Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Haapastensyrjän Rotupuisto Lopella 1980-luvun alussa
Mäntsälän surukuusesta koristepuulajike Mäntsälän Sälinkään kuusikosta valittiin 10 surukuusta kantapuiksi 1950. Kuvattu 2013 Surukuusta E479 (Mäntsälä, Sälinkää) on istutettu Haapastensyrjään 61 vartetta. Surukuusen E479 varte Pelkolan kokoelmassa Imatralla. Pelkolan kokoelmasta 2008 vartettu klooni E479 Punkaharjun lisäystarhassa
Surukuusi Picea abies f. pendula Sälinkään Pilari Kuusen kapealatvaisesta muodosta, surukuusesta (Picea abies f. pendula) on kuvattu uusi viljelylajike Sälinkään Pilari. Se on peräisin Mäntsälässä sijaitsevasta, luontaisesti syntyneestä surukuusiesiintymästä. Surukuusikantapuu E479 valittiin sieltä vuonna 1950. Sen vartteita on istutettu Haapastensyrjän Rotupuistoon jo 1960-luvulla. Se on latvukseltaan tuuhea eikä se kuulu surukuusista kaikkein kapeimpiin. Surukuusta Sälinkään Pilari on istutettu Haapastensyrjän Rotupuistoon 61 vartetta. Sälinkään Pilari on kohtalaisen kapea ja säännöllinen. Sen oksilla on taipumusta kääntyä riippuvasta kasvusta vaakaan.
Tuulenpesäkuusi Picea abies f. globosa Punkalatva Kuusen tuuhealatvaisesta muodosta, tuulenpesä- eli pallolatvakuusesta (Picea abies f. globosa) on kuvattu uusi viljelylajike Punkalatva. Se on peräisin Lohjalla kasvaneesta kuusen tuulenpesästä kerätystä siemenestä, josta syntyneitä taimia istutettiin koeviljelmään Punkaharjulle vuonna 1962. Viljelylajikkeeksi valittiin kokeen tuulenpesäkuusista kaikkein koristeellisin. Se on latvukseltaan tuuhea ja monilatvainen. Lohjalla kasvaneesta tuulenpesästä kerätystä siemenestä syntynyt pallolatvakuusi Punkalatva Punkaharjulla. Punkalatva lajikkeen vartteita on istutettu Punkaharjun lisäystarhaan vuonna 2010. Vartteet on kuvattu viisi kasvukautta varttamisen jälkeen.
Pöytäkuusi Picea abies f. tabulaeformis Tapion Pöytä Pöytäkuusen E2165 varte istutettiin Metlan Punkaharjun toimipaikan pihapiiriin 1990-luvun puolivälissä. Se löydettiin Suomusjärveltä vuonna 1963. Tapion Pöydän vartteita Punkaharjun lisäystarhassa. Vartteet on tehty vuonna 2010 ja niistä on jo kerätty oksia lisäystä varten. Kuusen tasalatvaisesta muodosta, pöytäkuusesta (Picea abies f. pendula) on kuvattu uusi viljelylajike Tapion Pöytä. Pöytäkuusikantapuu E2165 valittiin Suomusjärveltä vuonna 1963. Sen vartteita on istutettu Lopen Haapastensyrjään ja Imatran Pelkolaan jo 1970-luvulla, ja 2000-luvulla Punkaharjulle. Tapion Pöytä on latvukseltaan tuuhea ja se kasvaa enemmän leveyttä kuin korkeutta. Se on yleensä yksirunkoinen.
Kartiokuusi Picea abies Pelkolan Juhla Kuusen (Picea abies) kartiomaisesta kloonista K359 on kuvattu uusi viljelylajike Pelkolan Juhla. Se on valittu erikoismuotona Rautalammilta vuonna 1964. Puu on latvukseltaan säännöllinen ja tuuhea. Tällainen kartiomainen, latvukseltaan tuuhea kuusi sopii hyvin julkisen viherrakentamisen peruspuuksi ja joulukuusiviljelyyn. Kartiokuusta Pelkola on istutettu Imatran Pelkolan kokoelmaan 60 vartetta. Pelkolan vartteita on Punkaharjun lisäystarhassa 45 kpl. Jo nelivuotiaissa vartteissa näkyy kloonin kasvutapa.
Mätäskuusi Picea abies Hiisi Valittu surukuusena (K1487) Tohmajärveltä vuonna 1966 Erikoispuun K1487 varte Punkaharjun lisäystarhassa 5 vuotta varttamisen jälkeen. Kloonin K1487 50-vuotiaita vartteita Pelkolan kokoelmassa Imatralla.
Luutakuusi Picea abies f. condensata Metla Luutakuusen E2525 vartteita Punkaharjun lisäystarhassa. Kuvassa 5 vuoden ikäisiä vartteita kuvattuna syksyllä 2012. Luutakuusi E2525 Lopella. Puu on valittu erikoispuuksi vuonna 1967 ja sen on kuvannut Ole Oskarsson vuonna 1997.
Punahilkka pallolatvakuusen ja purppurakuusen risteytys P. abies f. globosa x P. abies f. cruenta Metsäntutkimuslaitos hakee kasvinjalostajanoikeuksia kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, jonka lajikenimeksi on ehdotettu Punahilkka. Kasvinjalostajanoikeudet antavat sen haltijalle mahdollisuuden päättää lajikkeen kaupallisesta käytöstä. Pysyviä Yhteisön kasvinjalostajanoikeuksia ei ole yhdellekään kuusen (Picea abies (L.) Karst.) lajikkeella koko Euroopassa.