EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32680 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Myllyojan kunnostuskokonaisuus koillisella Vesijärvellä Ohjelma Etelä-Suomi Toimintalinja 3 : Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Projektityyppi Sekä investointi- että kehittämisprojekti Vastuuviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä 15.09.2013 Päättymispäivämäärä 31.10.2014 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Projektin vastuuhenkilön nimi Heikki Mäkinen Sähköpostiosoite heikki.makinen@vesijarvi.fi Puhelinnumero 040-5148513 3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Heikki Mäkinen Sähköpostiosoite heikki.makinen@vesijarvi.fi Puhelinnumero 040-5148513 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Kosteikkojen ja altaiden rakentamisen tarkoituksena on pysäyttää veteen joutunutta kiintoainetta ja sitoa kosteikkokasvillisuuden kautta veteen liuenneita ravinteita ennen kuin ne joutuvat järveen sitä rehevöittämään. Hyvin onnistuessaan kosteikko voi sitoa vuositasolla noin kolmasosan valumavesien typestä ja reilusti yli puolet fosforista. Toimiakseen kunnolla kosteikon on kuitenkin täytettävä tietyt yläpuolisen valuma-alueen kokoon ja uoman virtaaman suuruuteen suhteutetut kokovaatimukset. Käytännössä tilanne on usein sellainen, ettei kosteikkoa ole mahdollista rakentaa esimerkiksi sopivan rakennusmaan puutteen vuoksi hydraulisesti arvioituna riittävän suureksi. Kosteikkoa ei ole siis mahdollista laajentaa sivusuunnassa kauaksi olemassa olevasta ojauomasta. Tällaisissa varsin tavallisissa tilanteissa on haettava ratkaisua rakentamalla ojauomaan useita kosteikkoja peräkkäin, ja kokoamalla niistä hydraulisesti yhtenä kokonaisuutena toimiva järjestelmä. Tällaisia kokonaisuuksia on rakennettu toistaiseksi vasta varsin vähän. Myllyoja on virtaamaltaan kolmanneksi suurin Vesijärveen laskevista uomista. Uomista 22 on ollut pitkäaikaisen seurannan piirissä, ja sekä typen että fosforin tarkastelussa Myllyoja on kahden kuormittavimman ojan joukossa. Paimelanlahti, johon Myllyoja laskee, on Vesijärven heikkokuntoisimpia ja pisimmälle rehevöityneitä osia. Ravinnekuormituksen vähentämiseen on selkeä tarve. Hankkeen tavoitteena EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/6
on kosteikkoja rakentamalla: 1. pyrkiä hillitsemään ravinteiden kulkeutumista Vesijärven Paimelanlahteen ja sieltä edelleen muulle Vesijärvelle. 2. luoda kokonaisuus, jota voidaan esitellä mallina aiheen kanssa toimiville viranomaisille ja erilaisille vesienhoidon toimijoille. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Vesiensuojelua on tehty Vesijärvellä jo 1970-luvulta lähtien. Myös maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimia on toteutettu jo pitkään. Kuluneiden vuosien aikana on löytynyt paikallisia yhteistyökumppaneita, joilla on sekä osaamista että resursseja vesienhoidolliseen yhteistyöhön. Työnjako tämän hankkeen toteutuksessa oli seuraava: - Kosteikon teettivät: maanomistajat yhdessä Vesijärvisäätiön kanssa - Hankkeessa nojauduttiin aiemmin tehtyihin suunnitelmiin, joista ovat vastanneet: Päijät- Hämeen Vesijärvisäätiö, LimnoFin Oy, Suomen Riistakeskuksen Laitialan toimipiste sekä Suomen ympäristökeskus - Raivaus ja maanajo: maanomistajat - Kosteikon kaivu: urakoitsijat, jotka Vesijärvisäätiö kilpailutti Työt alkoivat pian 14.2. tapahtuneen urakoitsijan valinnan jälkeen. Ensimmäisen kerran kauha kuopaisi maata 18.2. altaalla 1 (altaat numeroitu kartta-ja kuvaliitteeseen). Toiminta saatiin alusta alkaen organisoitua sujuvaksi niin, että kaivuu-urakoitsijat saivat keskittyä pääosin kaivamiseen ja maanajon hoitivat suurimmaksi osaksi