Kokemus(edon kerääminen kunnan hyvinvoin(kertomukseen Kumppanuus 2020 Tampere 20.9.2016 Erityisasiantun(ja Marjo Rii@a Tervonen, SOSTE
Sähköinen hyvinvoin(kertomus (SHKV) Sähköinen hyvinvoin(kertomus (SHVK) on hyvinvoin((edolla johtamista ja päätöksentekoa tukeva työväline kunnille. Hyvinvoin(kertomus on tärkeä osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunni@elua, toteutusta ja arvioin(a. SHVK on kehite@y Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin KASTE-raho@eisessa Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS2) hankkeessa (yhteistyössä KANERVAKaste-hankkeen kanssa) SHVK on käytössä jo yli 200 kunnassa, mukaan lukien Oulu
Järjestöjen rooli hyvinvoin(kertomuksessa (Sanna Salmelan esityksestä M/S SOSTElla lokakuussa 2014) Järjestöt tulkintatukena ja (edon täydentäjinä!
Kokemustiedon kerääminen Oulussa Kokemustietoa on kerätty järjestöiltä Oulun kaupungin sähköiseen hyvinvointikertomuksiin vuosina 2013, 2014, 2015 ja 2016, malli kehitetty RAY-rahoitteisessa ESKO Ehkäisevän työn kärkihankkeessa -hankkeessa (www.kumppanuuskeskus.fi/esko) Kokemustietoa on kerätty SOSTEn tuella myös Kuopiossa, Mikkelissä, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Rovaniemellä.
Kokemustiedon keräämisessä on käytetty pääasiassa ESKO-hankkeessa syntyneitä elämänkaariverkostoja (Lapset ja Nuoret, Työikäiset, Ikäihmiset), joissa on edustettuina kymmeniä järjestöjä sekä Oulun kaupungin yhteyshenkilöt Vuonna 2014 kerättiin tietoa järjestöjen lisäksi myös suoraan paljon palveluita käyttäviltä asiakkailta sekä oakantaa.fi
Prosessit eri vuosina Vuonna 2013 päivän pituinen työpaja, jossa peilattiin indikaattoreita nelikenttäanalyysiin pohjautuen Vuonna 2014 elämänkaariverkostojen ja palveluja paljon käyttävien ryhmäkeskustelut opiskelijaryhmän tekemien kysymysten pohjalta
Vuonna 2015 valittiin punaisia ja vihreitä indikaattoreita (OUKA päätti itse), joiden pohjalta järjestöiltä kysyttiin perusteluja. Toteutettiin webropoolilla, yhteensä noin 30 vastausta. Kysymyksiä 19, joista sai valita ne, joihin vastaa. Vuonna 2016 uusittiin webropool-kysely, mutta kysymykset yleisemmällä tasolla Vuonna 2017 uusi valtuustokausi ja ns. laaja hyvinvointikertomus, kokemustiedon kerääminen suunnitteilla
Esimerkkejä vuoden 2014 kysymyksistä (ryhmäkeskustelut) Kysymykset, joihin osallistujilta pyydetin vastausta: 1. Millaiset voimavarat tukevat arjessa selviytymistäsi/ kohderyhmäsi selviytymistä? 2. Millaiset pulmat/ongelmat/haasteet vaikeu@avat sinun/kohderyhmäsi arjessa selviytymistä? 3. Millaista apua/tukea sinä/kohderyhmäsi tarvitsisit? 4. Millaista apua/tukea sinä/kohderyhmäsi voisi itse antaa?
