Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä, mikäli lopputulokseksi halutaan onnistuminen. Totta, mutta oletko oppinut onnistumisista? Kun työssä onnistuu, tiedätkö miksi niin tapahtuu? Mitä teet? Miksi teet? Kenen kanssa teet? Minkä viitekehyksen taustoittamana teet? Millaisessa vuorovaikutussuhteessa olet? Mitä asiakas- ja yhteistyösuhteisiin sisältyy? Ovatko elementit eritelteltävissä?
Voidaanko hyvien käytäntöjen kuvauksista hyötyä? Onko hyvä käytäntö siirrettävissä? Olemmeko valmiit julkistamaan ja jakamaan työn kehittämisen tuloksemme? Mitä voisimme siitä hyöty tyä?
Miten hyvä käytäntö saadaan esille? Hyvä häytännöt julkaistaan mm. Sosiaaliportissa osoitteessa http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/hk/ Mikäli pohdit, voisiko käytössä oleva menettely olla hyvien käytäntöjen mukainen, niin tarkista täyttääkö se Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tunnuspiirteet: 1. onko kysymyksessä sosiaali- tai terveysalan käytäntö, joka on koettu toimintaympäristössään toimivaksi ja arvioitu asiakkaalle hyvää tuottavaksi 2. onko se eettisesti hyväksyttävä 3. perustuuko se mahdollisimman monipuoliseen tietoon vaikuttavuudesta ja/tai toimivuudesta 4. voidaanko sitä kuvata niin, että lukija pystyy arvioimaan, millaiseen tietoon käytännön toimivuus perustuu ja millainen tieto siitä puuttuu 5. onko se tiivistettävissä riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti mutta tarpeeksi yleistettävästi niin, että käytännön käyttöönotto on mahdollista
Prosessi
Tunnistaminen Mm. työyhteisöjen hyvien käytäntöjen keskustelut, joissa työntekijät tulevat tietoisiksi omasta ja yhteisön hiljaisesta tiedosta, toimivista työkäytännöistä, jakavat ja kehittävät niitä kriittiset tapahtumat oppimisen välineenä, joiden avulla voidaan tunnistaa toimintaa ohjaavia olettamuksia, tarkastella tilanteita ja työtä monipuolisesti ja näin helpottaa uuden oppimista erilaiset mallit, joiden avulla tuetaan asiantuntijoiden reflektiokykyä, hiljaisen tiedon sanoittamista ja työryhmän oppimista erilaiset kysymyssarjat hyvien käytäntöjen etsimiseen ja toiminnan arvioimiseen (mikä perustehtävä on, miksi se on, mihin perustehtävällä pyritään, millaisilla lähestymistavoilla, voisiko tehtävän asettaa järkevämmin, mikä on yhteistä, missä on ongelmia, mihin suuntaan halutaan kehittää jne? asiakaspalautteet
Arviointi Voit arvioida käytännön hyvyyttä erilaisin menetelmin: Prosessiarviointi (itsearviointi tärkeä osa; käytetyimpiä menetelmiä haastattelut, fokus-ryhmät, lomakekyselyt, havainnoinnit, päiväkirjat ja toimintaa kuvaavat dokumentit) Vaikuttavuuden arviointi (miten hyvin toiminnalla saavutettiin toivottavat tulokset; sekä kvantitatiiviset koeasetelmat että laadulliset prosessiarvioinnit) Realistinen arviointi (millainen interventio vaikuttaa, kenen kohdalla ja millaisissa olosuhteissa; edellyttää systemaattista asiakaskohtaista aineistonkeruuta; analysointi määrällistä ja laadullista) Relationaalinen arviointi (tiedontuotanto siitä, millaisten toimijoiden, toiminnan ja resurssien avulla asiakkaan tilannetta voidaan muuttaa halutulla tavalla; sosiaalista todellisuutta tarkastellaan verkostoina / verkostot koostuvat ihmisistä ja muista elementeistä, joita esimerkiksi päihdeasiakkaan kohdalla ovat ryyppykaverit, päihteet, fyysiset tilat (metsä, asuntola), raha ja tavoitteet; verkostot ovat inhimillisen toiminnan ja vuorovaikutuksen tuloksia, jotka muotoutuvat yleensä samanlaisiksi (esim. alkoholistin "ryyppyporukka" on olemassa vain, kun kokoonnutaan juomaan)