maanomistajat. Ensimmäinen allas valmistui 26.2. ja saman tien aloitettiin kahden seuraavan altaan urakointi. Altaat 2 ja 3 valmistuivat aivan helmi-maaliskuun taitteessa ja muutamaa päivää myöhemmin 4.3. myös neljäs allas. Urakoitsijat tekivät erittäin pitää päivää, koska aurinko alkoi uhkaavasti pehmentää routaa ja sääennusteen mukaan tilanne oli muuttumassa rakentamisen kannalta pian entistä vaikeammaksi. Viides ja kuudes allas valmistuivat 11.3. Etenkin näiden altaiden toteuttamista helpotti ja nopeutti merkittävästi se, että urakoitsija käytti kaivuussa juuri hankkimaansa pitkäpuomista kaivinkonetta, jolla työ voitiin tehdä käytännössä kokonaan altaan toiselta laidalta. Aikaa ei siis kulunut turhiin siirtymiin ja kaivuualustojen rakentamiseen. Ylen paikallisuutisten kuvausryhmä kävi Vesijärvisäätiön tiedotteen innoittamana Myllyojalla tutustumassa työn etenemiseen 10.3. Uutisjuttu Myllyojan kosteikkorakentamisesta esitettiin TV:ssä saman illan alueuutisissa. Viimeisin kosteikkoketjun seitsemästä altaasta valmistui 14.3. Vain muutama päivä tämän jälkeen maa oli jo pehmennyt niin paljon, ettei painavilla työkoneilla olisi enää päässyt kaivamaan eikä kuljettamaan kaivuumassoja pois. Altaiden toteuttamisen yhteydessä rakennettiin uomaan myös kolme pohjapatoa, joihin maanomistajat tarjosivat tarvittavan kiviaineksen. Kivimassan siirtäminen rakennuspaikalle tapahtui maanomistajien ja paikallisen kuljetusyrittäjän yhteisenä luontaissuorituksena. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/6
6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankesuunnitelman mukaan hankkeen tuloksista tiedotetaan heti rakennustöiden valmistuttua ja myöhemmin säännöllisesti vesinäytteenottojen yhteydessä 4-5 krt vuodessa Hankesuunnitelmassa todetaan tiedotusta hoidettavan lähinnä lehtiartikkeleiden, sähköisen uutiskirjeen, keskustelutilaisuuksien, ja "puskaradion" kautta. Vesijärvisäätiön www-sivuille kootaan järvikunnostusportaalia, jonka osaksi hankkeessa saatuja tuloksia kootaan. Hankkeesta on toistaiseksi viestitty pääasiassa Vesijärvisäätiön uutiskirjeiden, säätiön www-sivujen, yleisötilaisuuksien sekä puskaradion kautta. Maanrakennustöiden pääosan valmistuttua alkutalvella 2014, YLE:n maakuntauutiset teki aiheesta jutun tv:n alueuutisiin. Hankkeen valmistumisesta on tulossa uutinen Vesijärvisäätiön uutiskirjeeseen alkuvuodesta 2015. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Suurimmat epävarmuudet ja ongelmat hankkeen toteutuksessa ovat liittyneet sääoloihin. Rakennustyöt edellyttävät onnistuakseen riittävän kylmää keliä ja roudassa olevaa maata, joka kantaa painavat rakennuskoneet. Hankkeen toteutuksen ahtaassa aikaraamissa ei ollut varmaa, että sopivia kelioloja olisi tarjolla. Onneksi helmikuun 2014 säät mahdollistivat juuri ja juuri hankkeen toteutuksen. Hankkeen suosituksena voidaan todeta, että toimenpiteiden toteutusta on valmisteltava etukäteen mahdollisimman pitkälle ja ryhdyttävä maansiirtotöihin heti, kun sääolot sen sallivat. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeessa on toteutettu kevättalvella 2014 kosteikkoketjukokonaisuus, joka kattaa matkan kantatie 24:ltä Vaaniantien siltarumpuun asti. Myllyojassa on hankkeen tuloksena yhteensä seitsemän altaan muodostama ketju, jonka tarkoituksena on hillitä ravinteiden kulkeutumista Paimelanlahteen. Vaikutusta ravinteiden kulkeutumiseen voidaan kunnolla arvioida vasta pitemmällä aikajänteellä, kuten hankesuunnitelmassakin todettiin. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen innovatiivisuus punnitaan lopulta sen kautta, voidaanko nyt toteutetulla kosteikkoketjulla vähentää vesistöön kulkeutuvien ravinteiden määrää. Tähän saadaan selvyys vasta useampien vuosien päästä, kun allasketjun toiminta vakiintuu mm. vesikasvillisuuden lisääntyessä. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Ei vaikutuksia EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/6
11. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Hankkeen ympäristövaikutukset punnitaan lopulta sen kautta, voidaanko nyt toteutetulla kosteikkoketjulla vähentää vesistöön kulkeutuvien ravinteiden määrää. Tähän saadaan selvyys vasta useampien vuosien päästä 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Paikallisen vesiensuojelullisen merkityksensä lisäksi hanke vastaa kansallisellakin tasolla merkittävään tarpeeseen luoda kosteikkoketjukokonaisuus, jota voidaan esitellä aiheen kanssa toimiville viranomaisille ja erilaisille vesienhoidon toimijoille. Valtakunnan tasolla on löydettävissä esimerkkejä suurista kosteikoista (esim. Rantamo-Seitteli Tuusulassa), mutta sellaisia kokonaisuuksia ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa kuin muutamissa kohteissa. Myllyojalla on testattu toteuttamismallia, jota voidaan monistaa lukuisiin kohteisiin eri puolilla maata jos se osoittautuu toimivaksi. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Kosteikon rakenteiden kuntoa ja syvennysosaan kertyneen lietteen määrää seurataan vuosittain. Tarvittaessa rakenteita kunnostetaan yhteistyössä maanomistajien ja Vesijärvisäätiön kesken. Altaan syvennysosa tyhjennetään n. 3 vuoden kuluttua perustamisesta, jolloin todetaan miten paljon maa-ainesta kerääntyy. Altaat tyhjennetään telakaivurilla ja maa-aines ajetaan pelloille painanteisiin. Kosteikon ympärille jätetty suojakaista niitetään ja tarvittaessa raivataan. Kertynyt jäte kuljetetaan kompostiin. Kosteikko voidaan tarvittaessa tyhjentää vedestä talveksi. Matalien osien umpeenkasvu ehkäistään laskemalla kosteikko tyhjäksi ja keräämällä kasvillisuus pois. Kosteikkoketjun vaikutusta Myllyojan veden laatuun seurataan osana Vesijärvisäätiön koordinoiman Vesijärvi-ohjelman toteutusta. 14. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: EAKR- ja valtion rahoitus 36 050,00 70 % 0 0 % Kuntien rahoitus 0 0 % 0 0 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 15 450,00 30 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä 51 500,00 100 % 0 100 % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 15. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Kosteikkojen ja altaiden rakentamisen tarkoituksena on pysäyttää veteen joutunutta kiintoainetta ja sitoa kosteikkokasvillisuuden kautta veteen liuenneita ravinteita ennen kuin ne joutuvat järveen sitä rehevöittämään. Hyvin onnistuessaan kosteikko voi sitoa vuositasolla noin kolmasosan valumavesien typestä ja reilusti yli puolet fosforista. Toimiakseen kunnolla kosteikon on kuitenkin täytettävä tietyt yläpuolisen valuma-alueen kokoon ja uoman virtaaman suuruuteen suhteutetut kokovaatimukset. Käytännössä tilanne on usein sellainen, ettei kosteikkoa ole mahdollista rakentaa esimerkiksi sopivan rakennusmaan puutteen vuoksi hydraulisesti arvioituna riittävän suureksi. Kosteikkoa ei ole siis mahdollista laajentaa sivusuunnassa kauaksi EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/6
