KIRJALLINEN KYSYMYS 747/2010 vp Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen palkkatuella Eduskunnan puhemiehelle Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille tai jos hän ei sijoitu koulutukseen. Työ- ja elinkeinotoimisto harkitsee tapauskohtaisesti, milloin työnhakijan sijoittumista työhön voidaan edistää myöntämällä palkkatukea. Palkkatuetun työn tulee parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatuella työllistetään ensi sijassa pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia alle 25-vuotiaita nuoria ja työttömiä, joita uhkaa pitkäaikaistyöttömyys tai syrjäytyminen työmarkkinoilta. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Sitä voivat saada kunnat, yritykset ja muut yksityisen sektorin työnantajat, mm. yhdistykset, säätiöt ja kotitaloudet sekä sosiaaliset yritykset. 10.5.2010 alkaen palkkatukea voivat saada myös henkilöstövuokrausta harjoittavat yritykset. Palkkatuki muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Vuonna 2010 perustuen vähimmäismäärä on noin 550 euroa kuukaudessa. Lisäosan suuruus vaihtelee tapauksittain työvoimatoimiston harkinnan mukaan. Lisäosan suuruus on enintään 60 % perustuen määrästä, joissakin tapauksissa enintään 90 % perustuen määrästä. Yrityksille palkkatukea voidaan myöntää lähtökohtaisesti vain toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen perusteella. Palkkatukea voidaan kuitenkin myöntää myös määräaikaisen työsopimuksen perusteella 1) vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän palkkaamiseen; 2) muun kuin 1 kohdassa tarkoitetun työttömän työnhakijan palkkaamiseen, jos tämän yhdenjaksoinen työttömyys on kestänyt vähintään kuusi kuukautta ja 3) oppisopimuskoulutukseen. Kolmannen sektorin merkitystä on viime vuosikymmeniä korostettu palvelujen ja hyvinvoinnin tuottajana. Kolmanteen sektoriin kuuluvat myös työttömien yhdistykset, joiden toimintamuodot ovat ajan oloon eriytyneet ja monipuolistuneet. Yhdistysten toimintaan kuuluu mm. ekotoreja, työverstaita, ompelimoja, taideverstaita, kahvioita ja ruokaloita, nuorten velkapörssejä sekä myös palveluja työnantajille ja yrityksille. Salon alueen työttömät ry on järjestänyt pienille yrityksille erityisen palvelun. Yhdistys valitsee sopivat pitkäaikaistyöttömät, joiden ammattitaitoa yritys tarvitsee. Työ- ja elinkeinotoimisto myöntää yritykselle palkkatukea ja yritys valitsee työntekijän. Tämä on hyvä keino aktivoida pitkäaikaistyöttömiä takaisin työmarkkinoille tai ainakin kokeilla oman ammattitaidon pätevyyttä sekä oppia uutta ammattitaitoa. Yrityksille tämä tarjoaa väliaikaistyövoimaa, ja jos palkkatuella sijoitettu pitkäaikaistyötön osoittau- Versio 2.0
tuu päteväksi ammatti-ihmiseksi, saattaa hänelle löytyä pysyvä työpaikka. Palkkatuki kattaa noin 4,5 tuntia työpäivästä. Loput työntekijän palkasta maksaa yritys. Periaatteena on, että pitkäaikaistyötön saa palkkaa 8 euroa tunnilta. Yritys maksaa yhdistykselle rahat, ja yhdistys maksaa rahat lyhentämättöminä työntekijälle. Yhdistys ei siis pyri voittoon eikä edes omien tulojen keräämiseen, vaan tarkoituksena on aktiivisesti työllistää pitkäaikaistyöttömiä Salon seudun pienyritysten työntekijöiksi. Tämän vuoden toukokuussa paikallinen elinkeino- ja työvoimatoimisto ilmoitti, ettei järjestely enää ole lain mukainen. Yhdistys neuvotteli asiasta myös Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Lain uusi tulkinta on herättänyt kysymyksiä paikallisissa yrityksissä, jotka ovat olleet tyytyväisiä työttömien yhdistyksen palveluihin. Yhdistyksessä taas kummeksutaan sitä, miksi he eivät saa toimia yritysten hyväksi välittämällä ammattitaitoisia pitkäaikaistyöttömiä yritysten palvelukseen. Kysymys ei ole työvoiman vuokrausyrityksestä vaan kansalaisjärjestön voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta, joka hyödyttää niin pitkäaikaistyöttömiä kuin paikallisia yrityksiäkin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy muuttaakseen lainsäädäntöä ja toimintatapoja niin, että työttömien yhdistykset voivat edelleen ilman voiton tavoittelua välittää pitkäaikaistyöttömiä palkkatuen avulla yritysten palvelukseen? Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2010 Jouko Laxell /kok 2
