen johtoverkkojen rakentamisen yhteydessä sekä joukkoliikenteen palveluedellytykset. Asia liittyy osana maaseudun asutusrakenne selvitykseen. Resurssit: oma työ + asiantuntijamääräraha konsultin käyttöön, alustava arvio tarvittavasta asiantuntijamäärärahasta 5000 e. Jätehuolto Tehdään jätehuoltoalueiden maankäytöllinen tarkastelu maakuntakaavaa varten, lähtökohtana on toimintaedellytysten turvaaminen pitkällä aikajänteellä. Osallistutaan Etelä-Suomen jätehuollon alueellisen jätesuunnitelman valmisteluun. Päivitetään toimintasuunnitelmakaudella maakunnan jätehuollon kehittämissuunnitelma Resurssit: oma työ + asiantuntijamääräraha konsultin käyttöön Energia Toimintasuunnitelmakaudella ohjelmoidaan ja käynnistetään maakunnan ilmasto- ja energiapoliittisen ohjelman laatiminen. Kartoitetaan yhteistyössä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa uusiutuvien energiavarojen potentiaali energialähteittäin sekä alueen toimijoiden mahdollisuudet ja kiinnostus uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Resurssit: oma työ + asiantuntijamäärärahan tarve Ympäristö Maakunnan vetovoimaa ja kilpailukykyä asumisen, sekä vapaa-ajan ja matkailun alueena vahvistetaan. Jatketaan 2007 alkanutta ympäristöllisiin vetovoimatekijöihin perustuvaa luonnon, - kulttuurin- ja maaseutumatkailun alueellista kehittämissuunnittelua ja laaditaan maakunnallinen kehittämissuunnitelma. Osallistutaan asiantuntijana Lopen kunnan vetämän Hämeen järviylängön luontomatkailuhankkeen toteuttamiseen. Panostetaan reitistö- ja virkistysalueverkoston toiminnalliseen ja laadulliseen kehittämiseen. Resurssit: oma työ + asiantuntijamääräraha, maakunnan kehittämisraha Kulttuuriympäristöt Hämeen liitto osallistuu kulttuuriympäristön alueelliseen yhteistyöhön ja edistää omalta osaltaan Hämeen alueellisen kulttuuriympäristöohjelman 2007-2013 toteuttamista. Kehittämistoimissaan Hämeen liitto korostaa maankäytön suunnittelua palvelevaa selvitystyötä, matkailua palvelevaa ja muuta maakunnan kilpailukykyä vahvistavaa kehittämistyötä. Painopisteenä ovat Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen arkeologiset täydennysinventoinnit kunta- ja maakuntakaavoituksen ajankohtaisiin tarpeisiin sekä kaavoitusta palvelevat syventävät maisemaselvitykset. Resurssit: avoin, arkeologiset täydennysinventoinnit -hankkeen veto tulisi olla Museoviraston Hämeenlinnan toimistolla, lisäksi tarvitaan liiton omaa työtä, hankkeella luodaan edellytyksiä maakunnan kestävälle ja kilpailukykyiselle kehittymiselle, siksi hankkeelle olisi perusteltua kohdentaa myös MKR-rahoitusta, toteutuminen edellyttää kuntien omaa rahoituspanostusta. 4.3. Tukitoiminnot ja sisäinen kehittäminen Maakuntahallituksen asettamat tavoitteet vuodelle 2009: 1. Liiton valmiutta muutoksiin lisätään parantamalla joustavuutta asiantuntijuuksien käytössä 2. Liiton taloutta hoidetaan jäsenkuntien maksuosuuksien puitteissa 4.3.1. Henkilöstön ja organisaation kehittäminen Hämeen liiton henkilöstön osaamista sekä toimenkuvia kehitetään vastaamaan liittojen tehtävien todennäköistä muuttumista ja valittavia toiminnan pääpainoaloja. Henkilökohtaiset kehittämisohjelmat (osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpito) käydään läpi kehityskeskuste- AB 17 16 17

