Suomen Itä-Eurooppa-, Etelä-Kaukasia-, ja Keski-Aasia -politiikkalinjaus

Suomen Itä-Eurooppa-, Etelä-Kaukasia-, ja Keski-Aasia -politiikkalinjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

ISSN 0358-1489 ISBN 978-951-724-811-2 ISBN PDF 978-951-724-812-9 Taitto ja painatus: Edita Prima Oy, Helsinki 2010

Suomen Itä-Eurooppa-, Etelä-Kaukasiaja Keski-Aasia - politiikkalinjaus

1 3 2 4 5 6 9 8 7 11 10 1 Valko-Venäjä 2 Ukraina 3 Moldova 4 Georgia 5 Armenia 6 Azerbaidzhan 7 Kazakstan 8 Uzbekistan 9 Turkmenistan 10 Kirgistan 11 Tadzhikistan

Suomen Itä-Eurooppa-, Etelä-Kaukasia- ja Keski-Aasia - politiikkalinjaus Suomelle on tärkeää, että Euroopan unionin naapuruston muodostaisi joukko avoimia, demokraattisia sekä taloudellisesti kehittyviä ja yhteiskunnallisesti vakaita maita. Suomi haluaa omalla toiminnallaan tuoda Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maita lähemmäksi Euroopan unionia, estää uusien raja-aitojen syntymistä sekä vahvistaa yhteisesti sovittuja arvoja ja päämäärien toteutumista alueen maiden kanssa. Suomi toimii aktiivisesti näiden tavoitteiden puolesta. Suomen tavoitteena on Euroopan unionin jäsenmaana ja kahdenvälisesti entistä vahvemmin: 1. Edesauttaa maiden vakaata kehitystä, mukaan lukien demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista sekä hyvän hallinnon ja markkinatalouden rakentamista. 2. Ennaltaehkäistä konflikteja ja edistää rauhanomaisia ratkaisuja kansainvälisen yhteistyön keinoin ja kannustamalla maita alueelliseen yhteistyöhön naapurimaidensa kanssa. 3. Osallistua aktiivisesti Euroopan unionin ulkopolitiikan vahvistamiseen alueella. Tiivistää Suomen ja alueen maiden kahdenvälisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita. Vahvistaa Suomen vaikuttavuutta, läsnäoloa ja näkyvyyttä kehitysyhteistyön keinoin. 5

Alueen merkitys Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian vakaus ja kehitys ovat tärkeitä koko Euroopalle. Suomen ja Euroopan unionin etujen mukaista on tukea yhteiskunnallisia uudistuksia, tarttua maiden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja ehkäistä alueiden ongelmista johtuvia haittoja. Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maihin kuuluu kaikkiaan 11 valtiota. Maitten yhteenlaskettu väestömäärä on noin 137 miljoonaa. Itä-Euroopan maihin kuuluvat Ukraina, Moldova ja Valko-Venäjä. Etelä-Kaukasian maat ovat Georgia, Armenia ja Azerbaidzhan. Keski-Aasian maihin kuuluvat Kazakstan, Kirgistan, Tadzhikistan, Turkmenistan ja Uzbekistan. Maantiede Maantieteellinen sijainti tekee alueesta Suomelle tärkeän. Euroopan unionin rajanaapurina on kolme Itä-Euroopan maata. Viidellä maalla on maaraja ja kolmella meriraja Venäjän kanssa. Keski- Aasia ulottuu idässä Kiinan rajalle. Etelässä alue rajoittuu Turkkiin, Iraniin ja Afganistaniin. Maakohtaiset erot ovat merkittäviä. Suomen etujen mukaista on yllämainittujen tavoitteitten edistäminen kaikilla kolmella alueella. Alue- ja maakohtaisissa linjauksissaan Suomi huomioi kunkin maan erityispiirteet ja tarpeet sekä painottaa alueellisen yhteistyön tärkeyttä. Kasvava painoarvo Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian kansainvälinen painoarvo on kasvussa. Useat maat ovat merkittäviä energian tuottajia tai kauttakulkumaita sekä markkina-alueita ja investointikohteita. Alueen valtioiden kehityksessä on meneillään vaihe, jossa ne vahvistavat yhteiskunnallisia rakenteitaan ja identiteettiään. Neuvostoliiton hajoamisesta ja maiden itsenäistymisestä alkanut uudistusprosessi on vielä kesken ja tarvitsee tukea. 6