Arviointi Taloudellinen arviointi (systemaattinen vaihtoehtoisten interventioiden kustannusten ja vaikutusten tunnistaminen, mittaaminen ja vertaaminen; tarkoituksena löytää tehokkain tavoitteiden saavuttamistapa; lähes aina määrällistä) Kokeellinen arviointi (tuotetaan tietoa, miten menetelmä, ohjelma, toimenpide tai muu interventio toimii; ei keskitytä siihen, millaiset prosessit ja tekijät tuottavat vaikutuksia, vaan tarkastellaan intervention kohdetta ennen ja sen jälkeen) Vertaisarviointi (vertaisuuteen perustuvat työtavat ja menetelmät, joita sovelletaan tilanteen ja tarpeen mukaan; huomioidaan erityisesti kehittämiskohteen tai teeman rajaaminen, sopivan vertaisen kumppanin löytäminen ja oman toiminnan jäsentäminen ja kuvaaminen; menetelminä mm. kehittävä vertaiskäynti ja refleksiivinen benchmarking) Asiakaslähtöinen arviointi (asiakkaat saavat enenevästi asettaa itse omat laatukriteerinsä ja tehdä arvionsa niiden mukaan; asiakkaiden omien havaintojen ja keskustelevan haastattelun käyttö sen sijaan että keskitytään kyselyihin ja arvioijan havaintoihin; mm. BIKVA-malli) Itsearviointi (omien toimintojen, toimintatapojen ja kokemusten tarkastelu järjestelmällisesti tiettyä arviointikriteeriä vasten; tietoa siitä, miten menetelmä, ohjelma, toimenpide tai muu interventio toimii; tarkastellaan intervention kohdetta sitä ennen ja sen jälkeen; miksi asiat tapahtuvat tietyllä tavalla; perinteiset tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmät kuten yksilö- ja fokusryhmähaastattelut, päiväkirjat ja lomakekyselyt sekä toiminnalliset menetelmät)
Tiivistäminen Voit kuvata hyvän käytäntösi tiiviisti THL:n kuvausmallin avulla. Valmiit kuvaukset julkaistaan Hyvä käytäntö -verkkopalvelussa Ehdota käytäntöäsi THL:n hyvän käytännön kuvausprosessiin. THL:n hk-tuutori ottaa sinuun yhteyttä sähköpostitse ja antaa ohjeet hyvän käytännön kuvaamiseen ekstranet-ympäristössä. - ehdotuslomake Kuvaa prosessiin hyväksytty käytäntösi THL:n kuvausmallin mukaan ekstranetissä. Halutessasi voit ilmoittautua myös Hyvät käytännöt -työpajaan, jossa saat apua käytännön kuvaamiseen. Kun kuvaus on valmis, lähetä tieto siitä sähköpostilla omalle hktuutorillesi (henkilö joka hyväksyi ehdotuksesi prosessiin) ja odota yhteydenottoa. Työstä kuvausta tarvittaessa hk-tuutorisi kommenttien avulla ekstranetissä, kunnes se on valmis julkaistavaksi Hyvä käytäntö - verkkopalvelussa. THL tukee sinua hyvän käytännön kuvaamisessa: hyvien käytäntöjen asiantuntija (hk-tuutori) arvioi, onko ehdottamasi käytäntö THL:n hyvän käytännön tunnuspiirteiden mukainen => valmis kuvaus julkaistaan Hyvä käytäntö - verkkopalvelussa
Siirtäminen Hyvän käytännön siirtäminen eteenpäin on tärkeä osa hyvän käytännön prosessia. Käytäntöjen siirtyminen edellyttää oppimista. Työkaluja siirtämiseen voit levittää tietoa hyvästä käytännöstäsi eri kanavien kautta, kun käytäntö on ensin tiivistetty. koulutus ja konsultaatio auttavat hyvien käytäntöjen siirtämisessä. siirtämisen apuna voit käyttää myös mm. keskusteluja, levittävyyden arviointityökalua ja oppimistilojen luomista.