YMPÄRISTÖRAPORTTI 2005
NORDKALK ON POHJOIS-EUROOPAN YKKÖNEN Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalk louhii pääosin omista esiintymistään kalkkikiveä ja jalostaa siitä kalkkikivijauhetta ja -rouhetta, rikastettua kalsiittia sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat dolomiitti ja wollastoniitti. Nordkalkin tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Ihmisten arjessa kalkki näkyy monin tavoin, konkreettisimmin maaseudulla, kun on aika kalkita pellot: kalkki vähentää maaperän happamuutta. Niin ikään kalkkia käytetään neutraloimaan vesistöjen ja metsien happamuutta. Kalkkikivipohjaiset tuotteet puhdistavat voimaloiden savukaasuja, ja kalkilla säädellään juomavetemme happamuutta sekä puhdistetaan jätevesiä. Teollisuus suurin asiakas Nordkalkin suurin asiakassegmentti on teollisuus, jolle menee myynnistä yli 80 prosenttia. Paperiteollisuus käyttää kalkkikiveä ja poltettua kalkkia paperin täyteaineen ja päällystyspigmenttien valmistuksessa. Erityisesti korkealaatuisissa papereissa käytetään runsaasti mineraalia, Päätuotteet % liikevaihdosta sillä se parantaa paperin paino-ominaisuuksia; antaa sille läpikuultamattomuutta, vaaleutta ja halutut pintaominaisuudet. Teräksen valmistuksessa kalkkia tarvitaan poistamaan epäpuhtauksia prosessin eri vaiheissa. Myös sokeriteollisuudessa kalkilla on puhdistava vaikutus. Kalkkikivituotteita tarvitaan lisäksi mm. sementin, betonin, tiilien, seinälevyjen, laastien ja tasoitteiden valmistuksessa. Rakentaminen onkin yksi kalkkikivituotteiden vanhimmista käyttöalueista ja rakennusaineteollisuus toiseksi suurin asiakasryhmä paperiteollisuuden jälkeen. Kalkkia käytetään myös lasin ja maalien valmistuksessa. Dolomiitti on tärkeä raaka-aine lannoiteteollisuudelle ja wollastoniittia käytetään mm. erikoismuovien lisäaineena ja keramiikan valmistuksessa. Tien- ja maanrakennuksessa kalkin tehtävä on vakauttaa maaperä. Kalkin avulla estetään painumia ja parannetaan kantavuutta. Tien peittävään asfalttiinkin lisätään kalkkikivijauhetta. Myynti asiakassegmenteittäin % liikevaihdosta Muut 7 % Kalkkikivi 15 % Ympäristönhoito 10 % Paperi 28 % Paperipigmentit 21 % Kalkkikivijauheet 22 % Maatalous 6 % Rakennusaineet 21 % Sellu 7 % Poltettu ja sammutettu kalkki 35 % Muu teollisuus 10 % Teräs 18 % NORDKALK Oyj Ab:n YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Arvot ja tavoitteet: kestävä kehitys ympäristölakien ja säädösten noudattaminen toiminnan ympäristönäkökohtien tunnistaminen ja niiden huomioiminen ympäristöohjelmassa ympäristöohjelmasta, toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista tiedottaminen henkilöstön ympäristökoulutus Jatkuva parantaminen on osa strategista ja vuotuista suunnittelua ympäristövaikutukset otetaan huomioon kehitettäessä tuotteita, tuotantoprosesseja ja palveluja yksikkökohtaiset ympäristösuunnitelmat sisältävät ympäristönäkökohdat, tavoitteet ja toimenpiteet sekä niihin liittyvät investoinnit Ympäristötyötä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti Ympäristöpolitiikka tarkastetaan ja päivitetään tarpeen mukaan, jaetaan henkilöstölle ja se on myös Nordkalkin sidosryhmien saatavilla. 2
TAVOITTEENA KESTÄVÄ KEHITYS Nordkalk perusti ympäristö- ja laatuosaston vuonna 1995. Osaston tehtäväksi määriteltiin Nordkalkin ympäristöjärjestelmän luominen ja ylläpitäminen yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Ympäristöjärjestelmä tukee Nordkalkin pyrkimystä kestävään kehitykseen, johon kuuluu ympäristövaikutusten huomioiminen asetettaessa toiminnalle tavoitteita. Ympäristötavoitteiden laatiminen on osa vuosittaista strategista suunnittelua ja ympäristötyötä seurataan säännöllisten arviointien avulla. Vastuu tuotantoon liittyvissä kysymyksissä on divisioonien johdolla. Toimintamme vaikutuksia ympäristöön