Historia Alueella kohtaavat sekä eurooppalaiset että aasialaiset kulttuurit ja uskonnot. Geopoliittisessa suuntautumisessaan monet maista etsivät vielä paikkaansa. Maiden keskinäinen alueellinen yhteenkuuluvuuden tunne on heikko yhteisestä menneisyydestä huolimatta ja osittain myös sen takia. Ulkopolitiikassaan maat pyrkivät tasapainottelemaan kansallisten etujensa pohjalta kentässä, jossa niihin kohdistuu eri ulkovaltojen mielenkiinto. Historiallisesti keskeisiä toimijoita alueella ovat olleet Venäjä/Neuvostoliitto, Turkki, Iran ja Yhdysvallat. Turkille ja Iranille sekä Etelä-Kaukasian että Keski-Aasian mailla on strateginen merkitys. Kiinan huomio keskittyy lähinnä Keski-Aasiaan. Euroopan unionin kiinnostus aluetta kohtaan on kasvanut 2000-luvulla. EU Venäjä ja IVY Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian merkitys Euroopan unionille on kasvanut selvästi. EU on viime vuosina kiinnittänyt entistä enemmän huomiota alueeseen ja vahvistanut politiikkaansa. EU:n vaikutusvaltaa alueella rajaa seikka, ettei näillä mailla ole EU:ssa yhteisesti hyväksyttyä EU-jäsenyysperspektiiviä ja EU:n optiot ovat rajalliset. EU:n haasteena on kehittää entistä toimivampaa naapuruuspolitiikkaa ristipaineessa, jossa EU:lla ei ole tällä hetkellä valmiutta tehdä uusia laajentumissitoumuksia; jossa alueen eri maiden politiikka ei tähtää systemaattisesti EU-kriteerien täyttämiseen ja jossa Venäjällä ja osalla alueen maista on keskinäisiä riitoja. Venäjä pyrkii säilyttämään vanhan geopoliittisen vaikutusvaltansa alueella kokien erityisesti Yhdysvaltojen ja EU:n läsnäolon etujensa vastaisena. Vaikutusvallan vahvistaminen tällä alueella on Venäjälle keskeinen tavoite, mikä näkyy Venäjän naapuruuspolitiikan ja sen instrumenttien laajentamisena. Georgiaa lukuun ottamatta kaikki alu- 7

een maat kuuluvat IVYyn (Itsenäisten valtioiden yhteisöön). lvy-maiden keskinäinen kaupankäynti on vilkasta, mutta ei kansainvälisesti mitattuna merkittävää. Neuvostoliiton perintönä useimpien maiden teollisuus ja kauppa eivät ole pystyneet kehittymään täysimittaisesti, mikä on estänyt maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen tuotannon luomista ja talouksien integroitumista maailmantalouteen. IVY:n puitteissa toimii myös turvallisuusjärjestöjä. Kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestö (CSTO, Collective Security Treaty Organization) kehittää puolustusyhteistyötä Venäjän, Valko-Venäjän, Armenian, Kazakstanin, Kirgistanin, Tadzhikistanin ja Uzbekistanin kesken. Lisäksi alueen maita kuuluu Shanghain yhteistyöjärjestöön (SCO, Shanghai Cooperation Organization), jonka toimintaan osallistuvat Venäjä, Kiina ja Keski-Aasian maat Turkmenistania lukuun ottamatta. Naapurusto Ongelmat ja haasteet Kiinan kiinnostus perustuu etupäässä energiansaannin turvaamiseen ja taloudellisiin etuihin sekä osittain ulko- ja turvallisuuspoliittisiin intresseihin. Turkki pyrkii vahvistamaan alueellista ja eurooppalaista asemaansa. Turkille on tärkeää, että sen naapurustona on vakaa Etelä-Kaukasia, joka pystyy vastaamaan maan kasvavaan energiatarpeeseen. Iran pyrkii patoamaan erityisesti Yhdysvaltojen, mutta myös Venäjän ja Turkin vaikutusvallan kasvua alueella. Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maissa on lukuisia sisäisiä haasteita ja ongelmia, jotka heijastuvat myös alueen ulkopuolelle. Näitä ovat muun muassa demokratia-, ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokehityksen puutteet, naisten heikko asema, köyhyys ja kehittymättömyys, koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmien kriisi, korruptio, ympäristöongelmat ja terrorismi sekä huu- 8

me-, ihmis- ja asekauppa. Veden riittämättömyys ja vesivarojen hallinta aiheuttavat ristiriitoja sekä maiden sisällä että niiden välillä. Osa edellä kuvailluista ongelmista liittyy epäselvyyksiin maiden välisten rajojen merkitsemisessä. Afganistanin jatkuva epävakaus luo otolliset olosuhteet Keski-Aasian läpi kulkevalle huumekaupan kasvulle. Keski-Aasian maat muodostavat merkittävän huumeidenkuljetusreitin Venäjälle ja sitä kautta muihin Euroopan maihin. Huumekauppa kytkee yhteen järjestäytynyttä rikollisuutta, terrorismia, korruptiota ja islamilaista radikalismia. Maailman oopiumista noin 90 prosenttia tuotetaan Afganistanissa. Afganistanin ja Tadzhikistanin välisen rajaturvallisuuden parantaminen on ensisijaisen tärkeää. Suomi tukee rajaturvallisuuteen ja rajaviranomaisten kouluttamiseen liittyviä hankkeita tällä rajalla. Afganistanin, Pakistanin ja muiden lähivaltioiden tilanteen arvaamattomuus heijastuu huolena ääriislamilaisen liikehdinnän lisääntymisestä alueella. Radikaali poliittinen islam on viime vuosina nostanut päätään alueen islaminuskoisissa maissa ja sen asema vahvistuu edelleen. Pitkittyneet konfliktit Pitkittyneet konfliktit luovat oman jännitteensä EU:n lähinaapurustoon. Näitä Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä syntyneitä konflikteja on neljä: Transnistrian konflikti Moldovassa, Etelä- Ossetian ja Abhasian konfliktit Georgiassa sekä Vuoristo-Karabahin konflikti Armenian ja Azerbaidzhanin välillä. Etelä-Ossetian konflikti kärjistyi elokuussa 2008 Venäjän ja Georgian väliseksi sodaksi. Suomella oli erityinen rooli sodan tulitaukoneuvotteluissa 9

