UUDEN NUOTTIKUVAN PURKAMINEN Muistilista 1) Yleiset havainnot - kokonaisuuden hahmottaminen, harjoitettava alue osana kokonaisuutta - kokoonpano, oma stemma - läpi silmäily: kertausmerkit, pomppamerkit, säkeistöt - laulun aihe 2) Muoto Tarkastele ensin isompia palasia ja etene kohti pienempiä. Jaa kappale osiin seuraavia perusteita käyttäen: - toisiaan vastaavat/ toisistaan poikkeavat jaksot - jaksojen taitekohdat ja kadenssit - kaksoisviivat, kertausmerkit - säkeet 3) Rytmin luku - tahtiosoitus ja tahtilaji - esitystempo ja harjoitustempo - perussykkeen merkitseminen - rytmin luku rytminimillä - tekstin luku rytmillä 4) Melodia - etumerkintä - sävellaji/ sävellajit, sävellajialueet, duuri/ molli - aloitussolfa eli -sävel ääniraudan avulla - painokkaimmat basson solfat - melodian solfaaminen - melodian laulaminen rytmitavuilla - hyppyjen intervallianalyysi sointujen avulla 5) Harmonia - melodia ja basso - kadenssien nimeäminen - miten harmonia tukee melodiaa? - tutki bassoa/ harmoniaa kappaleen taitekohdissa, kadenssit 6) Tukiverkon rakentaminen (kts. esimerkkityö) - tukiverkko rakentuu painokkaista melodian sävelistä yhdessä merkittävien harmonian tapahtumien kanssa Yleisiä ohjeita: Merkitse havaintojasi nuottiin - perusteellista nuottikuvan purkamisen harjoittelua varten kannattaa ottaa kappaleesta oma kopio tarkoitusta varten. Pyri siihen, että opit purkamaan uuden nuottikuvan itsenäisesti kuuntelematta sitä levyltä. Pyydä mieluummin apua opettajaltasi. Harjoittele järkevän kokoisissa jaksoissa. Harjoittele nuottikuvan purkamista opintojen alusta saakka. Taitojesi karttuessa pääset työssä yhä syvemmälle! 1
Esimerkki nuottikuvan purkamisesta: J. Brahms: Sonntag, Uhlands Volkslieder op. 47 n:o 3 1) Yleiset havainnot - laulu kuuluu sarjaan - laulustemma + pianosäestys - ei kertauksia - kaksi säkeistöä - aiheena kaukorakkaus 2) Muoto - pianostemma saattaa päätökseen kummankin säkeistön - isommat palaset säkeistön sisällä tahdit 1-8 ja 9-20 - pienemmät palaset, säkeet: t. 1-4, 5-8, 9-12, 13-16 ja 17-20 - toinen, kolmas ja neljäs säe tuntuvat koostuvan edelleen pienemmistä fragmenteista Koska säkeistöt ovat laulustemmoissa sanoja lukuun ottamatta samanlaiset, keskitytään tutkimaan kappaletta ensimmäisen säkeistön kautta. 3) Rytmin luku - tahtiosoitus 3/4 - kohotahti - perussykkeenä neljäsosanuotti, tahdin ensimmäiset iskut kuitenkin erottuvat painokkaampina - esitystempo ja harjoitustempo voivat olla melko lailla samat - merkitään perussykepampuloita alkuun kohotahdin hahmottamiseksi, muuten tarpeen tullen - luetaan säkeistö läpi rytminimillä perusykettä tuottaen, tarvittaessa myös säkeittäin - luetaan teksti säkeittäin rytmissä perussykkeeseen Leikitään äänellä ja rytmillä: annetaan äänen korkeuden vaihdella melodian kaarrosten mukaan puhelaulunomaisesti ja samalla tehdään agogisia vaihteluita sen mukaan, miten se luontevasti sopii tekstiin - perussyke pysyy silti koko ajan tasaisena! 