luissa. Vuonna 2009 vakituisen henkilökunnan määrää ei lisätä, koska liiton talous ei anna siihen mahdollisuuksia. Tavoitteena on joustavuuden ja reagointikyvyn parantaminen myös asiantuntemuksen käytön osalta. Ulkopuolisen asiantuntijuuden ostamista etenkin määräaikaisiin asiantuntijatarpeisiin tullaan käyttämään nykyistä aktiivisemmin. Liiton organisointia ja organisaation toimivuutta tarkastellaan kun liiton tehtävissä tapahtuu muutoksia. Henkilöstön määrää, laatua ja rakennetta ohjataan strategialähtöisesti ja toiminnan prioriteettien mukaan. Työyhteisön kehittämiseen varaudutaan hankkimaan asiantuntemusta ostopalveluna. 4.3.2. Talous Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2009 esitetyt tehtävät hoidetaan 1 967 000 euron suuruisella jäsenkuntien maksuosuudella, jossa on lisäystä 3,9 % (73 900 ) vuoden 2008 maksuosuuksiin. Jäsenkuntien lausuntojen perusteella maksuosuuksien kasvua leikattiin yhdellä prosenttiyksiköllä. Talousarvion tuloslaskelmaosassa tilikauden ali-/ylijäämä on -9 785 euroa. Taseessa 1.1.2008 on ylijäämää 225 383,19, mitä vuodelta 2009 toteutuva alijäämä tulee pienentämään. Tarvittavat ylitysluvat haetaan talousarviovuoden aikana. Taloussuunnitelmavuosien 2010-2011 maksuosuuksiin esitetään kolmen prosentin vuosittaista korotusta, jossa ei ole vielä voitu huomioida aluehallinnon uudistuksessa maakuntien liitoille suunniteltujen uusien tehtävien mukanaan tuomaa lisäresurssitarvetta. Tiedossa ei ole, missä määrin valtio osallistuu niiden tehtävien kustannuksiin, mitkä valtiolta siirtyisivät maakuntien liitoille. Aluehallinnon uudistushankkeen valmistelua seurataan tiiviisti ja toimenpiteisiin ryhdytään prosessin edellyttämällä tavalla. 4.3.3. Viestintä ja graafinen suunnittelu Liiton sidosryhmäviestinnässä pääpaino siirretään sähköiseen viestintään. Viestintää toteutetaan paitsi oman henkilökunnan voimin, niin merkittäviltä osin myös ostopalveluna ulkopuolisilta tekijöitä. Graafisen suunnittelun tarve varaudutaan täyttämään ostopalvelun ja tuntityöntekijän yhdistelmällä. Liiton www-sivuja kehitetään edelleen parantamalla niiden rakennetta ja tarvittaessa keventämällä niitä toimivuuden parantamiseksi. WWW-sivujen ajantasaisuutta parannetaan. 5. HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Maakuntahallituksen asettamat tavoitteet vuodelle 2009: 1. Koulutustoiminnan tavoitteet ja mittarit taulukon 1 mukaisesti 2. Kesäyliopisto avoimen yliopisto-opetuksen solmukohta: opetustarjonnan pääpaino monipuolisessa yliopisto-opetuksessa, jossa korostuu tutkintotavoitteisten oikeustieteen opiskelumahdollisuuksien laajentuminen 3. Kesäyliopiston kirjoittajakoulun roolin vahvistaminen 4. Strategiaa käytäntöön, osallistuminen Hämeen Open Campus verkoston toimintaan 5.1. Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistot ovat toimintaprofiililtaan korkea-asteen kansansivistykseen keskittynyt vapaan sivistystyön oppilaitosmuoto. Kesäyliopistot ovat osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja niiden tarkoituksena on edistää elinikäistä oppimista. Hämeen kesäyliopiston toiminnan keskiössä on avoimen yliopiston opetus ja lisäksi se järjestää Kanta-Hämeen maakunnassa kysyntälähtöisesti suunniteltua ammatillissivistävää sekä vapaan sivistystyön koulutusta. Kesäyliopisto parantaa alueellista, sosiaalista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Hämeen kesäyliopisto on Hämeen liiton ylläpitämä vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka ympärivuotinen koulutus ja osaaminen perustuvat laajaan yhteistyöverkostoon oppilaitosten, eri yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Kesäyliopiston toiminta rakentuu arvojen, visioiden ja toiminta-ajatuksen lisäksi olemassa olevan lainsäädännön, Hämeen maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman osaamisen kehittämisen sekä vapaan sivistystyön suuntaviivaohjauksen perustalle. Vuoden 2009 toiminnassa korostuu kesäyliopiston toimintastrategian toimeenpanon käynnistäminen: strategia suuntaa koulutustoimintaa vastaamaan huomisen osaamisen ja toimintaympäristön haasteisiin. Kesäyliopisto edistää ja ylläpitää erityisesti Kan-

TAULUKKO 1. Kesäyliopistotoiminnan tulostavoitteet vuosille 2009 2011, vertailu vuoden 2007 toteutumaan ja vuoden 2008 tavoitteisiin. KESÄYLIOPISTOTOTOIMINTA TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Muutos % -tavoitteet ja mittarit - toteutuma - tavoite - tavoite 2008-09 TOIMINNAN MÄÄRÄ JA LAAJUUS - lähiopetuskurssien lukumäärä 216 175 180 185 185 2,9 - - kaikki kurssit yhteensä 243 192 200 205 205 4,2 - opetustunnit 6208 5500 5550 5600 5600 0,9 - opiskelijatunnit 89189 90800 91000 91000 90800 0,2 - opiskelijamäärä 3704 3600 3600 3500 3500 0,0 - kurssien osallistumismäärä 5689 5000 5100 5150 5130 2,0 TEHOKKUUS, TALOUDELLISUUS JA YKSIKKÖKUSTANNUKSET - opetustunnin hinta 139,2 158,3 158,9 159,8 162,2 0,4 - koulutustoiminnan menot/opiskelijatunti 7,2 6,9 7,0 7,1 7,1 0,2 - maksutulot/opiskelija 131,3 121,8 124,7 130,6 132,0 2,4 - toimintakulut/osanottaja 153,7 176,4 175,2 176,1 179,1-0,6 VOIMAVARAT - henkilökunnan työvuodet (toimisto) 6,3 6,6 6,6 6,7 6,9 0,0 - opetushenkilökunnan lukumäärä kpl 518 450 450 440 440 0,0 TOIMINNAN LAATU - koulutuksen arviointi (asiakastyytyväisyys) 4,28/5.00 4,10/5,00 4,10/5,00 4,10/5,00 4,10/5,00 0,0 AB 19 18 19

ta-hämeen asukkaiden osaamista tarjoamalla sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluja. Laki vapaasta sivistystyöstä korostaa kesäyliopiston alueellista vastuuta koulutuksen järjestäjänä. Uuden toimintakautensa aloittava johtokunta ohjaa ja arvioi kesäyliopiston toimintaa ja vuoden 2009 koulutusta taulukon 1 tavoitteiden ja mittareiden mukaisesti. Kesäyliopiston johtokunnan budjetti vuonna 2009 on 11 500. 