Etyjin puheenjohtajana. EU:ssa sovitun linjan mukaisesti Suomi tukee Georgian alueellista koskemattomuutta ja yhtenäisyyttä eikä tunnusta Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyttä. Pidämme tärkeänä EU:n yhteydenpitoa Georgian separatistialueille yhteisymmärryksessä Georgian kanssa. Vuoristo-Karabahin osalta Suomi kuuluu sen konfliktinratkaisua hakevaan, Etyjin alaiseen Minskin ryhmään. Mikäli konfliktinratkaisu edistyisi, Suomen harkittavaksi voisi tulla osallistuminen mahdolliseen rauhanturvaoperaatioon. Transnistrian konfliktin ratkaisupyrkimyksissä Suomi tukee Etyj-vetoista neuvotteluprosessia. Talouskriisi Maailmanlaajuinen talouskriisi vaikuttaa vääjäämättä alueiden maiden talouksiin. Voimakkaimmin kriisi on vaikuttanut alueiden suurimpiin ja avoimimpiin talouksiin Ukrainaan ja Kazakstaniin, joiden kasvu on perustunut paljolti yksityisen sektorin ulkomaiseen lainanottoon. Venäjällä, Kazakstanissa ja lännessä työskentelevien siirtotyöläisten rahalähetykset ovat merkittävä osa monen maan taloutta. Työvoiman kysynnän hiipuminen on johtanut siirtolaisten osittaiseen paluumuuttoon ja rahalähetysten vähentymiseen. Riippuvuus öljyn ja kaasun hinnasta on energiantuottajamaille rakenteellinen ongelma. Öljyn, kaasun ja mineraalien korkeat maailmanmarkkinahinnat nostivat Azerbaidzhanin, Kazakstanin, Uzbekistanin ja Turkmenistanin vientituloja ennen talouskriisin puhkeamista. Näillä luonnonvaroiltaan rikkailla mailla on hyvät mahdollisuudet saada taloutensa uuteen nousuun. Raaka-aineviennistä saatava vauraus jakaantuu kuitenkin epätasaisesti maiden kansalaisten keskuudessa. Energiaa tuottavien maiden ohella alu- 10

eella sijaitsee maita, joilla ei ole luonnonrikkauksia ja joiden väestöstä huomattava osa elää alle kahdella dollarilla päivässä. Euroopan unioni Suomen kansallinen etu ja EU:n yhteiset linjaukset ohjaavat suhteidemme hoitamista Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maihin. Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana ovat EU-jäsenyys ja toimivat kahdenväliset suhteet kuhunkin maahan. Unionin politiikka ei korvaa kahdenvälisiä suhteita, vaan kyse on toisiaan täydentävästä ja tukevasta kokonaisuudesta. Euroopan unioni on Suomen ulkopolitiikassa keskeisin viitekehys ja vaikutuskanava. EU:n roolia alueen vakauden lujittamisessa ja kehityksen tukemisessa on vahvistettava. EU:n suhteita itäisiin naapureihinsa tulee kehittää tavalla, joka kannustaa niitä poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten jatkamiseen. Mahdollisuus EU-jäsenyyteen on unionin ulkopuolisille eurooppalaisille maille merkittävä kannustin uudistuksiin. Euroopan unionin on jatkossakin oltava avoin kaikille eurooppalaisille maille, jotka jakavat eurooppalaiset arvot ja täyttävät jäsenyyskriteerit (acquis communautaire). Itäinen kumppanuus Itäinen kumppanuus käynnistettiin toukokuussa 2009 Prahassa EU:n ja kumppanimaiden huippukokouksessa. Kumppanimaat ovat samat kuin Euroopan naapuruuspolitiikan (European Neighbourhood Policy, ENP) itäiset maat eli Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Itäisen kumppanuuden tarkoituksena on vahvistaa EU:n politiikkaa näitä maita kohtaan ja tiivistää unionin suhteita niiden kanssa. Kolmannet maat voivat osallistua tapauskohtaisesti itäisen kumppanuuden ohjelmiin. Suomi tukee itäistä kumppanuutta ja ajaa aktiivisesti sen kehittämistä. Itäisten kumppani maiden 11

suhteita unioniin tulee syventää kunkin maan omien edellytysten mukaan. Sekä EU:n kahdenettä monenvälisessä toiminnassa kumppanimaiden kanssa tulee hyödyntää keinoja, joilla tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla maiden omia uudistuksia. Tärkeimpiä näistä keinoista ovat assosiaatiosopimukset ja niiden puitteissa neuvoteltavat vapaakauppasopimukset sekä ihmisten liikkuvuuden helpottaminen. Kumppanimaiden vakaudella, taloudellisella kehityksellä ja hallinnon toimivuudella on suoria heijastusvaikutuksia Suomeen unionin jäsenmaana. Suhteet kumppanimaiden kanssa perustuvat yhteisille arvoille, kuten demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Keskeisiä periaatteita ovat myös markkinatalous, kestävä kehitys ja hyvä hallinto. Itäisen kumppanuuden strategian toimeenpanoa ohjataan neljän temaattisen foorumin kautta, joiden aiheet ovat 1) demokratia, hyvä hallinto ja vakaus; 2) taloudellinen yhdentyminen ja lähentyminen EU:n politiikkojen kanssa; 3) energiavarmuus ja 4) yhteydet ihmisten välillä. PCA- ja assosiaatiosopimukset Valko-Venäjää ja Turkmenistania lukuun ottamatta alueen mailla on kumppanuus- ja yhteistyösopimus EU:n kanssa (Partnership and Cooperation Agreement, PCA). Nämä sopimukset määrittelevät tällä hetkellä EU:n ja näiden maiden välistä yhteistyötä. Sopimukset ovat astuneet voimaan vuosina 1998 1999 sekä 2010 ja ne jatkuvat vuoden kerrallaan automaattisesti, mikäli kumpikaan osapuoli ei halua irtisanoa niitä. Suomi katsoo, että Valko-Venäjän kohdalla on pyrittävä jäädytettynä olevan PCA-sopimuksen voimaansaattamiseen. Lisäksi Suomi suhtautuu myönteisesti Kazakstanin ehdottamaan uuden PCA-sopimuksen valmisteluun. 12