seurataan ja arvioidaan jatkuvasti Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tässä raportissa kerromme toimintamme vaikutuksesta ympäristöön sekä toteutuneista ja suunnitelluista toimenpiteistä ympäristökuormituksen vähentämiseksi kaikissa toimintamaissamme. Tuotteita ja työmenetelmiä kehitetään siten, että louhinnan ja jalostuksen ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Monipuolinen seuranta lisää ympäristötietoisuutta. Seuranta mahdollistaa myös ympäristöpolitiikan mukaisen jatkuvan parantamisen, johon sitoutuminen on erottamaton osa organisaation ympäristöasioiden hallintaa. Kaikki Nordkalkin tuotantolaitokset Suomessa ja koko toiminta Ruotsissa on sertifioitu ISO 14001 ympäristöstandardin mukaisesti. Nordkalkin intranetissä on ympäristösivusto, jossa on ympäristöön liittyvää tietoa. Sivuston tavoitteena on kehittää henkilöstön ympäristötietoisuutta ja -vastuuta sekä innostaa mahdollisimman moni mukaan ympäristötyöhön. Ympäristö huomioidaan tuotannon eri vaiheissa. Asiakkaille järjestettävissä koulutustilaisuuksissa kalkin käytön positiiviset vaikutukset ympäristölle tuodaan esille. Urakoitsijoilta ja alihankkijoilta edellytetään ympäristöpolitiikan vaatimusten noudattamista, mikä varmistetaan sopimuksen solmimisen yhteydessä. Urakoitsijoiden toiminta tarkastetaan säännöllisesti ympäristöarviointien yhteydessä. Louhella Nordkalk osallistuu yhdessä mm. Etelä-Savon ympäristökeskuksen, Savonlinnan kaupungin ja läheisten kuntien kanssa hankkeeseen, jolla parannetaan Saimaaseen kuuluvan Ylä-Enoveden happitasapainoa. Ruotsissa on vuodesta 1977 toteutettu maailman laajinta ympäristökalkitusohjelmaa. Nordkalk on ollut mukana kehittämässä ohjelmaa ja osallistuu siihen aktiivisesti. Huhtikuussa 2005 Nordkalk myi ympäristökalkitustoimintansa vastaperustetulle Movab AB:lle, josta Nordkalk edelleen omistaa 19,5 prosenttia. Nordkalk osallistuu hankkeisiin, jotka liittyvät vesihuoltoon ja kompostointiin. Suomen ympäristökeskuksen johtamassa Ravinnesampo-projektissa selvitettiin, voidaanko nykyisillä käsittelymenetelmillä ja laitteilla saavuttaa 1.1.2004 voimaan tulleen haja-asutuksen jätevesien puhdistamista koskevan asetuksen vaatimukset. Hankkeen tulokset julkistettiin helmikuussa 2005. Nordkalk Filtra P fosforinpoistomassan tehoa tutkittiin osana hanketta ja tulosten mukaan se poisti fosforia jätevedestä tehokkaasti. Nordkalk oli mukana kesällä 2005 Isku Itämeren puolesta -kampanjassa, jossa korostettiin jätevesien puhdistuksen tärkeyttä haja-asutusalueilla, kerrottiin Itämeren nykytilasta sekä siitä miten kukin meistä voi siihen vaikuttaa. Nordkalk on mukana myös Varsinais-Suomen Agendatoimiston jätevesihankkeessa sekä Jyväskylän yliopiston koordinoimassa jätevesihankkeessa. Kylien jätevesiasiat on yhtenä teemana Tyyne ja Vertti -hankkeen Vertti-osiossa, jossa Nordkalk on mukana. Kompostoinnin tehostamista mm. Nordkalk Velox -tuotteen avulla on tutkittu yhdessä Jyväskylän ja Helsingin yliopiston sekä VTT:n kanssa Tehokomp-projektissa 2001 2004. Projektin loppuraportti valmistui kesällä 2005. Tuote oli mukana osiossa, jossa tutkittiin kompostin lisäaineen vaikutusta kompostoitumiseen ja hajujen muodostumiseen. Nordkalk Velox vaikutti positiivisesti kompostoitumisprosessiin. Vaikutus ilmeni nopeampana stabiloitumisena jälkikypsytysvaiheessa sekä hajujen vähentymisenä. Nordkalkilla on toimintaa eri puolilla Itämeren aluetta ja se pyrkii aktiivisesti vähentämään omia päästöjään sekä ilmaan että veteen. Lisäksi Nordkalk on mukana useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa, jotka tähtäävät ympäristön tilan parantamiseen. Esimerkiksi hiilidioksidin hyötykäyttöä ja loppusijoitusta tutkitaan suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa. Nokialla sijaitsevan Alinenjärvi järviketjun vedenlaatua parannetaan kalkitsemalla. Nordkalk osallistuu Pro Saaristomeri projektiin, joka on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen vuonna 1999 käynnistämä yhteistyöohjelma Saaristomeren tilan parantamiseksi. 3
