Edellisestä johtuen tilinpäätöksessä olevat vertailuluvut vuodelta 2003 kuvaavat silloisen NK- Holding-konsernin taloudellista tilannetta.

Transkriptio

1 Lehdistötiedote Nordkalk Oyj Abp: Kehitys myönteinen koko vuoden Tilinpäätöstiedote vuodelta 2004 liikevaihto kasvoi 270,6 (2003:259,8 ) miljoonaan euroon (+4 %) tulos ennen satunnaiseriä nousi 20,4 (15,5) miljoonaan euroon operatiivinen kassavirta jatkui vahvana paperipigmentin kysyntä kasvoi Puolassa jatkui myönteinen kehitys viimeisen vuosineljänneksen tulos parani edeltävään vuoteen verrattuna. Konsernirakenne yksinkertaistui Nordkalk Oyj Abp sulautui NK-Holding Oy Ab:hen, joka muutti nimensä Nordkalk Oyj Abp:ksi. Fuusio ei vaikuttanut yrityksen liiketoimintaan eikä henkilökunnan asemaan, vaan sulautumisen tarkoituksena oli yksinkertaistaa konsernin rakennetta ja vähentää kustannuksia. Edellisestä johtuen tilinpäätöksessä olevat vertailuluvut vuodelta 2003 kuvaavat silloisen NK- Holding-konsernin taloudellista tilannetta. Vuoden aikana käynnistynyt hanke Nordkalk Miedzianka S.A:n sulauttamiseksi toiseen puolalaisyhtiöön Nordkalk Sp. z o.o:hon saadaan päätökseen vuoden 2005 ensimmäisen vuosineljänneksen kuluessa. Kehitys myönteinen Nordkalk-konsernissa Teollisuus Nordkalkin myynti lisääntyi verrattuna vuoteen Kasvu tulee lähinnä teollisuussegmentistä, jossa erityisesti myynti paperiteollisuudelle lisääntyi. Paperin kysyntä on kasvanut, mikä on lisännyt paperikoneiden kapasiteetin hyödyntämistä. Kuluneen vuoden aikana solmittiin merkittävä sopimus poltetun kalkin toimittamisesta PCC:n valmistukseen Ruotsissa, mikä merkitsi samalla läpimurtoa maan PCC-markkinoille. Toimitukset terästeollisuudelle olivat korkeammalla tasolla kuin vuonna Teräksen kysyntä oli maailmanmarkkinoilla hyvä, ja se merkitsi Nordkalkille ennätyksellisen suuria kalkkitoimituksia terästeollisuudelle. Puolan voimakas talouskasvu ja maan liittyminen EU:hun lisäsivät kalkkituotteiden kysyntää, erityisesti terästeollisuudessa. Tien- ja maanrakennukseen tarkoitettujen tuotteiden myynti väheni Suomessa ja Ruotsissa. Puolassa sitä vastoin näiden tuotteiden kysyntä oli erittäin hyvä, mihin vaikuttavat mm. useat maassa aloitetut EU:n rahoittamat hankkeet infrastruktuurin vahvistamiseksi. Kokonaismyynti rakennusaineteollisuudelle kasvoi hieman. 1/7