Suomi pitää tärkeänä, että EU tarkastelisi Turkmenistanin sisäistä tilannetta sopimusneuvottelujen aloittamisen kannalta. Euroopan parlamentti on hyväksynyt väliaikaisen sopimuksen, joka antaa mahdollisuuden PCA-sopimukseen sisältyvien, kauppaan liittyvien asioiden väliaikaiseen toimeenpanoon sekä helpottaa merkittävästi EU:n ja Turkmenistanin välistä kauppaa. Nykyisiä PCA-sopimuksia seuraavat tulevaisuudessa Armenian, Azerbaidzhanin, Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa assosiaatiosopimukset, jotka tähtäävät EU-lähentymiseen. Suomi kannattaa kumppanimaiden ja unionin välisten suhteiden vahvistamista näiden, niin sanottujen uuden sukupolven assosiaatiosopimusten avulla, jotka sisältävät sopimukset viisumihelpotuksista ja vapaakaupasta. Sopimusten aikataulu, tarkempi sisältö ja toteutettavuus tulee arvioida maakohtaisesti. Neuvottelut assosiaatiosopimuksesta ovat edenneet pitkälle Ukrainan kanssa. EU:n neuvosto on aloittanut assosiaatiosopimusneuvottelut Moldovan kanssa sekä valmistelee neuvottelujen aloittamista Armenian, Azerbaidzhanin ja Georgian kanssa. Vapaakauppa EU:n tulee tavoitella pitkällä tähtäimellä vapaakauppaa kaikkien itäisten kumppanimaiden kanssa. Talous- ja kauppasuhteiden syventäminen edistää vakautta alueella ja luo uusia markkinoita taloudellisen kehityksen myötä. Taloudellisessa integraatiossa ja yhteistyössä on edettävä asteittain ja luomalla syviä ja kattavia vapaakauppa-alueita, kun kumppanimaat ovat edistyneet riittävästi. Ennen kuin varsinaisiin vapaakauppaneuvotteluihin voidaan ryhtyä, on tiettyjen perusedellytysten täytyttävä: WTO-jäsenyys, kumppanimaiden po- 13

liittinen sitoutuneisuus neuvotteluihin sekä taloudellinen ja institutionaalinen valmius sopimusten täytäntöönpanoon. EU on aloittanut vuonna 2008 sopimusneuvottelut syvästä ja kattavasta vapaakauppa-alueesta Ukrainan kanssa uuden assosiaatiosopimuksen puitteissa. Tavoitteena on neuvotella vastaavat, pitkälle ulottuvat vapaakauppa-alueet Armenian, Georgian ja Moldovan kanssa assosiaatiosopimusneuvottelujen puitteissa sitten, kun maat ovat osoittaneet valmiutensa laajaan kaupan vapauttamiseen. Azerbaidzhanin kanssa pyritään assosiaatiosopimusneuvottelujen kautta neuvottelemaan vahvemmista kahdenvälisistä kauppasäännöistä. Varsinaisiin vapaakauppaneuvotteluihin ryhdytään Azerbaidzhanin kanssa vasta maan WTO -jäsenyyden toteuduttua. Keski-Aasian maiden osalta taloudellista yhteistyötä olisi tiivistettävä, tähdäten samantyyppisiin järjestelyihin kuin Ukrainan ja muiden itäisten kumppanimaiden kanssa. Kumppanimaita tulee myös kannustaa keskinäisen vapaakauppaverkoston kehittämiseen EU:n kanssa solmittujen sopimusten pohjalta. Suomi pitää pitkän aikavälin tavoitteena EU:n, itäisten kumppanimaiden, Venäjän ja Keski-Aasian keskinäisten taloudellisten suhteiden kehittämistä ja syventämistä sellaisten sopimusjärjestelyjen kautta, jotka ovat yhteensopivia, kattavia ja syrjimättömiä. Viisumihelpotukset Suomi tukee liikkuvuuden parantamista alueen maiden kanssa EU:ssa sovittujen periaatteiden pohjalta. Viisumihelpotuksissa itäisten kumppanimaiden kanssa tulee edetä maakohtaisesti ja EU:ssa sovitun yhteisen lähestymistavan pohjalta. Viisumihelpotus- ja takaisinottosopimusten toimeenpanosta voidaan edetä viisumivuoropuheluun, joka muodostaa pohjan niin sanotulle vii- 14