4
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä 26 paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Puolassa ja Venäjällä. Osa tuotantolaitoksista sijaitsee kaupungeissa ja taajamissa, joten naapurusto asettaa toiminnalle monia vaatimuksia. Toiminnan merkittävimmät paikalliset ympäristöhaitat ovat melu, tärinä ja pöly. Muita haittoja ovat louhinnasta syntyvä sivukivi ja tuotantoprosessien oheistuotteet. Nordkalk käyttää Suomessa lähes kaikilla toimipaikoilla vesivoimalla tuotettua sähköä. Asiaa koskeva sopimus solmittiin vuonna 2005. Tuotantoprosessit Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Louhittu kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun ja sieltä edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyämistä ja avolouhos muuttaa maisemaa. Varsinaisen hyötykiven lisäksi joudutaan usein louhimaan myös sivukiveä, jota voidaan hyödyntää sepelinä. Kallioperässä olevia halkeamia pitkin kaivokseen valuu pohjavettä ja avolouhokseen valuu myös pintavettä. Tämä voi vaikuttaa alueen pohjaveden tasoon. Karbonaattituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seulottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO 3 ). Kalkkikiven jauhaminen on kuivaprosessi, joten pölynmuodostus on kalkkikiven jauhatus- ja käsittelylaitosten suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä voidaan kuitenkin tehokkaasti rajoittaa puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Karbonaattituotteita käytetään mm. maanparannusaineena, hiilivoimaloiden savukaasujen puhdistukseen ja veden alkalointiin. Lisäksi niiden käyttö on yleistä rakennusaineissa, eläinten rehuissa sekä asfaltin ja paperin täyteaineena. Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kiviraakaaineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy jatkojalostaa rikastetun kalsiitin paperipigmentiksi. Rikastusprosessi on pääosin suljettu. Tarpeen vaatiessa saostusaltaista lasketaan vettä valvotusti läheiseen Rakkolanjokeen, johon laskee myös kaupungin jätevedenpuhdistamon vesi. Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1100 C:ssa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Poltettu kalkki (CaO) on rakeista tai jauhemaista. Eri tuotteet saadaan murskaamalla, seulomalla ja jauhamalla. Savukaasut sisältävät typen oksideja (NO x ), hiilidioksidia (CO 2 ) sekä vaihtelevia määriä rikkidioksidia (SO 2 ). Valmistusprosessi aiheuttaa myös pölypäästöjä, joiden vähentämiseksi uunin savukaasut kulkevat sähkötai tekstiilisuodattimen läpi. Suodattimelta edellytetään erittäin hyvää erottelukykyä. vedenpuhdistuksessa. Hiilivoimalaitosten ja jätteenpolttolaitosten savukaasujen puhdistuksessa käytetään sammutettua kalkkia, jonka laitokset itse valmistavat poltetusta kalkista. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa muodostaen kalsiumhydroksidia (Ca(OH) 2 ), eli sammutettua kalkkia, joka on kuivaa, puuterimaista vaaleaa jauhetta. Sammutetun kalkin valmistuksessa vapautuu lämpöä ja vesihöyryä. Tehokkaan pölynpoiston ansiosta päästöt ilmaan jäävät merkityksettömiksi. Sammutettua kalkkia käytetään mm. kunnallisissa ja teollisissa vedenpuhdistusprosesseissa, savukaasujen puhdistuksessa ja rakennusaineteollisuudessa. Energiankulutus Karbonaattituotteiden murskaukseen, jauhamiseen ja seulomiseen kuluu sähköä. Lisäksi karbonaattituotteiden kuivaukseen käytetään joko nestekaasua tai polttoöljyä. Energian ominaiskulutus vuonna 2005 oli 0,26 GJ tuotettua karbonaattitonnia kohti. Karbonaattituotteiden tuotantoprosesseissa on energia-analyysien avulla löydetty energiansäästökohteita. Poltetun