Esimerkkejä kysymyksistä ja kokemustiedosta vuoden 2015 kyselyssä (onnistunein malli) 4. Nuorisotyö-ömyys on lisääntynyt aiemmasta. Miten tämä näkyy järjestösi näkökulmasta ihmisten arjessa? - Nuorten luottamus tulevaisuuteen hiipuu ja kiinnittyminen on vaikeaa - Aikuistuneita lapsia muuttaa takaisin kotiin - Asumishäiriöt näkyvät (vuokrarästit, sekä toimettomuuden mukana tuoma häiriöasuminen) ja niihin haetaan järjestöistä apua - Järjestöissä kohdataan myös nuoria, joita työnteko ei edes kiinnosta. Ilmassa on aja@elua, e@ei työtä edes kannata tehdä - Neuvontaan hakeutuu vanhempia enemmän, jotka hakevat apua lapselleen
8. Toisaalta humalajuominen ja tupakoin3 ovat vähentyneet nuorten keskuudessa. Mistä arvioisit tämän johtuvan ja miten se vaiku:aa perheiden arkeen? - Osa vastaajista aja@elee, e@ä alkoholin ja tupakan (lalle ovat tulleet huumeet, lääkkeet ja muo3-ilmiöinä nuuska sekä sähkötupakka. - Osa taas aja@elee, e@ä juoma@omuus ja tupaka@omuus ovat nousevia trendejä ja päihdevalistuksella on ollut merkitystä.
Miksi kokemustietoa kannattaa kerätä? Edistää osallisuutta kansalaisten ja järjestöjen keskuudessa. Järjestöjen kautta tavoittaa erityisesti palveluiden käyttäjät. Hyvä keino kerätä ruohonjuuritason tietoa ja hiljaisia signaaleja (esim. huumetilanteesta), joka ei muuten välttämättä välity virkamiehille ja päättäjille Tieto on ajankohtaista, vs. indikaattoritieto tulee viiveellä
Miksi? Tieto on ennakoivaa tulee ennen tilastoja, vrt. turvattomuuden tunteen nousu Oulussa v. 2014/2015 Sen avulla on ryhdytty toimenpiteisiin (huumeaiheiset vanhempainillat 2015, kansalaiskysely päihteistä 2016) Eläviä esimerkkejä oikeasta elämästä
Miten kokemustietoa on hyödynnetty OUKAssa? Järjestöjen kokemustietoa on hyödynnetty mm. OUKAn talousarvioseminaarissa, jossa on nostettu huolen aiheita. Kokemustietokooste on julkaistu myös Akkunassa (OUKAn sisäinen portaali). Hiljaisia signaaleja kokemustietoon pohjautuen on kerätty OUKAn sisäiseen käyttöön. Yhteenveto on välitetty myös johdolle ja poliitikoille. Keskustelu aloitettu, kuinka kokemustietoa voidaan hyödyntää Pohjois-Pohjanmaan sotevalmistelussa
Miten kokemustietoa on hyödynnetty järjestöissä? Järjestöjen edustajien kautta vuonna 2014 OUKAn tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, sekä OUKAn lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan Järjestöjen edustajien kautta vuonna 2015 OUKAn vammaispoliittinen ohjelma SOSTEn sisäinen vaikuttamistyö ja viestintä alueellisesti ja valtakunnallisesti Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelun järjestöedustajat hyödyntävät omassa työssään Blogikirjoitukset
Kokemustiedon keräämisen jatkohaasteet u Kuinka tietoa saataisiin paremmin hyödynnettyä myös palvelualueilla (OUKA) u Sähköisen hyvinvoin(kertomuksen muu@uminen maksulliseksi kunnille rii@ääkö kun(en innostus? u Pienissä kunnissa rii@ävän järjestöpohjan kokoaminen u Paljon palveluita tarvitsevien tavoi@aminen u Kanna@aisiko oppilaitosten olla (iviimmin prosessissa mukana? u Mitä jos (lastot puhuvat eriä kuin kokemus(eto? u JärjestöammaTlaiset vs. vapaaehtoiset vastaajina
Lisä(etoa Kokemus(edon kerääminen on mallinne@u Innokylään keväällä 2016 h@ps://www.innokyla.fi/web/malli3077425 Tarkoitus myös mallintaa järjestöjen ja Oulun kaupungin elämänkaariverkostomalli, joita hyödynnetään kokemus(edon keräämisessä www.thl.fi/hyvinvoin(kertomus
Kiitos! Jos kokemus(edon kerääminen järjestöiltä kuntasi sähköiseen hyvinvoin(kertomukseen kiinnostaa, niin olkaa yhteydessä. Autamme mielellämme. SOSTE: marjorii@a.tervonen@soste.fi OUKA maarit.niva@ouka.fi