sumivapaustiekartalle ja sitä kautta kohti mahdollista viisumivapautta. Sopimuskumppaneilta on vaadittava vastavuoroisuutta ja maat on sitoutettava korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton tehostettuun torjuntaan. Viisumivuoropuhelussa ja mahdollisessa viisumivapaustiekartassa voidaan määritellä ne ehdot, joiden täyttyessä vastavuoroinen viisumivapaus voidaan saavuttaa. EU:n jäsenmaat keskustelevat parhaillaan viisumikysymyksistä Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa. Viisumivuoropuhelu Ukrainan kanssa on käynnissä ja sen tavoitteena on viisumitiekartta. Viisumihelpotussopimus ja sen edellytyksenä oleva takaisinottosopimus Georgian kanssa ovat EU:ssa valmisteilla. Suhtaudumme myönteisesti myös alueen muita maita koskeviin viisumihelpotuskeskusteluihin. Keski-Aasiastrategia Euroopan Unioni on vuonna 2007 hyväksynyt kumppanuusstrategian Keski-Aasian maiden kanssa. Kysymyksessä on EU:n ensimmäinen laaja-alainen avaus Keski-Aasian maihin. Strategia kattaa Kazakstanin, Kirgistanin, Uzbekistanin, Tadzhikistanin ja Turkmenistanin. Strategia pohjautuu sille kehitykselle, jonka Keski-Aasian maat ovat saavuttaneet itsenäistymisensä jälkeen. Sen lähtökohtana ovat EU:n ja Keski-Aasian yhteiset intressit. Strategiaa toteutetaan komissiovetoisen, sektorikohtaisen hanketoiminnan kautta. Strategian temaattiset painopistealueet ovat 1) ihmisoikeudet, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja demokratian edistäminen, 2) nuoriso ja koulutus, 3) taloudellinen kehitys, kauppa ja investoinnit, 4) energia- ja kuljetusyhteydet, 5) ympäristö- ja vesiasiat, 15

6) yhteiset turvallisuushaasteet (kuten rajaturvallisuus, maahanmuutto salakuljetuksen vastainen taistelu) ja 7) kulttuurien välinen dialogi. Suomen kahdenvälinen toiminta Keski-Aasiassa on linjassa strategian kanssa. Suomi osallistuu aktiivisesti strategian toimeenpanoon ja kehittää sitä. Yhtenä työkalunaan Suomella on kahdenvälinen kehitysyhteistyön puiteohjelma eli Laajemman Euroopan aloite (WEI), jonka hanketoiminnassa huomioidaan Keski-Aasia -strategian painopisteet ja suositukset. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Pitkittyneiden konfliktien ja elokuussa 2008 käydyn Georgian sodan vuoksi kriisinhallinnan välineet ovat alueella tärkeitä. EU:lla on Georgiassa yhteensä 370 hengen vahvuinen siviilitarkkailuoperaatio EUMM (European Union Monitoring Mission), jossa työskentelee yli 20 suomalaista asiantuntijaa. Moldovan ja Ukrainan rajavalvontaa tukee komission alainen rajaoperaatio EUBAM (European Union Border Assistance Mission), jonka noin 90:stä EU-maiden asiantuntijasta 4-6 kerrallaan on suomalaisia. Suomi osallistuu aktiivisesti nykyisiin EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioihin alueella ja on osaltaan valmis vastaamaan mahdollisiin uusiin tarpeisiin. Suomi tukee EU:n erityisedustajien työtä alueella muun muassa tarjoamalla EU:n erityisedustajien tiimeihin asiantuntijoita. Suomalaisasiantuntijoita toimii tällä hetkellä Etelä-Kaukasian erityisedustajan tukena. Demokratia ja ihmisoikeudet Kaikilla kolmella maantieteellisellä alueella on puutteita demokratiassa ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, joskin maakohtaiset erot ovat merkittäviä. Demokratiakehitys alueella on ollut epätasaista. Kansalaisyhteiskunta on heikko ja jat- 16

kuvan paineen alaisena. Riippumattoman median, kansalaisjärjestöjen ja opposition toiminta on usein rajoitettua. Ihmisoikeuksien merkitystä saatetaan vähätellä, mikä koskee myös naisten ja vähemmistöjen oikeuksia. Osassa maita kuolemanrangaistus on yhä käytössä. Suomi pitää oikeusvaltion, kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien vahvistamista alueen maissa merkittävänä tavoitteena ja tärkeänä osana kaikkea toimintaansa alueella. Suomen toimet noudattavat valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon lähtökohtia ja painopisteitä. Seuraamme alueen ihmisoikeustilannetta ja osallistumme Itä- Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian ihmisoikeuksista käytävään vuoropuheluun sekä EU:n ja kansainvälisten järjestöjen kautta että kahdenvälisesti. Suomen rahoittamat kehitysyhteistyöhankkeet ovat merkittävä osa tätä työtä kaikissa yhdessätoista maassa. Euroopan unioni on Suomen keskeisin vaikutuskanava ihmisoikeuksien edistämisessä. EU:n on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota alueen ihmisoikeuskysymyksiin ja vaikutettava siihen, että kaikki Euroopan neuvostoon kuuluvat maat ratifioisivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen kuolemanrangaistusta ja ihmisoikeustuomioistuimen uudistusta koskevat pöytäkirjat. EU:n ja alueen maiden välisen kumppanuuden on perustuttava avoimeen vuoropuheluun, jossa ihmisoikeusdialogi on olennainen osa suhteiden tiivistämistä. Kansainväliset järjestöt Suomen toiminta alueella toimivissa kansainvälisissä järjestöissä tähtää siihen, että maat sitoutuisivat kansainväliseen järjestelmään ja toimeenpanisivat kansainvälisille järjestöille antamansa sitoumukset. Tehokas monenkeskinen yhteistyö on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen tavoite. Suomi pitää tärkeänä kansainvälisten 17

