Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts 2006-2007-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts 2006-2007 hankkeen työnäytös Nurmeksessa Työnäytösraportti SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh. (08) 534 9400, fax (08) 373 307 Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, 70111 KUOPIO puh. (017) 288 8130, fax (017) 288 8131
1 (2) LOKAPUTS 2006-2007 HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN- POISTOKAIVOLLA TEHOSTETUN VAAKAVIRTAUSMAASUODATTI- MEN RAKENTAMISESTA NURMEKSESSA 1. Taustaa LokaPuts 2006-2007-hanke käynnistyi maaliskuussa 2006 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2007 loppuun saakka. Hanke on jatkohanke vuosina 2003-2006 toimineelle LokaPuts-hankkeelle. Jatkohankkeen yhtenä tarkoituksena on tutkia kahdeksan eri jätevesijärjestelmän pitkäaikaistoimivuutta. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Jätevesien käsittelyn kehittämistä hankkeessa tehdään puhdistamoiden toteutuksen ja seurannan avulla. Hankkeen aikana toteutetaan kiinteistöille 2-3 jäteveden käsittelyjärjestelmää, joiden rakennusvaiheessa järjestetään työnäytöksiä kaikille asiasta kiinnostuneille. Työnäytöskohteita haetaan tiedotuksella ja selvityskäynneillä. Rakennettavat kohteet ovat esim. vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforin poistolla, maasuodattamo esisaostuksella ja maahan imeyttämö. Hanke seuraa eri puhdistamoita viiden näytekerran verran. Seurattavat puhdistamot ovat edellä mainittujen työnäytöskohteiden lisäksi mm. IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin biotiittiosiolla, Raitapanospuhdistamo, WehoPuts-panospuhdistamo, Uponor-panospuhdistamo ja maasuodattamo aquadose-jaksottajalla. 2. Työnäytöksen valmistelu Työnäytöskohteeseen kiinnostuneita oli vain kaksi ja valituksi tuli Eero ja Raili Kukkosen kiinteistö. Valintaan vaikuttivat kiire toteutusaikataulu, vesistön läheisyys ja maaperäolosuhteet (kallion läheisyys). Työnäytöksen lehti-ilmoitukset julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa 21.10.2006 ja paikallislehti Ylä-Karjalassa 19.10.2006. Jätevesijärjestelmän rakentaminen tehtiin pääosin kahtena päivänä. Viemäreiden, saostussäiliön, kokoomakaivon ja putkiston, suodatinhiekan ja suodatuskasettien asennus tehtiin 23.10., fosforinpoistokaivon ja imeytyskaivon asennus 24.10. Vaakavirtausmaasuodatin toteutettiin siten, että puhdistamon rakenne näkyi selkeästi koko työnäytöksen ajan. Täyttötyö ja pinnan muotoilu tehtiin vasta työnäytöksen jälkeen. 3. Työnäytös 24.10.2006 klo 12-15 Työnäytöksessä Mika Rajakangas Propipelta esitteli vaakavirtausmaasuodattimen ja fosforimassakaivon toimintaa. Työnäytöksessä käyneet vierailijat saivat tilaisuuden tutustua tehostetulla fosforinpoistolla toteutettavaan maapuhdistamoon sekä kysyä asiantuntijoilta siihen liittyvää ja muuta ajankohtaista jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui sateisesta säästä huolimatta noin 20-30 asiasta kiinnostunutta henkilöä.
2 4. Maapuhdistamon rakenne ja toimintaperiaate Kukkosten asuinrakennuksen jätevesiratkaisuksi valittiin Pipelifen Family Compactsuodatuskaseteilla ja Propipen fosforinpoistokaivolla tehostettu vaakavirtausmaasuodatin, koska alueen maaperä ei soveltunut kunnolla maahan imeyttämölle ja lähellä maanpintaa oleva kallio ja pohjavesi aiheuttivat ongelmia tavallisen maasuodattamon rakentamiselle. Puhdistamon esikäsittelyyn asennettiin 3-osastoinen 2m 3 muovisäiliö, jonka kaivannon pohja salaojitettiin pintavesien poisjohtamiseksi. Vaakavirtausmaasuodattimen kaivannosta tehtiin noin 1,3 m korkea, noin 6 m leveä ja noin 7,2 m pitkä. Kaivannon pohjalle ja reunoille asennettiin kaksinkertainen aumamuovi, koska kohteesta tullaan ottamaan seurantanäytteitä. Muovin päälle asennettiin suodatinhiekkaa 30 cm kerros koko kentän leveydelle ja pituudelle. Suodatinhiekan yläpinnasta tuli vaakasuora muuten paitsi kasettien asennuskohdalla se muotoiltiin pituussuunnassa 0,5 %:n kaltevuuteen. Suodatinhiekan päälle kentän toiseen reunaan asennettiin kuusi suodatuskasettia (yhden kasetin pituus 120 cm, leveys 80 cm, korkeus 40 cm) pitkittäin yhteen riviin (7,2 m