kalkin valmistuksessa tarvitaan korkeita lämpötiloja; kalkkikiven kalsinointi tapahtuu kalkkiuuneissa n. 1100 C:n lämpötilassa. Lämpö tuotetaan joko kivihiilellä, polttoöljyllä, koksikaasulla, maakaasulla, öljykoksilla tai koksilla. Koksikaasu on terästeollisuuden oheistuote, jota voidaan käyttää kalkkiuunin polttoaineena terästehtaiden välittömässä läheisyydessä. Kivihiiltä ja öljyä korvaavien polttoaineiden käyttäminen kalkkiteollisuudessa on vaikeaa, koska polttoaineiden epäpuhtaudet voivat siirtyä kalkkituotteisiin, joiden puhtausvaatimukset ovat erittäin tiukkoja. Useiden uusiutuvien polttoaineiden lämpöarvot ovat matalia, jolloin polttoainemäärät kasvavat ja aiheuttavat prosesseille suuria muutostarpeita. Energian ominaiskulutus poltetun kalkin tuotannossa on 90-luvun lopulla laskenut selvästi, ja vuonna 2005 se oli 5,5 GJ kalkkitonnia kohden. Käytetyt energiamuodot koko Nordkalk-konsernissa Koksikaasu18% Maakaasu 4% Nestekaasu 1% Sähkö 10% Polttoöljy 25% Tuotteita käytetään mm. raudan- ja teräksenvalmistuksessa, malmien rikastamisessa, selluloosan ja paperipigmenttien valmistuksessa, maapohjan stabiloinnissa sekä Kivihiili 42% Öljykoksi, koksi 1% 5
OMINAISPÄÄSTÖT ILMAAN Poltettu kalkki Karbonaattituotteet Nordkalkin hiilidioksidipäästöistä osa syntyy energiankäytöstä, mutta poltetun kalkin valmistuksessa vapautuu ilmakehään hiilidioksidia myös itse prosessista; kalsiumkarbonaatista vapautuu hiilidioksidia lämmön vaikutuksesta ja lopputuloksena syntyy kalsiumoksidia, poltettua kalkkia. Teoreettisesti tarkasteltuna Nordkalkin poltetun kalkin tuotannon hiilidioksidipäästöistä n. kolmasosa on peräisin polttoaineesta ja loput raaka-aineesta. Poltettu kalkki on korvaamaton raaka-aine niin teollisuuden prosesseissa kuin ympäristönhoidossa. Joissakin Nordkalkin asiakkaiden prosesseissa, kuten esim. paperipigmenttinä käytetyn PCC:n valmistuksessa, kalkkikivestä poltossa vapautunutta hiilidioksidia kuitenkin sitoutuu takaisin tuotteeseen eli tapahtuu uudelleenkarbonatisoitumista. 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,35 14 12 10 8 6 4 2 0 60 Energiansäästösopimus NK on jatkanut Suomessa vuonna 2000 alkanutta teollisuuden energiansäästösopimusta vuoden 2007 loppuun saakka. Tarkoituksena on edelleen selvittää mahdollisuuksia vähentää energiankulutusta kaikilla Nordkalkin paikkakunnilla erityisesti tuotantoprosesseissa, tekemällä energia-analyysejä auktorisoidun energiakatselmointiyrityksen avulla. Energia-analyysien tuloksena laaditaan energiankäytön tehostamissuunnitelma, jossa kiinnitetään huomiota energiankulutukseen vaikuttaviin käyttöteknisiin toimenpiteisiin. Esimerkkinä merkittävistä toteutuneista energiansäästötoimenpiteistä on mm. kalkkiuunien tehostettu hukkalämmön talteenotto. Lämpö hyödynnetään ohjaamalla se kaukolämpöverkostoon tai omaan tuotantoon. 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 0,30 0,25 50 40 30 20 10 0 6 5 Päästökauppa vuonna 2005 Päästökaupan ensimmäinen jakso alkoi 1.1.2005, jolloin kauppaa käydään vuosina 2005 2007. Nordkalkin kalkinpolttotoiminta Suomessa, Ruotsissa ja Virossa kuuluu päästökauppajärjestelmän piiriin. Kalkin polton yhteydessä syntyviä hiilidioksidipäästöjä tarkkaillaan ja ne raportoidaan viranomaisille päästökauppalakien mukaisesti. Kalkinpolttoprosessissa hiilidioksidipäästöjen lähteet ovat kalkkikiven sisältämä karbonaatti ja polttoon tarvittava polttoaine. Polttoaineesta syntyvien hiilidioksidipäästöjen osuus on n. kolmannes koko päästömäärästä. Nordkalk on saanut kalkinpolttotoimintaan viranomaisilta hiilidioksidipäästöille tarvittavat päästöluvat ja päästöoikeudet. Oikeuksia myönnettiin kuitenkin anottua vähemmän, mutta toisaalta paperialan pitkäaikaisen työkiistan seurauksena kalkin tuotantoa jouduttiin Suomessa touko-kesäkuussa supistamaan. Alhaisempi kalkin tuotantomäärä johti pienempiin hiilidioksidipäästöihin jonka seurauksena osa vuoden 2005 päästöoikeuksista myytiin. Osa päästöoikeuksista siirrettiin käytettäväksi loppujaksolla. 