olemassa olevasta ojauomasta. Tällaisissa varsin tavallisissa tilanteissa on haettava ratkaisua rakentamalla ojauomaan useita kosteikkoja peräkkäin, ja kokoamalla niistä hydraulisesti yhtenä kokonaisuutena toimiva järjestelmä. Tällaisia kokonaisuuksia on rakennettu toistaiseksi vasta varsin vähän. Myllyoja on virtaamaltaan kolmanneksi suurin Vesijärveen laskevista uomista. Uomista 22 on ollut pitkäaikaisen seurannan piirissä, ja sekä typen että fosforin tarkastelussa Myllyoja on kahden kuormittavimman ojan joukossa. Paimelanlahti, johon Myllyoja laskee, on Vesijärven heikkokuntoisimpia ja pisimmälle rehevöityneitä osia. Ravinnekuormituksen vähentämiseen on selkeä tarve. Hankkeen tavoitteena on kosteikkoja rakentamalla 1. pyrkiä hillitsemään ravinteiden kulkeutumista Vesijärven Paimelanlahteen ja sieltä edelleen muulle Vesijärvelle. 2. luoda kokonaisuus, jota voidaan esitellä mallina aiheen kanssa toimiville viranomaisille ja erilaisille vesienhoidon toimijoille. Vesiensuojelua on tehty Vesijärvellä jo 1970-luvulta lähtien. Myös maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimia on toteutettu jo pitkään. Kuluneiden vuosien aikana on löytynyt paikallisia yhteistyökumppaneita, joilla on sekä osaamista että resursseja vesienhoidolliseen yhteistyöhön. Työnjako tämän hankkeen toteutuksessa oli seuraava: - Kosteikon teettivät: maanomistajat yhdessä Vesijärvisäätiön kanssa - Hankkeessa nojauduttiin aiemmin tehtyihin suunnitelmiin, joista ovat vastanneet: Päijät- Hämeen Vesijärvisäätiö, LimnoFin Oy, Suomen Riistakeskuksen Laitialan toimipiste sekä Suomen ympäristökeskus - Raivaus ja maanajo: maanomistajat - Kosteikon kaivu: urakoitsijat, jotka Vesijärvisäätiö kilpailutti Työt alkoivat pian 14.2. tapahtuneen urakoitsijan valinnan jälkeen. Ensimmäisen kerran kauha kuopaisi maata 18.2. altaalla 1 (altaat numeroitu kartta-ja kuvaliitteeseen). Toiminta saatiin alusta alkaen organisoitua sujuvaksi niin, että kaivuu-urakoitsijat saivat keskittyä pääosin kaivamiseen ja maanajon hoitivat suurimmaksi osaksi maanomistajat. Ensimmäinen allas valmistui 26.2. ja saman tien aloitettiin kahden seuraavan altaan urakointi. Altaat 2 ja 3 valmistuivat aivan helmi-maaliskuun taitteessa ja muutamaa päivää myöhemmin 4.3. myös neljäs allas. Urakoitsijat tekivät erittäin pitää päivää, koska aurinko alkoi uhkaavasti pehmentää routaa ja sääennusteen mukaan tilanne oli muuttumassa rakentamisen kannalta pian entistä vaikeammaksi. Viides ja kuudes allas valmistuivat 11.3. Etenkin näiden altaiden toteuttamista helpotti ja nopeutti merkittävästi se, että urakoitsija käytti kaivuussa juuri hankkimaansa pitkäpuomista kaivinkonetta, jolla työ voitiin tehdä käytännössä kokonaan altaan toiselta laidalta. Aikaa ei siis kulunut turhiin siirtymiin ja kaivuualustojen rakentamiseen. Ylen paikallisuutisten kuvausryhmä kävi Vesijärvisäätiön tiedotteen innoittamana Myllyojalla tutustumassa työn etenemiseen 10.3. Uutisjuttu Myllyojan kosteikkorakentamisesta esitettiin TV:ssä saman illan alueuutisissa. Viimeisin kosteikkoketjun seitsemästä altaasta valmistui 14.3. Vain muutama päivä tämän jälkeen maa oli jo pehmennyt niin paljon, ettei painavilla työkoneilla olisi enää päässyt kaivamaan eikä kuljettamaan kaivuumassoja pois. Altaiden toteuttamisen yhteydessä rakennettiin uomaan myös kolme pohjapatoa, joihin maanomistajat tarjosivat tarvittavan kiviaineksen. Kivimassan siirtäminen rakennuspaikalle tapahtui maanomistajien ja paikallisen kuljetusyrittäjän yhteisenä luontaissuorituksena. Hankkeen tuloksena kevättalvella 2014 syntyi kosteikkoketjukokonaisuus, joka kattaa matkan kantatie 24:ltä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/6
Vaaniantien siltarumpuun asti. Kosteikkoketjulla pyritään hillitsemään ravinteiden kulkeutumista Paimelanlahteen. Vaikutusta ravinteiden kulkeutumiseen voidaan kuitenkin kunnolla arvioida vasta pitemmällä aikajänteellä, kuten hankesuunnitelmassakin todettiin. 16. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Asiakirjat säilytetään Vesjärvisäätiön tiloissa osoitteessa Askonkatu 9 c, 15100 Lahti. Päiväys ja allekirjoitus EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/6