2 Maatalous Niin Suomessa kuin Ruotsissa julkinen väittely EU:n maataloustuista on aiheuttanut epävarmuutta viljelijöiden keskuudessa. Tämä yhdistettynä huonoihin kalkitusolosuhteisiin on johtanut maanparannuskalkin myynnin vähenemiseen. Puolan liittyminen EU:hun merkitsee uusia tukimuotoja sikäläisille maanviljelijöille, mutta se ei vielä näy maanparannuskalkin myynnissä. Ympäristönhoito Ympäristönhoitotuotteiden liikevaihto oli suurempi kuin vuonna Alkuvuonna vallinneen vesipulan takia sähköntuotanto oli riippuvainen hiilivoimalaitoksista, mikä lisäsi savukaasujen puhdistukseen käytettävien tuotteiden myyntiä. Vedenpuhdistustuotteiden myynti kasvoi hieman, ja jätevesien puhdistukseen tarkoitettu FiltraP otettiin markkinoilla hyvin vastaan. Tuote on suunnattu haja-asutusalueiden talouksille, jotka eivät ole kunnallisen jätevedenpuhdistusjärjestelmän piirissä. Viimeisen vuosineljänneksen tulos parani Viimeisen vuosineljänneksen tulos, 9,6 (9,1) miljoonaa euroa, oli vähän parempi kuin vastaavaan aikaan edeltävänä vuonna. Neljänneksen liikevaihto oli 68,8 (69,8) miljoonaa euroa. Vuosineljänneksen kokonaismyynti väheni jonkin verran verrattuna vastaavaan aikaan vuonna Toimitukset terästeollisuudelle olivat korkeammalla tasolla kuin vuosi sitten, ja myynti paperiteollisuudelle pysyi samalla tasolla. Rakennusainemateriaalien sekä tien- ja maanrakennustuotteiden liikevaihto väheni hieman. Maanparannuskalkin myynti oli vähäistä johtuen erityisen huonoista kalkitusolosuhteista. Ympäristönhoitotuotteita myytiin vähän enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko vuoden 2004 taloudellinen tulos Liikevaihto nousi 270,6 (259,8) miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 4 prosentin kasvua. Tulos parani 12 prosenttia, ja se oli 37,9 (34,0) miljoonaa euroa. Se vastaa 14,0 (13,1) prosenttia liikevaihdosta. Energian korkea hinta vuonna 2004 rasitti tulosta. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 24,5 (23,4) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut laskivat 1,0 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2003 ja olivat 17,5 miljoonaa euroa. Tulos rahoituserien jälkeen oli 20,4 (15,5) miljoonaa euroa, joka vastaa 7,6 (6,0) prosenttia liikevaihdosta. Operatiivinen kassavirta jatkui vahvana ja nousi 35,6 (25,3) miljoonaan euroon. Sijoitetun pääoman tuotto oli 13,7 (13,4) prosenttia. Taseen loppusumma oli 344,2 ( :343,1) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nousi 24,9 (18,6) prosenttiin johtuen tuloksen paranemisesta ja lainojen takaisinmaksusta. Kun NK-Holding Oy Ab osti Nordkalk Oyj Abp:n, syntyi Nordkalkin vuonna 1999 liikkeeseen laskeman pääomalainan velkakirjan haltijoille oikeus vaatia lainaosuuksiensa lunastusta. Alkuperäisestä 100 miljoonan euron kokonaissummasta lunastettiin 44 miljoonaa vuonna Jäljelle jääneet 56 miljoonaa maksettiin takaisin lokakuussa 2004, jolloin laina-aika päättyi. 2/7