toimijoiden synergian ja koordinaation kehittämistä päällekkäisyyksien välttämiseksi. YK YK on Suomen monenkeskisen yhteistyön keskeisin väline. Suomi on sitoutunut vahvasti YK:n järjestelmän ja sen tavoitteiden tukemiseen. YKyhteistyössä Suomi pitää tärkeänä lähtökohtana turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien välistä yhteyttä. YK:n järjestöt toimivat laajalti Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maissa. Näistä keskeisimpiä on kehitysohjelma UNDP. Suomi tukee alueellisia ympäristöhankkeita, erityisesti vesihuollon kehittämistä, UNEPin ja UNECEn kautta. Pyrimme konkreettiseen yhteistyöhön alueen maiden kanssa YK:n ihmisoikeusneuvoston maakohtaisen määräaikaistarkastelun puitteissa. Suomi pyrkii YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosille 2013 14. Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasia ja Keski-Aasia muodostavat Suomen turvallisuusneuvostokampanjan kannalta merkittävän kokonaisuuden. Euroopan neuvosto Etyj Itä-Euroopan ja Etelä-Kaukasian maat ovat Euroopan neuvoston jäseniä Valko-Venäjää lukuun ottamatta. Suomi kannustaa alueen maita Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevien säädösten ratifiointiin ja täytäntöönpanoon. Tuemme EN:n ihmisoikeusvaltuutetun toimintaa. Kannatamme Valko-Venäjän jäsenyyshakemuksen ottamista uudelleen tutkittavaksi, kun kuolemanrangaistuksen moratorio tulee voimaan. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on laajin alueellinen turvallisuusjärjestö, joka koostuu 56 jäsenmaasta. Järjestön toiminta-alue ulottuu Pohjois-Amerikasta Keski-Aasiaan. Etyjin laajan 18

turvallisuuden käsite sisältää kolme ulottuvuutta, jotka ovat poliittis-sotilaallinen, talous- ja ympäristö- sekä inhimillinen ulottuvuus. Järjestöllä on keskeinen rooli konfliktien ennaltaehkäisyssä ja varhaisvaroituksessa sekä konfliktien selvittelyssä ja niiden jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Järjestön merkitys ja tunnettavuus on alueella vahva. Etyjin toiminnan pääpaino on sen 18 kenttämissiossa, jotka sijaitsevat Balkanilla, Itä-Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Balkanin vakauttamisen myötä Etyjin toiminnan painopiste on siirtynyt Etelä-Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan. Etyjin kenttämissioissa Itä-Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa työskentelee vuoden 2010 alussa neljä suomalaista. Suomen Etyj-puheenjohtajuus vuonna 2008 tiivisti merkittävästi Suomen suhteita alueen maihin. Suomen ulkoministeri vieraili Etyj-puheenjohtajana jokaisessa Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maassa. Nämä kontaktit muodostavat verkoston, jota Suomi haluaa ylläpitää ja vahvistaa jatkossakin. Kahdenväliset suhteet Suomi tiivistää poliittista vuoropuheluaan maiden kanssa. Edellytykset tähän ovat hyvät, sillä kahdenväliset yhteydet ovat vilkastuneet 2000-luvulla. Vierailuvaihtoa lisätään kiinnittäen erityisesti huomiota aktiivisiin viranomaistason yhteyksiin. Tavoitteena ovat säännölliset virkamiestason konsultaatiot kunkin maan kanssa. Korkean tason vierailuvaihtoa jatketaan kansainvälisen vuorottelukäytännön mukaan. Poliittisen tason tapaamisia järjestetään myös eri kansainvälisten kokousten yhteydessä. Suomella on alueella myönteinen julkisuuskuva. Suomeen luotetaan osaavana ja menestyneenä maana, jonka esimerkkiä halutaan seurata eri 19

sektoreilla. Suomi vahvistaa ja hyödyntää hyvää julkisuuskuvaansa kaikessa toiminnassaan alueen maiden kanssa. Läsnäolo Suomen edustustoverkko alueella on ohut. Suomi perusti edustuston Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan vuonna 1993. Syksyllä 2009 avattiin suurlähetystö Kazakstanin pääkaupunkiin Astanaan. Vuoden 2010 aikana Suomi laajentaa Kazakstanin suurlähettiläänsä akkreditoinnin kattamaan myös Kirgistanin. Moldova katetaan Bukarestin suurlähetystöstä käsin Romaniasta ja Valko-Venäjä Vilnan suurlähetystöstä Liettuasta. Etelä-Kaukasian maita sekä Uzbekistania, Tadzhikistania ja Turkmenistania hoitaa kaksi kiertävää suurlähettilästä, joiden asemapaikkana on Helsinki. Ulkoministeriön tavoitteena on avata toimipiste Valko-Venäjälle vuonna 2010. Edustautumisen muotoa Etelä-Kaukasiassa selvitetään. Tavoitteena on myös nimittää alueelle uusia kunniakonsuleita. EU:n uusi ulkosuhdehallinto ja edustustot saattavat pidemmällä aikavälillä avata uusia mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä niiden maiden kanssa, joissa Suomella ei ole omaa edustustoa. Kehitysyhteistyö Suomi vahvistaa kehitysyhteistyönsä laaja-alaisuutta ja kokonaisvaltaisuutta Itä-Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa sekä kahdenvälisesti että kansainvälisten järjestöjen kautta. Suomen uusi kahdenvälinen kehityspoliittinen puiteohjelma Itä-Eurooppaan, Etelä-Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan käynnistyy asteittain vuosina 2009 2010. Ohjelma on nimeltään Laajemman Euroopan aloite (Wider Europe Initiative, WEI). Tavoitteena on lisätä merkittävästi Suomen kehitysyhteistyötä alueella vuoteen 2013 mennessä. 20