Ministerin vastaus KK 747/2010 vp Jouko Laxell /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jouko Laxellin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 747/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy muuttaakseen lainsäädäntöä ja toimintatapoja niin, että työttömien yhdistykset voivat edelleen ilman voiton tavoittelua välittää pitkäaikaistyöttömiä palkkatuen avulla yritysten palvelukseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömien yhdistysten on edelleen mahdollista välittää pitkäaikaistyöttömiä palkkatuen avulla yritysten palvelukseen. Edelleensijoittaminen tarkoittaa, että työnantaja, jolle palkkatuki on myönnetty, ja joka on tehnyt työntekijän kanssa työsopimuksen (varsinainen työnantaja), siirtää tuella palkatun työntekijän tämän suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan käyttöön (käyttäjäyritys). Kysymys on työvoiman vuokraukseen verrattavasta tilanteesta. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan työnantaja ei saa sijoittaa palkkatuella palkattua muun työn järjestäjän tehtäviin (ns. edelleensijoittamiskielto). Valtioneuvoston asetuksella voidaan kuitenkin säätää kunnan, yhdistyksen, säätiön, yksityisen työvoimapalvelun ja sosiaalisen yrityksen oikeudesta edelleensijoittaa ja edelleensijoituksen ehdoista. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan kunta, yhdistys, säätiö, yksityinen työvoimapalvelu ja sosiaalinen yritys voivat sijoittaa palkkatuella palkkaamansa vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän työhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Yksityisen työvoimapalvelun osalta edellytetään lisäksi, että tuella palkattavan työsuhde yksityiseen työvoimapalveluun on voimassa vähintään kuukauden ja että tuella palkattavan työaika on palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Palkkatuki on taloudellista tukea työnantajalle mm. siitä, että työnantaja käyttää työnohjaukseen normaalia enemmän työaikaa. Palkkatuki maksetaan sille työnantajalle, jolle työsuoritus tehdään, ja joka vastaa tuella palkatun työnjohdosta ja ohjauksesta. Palkkatuki ei kovin hyvin sovi taloudelliseksi tueksi edelleensijoittamiseen, jossa kysymys on usein siitä, että TE-hallinnon ulkopuolinen taho etsii TE-toimiston asiakkaille työmahdollisuuksia, mutta ei vastaa työnjohdosta ja ohjauksesta. Voimassa olevien säännösten mukaan yhdistykset voivat edelleensijoittaa vajaakuntoisia, pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistyviä mm. yrityksiin. Tätä mahdollisuutta ei ole rajoitettu toukokuussa 2010 voimaantulleilla palkkatukea koskevilla uusilla säännöksillä. Jos yhdistys ei peri käyttäjäyrityksiltä maksua tuella palkatun edelleensijoittamisesta, yhdistyksen edelleensijoittamistoiminta ei muuta palkkatuen myöntämisen edellytyksiä aikaisempaan käytäntöön verrattuna. Jos edelleensijoittamisesta peritään maksu, voidaan edelleensijoittaminen rinnastaa työvoiman vuokraukseen, millä puolestaan voi olla vaikutusta siihen, millä ehdoilla palkkatuki myönnetään. Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan parhaillaan palveluja, joiden avulla heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä avoimille työmarkkinoille pyritään edistämään. Täs- 3
Ministerin vastaus sä yhteydessä tullaan arvioimaan myös edelleensijoittamismallin toimivuutta. Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2010 Työministeri Anni Sinnemäki 4