3 Investoinnit Vuoden kokonaisinvestoinnit olivat 22,3 (22,0) miljoonaa euroa. Ne olivat suurimmaksi osaksi korvausinvestointeja, ja ne rahoitettiin omalla kassavirralla. Nordkalk on lunastanut viimeiset henkilöstön ja Puolan valtion hallussa olleet osuudet Nordkalk Miedzianka S.A:sta Puolassa 1,5 miljoonalla eurolla. Nordkalkin omistusosuus on nyt 100 prosenttia. Osakkeenomistajat Nordkalkin omistaa suomalainen sijoittajaryhmä, johon kuuluvat Ahlström Capital Oy (26,2 %), CapManin hallinnoimat rahastot (26,2 %), ryhmä pääosin institutionaalisia sijoittajia (42,9 %) sekä yhtiön johto (4,7 %). Henkilöstö Nordkalkin palveluksessa oli vuoden lopussa 1288 (1310) henkilöä. Ruotsissa karbonaattituotteita valmistava divisioona yhdistettiin divisioonaan Industrial Lime. Järjestelyn päämääränä on kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen, ja se johtaa pieneen henkilöstövähennykseen Ruotsissa vuonna Vuoden aikana jatkui 55+-ohjelma, jonka päämääränä on tukea ikääntyneiden työntekijöiden edellytyksiä jatkaa työskentelyä eläkeikään saakka ja varmistaa yrityksessä olevan osaamispääoman siirtäminen vanhemmilta työntekijöiltä nuoremmille. Työntekijöiden turvallisuus ja terveys ovat olleet tärkeitä kehityskohteita vuonna Lappeenrannassa on meneillään "tapaturmat nollaan" -prosessi, josta on saatu hyviä kokemuksia. Henkilöstön kehittämiseen ja esimiesvalmiuksiin keskittyvä, vuonna 2003 alkanut koulutus saatiin päätökseen. Henkilöstöllä Puolassa oli vuoden aikana mahdollisuus osallistua laajaan koulutusohjelmaan. Tutkimus ja kehitys Kehityskustannukset olivat 3,5 (4,5) miljoonaa euroa, joka vastaa 1,3 (1,7) prosenttia liikevaihdosta. Vuoden aikana aloitettiin kehityshanke, jossa haetaan uusia käyttökohteita omissa ja asiakkaiden prosesseissa syntyville sivutuotteille. Esimerkkejä näistä ovat kaivosten sivukivet ja rakennusaineteollisuuden ylijäämämateriaalit. Maanparannuksen osalta kehitystyö on keskittynyt kalkin levitystekniikkaan. Keväällä 2004 esiteltiin uusi levitin. Ympäristö ja laatu Kaikki Nordkalkin tuotantolaitokset Suomessa ja koko toiminta Ruotsissa ovat saaneet ISO standardin mukaisen ympäristösertifikaatin. Virossa ja Puolassa järjestetään säännöllisesti ympäristöarviointeja. Kaikilla toimipaikkakunnilla jatkuu työ melun, tärinän ja pölyn aiheuttamien ympäristövaikutuksien vähentämiseksi. Vuonna 2004 käytettiin ympäristöinvestointeihin 1,5 miljoonaa euroa. 3/7

4 Koko toiminta Ruotsissa on sertifioitu ISO 9001:2000 -standardin mukaisesti, samoin kuin osa tuotannosta Suomessa. Laatu- ja ympäristöjärjestelmiin liittyvää koulutusta järjestetään säännöllisesti kaikilla paikkakunnilla. Hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Björn Mattsson Morten Ahlström Jan Inborr Jukka Järvelä Orvo Siimestö Christoffer Taxell puheenjohtaja Toimitusjohtaja on Christer Sundström. Tilintarkastajana on toiminut KPMG Wideri Oy Ab, KHT-yhteisö päävastuullisena tilintarkastajanaan Sixten Nyman, KHT. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Jakokelpoinen oma pääoma on emoyhtiöllä 6,4 miljoonaa euroa ja konsernilla 10,9 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa, että osinkoa ei jaeta, ja että voitto siirretään taseen voittovaroihin. Näkymät vuodelle 2005 Nordkalkin toiminnan oletetaan kehittyvän myönteisesti myös vuonna Helsinki, 27. tammikuuta 2005 Hallitus Tilintarkastettu Nordkalk Oyj Abp Lisätiedot: Christer Sundström, toimitusjohtaja, puh tai Kim Nordell, talousjohtaja, puh tai Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Tuotemerkki on Nordkalk. Vuonna 2004 Nordkalkin liikevaihto oli 270,6 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 37,9 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on n henkilöä yli 30 paikkakunnalla mm. Suomessa, Ruotsissa, Puolassa ja Virossa. Nordkalkin omistaa suomalainen sijoittajaryhmä, johon kuuluvat Ahlström Capital Oy, CapManin hallinnoimat rahastot ja ryhmä pääosin institutionaalisia sijoittajia. 4/7