Aloite perustuu hallitusohjelmaan, jossa painotetaan kriisien ehkäisyä, rauhanprosessien tukemista ja ympäristöyhteistyötä sekä yksityissektorin ja tuotannollisen toiminnan tukemista. Ohjelman tavoitteena on tukea turvallisuutta, vakautta ja hyvinvointia alueen kumppanimaissa ja laajemminkin Euroopassa. Se pyrkii vastaamaan kumppanimaiden kehityksen haasteisiin luonnontaloudellisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen keinoin. Paneurooppalaisella yhteistyöllä tähdätään vastakkainasettelujen purkamiseen ja ehkäisemiseen sekä yhteisymmärryksen ja yhteistyön edistämiseen niin alueen maiden kesken kuin EU:n ja Venäjänkin kanssa. Ohjelma koostuu kolmesta alueellisen yhteistyön ohjelmasta, jotka käynnistetään Itä-Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa vaiheittain. Ohjelmassa on määritelty viisi teemaa, joita toteutetaan kullakin alueella sen omien olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. Teemat ovat turvallisuus, kauppa ja kehitys, tietoyhteiskuntakehitys, energia- ja ympäristöyhteistyö sekä yhteiskunnallinen kestävyys. Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset, kuten Maailmanpankki ja Euroopan jälleenrakennusja kehityspankki EBRD ovat keskeisiä toteuttajakumppaneita ohjelmassa, samoin YK ja Etyj. Esimerkkejä ensimmäisistä hankkeista ovat viestintäverkostojen kehittäminen, kauppaa tukevat kehityshankkeet sekä vesialan yhteistyö. Asevalvonta Suomen tavoitteena on edistää turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä Itä-Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa myös asevalvonnan keinoin. Suomi osallistuu asevalvonnan alaan liittyviin hankkeisiin, joilla tuetaan mm. aseviennin sääntelyyn liittyvää koulutusta, ylijäämäaseiden 21

tuhoamista sekä maiden valmiuksia estää ydinmateriaalin ja radioaktiivisen materiaalin salakuljetusta. Joukkotuhoaseterrorismin estäminen on vahvasti kansainvälisellä agendalla. Konventionaalisten aseiden osalta huomiota kiinnitetään erityisesti kansainvälisten asekaupan säännösten luomiseen sekä laittoman pienaseiden leviämisen estämiseen. Kaupan mahdollisuudet Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maiden taloudellinen potentiaali on yhteenlaskettuna merkittävä, vaikka erot maiden välisessä vauraudessa ovatkin suuria. Suomi panostaa taloudellisten suhteiden kehittämiseen erityisesti Ukrainan, Kazakstanin, Valko-Venäjän ja Azerbaidzhanin kanssa. Suomalaisten yritysten kiinnostus kohdistuu ensisijaisesti näihin maihin, joiden kanssa kauppavaihto on kasvanut selvästi viime vuosina. Tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia alueella. Suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä tuetaan yhdessä Finpron kanssa. Suurlähetystön arvovaltapalvelujen merkitys on alueen maissa suuri. Suomen edustustot auttavat yrityksiä muun muassa yhteyksien luomisessa, ovien avaamisessa sekä jakamalla tietoa liiketoiminnan mahdollisuuksista ja riskeistä. Alueen maihin järjestetään ministeri- ja virkamiesvetoisia viennin- ja kaupanedistämismatkoja. Yritysten kohtaamien ongelmien ratkaisemisessa ja kaupan esteiden poistamisessa autetaan aina, kun se on viranomaistoimin mahdollista. Ulkoasiainministeriön Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille neuvontapalveluja sekä taloudellista tukea hankkeen suunnittelu-, kehitys- ja toteutusvaiheessa. Ukrai- 22

nan ja Kazakstanin kanssa pidetään säännöllisiä talous- ja kauppakysymyksiin keskittyviä, hallitusten välisten komissioiden tai niiden yhteispuheenjohtajien kokouksia. Muiden alueen maiden kanssa käydään talouden ja kaupan konsultaatioita. WTO Suomi tukee Itä-Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maiden integroitumista kansainvälisen talouden yhteistyöjärjestelyihin, erityisesti maailman kauppajärjestö WTO:hon. WTO jäsenyys edellyttää, että maat täyttävät WTO sääntöihin perustuvat vaatimukset. Armenia, Georgia, Kirgistan, Moldova ja Ukraina ovat WTO:n jäseniä. Valko-Venäjä, Azerbaidzhan, Kazakstan, Uzbekistan ja Tadzhikistan neuvottelevat WTOjäsenyydestä (ollen tarkkailijajäseniä). WTO jäsenyys on myös edellytys EU:n kahdenvälisten vapaakauppaneuvotteluiden aloittamiselle. Suomi toimii Kazakstanin liittymistyöryhmän puheenjohtajana. Turkmenistan ei ole toistaiseksi hakenut WTO -jäsenyyttä. Venäjä, Kazakstan ja Valko-Venäjä perustavat tulliliiton ja ovat allekirjoittaneet sopimuksen tästä joulukuussa 2009. Maat ovat todenneet neuvottelevansa WTO-jäsenyydestä erikseen, mutta pitävänsä tavoitteenaan liittyä WTO:hon yhtäaikaisesti. Suomi pitää erillään neuvottelua hyvänä päätöksenä, sillä maiden liittymisneuvottelut ovat eri tasolla ja toivoo, etteivät tulliliittosuunnitelmat vaikeuta liittymisneuvotteluja kohtuuttomasti. 23