4) Melodia - etumerkintä: kolme alennusmerkkiä b, es ja as, basson viimeinen sävel kappaleessa es, joten sävellajiksi oletetaan Es-duuri - luetaan ja lauletaan basson solfat perussykkeeseen: basson sävelet sopivat kotisävellajin funktioihin, joten muita sävellajialueita ei näytä olevan - ääniraudan solfa: a on Es-duuriasteikon ylennetty 4. sävel, joten ääniraudan solfa on fi - lauletaan fi - so; so - mi - do ja vakiinnutetaan kolmisointua laulamalla sävellajia korvaan - aloitussolfa on so, - kirjoitetaan nuottikuvaan solfanimiä sen verran kuin on välttämätöntä - lauletaan melodia solfanimillä ja sitten perään sanoilla, harjoitellaan tätä säkeittäin - lauletaan melodia rytminimillä 5) Harmonia - 1. säkeistön laulustemma päättyy autenttiseen kadenssiin ja piano vie sen välisoitossa puolilopukkeeseen - 2. säkeistön laulustemma päättyy kuten 1., minkä jälkeen pianostemmassa ja koko kappaleen lopussa on autenttinen kadenssi - Miten harmonia tukee melodiaa? Tämän selvittämiseksi täytyy tutkia, miten harmonia jäsentää kappaleen muotoa yksittäisen säkeistön sisällä. - Laulussa tahtien ensimmäiset iskut tuntuvat painokkaimmilta. Piirretään ne viivastolle kahdelle riville ensimmäisen säkeistön ja välisoiton matkalta (esim. 1). - Lisätään piirrokseen soinnun säveliä melodian hahmottamisen avuksi. - Kun harmoniat vaihtuvat tiheämmin tahdeissa 13-20, poimitaan tältä matkalta enemmän säveliä. 2
- Painokkaimmat melodian sävelet ja basson sävelet merkitään valkeina ja vähemmän tärkeät mustina nuotinnuppeina. - Sulkuihin merkitään aivan pienimpiä muutoksia. - Kaikkein tärkeimmät harmonian ja muodon tapahtumat merkitään lisäämällä nuotinnuppeihin varsia. - Kaarilla merkitään sävelten ja harmonioiden suuntia. Näin esimerkiksi ilmaistaan, kuinka tahdista 9 alkaen kaikki tapahtumat, kuten t. 13-14 subdominanttisoinnut ovat lopulta toonikan piirissä kadenssiin saakka. - Lisätään kuvioon funktiot. - lauletaan esimerkin 1 kuvasta melodia ja basso - analysoidaan basson ja melodian välisiä intervalleja 6) Tukiverkko - tukiverkko piirretään nuottikuvaan esimerkin 1 kuvan pohjalta rastisäveliksi (esim. 2) - painokkaimmat (valkeat nuotin nupit) saavat suuremman rastin, vähemmän painokkaat pienet - merkitään nuottikuvaan myös melodian sävelten välisiä murtosointuja - mietitään, mihin murtosointuihin isojen hyppyjen sävelet voisivat kuulua ja harjoitellaan niitä ensin täyttämällä hyppyä ja sitten laulamalla ne suoraan - tahtien 10-11 hypyn avuksi ajatellaan b-sävelen oktaavisiirtoa ja merkitään se nuottikuvaan, tätä harjoitellaan myös laulamalla ensin apusäveltä käyttäen Harjoitellaan pitämään mielessä tukiverkkoon kuuluvia säveliä esim. seuraavasti: valitaan harjoitettava katkelma, osa ryhmästä laulaa tukiverkon säveliä pitkinä ja osa melodiaa samanaikaisesti. - lauletaan perussykettä ylläpitäen ääneen tukiverkkoon kuuluvia säveliä ja lähes kuulumattomasti muita Tämä esimerkkityö on pitkälle viety. Tarkoitus on harjoitella nuottikuvan purkamista opintojen kaikissa vaiheissa niin pitkälle kuin taidot ja tiedot riittävät. Tehtävää kannattaa sekä tarkastella yhdessä tunnilla että opetella tekemään johonkin pisteeseen asti myös itsenäisesti. 3
Esim. 1 Välisoitto: 4
Esim. 2 5
6