5 Tuloslaskelma Meuro 10-12/ / / /2003 Liikevaihto 68,8 69,8 270,6 259,8 Tuotanto-,myynti- ja hallintokulut -59,2-60,7-232,7-225,8 Liikevoitto 9,6 9,1 37,9 34,0 % 14,0 % 13,0 % 14,0 % 13,1 % Rahoitustuotot ja -kulut -3,8-5,2-17,5-18,5 Tulos rahoituserien jälkeen 5,8 3,8 20,4 15,5 % 8,5 % 5,5 % 7,6 % 6,0 % Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulos ennen veroja 5,8 3,8 20,4 15,5 Verot 0,4-1,9-3,9-6,1 Vähemmistöosuus -1,0-0,6-4,0-2,9 Nettotulos 5,3 1,3 12,5 6,4 Tase Meuro Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 7,5 7,8 Aineelliset hyödykkeet 247,9 249,0 Sijoitukset 3,3 2,7 Pysyvät vastaavat yhteensä 258,8 259,5 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 36,8 33,2 Saamiset 39,1 37,8 Rahat ja pankkisaamiset 9,6 12,6 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 85,4 83,6 Vastaavaa yhteensä 344,2 343,1 Oma pääoma Oma pääoma 17,9 3,6 Pääomalaina 54,8 49,0 Oma pääoma yhteensä 72,6 52,6 Vähemmistöosuus 13,2 11,2 Pakolliset varaukset 1,7 7,2 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 200,5 228,0 Lyhytaikainen vieras pääoma 56,2 44,0 Vieras pääoma yhteensä 256,7 272,1 Vastattavaa yhteensä 344,2 343,1 5/7

6 Rahoituslaskelma Meuro 1-12/ Liiketoiminnan rahavirta 35,6 25,3 Investointien rahavirta, netto -19,6-21,5 Osakepääoman muutos 0,0 1,0 Pääomalaina 0,0 105,0 Korollisten velkojen lisäys 66,0 159,7 Korollisten velkojen vähennys -86,5 0,0 Pysyvät vastaavat muutokset 0,0-261,2 Muuntoerot ja muut muutokset 1,5 4,4 Rahavarojen muutos -3,0 12,6 Rahavarat kauden alussa 12,6 0,0 Rahavarat kauden lopussa 9,6 12,6 Tunnusluvut Sijoitettu pääoma Meuro 281,0 279,5 Korollinen vieras pääoma Meuro 195,2 215,7 Korollinen nettovelka Meuro 185,6 203,1 Oman pääoman tuotto % 22,0 10,6 Sijoitetun pääoman tuotto % 13,7 13,4 Omavaraisuusaste, sis. % 24,9 18,6 pääomalaina Velkaantumisaste * % 216,3 318,3 Bruttoinvestoinnit Meuro 22,3 22,0 Bruttoinvestoinnit % % 8,2 8,5 liikevaihdosta Suunnitelman mukaiset poistot Meuro 24,5 23,4 Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö kauden lopussa * Pääomalaina käsitelty omana pääomana Annetut pantit ja vastuusitoumukset Meuro Kiinnitykset ja muut pantit omien velkojen vakuudeksi 331,3 330,9 Vastuusitoumukset takuusitoumukset 1,2 1,3 eläkevastuut 0,0 0,0 muut vastuusitoumukset 0,0 0,1 Yhteensä 332,5 332,3 6/7

7 Johdannaissopimusten nimellisarvo, Meuro Meuro Nimellisarvot Valuuttatermiinisopimukset 83,3 76,3 josta suljettu 1,8 0,0 Sähkötermiinisopimukset 10,1 12,0 josta suljettu 0,0 0,0 Koronvaihtosopimukset 87,0 87,0 josta suljettu 0,0 0,0 Markkina-arvo Valuuttatermiinisopimukset 1,4 1,4 Sähkötermiinisopimukset -0,1 1,3 Koronvaihtosopimukset -0,9 0,6 Markkina-arvon laskennassa noudatettu periaate: Valuuttatermiinisopimukset, sähkötermiinisopimukset ja koronvaihtosopimukset on arvostettu tilinpäätöspäivän markkina-arvoihin. Johdannaissopimuksia käytetään konsernin valuuttariskien, ostosriskien ja korkoriskien vähentämiseksi. Valuuttakurssit Tilinpäätöspäivän kurssit Keskikurssit / /2003 Euro 1, , , ,00000 SEK (Ruotsi) 9, , , ,12580 EEK (Viro) 15, , , ,64660 PLN (Puola) 4, , , , /7