Ministerns svar KK 747/2010 vp Jouko Laxell /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 747/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Jouko Laxell /saml: Vilka åtgärder vidtar regeringen för att ändra lagstiftningen och handlingssätten så att föreningar för arbetslösa fortfarande utan vinstsyfte ska kunna förmedla långtidsarbetslösa i tjänst hos företag med hjälp av lönesubvention? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Det är fortfarande möjligt för föreningar för arbetslösa att förmedla långtidsarbetslösa i tjänst hos företag med hjälp av lönesubvention. Vidareplacering innebär att en arbetsgivare som beviljats lönesubvention och som ingått ett arbetsavtal med den som anställs med subventionen (egentlig arbetsgivare) med den subventionerade arbetstagarens samtycke överför denne i tjänst hos ett annat företag (användarföretag). Det är fråga om en situation som kan jämföras med uthyrning av arbetskraft. Enligt lagen om offentlig arbetskraftsservice får arbetsgivaren inte placera den som anställts med subventionen i uppgifter hos någon annan anordnare av arbete (s.k. förbud mot vidareplacering). Genom förordning av statsrådet kan dock föreskrivas om rätten för en kommun, förening och stiftelse, privat arbetskraftsservice samt ett socialt företag att vidareplacera samt om villkoren för vidareplacering. Enligt statsrådets förordning om offentlig arbetskraftsservice kan kommuner, föreningar, stiftelser, tillhandahållare av privat arbetskraftsservice och sociala företag i arbete hos ett företag, en förening, en stiftelse eller en enskild person placera en handikappad, långtidsarbetslös eller en svårsysselsatt person som de anställt med lönesubvention. I fråga om privat arbetskraftsservice krävs dessutom att den som ska anställas med subventionen står i anställningsförhållande till den privata arbetskraftsservicen under minst en månad och att arbetstiden för den som ska anställas med subventionen under en tidsperiod som motsvarar lönebetalningsperioden är minst 85 procent av den ordinarie arbetstiden i branschen. Lönesubventionen är ekonomiskt stöd till arbetsgivaren bl.a. för att arbetsgivaren måste använda mer arbetstid än normalt till handledning. Lönesubventionen betalas till den arbetsgivare som arbetsprestationen utförs för och som ansvarar för handledningen och arbetsledningen för den som anställts med subventionen. Lönesubventionen lämpar sig inte särskilt väl som ekonomiskt stöd för vidareplacering, eftersom vidareplaceringen ofta går ut på att någon aktör utanför arbets- och näringsförvaltningen söker arbetsmöjligheter för TE-byråns kunder, men ansvarar inte för handledningen och arbetsledningen. Enligt gällande bestämmelser kan föreningar vidareplacera handikappade, långtidsarbetslösa och svårsysselsatta bl.a. i företag. Denna möjlighet begränsades inte genom de nya bestämmelserna om lönesubvention, som trädde i kraft i maj 2010. Om föreningen inte tar ut någon avgift av användarföretaget för vidareplaceringen av den som anställts med subventionen, ändrar föreningens vidareplaceringsverksamhet inte villkoren för beviljande av lönesubvention jämfört med tidigare praxis. Om det tas ut en avgift för vidareplaceringen, kan vidareplaceringen jämställas med uthyrning av arbetskraft och detta kan påverka villkoren för beviljande av lönesubvention. 5
Ministerns svar Vid arbets- och näringsministeriet utvärderas för närvarande de tjänster som syftar till att främja att personer med svag ställning på arbetsmarknaden ska få sysselsättning på den öppna arbetsmarknaden. I detta sammanhang utvärderas också hur väl vidareplaceringsmodellen fungerar. Helsingfors den 15 oktober 2010 Arbetsminister Anni Sinnemäki 6