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 4 3 2 1 0 30 25 20 15 10 5 0 Kaaviot perustuvat mittauksiin ja laskelmiin, ja ne koskevat Suomen ja Ruotsin toimipaikkoja. Poltetun kalkin NOx -päästöihin vaikutti markkinoiden epätasainen kalkin tarve ja SO 2 -päästöön polttoainesekoituksen muuttaminen. Vuodesta 2005 lähtien hiukkaspäästöluvut kuvastavat pistepäästöjä, mikä näkyy kaaviossa karbonaattituotannon alentuneena hiukkaspäästönä. 6
YMPÄRISTÖTUOTTEET Nordkalkin tuotteita käytetään myös ympäristönhoitoon. Erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että ratkaista ympäristöongelmia. Ympäristötuotteiden myynti on 10 % Nordkalkin kokonaismyynnistä. Kalkkituotteilla on tärkeä rooli vedenkäsittelyprosesseissa ja savukaasujen puhdistuksessa. Vedenkäsittelyn osuus ympäristötuotteiden kokonaismyynnistä on noin 60 % ja savukaasujen puhdistuksen noin 40 %. Uusia tuotteita ja sovelluksia ympäristönhoitoon kehitetään jatkuvasti. Juomaveden valmistuksessa ja jäteveden puhdistuksessa käytetään sekä karbonaattituotteita, poltettua kalkkia että sammutettua kalkkia. Kalkkituotteiden avulla juomaveden ph, alkaliteetti ja kovuus saadaan säädettyä sellaisiksi, ettei vesi aiheuta korroosiota jakelujärjestelmissä eikä kuluttajien laitteissa. Jäteveden puhdistuksessa kalkkituotteilla säädetään veden ph ja alkaliteetti puhdistusprosessille sopiviksi. Kalkkituotteiden avulla mahdollistetaan myös tehokas typenpoisto, jolloin jäteveden vesistöjä rehevöittävä kuormitus vähenee. Jäteveden puhdistusprosesseissa syntyvät lietteet voidaan hygienisoida poltetun kalkin avulla eli kalkkistabiloida. Nordkalk Veloxilla taas voidaan tehostaa lietteiden ja muiden jätteiden kompostointia ja torjua hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu myös jätevesien hajuhaittojen torjuntaan. Nordkalk Filtra P, fosforia saostava suodinmassa tehostaa haja-asutuksen jätevesien käsittelyä. Se poistaa tehokkaasti kiinteistökohtaisesti pienpuhdistamoissa tai maasuodattimissa käsitellyistä jätevesistä vesistöjä rehevöittävän fosforin. Vuoden 2005 uutuustuote Sauna-Seppo on Nordkalk Filtra P -fosforinpoistomassaa sisältävä suodatin kesämökkien vähäisille pesuvesille. Rehevöittävien ravinteiden pääsyä vesistöihin estetään myös peltojen kalkituksella. Erilaisten kalkkikivijauheiden avulla vähennetään maan happamuutta. Tällöin kasvit pystyvät hyödyntämään ravinteet paremmin ja huuhtoutuminen pelloilta vesistöihin vähenee. Rehevöitymisen lisäksi vesistöjen ongelma on myös happamoituminen. Vesistökohtaisilla kalkituksilla pyritään palauttamaan happamoituneiden vesistöjen vedenlaatu happamoitumista edeltävälle tasolle. Useimmiten kalkitus tehdään luonnon omalla lääkkeellä, enimmäkseen hienoksi jauhetulla kalkkikivellä. Vesistöjen happamoitumisen syynä ovat useimmiten ilmansaasteet. Kun energiaa tuotetaan fossiilisia polttoaineita käyttäen, polton yhteydessä syntyy savukaasuja, jotka sisältävät esimerkiksi rikkidioksidia. Ilmakehässä rikkidioksidi reagoi ilman kosteuden kanssa jolloin muodostuu rikkihappoa. Maan pinnalle satava vesi on siten hapanta ja haitallista luonnolle. Hapan maaperä häiritsee esimerkiksi kasvien ravinnonottoa, eivätkä kalat voi elää liian happamissa järvissä. Voimalaitosten savukaasut voidaan puhdistaa tehokkaasti kalkkikivijauheiden, poltetun kalkin tai sammutetun kalkin avulla ennen kuin ne johdetaan savupiippuun. Näin rikkidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa yli 90 %. Jätteenpoltossa syntyy kloori- ja fluoripäästöjä enemmän kuin rikkidioksidipäästöjä. Myös niiden vähentämiseen savukaasuista käytetään kalkkikivipohjaisia tuotteita. Joillakin laitoksilla savukaasut pestään pesurissa vedellä ja syntyneet happamat jätevedet neutraloidaan kalkkikivijauheella ja/tai sammutetulla kalkilla. 7