pituudelle) hiekan päälle. Kaseteista sahattiin päätytulpat pois ja ne liitettiin toisiinsa sahatuista liitoskohdistaan (kaseteissa on sisäänrakennettu imeytysputkisto). Ilmastusputki asennettiin viimeiseen kasettiin siten, että kasetin päällä oleva tulppa sahattiin pois ja ilmastusputki liitettiin ilmastushattuineen paikoilleen. Kaivannon toiseen reunaan asennettiin kokoomasalaojaputkisto, jonka tehtävänä on koota puhdistunut jätevesi kokoomakaivoon. Kokoomakaivon perään asennettiin Propipen FILT 1400 Matala kaivo, jonka tarkoituksena on sitoa erityisesti fosforia jätevedestä. Fosforinpoistokaivossa massana on Nordkalkin Filtra P-kalkkirautakipsimassa, joka tulee vaihtaa noin kahden vuoden välein. Vaakavirtausmaasuodattimen toimintaperiaatteena on, että jätevesi puhdistuu tehostekasettien ja suodatinhiekan läpi kuljettuaan (biologisesti ja fysikaalis-kemiallisesti), jossa fosforinpoistoa tehostetaan jälkisuodinkaivolla (FILT 1400 Matala). Maasuodattimen tärkein puhdistusprosessi tapahtuu kasettien kuitukankaan pintaan ja suodatinhiekan yläpintaan muodostuvassa biokerroksessa (paksuus noin 1-10 mm), jossa orgaaninen aine (BOD) hajoaa ja tietty osa ravinteista sitoutuu. Lisäksi kiintoainetta ja ravinteita sitoutuu mekaanisesti suodattumalla hiekkaan. Pääasiallinen fosforin pidätys maasuodattimessa tapahtuu kemiallisella adsorptiolla. Vaakavirtausmaasuodattimessa jätevesi puhdistuu kuljettuaan hiekassa pääosin vaakavirtauksena yhteensä noin 5-6 metrin matkan, jolloin saavutetaan hyvä hygienisoituminen. 5. Työnäytöskohteen yhteistyökumppanit LokaPuts 2006-2007 -hankkeen työnäytöskohde toteutettiin yhteistyössä P-K:n ympäristökeskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Eero ja Raili Kukkosen, Propipe Oy:n ja Nurmeksen kaupungin kanssa. Kohteen rakentajana toimi kaivinkoneurakoitsija Timo Pikkarainen Valtimolta. Suomen Salaojakeskus/LokaPuts 2006-2007 hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta puhdistamon rakentamiseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. valokuvia vaakavirtausmaasuodattimen rakentamisesta
Matala muovinen saostussäiliö (3-os. 2 m 3 ) asennettiin vaakasuoraan kaivantoon ja täytettiin asennusvaiheessa vedellä ennen käyttöönottoa. Kaivannon pohja salaojitettiin pintavesien poisjohtamiseksi. Säiliön ympärystäyttö tehtiin asennushiekalla. Vaakavirtausmaasuodattimen kaivannon pohja muotoiltiin vaakasuoraksi sekä poikki- että pituusleikkauksen osalta.
Kaivannon pohjalle levitettiin kaksinkertainen aumamuovi näytteenoton varmistamiseksi. Kaivannon oikeaan reunaan levitettiin salaojasoraa, jonka päälle asennettiin kokoomasalaojaputkisto 0,5 % kaltevuuteen. Kokoomaputken päälle ja ympärille asennettiin sepeliä. Muovikalvon läpäisykohdissa muovi teipattiin kokoomaputken ympärille tiiviisti ja huolellisesti.
Muovikalvon päälle levitettiin 30 cm kerros raekooltaan 0-8 mm olevaa suodatinhiekkaa. Kaivannon toiseen reunaan asennettiin kuusi suodatuskasettia pitkittäin riviin 0,5 % kaltevuuteen. Kasettien päätytulpat sahattiin pois ja liitettiin toisiinsa. Suodatuskaseteissa on integroitu imeytysputkisto. Kuvassa suodatuskasetti on nurinpäin. Päällä näkyy suodatuskasetin virtausaukot, joista jätevesi suodattuu vaakavirtausmaasuodattimen hiekkaan. Suodatuskasetti on lämpöeristetty paketti, jonka sisällä on tukirakenne ja biokangas.
Vaakavirtausmaasuodattimen poikkileikkaus. Kuvassa vasemmalla on suodatuskasetit ja sen tuuletusputki ja oikealla on kokoomakaivo, johon kokoomaputkisto tuo puhdistuneen jäteveden. Taustalla vasemmalla näkyy saostussäiliö. Kokoomakaivon perään asennettiin Propipen 1400 FILT Matala-fosforimassakaivo, joka on kuvassa etualalla.
Fosforinpoistokaivo ankkuroitiin suodatinkankaalla. Lisäksi saostussäiliön salaojaputkisto johdettiin fosforinpoistokaivon kaivannon pohjan kautta maastoon. Kuvassa fosforimassakaivo sisältä ilman Filtra P-massaa.
FILT 1400 Matala-fosforimassakaivolta puhdistunut jätevesi johdettiin betonirenkaista tehdylle imeytyskaivolle. Kuvassa on Filtra P-kalkkirautakipsimassaa muoviastiassa. Massaa asennettiin fosforinpoistokaivoon noin 1m 3. Massa vaihdetaan noin kahden vuoden välein.