Toimintalinjaukset Suomi toimii tässä politiikkalinjauksessa esitettyjen tavoitteiden puolesta Euroopan unionin jäsenenä, kahdenvälisesti ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Suomen toimet Euroopan unionin politiikassa Suomi ajaa EU:n roolin vahvistamista alueella. Suomen kannalta keskeistä on alueen maiden kannustaminen poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin sekä reformeja tukevien EU:n instrumenttien vahvistaminen. Suomi tukee EU:n aktiivista roolia alueella myös yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinoin. Suomi osallistuu itäisen kumppanuuden ohjelmiin ja hanke-ehdotusten tekemiseen. Suomi tukee kumppanuus- ja yhteistyösopimusten (eli PCA-sopimusten) saattamista voimaan niiden maiden kanssa, joiden kanssa sopimusta ei vielä ole. Suomen lähiajan tavoitteena on assosiaatiosopimusneuvotteluiden aloittaminen Moldovan ja Etelä-Kaukasian maiden kanssa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on assosiaatiosopimusten ja niiden puitteissa neuvoteltavien vapaakauppa-alueiden (Deep and Comprehensive Free Trade Area, DCFTA) solmiminen alueen maiden kanssa. Suomi tukee alueen maiden WTO-jäsenyyspyrkimyksiä. Kumppanimaita kannustetaan myös keskinäisen vapaakauppaverkoston kehittämiseen. Suomi kannattaa viisumihelpotussopimusten solmimista EU:n ja kaikkien itäisen kumppanuusmaiden välillä. Viisumivapaus on pitkän tähtäimen tavoitteena edellyttäen, että maat täyttävät tähän vaadittavat edellytykset. Suomi edistää ihmisoikeusdialogin jatkamista tärkeänä osana kaikkea EU-dialogia. 24

Suomen toimet kahdenvälisissä suhteissa Suomi syventää poliittista dialogia alueen maiden kanssa. Vierailuvaihtoa lisätään ja tavoitteena ovat säännölliset konsultaatiot kunkin maan ulkoministeriön kanssa. Suomi nostaa Astanan suurlähetystön täyteen toimintavahvuuteen ja sivuakkreditoi suurlähettilään Kirgistaniin vuoden 2010 aikana. Suomi pyrkii avaamaan toimipisteen Minskiin Valko-Venäjälle vuoden 2010 aikana. Suomi selvittää mahdollisuutta vahvistaa edustautumista Etelä-Kaukasiassa. Suomi pyrkii nimittämään uusia kunniakonsuleita tarveharkintaisesti niihin alueen maihin, joissa kunniakonsulia ei ole. Suomen tavoitteena on lisätä kehitysyhteistyön volyymia alueella merkittävästi vuoteen 2013 mennessä Laajemman Euroopan aloite kehitysyhteistyöohjelmalla. Suomi painottaa oikeusvaltio-, kansalaisyhteiskunta- ja demokratiakehityksen merkitystä osana kaikkea kahdenvälistä toimintaa, mukaan lukien hanketoimintaa. Suomen tavoitteena on kauppa- ja taloussuhteiden tiivistäminen erityisesti Ukrainan, Kazakstanin, Valko-Venäjän ja Azerbaidzhanin kanssa. Suomi järjestää viennin- ja kaupanedistämismatkoja alueen maihin sekä tarjoaa suurlähetystöjen ja UM:n kautta aktiivisesti arvovaltapalveluita suomalaisyrityksille. Suomi vahvistaa tunnettavuuttaan ja myönteistä julkisuuskuvaansa kaikissa alueen maissa. Suomen toimet kansainvälisten järjestöjen kautta Suomi tukee kansainvälisten järjestöjen roolin ja näkyvyyden vahvistamista alueella sekä pyrkii turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien välisen yhteyden lujittamiseeen. Maiden sitouttaminen kansainväliseen järjestelmään ja näiden kansainvälisille järjestöille antamiinsa sitoumusten toimeenpanoon on tärkeää. Suomi kannustaa alueen maita poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin kansainvälisten järjestöjen ohjelmien avulla. 25

Suomi vaikuttaa siihen, että kaikki Euroopan neuvostoon kuuluvat maat ratifioivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen kuolemanrangaistusta ja ihmisoikeustuomioistuimen uudistusta koskevat pöytäkirjat. Suomi vahvistaa kehitysyhteistyötään Laajemman Euroopan aloitteella yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten kanssa. Suomen tavoitteena on lisätä suomalaisten asiantuntijoiden määrää alueella toimivissa kansainvälisissä järjestöissä. Suomi edistää alueella YK-turvallisuusneuvoston jäsenyyskampanjaa vuosille 2013 2014. 26

ULKOASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 1 / 2010 ISSN 0358-1489 ISBN 978-951-724-811-2 PDF ISBN 978-951-724-812-9