YMPÄRISTÖTYÖ VUONNA 2005 Vuonna 2005 Nordkalk käytti ympäristöinvestointeihin yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Tuotantolaitoksilla on jatkuvasti meneillään ympäristöpolitiikan mukaisia kehityshankkeita. Ympäristötyön tärkeimmät päämäärät ovat hajapölyämisen ja melun vähentäminen sekä kiven ja polttoaineiden käytön tehostaminen. Seuranta- ja hallintarutiineja parannetaan jatkuvasti. Ympäristöjohtamisjärjestelmä on aikaansaanut monia parannuksia, mm. ongelmajätteiden käsittelyssä ja jätteiden lajittelussa. Sivukiven tehokas hyödyntäminen ja läjitettävän määrän minimointi on yksi kaivosten ja louhosten ympäristöohjelman päämääristä. Lappeenrannassa julkaistiin päivitetty Ihalaisen tehdasalueen ympäristöselonteko. Se kuvaa ympäristönäkökohtia koko tehdasalueella, jolla toimii Nordkalkin lisäksi myös muita teollisuusyrityksiä. Pölyäminen Pölyämisen vähentäminen on yksi tärkeimmistä ympäristönäkökohdista Nordkalkin toiminnassa ja työ pölynpoiston tehostamiseksi jatkuvaa. Hajapölyämisellä tarkoitetaan hienojakoisen materiaalin leviämistä ympäristöön tuulen mukana lähinnä lastaus- ja varastointipaikoilta sekä ajoneuvojen pyöristä. Pölyämistä voidaan vähentää mm. parantamalla tehdasalueiden liikennejärjestelyjä sekä piha-alueiden kuntoa. Monilla paikkakunnilla on asfaltoitu teitä ja pihoja, lisätty kastelua ja rakennettu suojavalleja sekä istutettu puita. Pölyävien alueiden ja teiden kasteluun käytetään mahdollisuuksien mukaan vettä kaivoksista ja louhoksista. Toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja valtaosa tehtaista mittaa pölylaskeumia toimipaikkakunnallaan säännöllisesti. Esimerkiksi Sipoossa tehdyt mittaukset osoittavat, että pölypäästöjen määrä on vähentynyt neljännekseen sitten 1980-luvun alun. Lappeenrannassa on hankittu uusi pölynpoistosuodatin kalkkihihnalle. Vimpelissä hiukkaspäästöjä on vähennetty asentamalla kahdet hiukkaspoistosuodattimet tuotesiilojen ja yksi raaka-ainesiilojen päälle. Lisäksi uusittuun säiliölastauslaitteeseen on asennettu pölynpoistoimuri. Hajapölyämistä on edelleen vähennetty jatkamalla märkäharjausta. Sivukivimurskauksen yhteydessä tapahtuvaa kastelua on tehostettu pölyämisen estämiseksi. Siikaisissa tuotesiilon fluidisointi on ajanmukaistettu pölyhaittojen ennaltaehkäisemiseksi. Fluidisoinnissa tuotesiiloon johdetaan paineilmaa, jonka avulla tuote purkautuu siilosta tasaisesti ja hallitusti. Melu ja tärinä Nordkalkin tuotantolaitoksilla tehdään jatkuvasti parannuksia työkoneiden ja laitteiden aiheuttaman melun vaimentamiseksi. Tärkeänä pidetään myös työskentelytapojen uudistamista siten, että niin henkilöstön kuin ympäristön altistuminen melulle vähenee. Viime vuosina tehdyt melutason mittaukset osoittavat tilanteen selvästi parantuneen. Puolan Medziankassa murskauslaitteiston uusiminen on vähentänyt melua merkittävästi. Köpingissä tehdasalueen meluvalli on saatu kokonaisuudessaan valmiiksi. Louhokset sijaitsevat lähellä asuinalueita, mikä otetaan huomioon louhintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Vuoden 2006 aikana pyritään Paraisilla selvittämään louhoksen lähellä sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuva tärinähaitta. Selvityksen perusteella päätetään mahdollisista muutoksista räjäytysmenetelmiin tärinätason alentamiseksi. Vesi Sekä pinta- että pohjaveden tilaa seurataan säännöllisin tutkimuksin. Esimerkiksi Lappeenrannassa tehdyt analyysit osoittavat, että tehdasalueelta vesistöihin valuva vesi, joka on pääosin sadevettä, on laadultaan hyvää. Myös pohjaveden tilaa seurataan. Tutkimuspisteitä on Lappeenrannan tehdasalueella parikymmentä. Mittaukset