5.2. Kesäyliopistotoiminta Kesäyliopiston toiminta-ajatus ja tehtävä: Hämeen kesäyliopisto on alueellinen ympäri vuoden toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos, joka on erikoistunut avoimeen yliopisto-opetukseen ja korkea-asteen ammatillissivistävään koulutukseen ensisijaisesti oman maakunnan aikuisväestön koulutustarpeiden mukaisesti. Hämeen kesäyliopiston toiminnassa erityisenä painopistealueena on edelleen yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja Hämeen ammattikorkeakoulun sekä maakunnan muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Kesäyliopistotoiminnan arvot ja visio uuden toimintastrategian mukaisesti: Hämeen kesäyliopisto humanistisena sivistysoppilaitoksena sitoutuu toiminnassaan arvoihin, jotka ovat: 1. joustavuus ja luotettavuus kesäyliopisto reagoi nopeasti ja vastuullisesti ihmisten tarpeisiin ja rakentaa toimintansa kumppanuuteen ja avoimuuteen. 2. akateemisuus kesäyliopisto korostaa avoimen yliopistotoiminnan periaatteita ja yleissivistystä ja -hyödyllisyyttä. 3. kestävä tulevaisuus kesäyliopisto edistää tasa-arvoisia ja monimuotoisia oppimisreittejä. Hämeen kesäyliopisto on maakunnan avoin yliopisto, joka tarjoaa ihmisille ikään ja koulutustaustaan katsomatta monipuolista ja laadukasta koulutusta. Tavoitetta edistävät avoin toimintakulttuuri ja tapa toimia erilaisissa verkkoympäristöissä. Avoimen yliopiston toiminnan erityisosana avoimen yliopiston väyläopinnot ovat kiinnostavia ja haluttuja ja merkitsevät todellista haastetta Hämeen kesäyliopiston opetustoiminnalle ja taloudelle: Olemme maakunnassa avoimen yliopisto-opetuksen solmukohta. Vuonna 2009 keskitytään Joensuun yliopiston oikeustieteen (HTKopinnot) ja Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen opintoihin, joissa opiskelevien osuus vuonna 2009 on jo lähes kolmannes avoimen yliopiston kaikista opiskelijoista. Kartoitetaan lisäksi uusia tarpeita ja korkeakoulukumppaneita. Näin parannetaan koulutuskysynnän ennakointia ja siten myös taloudellista toimintavarmuutta. Lisätään opintojen ohjausta ja neuvontaa hyödyntäen avointen oppimisympäristöjen mahdollisuuksia (Moodle -oppimisalusta). Etelä-Suomen opistojen verkko-opetushanke (ESOP-E) jatkuu vuonna 2009. Koulutusohjelman laajin tapahtuma on Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 22. 24.4.2009, jonka 20. juhlavuoden teemana on me tahdomme eli ja mitä oikeasti halutaan saada aikaan tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa. Online -ITK on osa valtakunnallista Avoimet verkostot oppimiseen -hanketta (AVO), jossa kehitetään ja toteutetaan verkossa tapahtuva konferenssi ja seminaari. Kesäyliopisto tavoittelee 3600 opiskelijaa vuonna 2009. Opetusohjelmaa koostuu 180 eri kurssista. Opetustunteja on 5550 ja opiskelijatunteja kaikkiaan 91000 eli koulutustoiminta on laajuudeltaan edellisvuosien tasolla. Aloitetaan kesäyliopiston toimintastrategian jalkauttaminen: Opetustoiminnan suunnittelun ja käytännön toteutuksen pääpaino on laadullisessa kehittämisessä. Kanta-Hämeessä suunnitellaan uutta innovaatio- ja yhteistyöverkostoa korkeakoulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rungoksi. Kesäyliopisto on mukana Häme Open Campuksen (HOC) avoimessa korkeakoulu- ja tutkimusyhteisössä avaamassa uusia oppimisen reittejä (Hämäläisten yliopisto- ja korkeakoulupolku). Tarvittavat resurssit: vähintään nykytasolla eli kesäyliopiston toimiston n. 6,6 henkilön ja 450 kouluttajan työpanos. Kesäyliopistotoiminnan kustannukset vuonna 2009 ovat 882 167 euroa. Opiskelijoiden rahoitusosuus on noin 50 %, valtion 28 % ja kuntien 18 %.