osoittavat veden olevan hyvälaatuista. Pohjaveden pinta ei ole alentunut vaikka louhinta on käynnissä yhä alemmalla tasolla. Puolassa Miedzianka toimittaa pohjavettä läheisiin kotitalouksiin, ja Tytyrin tehdas Suomessa toimittaa pohjavettä paikalliselle vesilaitokselle. Lappeenrannassa Suomen Karbonaatti Oy:n prosessivesistä suurin osa johdetaan rikastamon altaisiin saostumaan. Vuonna 2005 otettiin käyttöön uusi allas, johon johdetaan rikastamolinjan mineraalipitoista lietettä. Altaasta vesi johdetaan pumppaamon avulla toiseen altaaseen, josta vesi johdetaan edelleen takaisin prosessiin. Vampulassa on syvennetty laskeutumisallasta veden viipymän pidentämiseksi ja näin vähentäen Matkusjokeen menevän kiintoaineksen määrää. Kaukolämpö ja energia Kalkkiuunien hukkalämpöä hyödynnetään kaupunkien kaukolämpöverkoissa ja toimitukset ovat kasvaneet samassa suhteessa kuin talteen otetun lämmön määrä. Sekä Paraisilla että Lohjalla vastaava lämpömäärä on tuotettu aiemmin polttoöljyllä, jolloin hiilidioksidia on vapautunut ilmakehään. Myös Lappeenrannan kalkkitehtaan hukkalämpöä jaetaan kaukolämpönä ja lisäksi sitä hyödynnetään tehtaan omassa tuotannossa. Tänä vuonna tilanne oli poikkeuksellinen paperialan kiistan vuoksi. Kiistasta johtuneen seisokin vuoksi lämpöenergiaa tuotettiin ja toimitettiin esim. Lohjalla 9 % vähemmän kuin vuonna 2004. Myös energiaa kului aiempaa vuotta enemmän ylimääräisten ylösajojen vuoksi. Vuonna 2004 aloitettu kivihiilen kulutuksen vähentämiseen tähtäävä projekti Lappeenrannassa alkaa tuottaa 8
tulosta. Kivihiilen kulutus on pienentynyt kahdessa vuodessa 8 % per tuotettu kalkkitonni. Köpingissä on lisätty lämmön talteenottoa kompressorihallista kompressorinvaihdon yhteydessä. Kalkkiuunin lämpötaloutta on parannettu uusimalla poltin ja eristeet. Uusi poltin mahdollistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön tulevaisuudessa. Landskronassa kompressorin vaihto on vähentänyt sähkön kulutusta viidesosalla. Jäte, oheistuotteet ja maisemointi Vuosittain louhittavan sivukiven määrä riippuu mm. geologisista tekijöistä ja louhintasuunnitelmasta. Nordkalkin tavoitteena on lisätä sivukiven hyötykäyttöä ja louhia ympäristöystävällisesti. Suomessa yli 70 % louhittavasta sivukivestä otetaan hyötykäyttöön. Paraisten kaivoksen sivukiven hyötykäyttö ylitti vuonna 2005 selvästi tavoitteet. Sivukiven hyötykäyttöprosentti oli 71 %, vastaava luku vuonna 2004 oli 56 %. Mm. Vimpelissä ja Siikaisissa sivukivi läjitetään siten, että se on myöhemmin hyödynnettävissä. Lappeenrannassa maanläjitysalueen Hanhijärven puoleinen reuna on korotettu ja maisemoitu. Tytyrin käytöstä poistetut maanalaiset tilat ovat tärkeä loppusijoituspaikka mm. voimalaitostuhkalle. Oheistuotteiden hallinta on tehostunut, mm. Paraisten kalkkitehtaan mineraalijätteen määrä on vähentynyt merkittävästi sen tehokkaan hyötykäytön myötä yhteistyössä Finnsementin kanssa. Paraisten kaivoksen teollisuuskaatopaikka suljettiin vuonna 2005. Alueen maisemointityön suunnittelu on meneillään yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa. Lappeenrannan kaivoksen lajittelulaitos on uusittu. Uudet tehokkaammat koneet säästävät huomattavan määrän raaka-ainetta. Huomattava ympäristösäästö tulee myös rikastamoiden kemikaalikulutuksessa, jauhintankojen kulumisen vähentymisessä sekä rikastushiekka-altaan kuormituksessa. Meneillään on myös tutkimus Lappeenrannan eri kalkkikivityypeistä. Sen tavoitteena on raakaaineen tehokkaampi hyödyntäminen. Raportti valmistuu 2006. Paraisten kaivoksen kaatopaikkajätteiden määrä on vähentynyt puoleen edellisestä vuodesta. Uuden jätehuoltosopimuksen myötä jätteiden määrän ja käsittelyn seuranta on entistä tarkempaa ja luotettavampaa. Vuoden ympäristöteko 2005 Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, Vuoden ympäristöteko 2005, myönnettiin tällä kertaa Lappeenrannan kalkkitehtaalle energiansäästötoimenpiteistä. Tehtaalla onnistuttiin kahden vuoden aikana vähentämään kalkin poltossa käytettävän hiilen määrää 8 % per tuotettu kalkkitonni mikä puolestaan on vähentänyt savukaasupäästöjä. Lämpöenergian hyödyntäminen 30000 Ongelmajätteet ja kaatopaikkajätteet 90 25000 20000 60 MWh 15000 10000 Tonnia 30 5000 0 0 2000 2001 2002 Louhi Lappeenranta Parainen Tytyri Jäteöljy Kiint. öljyjäte Kaatopaikkajäte Suomen kalkkitehtaiden tuottamaa lämpöenergiaa saadaan talteen yhä tehokkaammin. Alkukesän epätasaiset markkinat ja vähentynyt kalkin tuotanto näkyvät myös alentuneena hukkalämmön tuotantona. Paraisten kaivoksen kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet alle neljännekseen viidessä vuodessa. Jäteöljyn määrä on saatu vähenemään mm. pidennettyjen huoltovälien avulla. 9
PÄÄSTÖT JA OHEISTUOTTEET SUOMI Päästöt ilmaan CO2 (t) 677 084 715 166 655 003 hiukkaset (t) 200 211 204 SO2 (t) 101 107 217 1) NOx (t) 381 406 595 Päästöt veteen kiintoaine (t) 19 20 13 2) BOD7 ATU (t) 1 1 2 Oheistuotteet suodinpöly (t) 53 409 54 352 51 791 * josta hyödynnetty (t) 29 551 26 194 26 921 sammutusjäte (t) 14 081 17 033 18 647 * josta hyödynnetty (t) 10 968 8 411 10 355 sivukivi (t) 2 253 181 1 448 785 1 602 610 *josta hyödynnetty (t) 1 533 212 1 128 657 1 374 426 rikastushiekka (t) 199 975 272 621 190 115 * josta hyödynnetty (t) 31 500 60 859 42 476 uunijäte (t) 11 496 14 067 17 270 * josta hyödynnetty (t) 987 5 587 111 * kaivostäyttöön (t) 9 107 2 056 2 319 Ongelmajätteet öljyt + rasvat (t) 42 63 66 RUOTSI Päästöt ilmaan CO2 (t) 459 763 448 118 572 673 hiukkaset (t) 113 35 41 3) SO2 (t) 47 111 106 4) NOx (t) 290 288 312 Oheistuotteet suodinpöly (t) 27 727 16 421 25 928 * josta hyödynnetty (t) 25 917 15 026 21 929 sammutusjäte (t) 1 319 1 332 1 560 * josta hyödynnetty (t) 1 319 1 332 450 sivukivi (t) 1 036 638 980 801 836 306 * josta hyödynnetty (t) 377 453 470 700 462 917 pesuliete (t) 26 000 28 000 36 000 uunijäte (t) 1 526 1 591 1 633 Ongelmajätteet öljyt+rasvat (m3) 506 378 209 5) VIRO Päästöt ilmaan CO2 (t) 38 123 41 210 37 535 hiukkaset (t) 321 299 305 SO2 (t) 2 2 1 NOx (t) 29 30 30 Oheistuotteet suodinpöly (t) 2 100 1 600 1 856 * josta hyödynnetty (t) 2 100 1 600 1 856 uunijäte (t) 850 2 364 518 sivukivi (t) 0 0 182 700 * josta hyödynnetty (t) 0 0 14 300 Ongelmajätteet öljyt+rasvat (m3) 6 3 3 PUOLA Päästöt ilmaan CO2 (t) 9082 10252 14 951 hiukkaset (t) 22 30 19 SO2 (t) 8 6 9 NOx (t) 23 28 38 Oheistuotteet sivukivi (t) 0 98928 123 361 * josta hyödynnetty (t) 225147 200000 262 237 Ongelmajätteet öljyt+rasvat (m3) 23 19 20 6) Taulukkojen luvut ovat yhteenveto mitatuista ja lasketuista arvoista. 1) Polttoainesekoitusta on muutettu. 2) Lappeenranta, Ihalaisten teollisuusalue. 3) Köpingin sähkösuodatin (2004) on vähentänyt hiukkaspäästöjä. 4) Muutokset johtuvat kalkkikiven rikkipitoisuuden vaihteluista ja tuotannon lisääntymisestä. 5) Luku sisältää Storugnsin satamassa käyvien alusten jäteöljyn. 6) Tuotantolaitos Venäjällä ostettiin lokakuussa 2005, eikä sitä ole huomioitu vielä tässä ympäristökertomuksessa. 10
11
Suomi Nordkalk Oyj Abp Skräbbölentie 18 FI-21600 Parainen Puh. 0204 55 6999 Fax 0204 55 6038 Ruotsi Nordkalk AB Kungsgatan 74, PB 544 SE-101 30 Stockholm Puh. +46 (0)8 677 5300 Fax +46 (0)8 10 0145 Viro Nordkalk AS Vasalemma EE-76101 Harju maakond Puh. +372-6713 266 Fax +372-6713 148 Puola Nordkalk Sp. z o.o. ul. Starowislna 13,15 PL-31-038 Krakow Puh. +48 (0)12 428 6580 Fax +48 (0)12 429 5005 Saksa Nordkalk GmbH Konrad-Adenauer-Strasse 6 DE-23558 Lübeck Puh. +49 451 30 09 38 0 Fax +49 451 30 09 38 44 Venäjä Nordkalk/AIZ Business Center Senator Chapaeva street 15 RU-197101 St. Petersburg Puh. +7 812 936 16 41 www.nordkalk.com